Hyppää pääsisaltöön
Myrsky ja kiihko

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Myrsky ja kiihko
Taiteellisen toiminnan, tutkimuksen ja kulttuuripolitiikan soihdunkantaja
1

Kauneuden maailmassa voi yksin olla valtias…

Henna Salmela · 25.1.2021

Metropoliassa harjoitellaan paraikaa Einojuhani Rautavaaran oopperaa Auringon talo. Tämä juttusarja seuraa produktion etenemistä ja kertoo  säveltäjästä, oopperasta ja sen tositarinaan perustuvasta traagisesta Thiessien sisarusten kohtalosta. Pysy siis Myrsky ja kiihko -kanavalla!

 Auringon talo: säveltäjästä ja oopperasta

Mikä on Einojuhani Rautavaaran salaisuus? Hänen musiikkiaan esitetään maailmalla enemmän kuin yhdenkään edesmenneen suomalaissäveltäjän Sibeliusta lukuun ottamatta. Hänen värikäs elämänsä on antanut aihetta lukuisiin kirjoihin ja lehtiartikkeleihin. Hänen älykkäät, suorasukaiset kommenttinsa ovat muodostuneet klassikoiksi.

Tritonus on harmonian ketsuppi. Nuoren pitää kerätä traumoja; ne ovat luovuuden moottoreita. En halua musiikkini olevan ajan mukaista vaan mieluummin ajatonta. Maailmassa ei ole mitään ikuista, ja se siinä suurenmoista onkin.

Einojuhani Rautavaara (1928-2016) oli omiaan laajamittaisten teosten parissa, ja erityisen läheinen suhde hänellä oli oopperoihin. Niiden kanssa hän saattoi toimia kahdella tasolla: yhdistää musiikin kirjalliseen lahjakkuuteensa. Rautavaara kertoikin löytäneensä oopperoista itselleen markkinaraon, sillä vain harva säveltäjä pystyy luomaan itse sekä musiikin että libreton.

Rautavaara sanoi ottavansa teoksensa vastaan eräänlaisesta ideaalimaailmasta. Omien sanojensa mukaan ne tulivat hänelle täydellisen ehjinä kuin munat, ja hän koki toimivansa tällöin musiikin meediona tai kätilönä. Näkymätön maailma kiinnosti Rautavaaraa: unet, näyt, synkronismi. Myös oopperoiden aiheet ilmestyivät hänelle kuin tilauksesta mitä erilaisimmista lähteistä. Auringon talosta hän kirjoittaa näin kirjassaan Mieltymyksestä äärettömään:

Kevättalvella 1987 oli harvinaisen kylmää. Tuli aamu, jolloin näin, että alppiruusupensaat puutarhassa olivat kuolleet, paleltuneet. Kun otin sanomalehden, luin miten kaksi vanhaa emigranttidaamia oli kuollut paleltumisen seurauksena. Luin että kyseessä oli alun perin hyvin varakas perhe, joka vuonna 1917 oli paennut vallankumousta Littoisiin kaikkine palvelijoineen. Sieltä ostettiin talo nimeltä Solgården.

Tragedia toisensa perään seurasi Pietarista muuttanutta viisilapsista Thiessin perhettä. He eristäytyivät, palveluskunta katosi, isä ja sisarukset Edna, Marion ja Victor tekivät itsemurhan, äiti kuoli mielisairaalassa. Vain siskokset Eleanor ja Irene jäivät jäljelle autioituneeseen Auringon taloon. Rautavaara ei kuitenkaan halunnut oopperan vellovan surullisissa tapahtumissa; häntä kiinnosti erityisesti ajatus siitä, miten siskokset leikkivät omassa aikakuplassaan. Mielikuvissaan he tanssivat tyttövuosien ylellisessä loistossa samalla kun varat hupenivat, lämmitys hiipui ja taloon kertyneet jätteet nostettiin hienot hansikkaat kädessä asumattomiin huoneisiin, pois silmistä. Aihetta säveltäjä lähestyi opera buffan keinoin, tragiikka yhdistyi komiikkaan mutta pehmeästi, kohdettaan kunnioittaen.

Thiessin perhe eli vaurasta huoletonta elämää Pietarissa vallankumokseen 1917 asti

Rautavaara kertoi alitajuisesti samastuneensa näihin vanhoihin sisaruksiin, sillä myös oman elämänsä vaikeissa vaiheissa hän turvautui usein eskapismiin, ”omaan kauneuden maailmaansa, jossa yksin voi olla valtias.”

Auringon talon sävellysprosessin aikana toisen näytöksen loppu ei ottanut valmistuakseen. Sitten musiikki alkoi yllättäen viedä teosta eteenpäin tuoden mukanaan oikeat sanat, ikään kuin itsenäisen tahtonsa ajamana. Tämä jäi Rautavaaralle mieleen eriskummallisen mystisenä kokemuksena. Sini Rautavaaralla oli oma osuutensa oopperan viimeisissä vaiheissa. Säveltäjä oli suunnitellut loppuun huutokauppakohtausta, jossa myytäisiin Solgårdenin huonekaluja ja muita esineitä. Sini edotti sen sijaan tanssillista loppuratkaisua pietarilaisten seuratanssien tyyliin, jotta oopperan nostalginen tunnelma säilyisi. Lopputuloksena partituuriin syntyi mieleenpainuva, juhlallinen poloneesi.

Auringon taloa on kutsuttu naisten oopperaksi, ensembleoopperaksi ja pakolaisoopperaksi. Yhteiskuntaan integroitumisen vastakohtaa se kuvaa koskettavalla tavalla. Vanhenemista se käsittelee huumorilla ja ironisella lempeydellä. Auringon talo on Einojuhani Rautavaaran esitetyin näyttämöteos, jonka suosioon on monta syytä. Musiikki on helposti lähestyttävää, lauluäänet melodisia. Modernin sävelkielen lomassa on lyyrisiä ensemble-kohtauksia ja venäläisiä romansseja. Libreton englanninkielisestä käännöksestä vastanneen Vern Suttonin mukaan ooppera ansaitsee niin paljon esityksiä kuin mahdollista myös siksi, että siinä on harvinaisen hyviä rooleja naisille.

Auringon talo esitettiin Suttonin käännöksenä Opera in the Ozarksin ohjelmistossa Yhdysvalloissa vuonna 2004 ja myöhemmin Texasissa sikäläisen yliopiston ja Sibelius-Akatemian yhteistuotantona. Saksankielisen esityksensä se sai nimellä Das Sonnenhaus Wienissä. Saksalaiset oopperatalot Greifswaldissa, Stralsundissa ja Mönchengladbachissa ovat esittäneet sitä, ja kotimaisten produktioiden lisäksi teos on myös viety vierailulle Ruotsiin. Rautavaara on yksi harvoja suomalaissäveltäjiä, jonka oopperoita on käännetty ja esitetty maailmalla muutenkin kuin vierailunäytöksinä. Vincent on kuultu Saksan ja Itävallan oopperataloissa, Rasputin Lyypekin oopperassa, Tietäjien lahja Canberran musiikkijuhlilla, Australiassa. Harvinaisempaa on, että ulkomainen oopperatalo tuottaa oman produktionsa suomenkielisestä oopperasta, mutta Rautavaaran kohdalla näin on tapahtunut. Kaivos esitettiin suomeksi Unkarin Valtionoopperassa, Budapestissa loka-marraskuussa 2016 Tibor Bogányin johdolla.

Einojuhani Rautavaara

 

Auringon talon musiikillinen materiaali sai jatkoelämää orkesteriteoksen Autumn Gardens muodossa. Sini Rautavaaran mukaan Vladimir Ashkenazy innostui laulamaan sen levytyksessä vaikututtuaan musiikin melodisuudesta ja koskettavuudesta. Rautavaaran viides sinfonia syntyi oopperoiden Thomas ja Auringon talo välissä ja sen aiheita on puolestaan siirtynyt Auringon talon musiikkiin. Tämä oli Rautavaaralle tyypillistä, sillä hänen mielestään useat musiikilliset ideat suorastaan vaativat uusintakäsittelyä eri formaateissa.

Vuonna 2015 säveltäjä kertoi BBC Music Magazinessa haaveilevansa uudesta kamarioopperasta, joka kertoisi kreikkalaisen tarinan haaksirikosta ja delfiinin rantaan kuljettamasta pojasta. Libretto oli kuulemma jo hahmottunut, mutta musiikki ei ollut vielä lähtenyt virtaamaan. Uteliaisuus uutta kohtaan oli aina Rautavaaran ohjenuora eikä hänen luomisvoimansa ehtynyt edes viimeisinä vuosina, jolloin hän terveysongelmistaan huolimatta istui joka päivä useita tunteja työpöytänsä ääressä.

Einojuhani Rautavaaran tapaaminen oli aina jotain erityistä. Hypnoottinen äänenkäyttö ja ilmeikkäät silmät, poikkeuksellinen yleissivistys ja joskus virkistävän epäsovinnainenkin verbaliikka tekivät joka kerta vaikutuksen. Usein mukana tapaamisissa oli toimittajia, muusikoita tai musiikkielämän vaikuttajia, jotka kaikki halusivat osansa säveltäjän tähtipölystä. Nyt se jatkaa elämäänsä musiikin muodossa.

Musiikki on suurta, jos kuulija jossakin vaiheessa onnistuu tavoittamaan häivähdyksen iäisyyttä ajan ikkunan läpi.

 

 

 

 

Valokuva: Eija Tervo

 

Kirjoittaja Henna Salmela on KTM, MuM, joka toimii musiikkikustannustalo Fennica Gehrmanin johtotehtävissä ja vastaa mm. hallinnosta ja markkinoinnista.

Artikkelikuva: Laura Saloluoma/ennenjanyt.net.

+4
Auringon taloAuringon talo MetropoliassaEinojuhani RautavaaraMetropolian oopperakoulutus

1 Kommentti

  • Avatar
    Joonas Pohjonen says: 25.1.2021 at 17:14

    Kiitokset hienosta kirjoituksesta!
    Jos jotakuta kiinnostaa, kannattaa lukea Laura Saloluoman laaja artikkeli Eleanor Thiessistä, jonka lähteinä on mm. Eleanorin kirjeenvaihtoa ja runoja:
    https://www.ennenjanyt.net/2011/01/o-petersburg-emigrantin-nostalgian-monet-kasvot/
    Rautavaara osasi hämmästyttävän hyvin eläytyä emigranttisisarusten sielunmaisemaan, vaikka hänellä tuskin oli näitä lähteitä käytössään. Toisaalta jäin miettimään oopperan traagisen lähtökohdan, siskosten paleltumiskuoleman, todenperäisyyttä. Artikkelin mukaan Eleanor nimittäin kuoli 27.4.1987 ja Irene jo edellisenä syksynä.

    0
    Reply

Kommentoi Peru vastaus

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

  • Kaarle-kuninkaan metsästyksellä on paikkansa kansakunnan kaapin päällä, mutta siihen sisältyy myös yllätyksiä
    Kaarle-kuninkaan metsästyksellä on paikkansa…
    21.4.2019
  • Mitä oopperassa kuulemme?
    Mitä oopperassa kuulemme?
    7.8.2020
  • Loistavaa musiikkia, aikansa elänyttä draamaa?
    Loistavaa musiikkia, aikansa elänyttä draamaa?
    18.7.2019
vierailija

vierailija

Tietoa blogista

Myrsky ja kiihko on toimitettu blogi, johon voi tarjota korkeatasoista taiteeseen liittyvää sisältöä, artikkeleita, haastatteluja, kantaaottavia tekstejä, kolumneja, kritiikkejä ja kirja-arvioita.

Blogin toimituskunta

  • Tuire Ranta-Meyer, (päätoimittaja), yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, p. 050 526 2002
  • Katri Halonen, kulttuurituotannon yliopettaja, p. 050 362 6407
  • Sirkku Wahlroos-Kaitila, laulun yliopettaja, p. 0400 487508
  • Suvi Hartikainen, TKI-suunnittelija, p. 040 194 8528
  • Leena Unkari-Virtanen lehtori, p. 040 334 5992

Sähköpostiosoitteet:

Myrsky ja kiihko -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua.



Myrsky ja kiihko -blogin bloggajan ohje



Uusimmat jutut

  • Kauneuden maailmassa voi yksin olla valtias…

    25.1.2021
  • Tutkitun tiedon teemavuosi 2021

    8.1.2021
  • Suomi luovan byrokratian kärkimaaksi

    17.10.2020

Arkisto

  • ▼2021 (2)
    • ▼tammikuu(2)
      • Kauneuden maailmassa voi yksin olla valtias…
      • Tutkitun tiedon teemavuosi 2021
  • ►2020 (8)
    • ►lokakuu(3)
      • Suomi luovan byrokratian kärkimaaksi
      • Hyvän libreton tunnusmerkit
      • Mistä oopperalibretot tulevat?
    • ►elokuu(1)
      • Mitä oopperassa kuulemme?
    • ►toukokuu(1)
      • Sielun silmin − pohdintoja Nina Kokkisen kirjasta Totuudenetsijät
    • ►huhtikuu(1)
      • Taiteen ja viihteen merkitys poikkeusolosuhteissa
    • ►maaliskuu(1)
      • Taide vie tiedettä uuden äärelle
    • ►helmikuu(1)
      • Onnentaitoja arkeen
  • ►2019 (11)
    • ►joulukuu(2)
      • Joulukalenteri II: luovuutta positiivisella ajattelulla
      • Joulukalenteri: Kirjallisuus luovan toiminnan, innovatiivisen ajattelun ja hyvinvoinnin lähteenä
    • ►marraskuu(1)
      • Muotoilun tuloksia ja uusia tuulia
    • ►syyskuu(1)
      • Soiton opetuksen ekosysteemi
    • ►elokuu(1)
      • Laulajan ja runoilijan kädenpuristus
    • ►heinäkuu(1)
      • Loistavaa musiikkia, aikansa elänyttä draamaa?
    • ►toukokuu(1)
      • Kiitoksia ja kiitollisuutta
    • ►huhtikuu(3)
      • Kaarle-kuninkaan metsästyksellä on paikkansa kansakunnan kaapin päällä, mutta siihen sisältyy myös yllätyksiä
      • Onko ranta vehreä vai kaunis? Ajatuksia Kaarle-kuninkaan metsästyksen toimitustyön tiimoilta
      • Pacius ja Kaarle-kuningas tulivat Metropoliaan
    • ►maaliskuu(1)
      • Maaliskuun manifesti

Avainsanat

Creative Bureaucracy Festival Einojuhani Rautavaara Emootioiden kuvaaminen oopperassa European Creative Industries Summit Fredrik Pacius Hyvinvointi Kaarle-kuninkaan metsästys Kriittinen lähiluku Kulttuuriyrittäjyys Libetisti Libretisti Luova ala Luovan alan osaaminen poikkeusoloissa luovuus Metropolian muotoilu Metropolian oopperakoulutus Muotoiluprojektit Musiikinhistoria Musiikkialan lausunnot Occamin partaveitsi Onnellisuusharjoitus Ooppera oopperalibretto Oopperamusiikki Oopperataiteen suosio painetun tekstin hyödyntäminen Positiivinen psykologia Rauhoittuminen Runous Schillerin näytelmä Rosvot Soitonopetuksen ekosysteemi Suomalaisen musiikin historia Suomalaisen musiikin isä Taide Taiteellinen toiminta Taiteen kriteerit Taiteen kyky tiivistää olennainen Taiteen perusopetus Taiteen roolit Taitelijoiden henkinen etsintä Tässä hetkessä eläminen Totuudenetsijät Vapaa musisointi Verdin ooppera Rosvot Viihde

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

Metropolian blogit
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Tietosuojaseloste / Privacy Overview

Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

—--

This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!