Tämä aika kaipaa uudenlaisia ajatuksia, jotka auttavat ihmisiä, yrityksiä, yhteiskuntaa ja ympäristöä selviämään sekä nykyisistä että tulevista tilanteista ja haasteista. (Tikka 2018, 10). Tässä blogikirjoituksessa avataan siksi muotoilun tutkinto-ohjelman ajankohtaisia projekteja. Samalla tarkastellaan ja peilataan yhteiskunnallisiin tarpeisiin nähden sitä, millaisiin kehittämishaasteisiin opiskelijat ovat opinnäytetöissään tarttuneet.
Habitare
Muotoilun tutkinto-ohjelman opiskelijoiden töitä oli laajasti esillä tämän vuoden Habitaressa. Kyseinen tapahtuma on Suomen suurin huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma ja se järjestettiin 11. – 15.9.2019. Metropolian osastolla nuorten muotoilijoiden The Block -alueella pääsi tutustumaan opiskelijoiden suunnittelemiin kalusteisiin. Lisäksi messuilla pääsi katsomaan virtuaalitodellisuudessa tulevaisuuteen; esillä oli VR-mallinnus tulevista XR Designin sekä Helsinki XR Centerin tiloista, jotka oli kalustettu opinnäytetyönä suunnitelluilla kalusteilla.
Protoshop-näyttelyssä oli esillä kahden Metropolian opiskelijan, Onni-Vilhelm Ojasen ja Jukka Surakan valaisimet. Protoshop on Imu Designin ja Suomen Messujen yhdessä tuottama kuratoitu näyttely, joka järjes-tettiin tänä vuonna 11. kertaa. The Block-alueelle sijoittuva Protoshop toimii muotoilijoiden ja yritysten yhteistyö-foorumina, jossa suunnittelijat voivat testata tuoteideoidensa kiinnostavuutta ja tavata mahdollisia valmistajia ja käyttäjiä.
Onni-Vilhelm Ojasen kattovalaisin VARJO
Tapahtuma on esitellyt yhteensä 128 tuoteideaa 120 suunnittelijalta ja vakiinnuttanut asemansa vuosittaisena katsauksena uuteen suomalaiseen muotoiluun. Tänä vuonna esillä on 10 uutta työtä.
Jukka Surakan MAIDEN-pöytävalaisin
Campus Arabia näyttely ja muotoilun opinnäytetyönäyttely Ready19
Campus Arabia näyttely 6. – 15.9.2019 avasi näkymiä muotoilun ja luovien alojen nykyisyyteen ja luotasi tulevaisuuteen. Näyttelykokonaisuus esitteli osaamista ja valmiutta vastata niin fyysisen kuin digitaalisen maailman haasteisiin. Muotoilijan työ ja työympäristöt ovat jatkuvassa muutoksessa, ja virtuaalista ja lisättyä todellisuutta hyödyntävät työkalut tuovat mukanaan uusia työskentelytapoja. Arabian kampuksella esiteltiin opiskelijoiden tekemien projektien tuloksia sekä uudenlaisia oppimisympäristöjä.
Ready19-näyttelyssä oli esillä keväällä Metropoliasta valmistuneiden muotoilijoiden tilasuunnitelmia sekä tuote- ja palvelukonsepteja.
Oona Auramon sisustusarkkitehtuurin opinnäytetyössä Tilakokemus hotellihuoneessa etsittiin ratkaisuja tilakokemuksen synnyn periaatteisiin hotellihuoneessa. Työssä pyrittiin luomaan käsitys siitä mitkä tekijät vaikuttavat tilakokemukseen ja miten tutkimalla aihetta saadaan kerättyä ymmärrystä, jota voidaan hyödyntää hotellihuonesuunnittelussa. VR-mallin avulla on mahdollisuus vertailla huoneesta luotujen visualisointien ja virtuaalimaailman luoman kokonaiskuvan välisiä eroja sekä kommentoida tilasuunnitelman toimivuutta.
Oona Auramon tilaratkaisuja
Svetlana Koivusen tulostuskokeiluja tekstiilille
Svetlana Koivusen tekstiilisuunnittelun opinnäytteessä 3D-tulostus kankaalle käsiteltiin 3D-tulostuksen mahdollisuuksien hyödyntämistä tekstiilisuunnittelussa. Opinnäytteessä testattiin erilaisten filamenttien eli yhtäjaksoisten pitkien kuitujen tulostusta erilaisille kankaille. Tärkeä osa opinnäytetyötä oli kierrätysmuovin (PET, TPU ja PA6) hyödyntäminen 3D-tulostuksessa.
Noora Karilan suodatinkahvinkeitin
Noora Karilan teollisen muotoilun opinnäytetyössä Kahvinkeitindesign – Kahvin neljäs aalto tavoitteena oli suunnitella filtterikahvinkeitin. Designin reunaehtoja olivat kahvikulttuurin uusi aalto, kestävä kehitys ja vastuullisuus, unohtamatta ymmärrettävää ja ajatonta muotoilua. Kahvinkeittimen muotoilu on suunnattu kahvinjuojien uudelle sukupolvelle ja se ottaa kantaa kahvin kulutukseen tulevaisuudessa.
ABL-Laatat ja Metropolia
Voiko keramiikka olla pehmeää? Miten keramiikan ylijäämä voidaan hyödyntää? Kuinka litteä pinta herätetään eloon? Näihin kysymyksiin saatiin vastauksia muotoilijaopiskelijoiden ja ABL Finland Oy:n laattojen näyttelyssä Helsinki Design Weekin ajan 6.-15.9.2019 Erottaja2:ssa. Näyttelyn taustalla oli oppimisprojekti, jossa tuntiopettajana toimivan muotoilija Pasi Kärkkäinen-Tunkelon vetämällä opintojaksolla teollisen muotoilun opiskelijat suunnittelivat ABL-Laatoille visioita siitä, miten keramiikkaa voitaisiin hyödyntää uusilla alueilla ja kuinka muotoilulla voidaan kehittää täysin uutta liiketoimintaa. Kolmen suunnittelijakollektiivin voimin ja ABL-Laattojen tuella syntyi näyttely, josta katsojat pääsivät nauttimaan hulppeassa Erottajan palatsin miljöössä. Seuraavassa on esitelty näyttelystä teokset Ailahdus, Kuura ja Tuntu.
Ailahdus (staattisen suurlaatan muuntuminen orgaaniseksi pinnaksi)
Tekijät Onni-Vilhelm Ojanen, Hanna Väinölä ja Hertta Korhonen luonnehtivat teostaan seuraavasti: “Näyttelytyömme on ABL-Laattojen erikoisuudesta, keraamisesta suurlaatasta valmistettu pinta, joka voi toimia esimerkiksi väliseinänä. Ideaa pystyy hyödyntämään useissa eri pinnoissa ja tiloissa eri kokoisena. Se hajottaa valoa, akustoi ja rajaa tilaa. Sitä voi käyttää vaikka istuimena tai pöytänä.”
Onni-Vilhelm Ojasen, Hanna Väinölän ja Hertta Korhosen suunnittelema Ailahdus
Kuura (keraamisista laatoista valmistettu muokattava modulaarinen tilanjakaja)
Tekijät Laura Laamanen ja Venla Anttila luonnehtivat teosta näin: ”Koko voi jatkossa vaihdella yksittäisestä koriste-esineestä suuriin tilaratkaisuihin asti. Inspiraatio Kuuraan lähti keraamisten suurlaattojen ylijäämän hyödyntämisestä ja ajatuksesta, miten laattoja voisi käyttää sisustuksessa uudella tavalla. Laattojen kovuuden vastapainoksi inspiraatiota haettiin luonnosta ja orgaanisista muodoista.”
Tuntu (keraamisen laatan pehmeän puolen löytäminen: voiko kivi olla pehmeä?)
Tekijät: Elina Sahlgren ja Noora Karila kertovat idastaan seuraavasti: “Työmme inspiraatio lähti vastakohdista. Halusta etsiä ja löytää materiaalista jotain, mitä se ei meille itsessään selvästi viestitä. Helposti jymähdämme johonkin tiettyyn mielikuvaan ja ajatusmalliin. Niiden rikkominen ja avaaminen ovat mielenkiintoisia ja usein tarpeellisia muutoksen aikaansaamiseksi. Työssämme halusimme selvittää, miten kova keramiikka voikin olla pehmeää? Ja kuinka materiaali sopisi sille ei-niin-ominaiseen käyttöön. Tuntu on keraamisista laatoista koottu “kangas” joka toimii esimerkiksi tuolin päällysenä tai mattona. Tuntu sopii niin julkisiin tiloihin kuin sekä sisä- ja ulkokäyttöön. Muotokieleltään Tuntu on orgaaninen ja muistuttaa luonnon kiviä tai moniväristä sammalmätästä.”
Muuttavatko virtuaalitodellisuuden keinot muotoilutyötä
Virtuaalitodellisuus on visualisointitapa, jossa kolmiulotteisia kappaleita voidaan tarkastella kuin ne olisivat todellisina aivan katsojan edessä. Markkinoilla on tällä hetkellä monenlaisia ratkaisuja virtuaalitodellisuuden tai lisätyn todellisuuden esittämiseen. Viihdeteollisuuden tuotantojen ohella lisätty todellisuus (augmented reality AR), virtuaalitodellisuus (virtual reality VR) sekä yhdistetty todellisuus (mixed reality MR) ovat teknologioina käytössä jo laajasti teollisuudessa ja liike-elämässä esimerkiksi suunnittelussa, myynnissä, markkinoinnissa, huoltotöissä ja koulutuksessa.
Metropolian muotoilun tutkinto-ohjelmassa on viime aikoina selvitetty, miten virtuaalitodellisuutta saadaan sisällytettyä opintoihin ja sitä kautta myös muotoilijan työkalupakkiin. Kiinnostuksen kohteena on muiden muassa se, kuinka muotoilijoiden jo käytössä olevilla 3D-ohjelmistoilla tuotettua dataa voidaan hyödyntää VR-ympäristöissä. Keskiössä on etsiä helposti lähestyttäviä ja haltuun otettavia käytäntöjä hyödyntää VR-työkaluja muotoilijan ja tuotekehityksen apuna.
Toteutustavat kehittyvät nopeasti ja saattavat kokea ajan kuluessa suuriakin muutoksia aina uusien ja uusien teknologioiden ansiosta. Virtuaalitodellisuus ei todennäköisesti silti syrjäytä perinteistä 3D-mallintamista tai luonnostelua, koska niillä on oma tärkeä tehtävänsä muotoiluprosessissa.
Muotoilu on osa strategiaa
Muotoilu on noussut yhä merkittävämpään rooliin menestyvien yritysten arkisessa ja strategisessa tekemisessä. Se on nykypäivänä tuotteiden, palveluiden ja asiakaskokemuksen suunnittelua, brändin hallintaa sekä liiketoiminnan ja strategian kehittämistä. (Kolinen 2018, 9)
Metropoliassa muotoilun tutkinto-ohjelman keskeisin tavoite on tuottaa osaajia, jotka vastaavat laaja-alaisen muotoiluajattelun keinoin yritysten ja yhteiskunnan kysyntään erilaisten toimeksiantojen tai kehittämis- ja asiantuntijatehtävien parissa.
Lähteet
Kolinen, P. 2018. Designin uusi aalto. Merkitystä ja menestystä tälle vuosisadalle.
Tikka, V. & Gävert, N. (toim.) 2018. Designin uusi aalto. Merkitystä ja menestystä tälle vuosisadalle.
https://muotoilu.metropolia.fi/4992/muotoilua-virtuaalitodellisuudessa/
https://www.abl.fi/fi/pinnalla/artikkelit/keramiikan-uudet-ulottuvuudet-helsinki-design-weekilla/
https://www.teknologiainfo.com/innovaatiot/enemman-kuin-todellisuutta/#
Valokuvat ja visualisoinnit
Kuvat 1., 2. ja 6. Nora Anttonen ja Eerika Minkkinen
Kuva 3. Oona Auramo
Kuva 4. Svetlana Koivunen
Kuva 5. Noora Karila
Blogimerkinnän kirjoittaja on muotoilun tutkintovastaava Merja Kosonen Metropoliasta.
Ei kommentteja