Hyppää pääsisaltöön
Myrsky ja kiihko

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Myrsky ja kiihko
Taiteellisen toiminnan, tutkimuksen ja kulttuuripolitiikan soihdunkantaja
0

Kaarle-kuninkaan metsästyksellä on paikkansa kansakunnan kaapin päällä, mutta siihen sisältyy myös yllätyksiä

Liisamaija Hautsalo · 21.4.2019

Maaliskuun loppupuolella vuonna 1852 uuteen aamuun heräsi todennäköisesti jännittynyt, mutta innokas joukko helsinkiläisiä yliopistonuoria, musiikkia harrastavia amatöörejä sekä heidän johtajansa. Tuo johtaja oli Helsingin yliopiston musiikinopettaja Fredrik Pacius (1809–1891), jonka oli määrä tehdä illalla historiaa esiintyjäjoukkonsa kanssa: toteuttaa säveltämänsä Kaarle-kuninkaan metsästyksen, ensimmäisen suomalaisen oopperan, kantaesitys. Ooppera oli menestys, ja aikalaislähteiden mukaan Paciusta juhlittiin laakeriseppelein kuin olympolaista sankaria.

Nykypäivänä usein unohtuu, että ensimmäinen Suomessa sävelletty ooppera oli nimenomaan yliopistoyhteisön voimannäytös. Kaarle-kuninkaan metsästys tehtiin yliopiston puitteissa siksi, että Suomessa ei vielä 1850-luvulla ollut infrastruktuuria ylipäänsä musiikkielämälle, saati oopperainstituutiolle.

Sillä, että oppilaitokset, kuten Metropolia tänä keväänä, esittävät Kaarle-kuninkaan metsästystä, on siis oman aikamme Suomessa symboliarvoa.

Kaarle-kuninkaan metsästystä on tutkimuksessa tarkasteltu pääasiassa niin kutsutulla kansallisella katseella (Kettunen 2008), jolloin sen suomalaisuutta esiin tuovia piirteitä on korostettu. Omassa tutkimusartikkelissani ”Toiset oopperassa Kaarle-kuninkaan metsästys – Postkolonialistinen analyysi markkinakohtauksen juutalaisrepresentaatiosta ” olen tarkastellut Kaarle-kuninkaan metsästystä toisin. Olen toisin sanoen tulkinnut oopperaa postkolonialistisesta näkökulmasta, mikä tarkoittaa muun muassa vähemmistöjen ja rodullistamisen nostamista tutkimuksen kohteeksi.

Luonnollisesti Paciuksen esikoisooppera on teos, jonka musiikinhistoriallista arvoa ei voida kieltää. Silti sitä on voitava tarkastella myös kriittisesti. Esimerkiksi Kaarle-kuninkaan metsästyksen varsinaiset suomalaisuuteen viittaavat elementit lisättiin muutamaa vuotta myöhemmin, koska kantaesityksessä sen ei ajateltu olevan riittävän suomalainen.

Kaarle-kuninkaan metsästys on tyypillinen oman aikansa tuote. Se on romanttinen sekoitus rakkautta ja salaliittoja, ja siinä toistuvat eurooppalaisen oopperan muutkin konventiot: on värikäs metsästys-, tori-, kapakka- ja markkinakohtaus. Kuningas on oikeamielinen ja kansa uskollista.

Oman aikamme tulokulmasta katsottuna oopperasta kuitenkin löytyy häpeätahra, yksityiskohta jo mainitussa markkinakohtauksessa, oopperan kolmannessa näytöksessä. Markkinahälinä on teoksessa kuvattu eloisasti: myydään kalaa, viiniä ja kaikenlaista rihkamaa. Libretisti Zachrias Topelius (1818–1898) kuvasi kohtauksessa pikemminkin helsinkiläistä 1800-luvun arkielämää kuin 1600-luvun Ahvenanmaata.

Markkinoilla tavataan myös kaksi juutalaista kauppiasta. Heidät on kuvattu röyhkeiksi, kyräileviksi ja rahvaanomaisiksi, ja he huutavat suurella äänellä ja liioittelevat mittavasti tyrkyttäessään tuotteitaan. Juutalaiskauppiaiden markkinapuheesta paljastuu, että he ovat ”kielipuolia”: saksa, suomi, ruotsi ja jiddiš menevät iloisesti sekaisin. Tämä kaikki voisi mennä huumorin piikkiin (ja sellaisena sitä on edeltävässä tutkimuksessa pidetty), ellei tietäisi, että hahmojen malli, nk. näyttämöjuutalainen siirtyi Kaarle-kuninkaan metsästykseen eri reittejä 1700-luvun saksalaisesta oopperasta, ja se oli omana aikanaan vakiintunut kulttuurisen antisemitismin muoto.

Metropolian tämän kertaisesta produktiosta juutalaisten jakso on jouduttu jättämään pois tuotannollisista syistä. En tiedä, onko se kulttuurisen ymmärryksen kannalta hyvä vai huono asia.

Tutkimuksessani esittämäni tulkinta Kaarle-kuninkaan metsästyksestä ei millään muotoa kiistä teoksen arvoa, eikä se myöskään tarkoita sitä, ettei teosta pitäisi esittää. Sen sijaan toivon tulkintani kannustavan tarkkaavaisuuteen ja teosten kriittiseen lähilukuun jo harjoitusprosessien aikana. Näinä suuren yhteiskunnallis-kulttuurisen muutoksen aikoina, jolloin kysymykset ”Meistä” ja ”Toisista” ovat jatkuvasti läsnä, taiteilijoidenkin on oltava tietoisia historiasta ja sen mahdollisista painolastista.

Dosentti, akatemiatutkija Liisamaija Hautsalo, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia

 

Artikkelin viite:

Hautsalo, Liisamaija 2012. ’Toiset oopperassa Kaarle-kuninkaan metsästys – Postkolonialistinen analyysi markkinakohtauksen juutalaisrepresentaatiosta’. Musiikki 3–4: 48–87.

Kaarle-kuninkaan metsästysKriittinen lähilukuMarkkinakohtausPostkolonialistinen analyysiSuomalaisen musiikin historia

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Kesäyön unelmia Arabianrannassa
      Kesäyön unelmia Arabianrannassa
      17.6.2022
    • Mistä oopperalibretot tulevat?
      Mistä oopperalibretot tulevat?
      2.10.2020
    • Hyvän libreton tunnusmerkit
      Hyvän libreton tunnusmerkit
      10.10.2020

    vierailija

    Tietoa blogista

    Myrsky ja kiihko on toimitettu blogi, johon voi tarjota korkeatasoista taiteeseen liittyvää sisältöä, artikkeleita, haastatteluja, kantaaottavia tekstejä, kolumneja, kritiikkejä ja kirja-arvioita.

    Blogin toimituskunta

    • Tuire Ranta-Meyer, (päätoimittaja), yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, p. 050 526 2002
    • Katri Halonen, kulttuurituotannon yliopettaja, p. 050 362 6407
    • Sirkku Wahlroos-Kaitila, laulun yliopettaja, p. 0400 487508
    • Suvi Hartikainen, TKI-suunnittelija, p. 040 194 8528
    • Leena Unkari-Virtanen lehtori, p. 040 334 5992

    Sähköpostiosoitteet:

    Myrsky ja kiihko -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua.



    Myrsky ja kiihko -blogin bloggajan ohje



    Uusimmat jutut

    • Kestävyyssivistyksemme renessanssi

      6.7.2022
    • Kesäyön unelmia Arabianrannassa

      17.6.2022
    • Kestävä kehitys ja luovan alan supervoima

      22.4.2022

    Arkisto

    • ► 2022 (3)
      • ► heinäkuu (1)
        • Kestävyyssivistyksemme renessanssi
      • ► kesäkuu (1)
        • Kesäyön unelmia Arabianrannassa
      • ► huhtikuu (1)
        • Kestävä kehitys ja luovan alan supervoima
    • ► 2021 (7)
      • ► syyskuu (1)
        • Norsunluutornista ideoiden maailmaan
      • ► heinäkuu (1)
        • Mitä Rautavaaran Auringon talosta on kirjoitettu?
      • ► toukokuu (1)
        • Emigranttiooppera Auringon talo
      • ► huhtikuu (1)
        • Mikko Franck - maailman ensiesitys olkaa hyvä!
      • ► maaliskuu (1)
        • Merkityksellisyyden etsintää uudessa etänormaalissa
      • ► tammikuu (2)
        • Kauneuden maailmassa voi yksin olla valtias…
        • Tutkitun tiedon teemavuosi 2021
    • ► 2020 (8)
      • ► lokakuu (3)
        • Suomi luovan byrokratian kärkimaaksi
        • Hyvän libreton tunnusmerkit
        • Mistä oopperalibretot tulevat?
      • ► elokuu (1)
        • Mitä oopperassa kuulemme?
      • ► toukokuu (1)
        • Sielun silmin − pohdintoja Nina Kokkisen kirjasta Totuudenetsijät
      • ► huhtikuu (1)
        • Taiteen ja viihteen merkitys poikkeusolosuhteissa
      • ► maaliskuu (1)
        • Taide vie tiedettä uuden äärelle
      • ► helmikuu (1)
        • Onnentaitoja arkeen
    • ▼ 2019 (11)
      • ▼ joulukuu (2)
        • Joulukalenteri II: luovuutta positiivisella ajattelulla
        • Joulukalenteri: Kirjallisuus luovan toiminnan, innovatiivisen ajattelun ja hyvinvoinnin lähteenä
      • ▼ marraskuu (1)
        • Muotoilun tuloksia ja uusia tuulia
      • ▼ syyskuu (1)
        • Soiton opetuksen ekosysteemi
      • ▼ elokuu (1)
        • Laulajan ja runoilijan kädenpuristus
      • ▼ heinäkuu (1)
        • Loistavaa musiikkia, aikansa elänyttä draamaa?
      • ▼ toukokuu (1)
        • Kiitoksia ja kiitollisuutta
      • ▼ huhtikuu (3)
        • Kaarle-kuninkaan metsästyksellä on paikkansa kansakunnan kaapin päällä, mutta siihen sisältyy myös yllätyksiä
        • Onko ranta vehreä vai kaunis? Ajatuksia Kaarle-kuninkaan metsästyksen toimitustyön tiimoilta
        • Pacius ja Kaarle-kuningas tulivat Metropoliaan
      • ▼ maaliskuu (1)
        • Maaliskuun manifesti

    Avainsanat

    #auringontalo Armaan Madar Auringon talo Auringon talo Metropoliassa Creative Bureaucracy Festival Einojuhani Rautavaara Emootioiden kuvaaminen oopperassa European Creative Industries Summit Fredrik Pacius Hyvinvointi Kaarle-kuninkaan metsästys Kapellimestari Kulttuuritoimijat Liedmusiikki Luova ala luovuus Luovuus ja osallisuus ilmastonmuutoksessa Metropolian muotoilu Metropolian oopperakoulutus Mikko Franck musiikin vastaanotto Musiikinhistoria Occamin partaveitsi Onnellisuusharjoitus Ooppera oopperalibretto Oopperamusiikki Oopperataiteen suosio Positiivinen psykologia Rauhoittuminen Romantiikan taiteilijakäsitys Runous Suomalaisen musiikin historia Suomalaisen musiikin isä Taide Taiteen kriteerit Taiteen kyky tiivistää olennainen Taiteen merkitys poikkeusoloissa Taiteen perusopetus Taiteen roolit Taiteilijamyytti Tässä hetkessä eläminen Totuudenetsijät Vapaa musisointi Verdin ooppera Rosvot

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste