Hyppää pääsisaltöön
Myrsky ja kiihko

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Myrsky ja kiihko
Taiteellisen toiminnan, tutkimuksen ja kulttuuripolitiikan soihdunkantaja
1

Laulajan ja runoilijan kädenpuristus

Leena Sainio · 26.8.2019

Nuorena tyttönä soitin pianoa ja huilua ja halusin kirjoittaa runoja, mutta koin, ettei minulla ollut mitään asiaa. Itsekritiikkikin hönki voimakkaana niskaan. Lauluopintojen aikana Sibelius-Akatemiassa 1979−1988 sain tehtäväksi laatia joitakin pilkkarunoja pikkujouluihin ja muihin vastaaviin riekkujaisiin, mutta siinä kaikki. Sen sijaan lauletuksi tuli satoja, satoja lauluja, jotka oli sävelletty jo olemassa olevaan lyriikkaan. Jotkut runot tekivät suuren vaikutuksen, jotkut olivat mielestäni suorastaan surkeita. En siis ole kieriskellyt runoissa humanistisessa tiedekunnassa vaan musiikkikorkeakoulussa ja hyvä niin.

Olen toiminut laulunopettajana kolmekymmentä vuotta, ja vasta hiljattain tajusin, että nyt on aika kirjoittaa omaa poesiaa: runoja, joista voisi säveltää lauluja ja runoja, joihin ei missään nimessä pidä tunkea musiikkia mukaan(!). Yhtäkkiä tuntui, että sitä asiaakin saattaisi jo löytyä. Tuumasta toimeen.

Tekstiä alkoi syntyä. Lähdin muutama vuosi sitten mukaan Helsinki Poetry Connectionin (HPC) lavarunotapahtumiin[i], joissa kaikilla halukkailla on mahdollisuus lukea runojaan tai vaikka esittää omia laulujaan, pääasia, että esitettävä materiaali on omaa tuotantoa. Koska olen ammattiesiintyjä, olo tuntui runolavalla heti kotoisalta ja sain alusta asti yleisöltä lämmintä hyväksyntää ja voimakasta kannustusta. Esiinnyn myös free-improvisaatioduo Before Presentin laulajana: improvisoimme sähkökitaristin kanssa musiikkia runoihini.

Tämä kokeilu antoi aihetta ymmärtää, että musiikkioppilaitostenkin improvisaatiotunneilla voitaisiin harrastaa enemmän free-tyyppistä musisointia, leikkiä soittimilla ja äänellä ilman sointuja, ilman muotoja, ilman genrejä. Voin vakuuttaa, että tajunnanvirtainen improaminen ja sääntöjen heittäminen romukoppaan on erittäin vapauttavaa. Vasta runoilu on saanut minut ymmärtämään, että luodessa uutta kaikki on sallittua. Silloin kehyksiinkin valjastettu taide muuttuu vapaammaksi.

No, sain sitten runojani ja kolumnejani julki maan arvostetuimmissa runolehdissä (Tuli & Savu, Nuori Voima) ja erilaisissa antologioissa. Toukokuussa 2019 julkaistiin esikoisrunokokoelmani Särmää serenadissa (Pesä kustannus), joka on ilokseni saanut erittäin hyvän vastaanoton. Olen itse kuvittanut runokirjan, joten intohimoni myös kuvataiteisiin alkaa näin saada alleen vankempaa maaperää, hahmoa ja toteutusta.

KUN EI ENÄÄ TARVITA MITÄÄN

Kun ei enää tarvita mitään,

siirtyvät mantereet päällekkäin

ja ne syleilevät toisiaan

painavasti

kuin todeten, ettei

täällä tarvita enää mitään.

 

 

 

 

 

 

 

 

*    *     *    *    *

 

Lavarunotapahtumissa olen marssittanut esiin alter egoni Laina Sieniön, hieman höpsähtäneen, kabareetyyppisen maailmannaisen, joka kertoo tarinoitaan ja laulaa hänelle säveltämiäni lauluja ja on aina oikeassa.

Teen tätä nykyä estradikeikkoja sekä itsenäni että Lainan hahmossa ja nautin suunnattomasti. Kirjoittamisesta ja maalaamisesta olen saanut itselleni sisältöä elämään, täytyyhän sitä alkaa jo kehitellä puuhaa eläkeaikaan, vaikka työvuosia onkin vielä muutama jäljellä. Ja mieluusti niitä laulunopettajan töitä teenkin, onhan itsenäinen työ mitä suurinta luksusta: saada opettaa upeita nuoria ja miksei vähän vanhempiakin ihmisiä laulumusiikin saloihin parhaaksi katsomallaan tavalla. Ja harjoittaa liedpianismia siinä ohessa, olihan pääaineeni Akatemiassa ensin piano eivätkä legendaarisen Pentti Koskimiehen (1922−1990) säestysopit totisesti ole unohtuneet.

Tässä toinen asia musiikkikentälle: nuoret pianistit pitäisi saada jo varhain kosketuksiin laulumusiikin kanssa, tekemään yhteistyötä laulajien kanssa. Laulusäestäminen on aivan oma taiteenlajinsa ja vaatii pitkää perehtymistä. Säestäjät − yleisesti ottaen − perin harvoin viitsivät tutustua laulujen sanoihin. Kuitenkin on muistettava, että lähes aina on ensin ollut runo, joka toimii sävellyksen pontimena. Yhtä lailla laulajan tulisi ottaa huomioon mitä pianosatsissa tapahtuu, vaikkei kummoinen pianisti olisikaan. Muulla tavalla toimittaessa lopputulos ei ole yhteistyöllisesti eikä kamarimusiikillisesti briljanttia.

Kuten lukija varmasti huomaa, opettaja-, muusikko-, laulaja- ja kirjailijaminäni elelevät nykyään sulassa sovussa, ja musiikki, sanataide ja kuvataide ovat omassa elämässäni tervehtineet toisiaan varsin lujalla kädenpuristuksella, ystävän otteella.

Vierailijablogin kirjoittaja Leena Sainio on Sibelius-Akatemiasta valmistunut laulaja, laulunopettaja, muusikko ja runoilija.

 

 

 

 

[i] Tapahtuman on vuonna 2008 perustanut Metropolian alumni, kulttuurituottaja Harri Hertell

Helsinki Poetry ConnectionLauluimprovisaatioLaulumusiikkiLuova ilmaisuRunousVapaa musisointi

1 Kommentti

  • Tuire Ranta-Meyer says: 11.9.2019 at 12:11

    ”Myrsky ja kiihko” on nyt todistetusti ajan tasalla, jollei edelläkävijä:

    Laulunopettaja-esiintyjä-kirjailija Leena Sainion runokokoelma sai loistavat arvostelut Suomen Kuvalehdessä 30.8., tämä blogimerkinnän jälkeen (ks. https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/kirjat/runoilija-leena-sainio-ei-uhriudu-epakohtien-edessa%E2%80%89-sarmaa-serenadissa-on-debyytti-josta-jaa-hyva-mieli/), samoin Parnassossa 29.8. (Virpi Alasen arvostelu ”Naisen itku, naisen nauru”. Helsingin Sanomissa 1.9.2019 on koko sivun juttu Raakel Liehusta, joka julistaa ”runoilijan olevan profeetta” (ks.
    https://www.hs.fi/paivanlehti/01092019/art-2000006222209.html).

    Reply

Kommentoi Peru vastaus

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

  • Kestävyyssivistyksemme renessanssi
    Kestävyyssivistyksemme renessanssi
    6.7.2022
  • Hyvän libreton tunnusmerkit
    Hyvän libreton tunnusmerkit
    10.10.2020
  • Mistä oopperalibretot tulevat?
    Mistä oopperalibretot tulevat?
    2.10.2020

vierailija

Tietoa blogista

Myrsky ja kiihko on toimitettu blogi, johon voi tarjota korkeatasoista taiteeseen liittyvää sisältöä, artikkeleita, haastatteluja, kantaaottavia tekstejä, kolumneja, kritiikkejä ja kirja-arvioita.

Blogin toimituskunta

  • Tuire Ranta-Meyer, (päätoimittaja), yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, p. 050 526 2002
  • Katri Halonen, kulttuurituotannon yliopettaja, p. 050 362 6407
  • Sirkku Wahlroos-Kaitila, laulun yliopettaja, p. 0400 487508
  • Suvi Hartikainen, TKI-suunnittelija, p. 040 194 8528
  • Leena Unkari-Virtanen lehtori, p. 040 334 5992

Sähköpostiosoitteet:

Myrsky ja kiihko -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua.



Myrsky ja kiihko -blogin bloggajan ohje



Uusimmat jutut

  • Kestävyyssivistyksemme renessanssi

    6.7.2022
  • Kesäyön unelmia Arabianrannassa

    17.6.2022
  • Kestävä kehitys ja luovan alan supervoima

    22.4.2022

Arkisto

  • ► 2022 (3)
    • ► heinäkuu (1)
      • Kestävyyssivistyksemme renessanssi
    • ► kesäkuu (1)
      • Kesäyön unelmia Arabianrannassa
    • ► huhtikuu (1)
      • Kestävä kehitys ja luovan alan supervoima
  • ► 2021 (7)
    • ► syyskuu (1)
      • Norsunluutornista ideoiden maailmaan
    • ► heinäkuu (1)
      • Mitä Rautavaaran Auringon talosta on kirjoitettu?
    • ► toukokuu (1)
      • Emigranttiooppera Auringon talo
    • ► huhtikuu (1)
      • Mikko Franck - maailman ensiesitys olkaa hyvä!
    • ► maaliskuu (1)
      • Merkityksellisyyden etsintää uudessa etänormaalissa
    • ► tammikuu (2)
      • Kauneuden maailmassa voi yksin olla valtias…
      • Tutkitun tiedon teemavuosi 2021
  • ► 2020 (8)
    • ► lokakuu (3)
      • Suomi luovan byrokratian kärkimaaksi
      • Hyvän libreton tunnusmerkit
      • Mistä oopperalibretot tulevat?
    • ► elokuu (1)
      • Mitä oopperassa kuulemme?
    • ► toukokuu (1)
      • Sielun silmin − pohdintoja Nina Kokkisen kirjasta Totuudenetsijät
    • ► huhtikuu (1)
      • Taiteen ja viihteen merkitys poikkeusolosuhteissa
    • ► maaliskuu (1)
      • Taide vie tiedettä uuden äärelle
    • ► helmikuu (1)
      • Onnentaitoja arkeen
  • ▼ 2019 (11)
    • ▼ joulukuu (2)
      • Joulukalenteri II: luovuutta positiivisella ajattelulla
      • Joulukalenteri: Kirjallisuus luovan toiminnan, innovatiivisen ajattelun ja hyvinvoinnin lähteenä
    • ▼ marraskuu (1)
      • Muotoilun tuloksia ja uusia tuulia
    • ▼ syyskuu (1)
      • Soiton opetuksen ekosysteemi
    • ▼ elokuu (1)
      • Laulajan ja runoilijan kädenpuristus
    • ▼ heinäkuu (1)
      • Loistavaa musiikkia, aikansa elänyttä draamaa?
    • ▼ toukokuu (1)
      • Kiitoksia ja kiitollisuutta
    • ▼ huhtikuu (3)
      • Kaarle-kuninkaan metsästyksellä on paikkansa kansakunnan kaapin päällä, mutta siihen sisältyy myös yllätyksiä
      • Onko ranta vehreä vai kaunis? Ajatuksia Kaarle-kuninkaan metsästyksen toimitustyön tiimoilta
      • Pacius ja Kaarle-kuningas tulivat Metropoliaan
    • ▼ maaliskuu (1)
      • Maaliskuun manifesti

Avainsanat

#auringontalo Arabia kaikuu -festivaali Auringon talo Auringon talo Metropoliassa Byrokratia mahdollistajana dramaturgia Einojuhani Rautavaara Fredrik Pacius Gross National Happiness Habitare Helsinki Poetry Connection Imagotekijä Kaarle-kuninkaan metsästys Kestävä kehitys kulttuurialalla kirjallisuusterapia Kirjoittamisterapia Kriittinen editio kulttuurituotanto Kung Karls jakt Lauluimprovisaatio Lauluteun tekstin vaatimukset luovuus Metropolian oopperakoulutus Mikko Franck Mikko Franckin nettisivut Muotoilu Muotoilun opinnäytetyöt Musiikkipedagogi Onnellisuusharjoitus Ooppera Oopperamusiikki Oopperan lumo oopperasäveltäjä Poikkeusolot Postkolonialistinen analyysi resiliennsikouluttaja sanomalehtirunous Suomalaisen liedin festivaali Taide Taide ja kulttuuri luontotunteen vaihvistajana Taiteen merkitys poikkeusoloissa Taiteen roolit Tutkittu tieto Uusi normaali Yhteistyöasenne

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste