Hyppää pääsisaltöön
Myrsky ja kiihko

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Myrsky ja kiihko
Taiteellisen toiminnan, tutkimuksen ja kulttuuripolitiikan soihdunkantaja
0

Taide vie tiedettä uuden äärelle

vierailija · 12.3.2020

Taide monine ilmiöineen, taidejärjestelmät ja taiteen rooli yhteiskunnassa ovat ajassamme varsin yleisiä tutkimusaiheita. Usein tuntuu, että taide on jossain määrin siiloutunut omaksi tutkimusalueekseen, joka joutuu jotenkin perustelemaan ”oikealle tieteelle” oikeutustaan. Aina ei ole ollut näin. Tässä blogissa tarkastellaan taidetta ydinalana, josta tiede on ammentanut kautta aikain.

Tapasin viime syksynä Tuomo Suntolan, joka sai vuonna 2018 Tekniikan Akatemia -säätiön jakaman Millennium-teknologiapalkinnon. Se annettiin hänelle ”uraauurtavasta teknologisesta innovaatiosta, joka parantaa ihmisten elämänlaatua ja edistää kestävää kehitystä”. Tapaamisessa keskusteltiin universumin laeista ja rakenteista. Tapaaminen jännitti humanistisosiologia ja samalla osoittautui yhdeksi viime vuoden huippuhetkistäni, sillä yllätyksekseni Suntola palasi usein pohtimaan luovan alan roolia tieteen edistämisen ja keksintöjen osatekijänä.

Historian pitkissä linjoissa musiikki on ollut tieteen ytimessä

Taide ja tiede ovat historian kulussa tukeneet toisiaan vuosisadasta toiseen. Esimerkiksi antiikin Kreikan luonnonfilosofiassa matematiikassa keskeinen rooli oli musiikilla, geometrialla, aritmetiikalla ja astronomialla. Keskeisiä kysymyksiä olivat esimerkiksi maailman synty, sen rakennusaineet ja kaiken takana oleva järjestys − ja ratkaisuja niihin etsittiin muun muassa äänen ja musiikin rakenteista. Useat kuuluisat tieteilijät ovatkin olleet myös merkittäviä musiikin teorian luojia ja muusikoita. Yhtenä musiikinteoreettisen perustan rakentajana toimi Pythagoras. Hän havaitsi äänien numeeriset suhteet, jotka määrittelevät länsimaisen musiikkimme sävelasteikon.

Keskiajalla yliopisto-opetuksen muodostivat seitsemän vapaata taidetta (artes liberales), joka sisältävät myös antiikin aineiden lisäksi kieliopin, retoriikan ja logiikan. Aikalaistutkijoihin lukeutui muun muassa planeettojen ja musiikin suhdetta  intensiivisesti tutkinut matemaatikko ja tähtitieteilijä Johannes Kepler (1619). Keplerin ajattelu tiivistyi sfäärien harmonia -teoriaksi, jonka lähtökohtana on planeettojen tuottama musiikin ja planeettojen kiertoratojen pohjalta laskettujen intervallien järjestelmä.

Historian pitkissä linjoissa monet mullistavia ajatuksia esittäneet matemaatikot ovat olleet taiteilijoita (kts. myös Suntola 2018). Taiteilija-tutkija nerojen listalle kuuluvat myös esimerkiksi maalaustaiteen, arkkitehtuurin, matematiikan ja keksintöjen suurmies Leonardo da Vinci ja kuvataiteen, matematiikan ja elektromagnetiikan edelläkävijä Samuel Morse.

Luova toimija sparraa tiedettä

Tieteen keskeinen tehtävä on selittää maailmaa. Englantilainen biologi ja fyysikko Rupert Sheldrake haluaa nostaa taiteet tieteen rinnalle juuri siksi, että taiteilijoilla on kyky ajatella ja tiedostaa ympäristöä uudella tavalla (Obrist 2000). Taiteilijan ajattelussa on läsnä intuitio ja tunteet, jotka ovat jääneet taka-alalle viimeiset 300 vuotta hallinneen modernismin ajatuksissa luonnosta koneenomaisena sieluttomana ympäristönä. Toisaalta juuri taide antaa mahdollisuuksia käsitellä, tehdä näkyväksi ja sanoittaa monia ilmiöitä ja sielunkin liikkeitä. Albert Einsteinin sanoittaa sitä lausahduksellaan ”Miten ikimaailmassa on mahdollista selittää kemian ja fysiikan termein sellainen asia kuin ensirakkaus?”

Taiteilijat saattavat ”ajatella toisin” ja sitä kautta avata ihmisen kokemusta ympäristöstä. Esimerkiksi perspektiivimaalaus muutti ihmisen tapaa hahmottaa maailmaa, ja taiteilijat kuvasivat ympäristön paikallaan olevasta katselupisteestä jo paljon ennen teknisten kuvausvälineiden (kameran) keksimistä. Kuva on ollut myös merkittävä osa esimerkiksi Charles Darwinin työn osana. Hänellä ei ollut kameraa maailmanympärysmatkallaan 1830-luvulla, ja tunnetut kuvat Darwinin tuomista lintulajeista piirsi ornitologi ja kuvittaja John Gould.

Taiteen ominaispiirteisiin kuuluu kyky syventää ja tiivistää olennaisimman. Hyvä kuvataiteilija voi pelkistää muutamaan viivaan suuren määrän informaatiota. Suntolan puheessa kulkee usein termi ”Occamin partaveitsi”, joka on säästäväisyyden periaate. Siinä ilmiötä selittävien, keskenään kilpailevien selitysvoimaisten teorioiden joukosta pyritään valitsemaan mahdollisimman yksinkertainen. Tässä taiteilija kysymyksineen ja haluineen tiivistää voi olla tutkijalle innokas sparraaja. Ja myös silta tieteen tulosten näkyväksi tekemiseksi erilaisille yleisöille.

Ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimuksen tehtävä on kääntynyt pitkälti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnaksi. Tuota toteutetaan usein hyvin monien eri alojen yhdyspinnoilla. Kokemukseni mukaan niissä taidetaustaiset menetelmät avaavat perinteisestä luonnontieteestä poikkeavia menetelmiä kerätä tietoa ilmiöstä sekä myös viestiä erilaisille kohderyhmille löydöksistä. Tiede puolestaan pakottaa pohtimaan etenkin omaa roolia viimeistä hiustupsuaan myöten prosessiin sotkeutuneena aktiivisena kehittäjä-tutkijana. Myös usein tilaajan tarpeisiin tuotettujen havaintojen ja ratkaisuiden yleistettävyyttä on välttämätöntä arvioida.

Ratkaisuja haetaan yleensä monialaisesti, jolloin yhteisen kielen löytäminen voi olla toisinaan varsin tuskallistakin. Silloin avuksi voi olla päämäärä sanoittaa sanomaansa niin yksinkertaisesti ja alasidonnaisia jargoneita vältellen, että toisen tutkimustradition kehittäjäkumppani ymmärtää sen.  Ohjenuoraksi voi ottaa vaikkapa Herakleitoksen sanat ”kaunein harmonia saa alkunsa riitasoinnusta”.

LÄHTEET JA TAUSTATEKSTIT

Halonen, Katri & Suntola, Silja (2019). Tiede ja taide kohtaavat. AMK-lehti 4/2019. Haettu 4.3.2020 osoitteesta https://uasjournal.fi/4-2019/tiede-ja-taide-kohtaavat/

Kepler, Johannes (1619). Harmonices Mundi.

Millennium-teknologiapalkinto (2018). Technology Academy Finlandin tiedote 22.5.2018. Haettu 2.10.2019 osoitteesta https://taf.fi/fi/2018/05/22/millennium-teknologiapalkinto-2018-suomalaiselle-fyysikolle-tuomo-suntolan-innovaatio-mahdollistaa-tietoteknisten-laitteiden-valmistamisen-ja-kehityksen/

Obrist, Hans-Ulrich (2000). Taide tieteen edelläkävijänä. Kiasma-lehti 2000 Nro 6 Vol 3.

Suntola, Tuomo (2018). Tieteen lyhyt historia – vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen. Physics Foundations Society ja Luonnonfilosofian seura. 3. täydennetty painos. Haettu 4.32020 osoitteesta https://physicsfoundations.org/data/documents/History_FI_978-952-68101-5-7.pdf

Suntola, Tuomo (2019). Millennium Talks: Tiede ja tekniikka ovat ihmistä varten. Esitelmä Turun Tieteen päivillä 28.9.2019.

KIRJOITTAJA

Katri Halonen, YTT, FL, yliopettaja, Metropolia-ammattikorkeakoulu, katri.halonen(at)metropolia.fi

Monialaiset innovaatiotOccamin partaveitsiTaideTaiteen kyky tiivistää olennainenTaiteen roolitTiede hyötyy taiteesta

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Tutkitun tiedon teemavuosi 2021
      Tutkitun tiedon teemavuosi 2021
      8.1.2021
    • Suomi luovan byrokratian kärkimaaksi
      Suomi luovan byrokratian kärkimaaksi
      17.10.2020
    • Norsunluutornista ideoiden maailmaan
      Norsunluutornista ideoiden maailmaan
      15.9.2021

    vierailija

    Tietoa blogista

    Myrsky ja kiihko on toimitettu blogi, johon voi tarjota korkeatasoista taiteeseen liittyvää sisältöä, artikkeleita, haastatteluja, kantaaottavia tekstejä, kolumneja, kritiikkejä ja kirja-arvioita.

    Blogin toimituskunta

    • Tuire Ranta-Meyer, (päätoimittaja), yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, p. 050 526 2002
    • Katri Halonen, kulttuurituotannon yliopettaja, p. 050 362 6407
    • Sirkku Wahlroos-Kaitila, laulun yliopettaja, p. 0400 487508
    • Suvi Hartikainen, TKI-suunnittelija, p. 040 194 8528
    • Leena Unkari-Virtanen lehtori, p. 040 334 5992

    Sähköpostiosoitteet:

    Myrsky ja kiihko -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua.



    Myrsky ja kiihko -blogin bloggajan ohje



    Uusimmat jutut

    • Kestävyyssivistyksemme renessanssi

      6.7.2022
    • Kesäyön unelmia Arabianrannassa

      17.6.2022
    • Kestävä kehitys ja luovan alan supervoima

      22.4.2022

    Arkisto

    • ► 2022 (3)
      • ► heinäkuu (1)
        • Kestävyyssivistyksemme renessanssi
      • ► kesäkuu (1)
        • Kesäyön unelmia Arabianrannassa
      • ► huhtikuu (1)
        • Kestävä kehitys ja luovan alan supervoima
    • ► 2021 (7)
      • ► syyskuu (1)
        • Norsunluutornista ideoiden maailmaan
      • ► heinäkuu (1)
        • Mitä Rautavaaran Auringon talosta on kirjoitettu?
      • ► toukokuu (1)
        • Emigranttiooppera Auringon talo
      • ► huhtikuu (1)
        • Mikko Franck - maailman ensiesitys olkaa hyvä!
      • ► maaliskuu (1)
        • Merkityksellisyyden etsintää uudessa etänormaalissa
      • ► tammikuu (2)
        • Kauneuden maailmassa voi yksin olla valtias…
        • Tutkitun tiedon teemavuosi 2021
    • ▼ 2020 (8)
      • ▼ lokakuu (3)
        • Suomi luovan byrokratian kärkimaaksi
        • Hyvän libreton tunnusmerkit
        • Mistä oopperalibretot tulevat?
      • ▼ elokuu (1)
        • Mitä oopperassa kuulemme?
      • ▼ toukokuu (1)
        • Sielun silmin − pohdintoja Nina Kokkisen kirjasta Totuudenetsijät
      • ▼ huhtikuu (1)
        • Taiteen ja viihteen merkitys poikkeusolosuhteissa
      • ▼ maaliskuu (1)
        • Taide vie tiedettä uuden äärelle
      • ▼ helmikuu (1)
        • Onnentaitoja arkeen
    • ► 2019 (11)
      • ► joulukuu (2)
        • Joulukalenteri II: luovuutta positiivisella ajattelulla
        • Joulukalenteri: Kirjallisuus luovan toiminnan, innovatiivisen ajattelun ja hyvinvoinnin lähteenä
      • ► marraskuu (1)
        • Muotoilun tuloksia ja uusia tuulia
      • ► syyskuu (1)
        • Soiton opetuksen ekosysteemi
      • ► elokuu (1)
        • Laulajan ja runoilijan kädenpuristus
      • ► heinäkuu (1)
        • Loistavaa musiikkia, aikansa elänyttä draamaa?
      • ► toukokuu (1)
        • Kiitoksia ja kiitollisuutta
      • ► huhtikuu (3)
        • Kaarle-kuninkaan metsästyksellä on paikkansa kansakunnan kaapin päällä, mutta siihen sisältyy myös yllätyksiä
        • Onko ranta vehreä vai kaunis? Ajatuksia Kaarle-kuninkaan metsästyksen toimitustyön tiimoilta
        • Pacius ja Kaarle-kuningas tulivat Metropoliaan
      • ► maaliskuu (1)
        • Maaliskuun manifesti

    Avainsanat

    #auringontalo Auringon talo Auringon talo Metropoliassa Byrokratia mahdollistajana Einojuhani Rautavaara Esoteeriset virtaukset Fredrik Pacius HBL recension Hyvän libreton edellytykset Ilmastokriisi joulukalenteri Kaarle-kuninkaan metsästys Kesäyön unelmia Arabianrannassa Koronapandemian vaikutukset Lauluimprovisaatio Laulumusiikki libretto Luova ilmaisu Luovan alan supervoima Luovan byrokratian kärkimaa Luovien alojen ilmastotyö luovuus Markkinakohtaus Metropolian oopperakoulutus Mikko Franck Monialaiset innovaatiot Muotoilukonseptit Musiikin vaikutukset Onnellisuusharjoitus Ooppera Oopperamusiikki Oopperan olemusta etsimässä Radio de France resilienssi Riittävän hyvä Soitonopetus Strategia Suomalainen ooppera Suomalaisen liedin festivaali Taide taideterapia Taiteen merkitys poikkeusoloissa Taiteen roolit Tiede hyötyy taiteesta Yrittäjyyskoulutus ammattikorkeakouluissa

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste