Mikä on sinun luovuutesi tärkein lähde? Onko se lähestyvä deadline, ratkaisua vaativa ongelma, innostavat ihmiset tai ideat, tarve saada rahaa, arvostusta tai mainetta tai halu ilmaista omaa intensiivistä tunnetta? Entä miksi luovuuteen sanotaan usein liittyvän ”tuskaa” – turhautumista kun luovuutta ei löydy silloin kun sitä tarvittaisiin? Joulukalenterin viimeisen luukun kohdalla nyt 24.12.2019 keskitytään luovuuteen ja sen vaalimiseen positiivisuuden avulla.
Mitä luovuus on?
Vaikka luovuutta on tutkittu 1950-luvulta saakka, yksiselitteistä määritelmää käsitteestä ei ole pystytty muodostamaan. Tiedossa ei myöskään ole luovuuteen suoraviivaisesti vaikuttavia yksilöllisiä tai ympäristöön liittyviä tekijöitä. Lähinnä voidaan todeta, että luovuutta voidaan tarkastella useista perspektiiveistä, jolloin kiehtova mutta abstraktiudessaan turhauttava käsite näyttäytyy erilaisena eri konteksteissa.
Yksinkertaistettuna luovuus voidaan määritellä jonkin uuden tuottamiseksi eli jonkin sellaisen synnyttämiseksi, mitä aiemmin ei ole ollut olemassa (Uusikylä, 2012). Usein luovuutta tarvitaan erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa tyypillisimmät ratkaisuyritykset eivät riitä ja joissa tarvitaan jokin uudenlainen lähestymistapa. Plucker & Makel (2010) määrittelevät luovuuden a) kykyjen, b) prosessin ja c) ympäristön vuorovaikutukseksi, jossa monet tekijät vaikuttavat lopputulemaan. Tästä näkökulmasta luovuus näyttäytyy siis aktiivisten tekojen ja konkreettisten lopputulosten kautta ilmenevänä ja suhteessa ympäristöön määrittyvänä asiana.
Kuka on luova?
Pablo Picasso on todennut seuraavasti: “All children are artists. The problem is how to remain an artist once he grows up.” Luovuus on siis osa ihmisyyttä ja yksi tärkeä taito luovuuden vahvistamisessa voisi olla oman luovan ajattelun vaaliminen ja luovuuden ”valitseminen”. Sternbergin (2012) mukaan luovalla ihmisellä on sekä tahtoa että kykyä tuottaa tai yhdistellä ideoita, jotka eivät ehkä heti ole suosittuja, mutta joilla on potentiaalia kehittyä ja kasvaa. Uusia ideoita tai toimintatapoja myös toisinaan vastustetaan, ja niinpä yksilö voi joutua sinnikkäästi puolustamaan ideaansa, jonka luovuus tai arvo mahdollisesti nähdään vasta myöhemmin.
Luovuutta tarvitaan myös luovien alojen ulkopuolella
Kiistatonta lienee se, että luovuudelle on nyky-yhteiskunnassamme tarvetta, eikä tarve rajoitu perinteisiin luoviin aloihin. Sternbergin ja Lubartin (2008) mukaan innovaatio ja luovuus ovat periaatteessa samaa tarkoittavia käsitteitä, mutta innovaatio-sanaa käytetään usein organisaatioista ja luovuus-termiä taas yksilöistä puhuttaessa. Luovuuden tarve tunnistetaan niin talouselämässä, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, koulutuksessa kuin politiikassakin. Näissä kaikissa tarvitaan kykyä havaita ja tuottaa uutta.
Kykyä (ja halua) ajatella uudella tavalla eli ”luovasti” arvostetaan siis elinkeinoelämässä. Vuonna 2016 Suomessa lanseerattiin Metropoliankin vaikuttamistyön ansiosta pk-yrityksille tarkoitetut innovaatiosetelit (Business Finland – innovaatiosetelit). Niiden avulla yritys voi hankkia tarvitsemaansa uuden näkökulman erityisasiantuntemusta eri tahoilta (esim. innovaatio- tai muotoilupalveluja tuottavilta yrityksiltä, ammattikorkeakouluilta ja tutkimusorganisaatioilta) ja sitä kautta kehittää toimintaansa. Innovaatiosetelit tarjoavat siis myös meille ammattikorkeakouluissa mahdollisuuden oman osaamisen tuotteistamiseen, innovaatiopalvelun myyntiin sekä uudenlaiseen yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa.
Mitkä tekijät tukevat luovuutta?
Luovuuden ja onnellisuuden välillä näyttää vallitsevan positiivinen yhteys. Harvardin yliopiston professori Teresa Amabile (esim. Amabile, Barsade, Mueller & Staw, 2005) on selvittänyt yksilöiden tuottavuuden, luovuuden ja näihin vaikuttavien seikkojen yhteyttä tarkastelemalla työntekijöiden päiväkirjaraportteja. Amabilen tutkimuksessa selvisi, että työelämässä luovaa ajattelua tukee sopiva määrä stressiä, sisäinen motivaatio ja rakkaus omaa työtä kohtaan sekä – ehkä hieman yllättäen – onnellisuus! Tutkimuksessa työntekijät raportoivat jopa 50% enemmän luovaa ajattelua päivinä, jolloin he olivat positiivisella mielellä, verrattuna negatiivisen mielialan päiviin. Onnellisuus ja positiivinen mieliala näyttivät lisäävän luovaa ajattelua jopa seuraavina kahtena päivänä (ks. Business Insiderin artikkeli Amabilen tutkimuksesta). Hyväntuulisuuden yhteys luovuuteen näyttää perustuvan ajattelun viitekehyksen laajenemiseen: hyvällä tuulella ollessamme emme ehkä niinkään sorru yksinkertaistavaan ”putkinäköön”, vaan annamme ajatustemme liikkua laajemmin. Tämä voi olla se tekijä, joka mahdollistaa uusien, ”aiemmin ajattelemattomien” ideoiden synnyn.
Kirjoittamiseen perustuvia keinoja luovuuden boostaamiseen
Jos tyytyväisyys, onnellisuus ja hyvä mieli saavat aikaan luovan ajattelun vahvistumista, niin positiivisen psykologian mukaan yksi mahdollinen keino tukea omaa luovuutta on positiivisten tunnetilojen vaaliminen. Seuraavat viisi harjoitusta jatkavat Myrsky ja kiihko -blogin joulukalenteriteemaa: tällä kertaa lukijat johdatellaan pysähtymään positiivisen, hyvää tuottavien kokemusten äärelle.
1. Parasta…
Täydennä intuitiivisesti, liikaa pohtimatta seuraavat lauseet:
a. Parasta tässä hetkessä on se, että…
b. Parasta tällä viikolla on ollut…
c. Parasta tänä vuonna on ollut…
d. Parasta minussa nyt on…
e. Riittävän hyvää elämässäni on…
f. Olen iloinen, että …. on muuttunut, sillä…
2. Aarrehetki
Mikä hetki elämässäsi on sinulle erityisen tärkeä, unohtumaton, jollain lailla rakas? Tuleeko mieleesi jokin tietty hetki tai tapahtuma, jonka muisto pysyy mukanasi? Pohdi elämäsi aarteelta tuntuvia hetkiä, käy läpi mielessäsi 2-5 aarrehetkeä. Valitse niistä yksi. Kuvaile hetki kirjallisesti tai piirtämällä paperille, kuvaa mitä hetkessä tapahtui. Viimeiseksi kirjoita: Miltä tuo aarrehetki tuntuu sinusta nyt? Lue vielä kirjoituksesi rauhassa läpi ja pohdi, millaisia ajatuksia kirjoittamastasi tekstistä nousee.
3. Aisti-harjoitus tässä hetkessä
Valitse päivästäsi hetki, jossa ehdit pysähtymään ja tarkkailemaan ympäristöäsi juuri nyt. Keskity havainnoimaan hetkessä olevia tuoksuja. Tarkkaile hetkessä olevia värejä, valoja, joulun ajan hämärää. Tutkaile miltä vaatteet ylläsi tuntuvat, onko sinulla lämmin tai kylmä olo, miltä tuoli tuntuu allasi, entä matto jalkojesi alla? Kuuntele hetkessä olevia ääniä. Hengitä muutama kerta syvään ja keskity nauttimaan hetkestä, joka on juuri nyt.
4. Ihailijakirje
Kirjoita kirje jollekin henkilölle tai kuvitteelliselle henkilöhahmolle, jota ihailet jostain syystä. Kehu toisen henkilön ominaisuuksia, tai tapaa olla, toimia. Kerro, mitä asioita hänessä arvostat, miksi ihailet juuri häntä. Lue läpi kirjoittamasi ja mieti, mitä asioita ihailemasi asiat kertovat. Pysähdy myös pohtimaan, millaisen kirjeen joku voisi kirjoittaa sinulle – mitä kaikkea toiset ihmiset voivat sinussa arvostaa?
5. Eniten pidän
Tekstin aiheena on ”Minua hymyilyttää…”. Revi irti yksi sanomalehden aukeama. Ota musta tussi. Ala alleviivaamaan, ympyröimään ja yliviivaamaan tekstistä sanoja, lauseita, niin että lopuksi valmistuu uusi sanomalehtiruno tästä aiheesta.
Toista näitä harjoituksia tai pysähdy uudelleen jo tekemiesi tuotosten äärelle. Valitse arkeesi luovuus ja pienet onnen tuokiot. Niistä muodostuu vähitellen helminauha, joka kannattelee ja tuo jokaiseen päivääsi hyviä hetkiä. Siispä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2020 kaikille lukijoille!
Lähteet
Amabile, T. M., Barsade, S. G., Mueller, J. S., & Staw, B. M. (2005). Affect and creativity at work. Administrative Science Quarterly, 50, 367–403.
Barker, E. (2013). Four things that make you motivated, happy and creative at work. http://www.businessinsider.com/what-four-things-make-you-more-motivated-happyand-creative-at-work-2013-4?IR=T
Plucker, J. & Makel, M. (2010). Assesment of Creativity. Teoksessa: Kaufman, J. & Sternberg, R. (toim.) 2010. The Cambridge Handbook of Creativity. New York: Cambridge University Press, 48-73.
Sternberg, R. (2012). The Assesment of Creativity: An Investment-Based Approach. Creativity Research Journal, 24(1), 3-12.
Sternberg, R.J., & Lubart, T. I. (2008). The concept of creativity: Prospects and paradigms. Teoksessa R.J. Sternberg (toim.), Handbook of creativity (s. 3–15). United States of America: Cambridge University Press
Uusikylä, K. (2012). Luovuus kuuluu kaikille. Jyväskylä: PS-kustannus.
Blogimerkinnän on kirjoittanut psykologian tohtori Eveliina Holmberg, joka toimii psykologian lehtorina Metropolian sosiaali- ja terveysalalla.
Ei kommentteja