Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Sosiaalialan AMK- ja YAMK-tutkinnon opiskelijoiden yhteisblogi

Avainsana: Moniammatillinen yhteistyö

Transversaaliset taidot ovat moniammatillisen työyhteisön perusta
14.4.2022
Katriina Rantala-Nenonen, Eija Raatikainen, Heidi Juvonen-Jääskeläinen, Joanna Hyle, Matilda Leppäniemi ja Tiina Nurmi.

Maailmaa ja työelämää ravistelevat muutokset vaativat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta luovuutta, joustavuutta ja yhteistyötaitoja. Kaikille aloille yhteiset transversaaliset taidot ovat tärkeitä tässä muutoksessa. Metropolian sosiaalialan ylemmän AMK -tutkinnon opiskelijoiden järjestämässä kehittämispäivässä syvennyttiin tulevaisuuden työelämätaitoihin ja työhyvinvointiin. Yhteiskuntia ja työelämää koskettavat erityisesti neljä suurta muutosvoimaa: ajattelu- ja toimintatapojen muutos, teknologinen muutos, väestörakenteen muutos sekä ilmastonmuutos (1).  Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden tarpeet, toimintaympäristön muutokset, lainsäädäntö, maailmanlaajuinen Covid 19-pandemia ja sen jälkeinen aika mukaan lukien digitalisaation vahvistuminen myös hyvinvointialoilla vaatii sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta vankkaa ammattitaitoa, luovuutta, moniammatillista yhteistyötä ja verkostoitumista. Moniammatillinen yhteistyö kokoaa yhteen eri tieteenalat, ammattien edustajat ja on usein myös hallintorajat ylittävää toimintaa (2,3,4,5). Moniammatillinen toiminta on avainasemassa silloin, kun asiakkaan tilannetta tarkastellaan psyko - fyysis - sosiaalisena kokonaisuutena. Jakamalla asiantuntijuutta ja tekemällä ammattialojen rajoja ylittävää yhteistyötä voidaan ottaa huomioon asiakkaan tilanne useammasta kuin yhdestä näkökulmasta. Onnistuakseen moniammatillinen yhteistyö vaatii substanssiosaamisen lisäksi kuitenkin myös vuorovaikutusosaamista. (6, s. 34; 7) Kyse onkin laajasta työelämän vuorovaikutuksellisesta muutoksesta, jossa osaaminen nähdään myös yhteisasiantuntijuutena ja kykynä rakentaa tietoa yhdessä toisten ammattilaisten kanssa. Moniammatillisen työn onnistuminen riippuu oleellisesti eri toimijoiden kyvystä jakaa omaa asiantuntijuuttaan, kuunnella ja ymmärtää toisten esittämiä näkökulmia sekä toimia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti yhdessä. (8) Substanssiosaamisen ja erityistaitojen lisäksi työelämässä korostuu erilaisten metataitojen, avaintaitojen sekä geneeristen tai transversaalisten taitojen kehittämisen tarve, sillä ne eivät ole helposti korvattavissa teknologialla ja niiden myötä on enemmän liikkumavaraa toimia nopeasti muuttuvissa toimintaympäristöissä (9, s. 25-26; 10, 11, s. 226; 12). Näille taidoille yhteistä on kriittinen ajattelu, luovuus, ongelmanratkaisu, päätöksenteko, aloitteellisuus, riskinarviointi ja tunteiden hallintakyky. Transversaalisiin taitoihin keskitytään yhä enemmän ja enemmän myös rekrytoinnissa. (13,14) Moniammatillinen kehittämispäivä kiinnitti huomiota työelämätaitoihin ja työhyvinvointiin Sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat Heidi Juvonen-Jääskeläinen, Joanna Hyle, Matilda Leppäniemi ja Tiina Nurmi järjestivät syyslukukauden lopulla kehittämispäivän Metropolia Ammattikorkeakoulun HyMy-kylä-oppimisympäristössä opintojaan suorittaville hyvinvointialojen opiskelijoille osana Uudistuva innovatiivinen sosiaalialan työ -opintojaksoa. HyMy-kylä - Hyvinvointia Myllypurosta on Myllypuron kampuksella toimiva ihmislähtöinen ja ekosysteemi toimintatapaan nojautuva monialainen oppimis- ja kehittämisympäristö. Autenttisella oppimisympäristöllä mahdollistetaan opiskelijoille tulevaisuuden työelämätaitojen kehittymistä. Metropolian HyMy-kylässä toimii monialaisesti opiskelijoita, opettajia ja muita asiantuntijoita. Useat hyvinvoinnin tutkintojen opiskelijat suorittavat harjoittelunsa tai jonkin opintoihin sisältyvän projektin HyMy-kylässä. HyMy-kylä on sosiaali- ja terveyspalveluita tuottava monialainen työyhteisö. Kehittämispäivän järjestäminen oli osa kansainvälistä ITSHEC-hanketta. Hankkeen tavoitteena on kehittää transversaalisten taitojen koulutusta sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksessa Suomessa, Espanjassa ja Kroatiassa. Transversaalisilla taidoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä: Kriittistä ja luovaa ajattelua Ihmissuhdetaitoja sekä sosiaalisia- ja tunnetaitoja Oppimaan oppimista. Kehittämispäivän tavoitteena oli ohjata AMK-opiskelijoita tunnistamaan transversaalisia taitoja ja ymmärtämään niiden merkitys monialaisessa työyhteisössä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen sekä työhyvinvoinnin kannalta. Kehittämispäivän osallistujat tulivat HyMy-kylästä eri opiskelualoilta. Työhyvinvoinnin kannalta on merkityksellistä, että työntekijät ja työyhteisöt kokevat työn teon mielekkääksi ja palkitsevaksi sekä elämänhallintaa tukevaksi. Työn on oltava turvallista, terveellistä ja tuottavaa. Työhyvinvointiin vaikuttavat myös työntekijän ammattitaito ja työorganisaation johtaminen. Työn hallinta, työnilo ja innovatiivisuus kulkevat käsi kädessä.  (15,16) Työyhteisön tunneilmasto on hyvin merkityksellinen esimerkiksi työn tuottavuuden kannalta, ja myönteisen työhyvinvoinnin kokemukset ovat selkeästi yhteydessä työyhteisöllisiin voimavaroihin (17,18). Moniammatillinen työtapa voi edistää monin tavoin asiakastyön hallintaa, asiakastyön kannalta keskeisiä yhteistyösuhteita ja työntekijän hyvinvointia. Kun asioita jaetaan useiden toimijoiden kesken yhdessä, niiden kuormittavuus vähentyy ja oma osaaminen laajenee. Nämä seikat edellyttävät toisaalta myös yhteistyösuhteiden vaalimista. (19, s. 235) Nopeasti muuttuvissa ympäristöissä työelämän organisaatioiden on kyettävä omaksumaan ja oppimaan jatkuvasti uutta. Transversaalisten taitojen onkin nähty olevan merkittävässä roolissa elinikäisen oppimisen kannalta. (20,21,22,23,24) Kehittämispäivässä tarkasteltiin ja pohdittiin transversaalisia taitoja ja työhyvinvointia sekä teoreettisesta näkökulmasta että toiminnallisesti työskennellen. Teoriaosuuden jälkeen moniammatillinen opiskelijaryhmä pääsi haastamaan toistensa ymmärrystä transversaalisista taidoista muun muassa sanaselityspelin muodossa. Vaikka kyse on leikkimielisestä lähestymistavasta, kehittyy samalla opiskelijan ymmärrys siitä, miten toisen alan opiskelija käsittää esimerkiksi kriittisen ajattelun, luovuuden tai ihmissuhdetaidot. Transversaalisten taitojen käyttöä pohdittiin moniammatillisissa opiskelijapienryhmissä eri näkökulmista: Mitä hyötyä transversaalisista taidoista on sosiaali- ja terveysalan työssä, voiko taitojen käyttämiseen sisältyä riskejä, mitkä taidot ovat jo tutumpia ja mitkä vaativat enemmän kehittymistä, miten taitoja voisi hyödyntää uudella tavalla, ja miten transversaalisia taitoja on hyvä hyödyntää jatkossa. Opiskelijaryhmät pääsivät myös yhdessä pohtimaan ja ideoimaan, minkälaiset asiat tukevat työhyvinvointia HyMy-kylässä. Kehittämispäivän suunnittelu, toteutus ja arviointi on yksi esimerkki siitä, miten työelämätaitoihin ja työhyvinvointiin liittyviä teemoja voidaan yhteisesti tarkastella ja kehitellä edelleen moniammatillisessa työyhteisössä. Lisäksi päivän toteutustapa tuki HyMy-kylän moniammatillisen opiskelijaryhmän keskinäistä ryhmäytymistä, mikä voi edesauttaa opiskelijoiden moniammatillista vuorovaikutusta ja yhteistyötä jatkossa. Moniammatillisen työn tulokset riippuvatkin osallistujien sitoutuneisuudesta yhteistyöhön (25). Moniammatillisen työyhteisön kulmakivet Opiskelijoiden kehittämispäivästä antaman palautteen mukaan ryhmätyöskentelyssä pääsi käsittelemään työelämässä tärkeitä transversaalisia taitoja ja työhyvinvointia syvällisemmin sekä oppimaan uutta toisten kanssa keskustellen.  Oppimisen, kehittymisen ja hyvinvoinnin kannalta onkin oleellista, että ihmisellä on ymmärrys siitä kokonaisuudesta ja ympäristöstä, missä hän toimii, ja että hän tuntee yhteenkuuluvuutta toisten kanssa sekä mahdollisuutta vaikuttaa asioihin (26, s. 27-32). Moniammatillisen työn vaikuttavuus syntyy ennen kaikkea yhteistoiminnassa (27, s. 227). Yhteinen keskustelu, yhteistyö ja luottamus lisäävät parhaimmillaan yhteisöllistä toimintakykyä sekä innovatiivisuutta. Tämän päivän ja tulevaisuuden työelämässä kollektiiviset mutta moninaisuutta kunnioittavat toimintamallit sekä yhteisöllisyys ovat merkittäviä voimavaroja työyhteisöissä. (28, s. 19; 29) Näitä asioita tukevaan toimintakulttuurin luomiseen, edistämiseen ja ylläpitämiseen on hyvin tärkeää perehtyä jo opiskeluaikana. Transversaalisten taitojen sisällyttäminen korkeakouluopintoihin jatkuu edelleen hanketoimintana Metropolian sosiaalialan tutkinnoissa ja HyMy-kylässä osana TKIO-toimintaa. Kirjoittajat Katriina Rantala-Nenonen, Eija Raatikainen, Heidi Juvonen-Jääskeläinen, Joanna Hyle, Matilda Leppäniemi ja Tiina Nurmi. Katriina Rantala-Nenonen ja Eija Raatikainen toimivat opettajina Metropolian sosiaalialan tutkinnoissa sekä sosiaalialan ja pedagogisen kehittämisen hankkeissa. Heidi Juvonen-Jääskeläinen, Joanna Hyle, Matilda Leppäniemi ja Tiina Nurmi ovat valmistuneet sosiaalialan (ylempi AMK) -tutkinnosta vuosina 2021-2022. Lue lisää ITSHEC-hankkeesta  ja HyMy-kylästä Lähteet Kokkinen, Lauri 2020 (toim.). Hyvinvointia työstä 2030-luvulla – Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Helsinki: Työterveyslaitos. Efstathiou S. & Mirmalek, Z. 2014. Interdisciplinarity in Action. Teoksessa Cartwright, N. & Montuschi, E. (toim.). 2014. Philosophy of Social Science: A New Introduction. Oxford University Press, USA. 233-248. Isoherranen, K. 2012. Uhka vai mahdollisuus: moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Akateeminen väitöskirja. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2012:18. Sosiaalipsykologia. Helsinki: Unigrafia. Mönkkönen, K. & Leinonen, L. & Arajärvi, M. & Hovatta, A.-E. & Tusa, N. & Salokangas, K. 2019. Moniammatillisen vuorovaikutuksen tarkastelua. Teoksessa Mönkkönen, K. & Kekoni, T. & Pehkonen, A. (toim.) Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. E-kirja. Helsinki: Gaudeamus. 33–60. WHO 2010. Framework for Action on Interprofessional Education & Collaborative Practice. Geneve:WHO.  Mönkkönen, K. & Leinonen, L. & Arajärvi, M. & Hovatta, A.-E. & Tusa, N. & Salokangas, K. 2019. Shackleton, J. & Messenger, S. (2021). THE WORLDSKILLS RESPONSE TO TRANSVERSAL SKILLS. Journal of Supranational Policies of Education (JoSPoE), (13), 168–190.  Mönkkönen, K. & Kekoni, T. 2020. Monitoimijaisuus työntekijän voimavarana ja haasteena. Teoksessa Hujala, A. & Taskinen, H. 2020 (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press. Kokkinen, L. 2020 (toim.). Looney, J. & Michel, A. 2014. KeyCoNet-verkoston päätelmät ja suositukset laaja-alaisen osaamisen kehittämistä koskevan toimintapolitiikan vahvistamisesta. Tiivistelmä. Bryssel: European Schoolnet  Mönkkönen, K. & Kekoni, T. 2020. Raatikainen, E. & Rantala-Nenonen, K. 2021. Transversaalit taidot ammatillisen kasvun jäsentäjänä. Teoksessa Jakonen, M., Houni, P., Mutanen, A., Halonen, I. & Aali, P. (2021). Työn järjestyksiä. YFI julkaisuja.11. Jyväskylän yliopisto.  Isacsson, A. & Salonen, A. & Guilland, A. 2016. Transversaaliset taidot tulevaisuuden ammattikorkeakoulun mahdollisuutena. Teoksessa Nokelainen, P. & Pylväs, L. & Rintala, H. (toim.). Ammattikasvatuksen aikakausikirja. Uusi oppimisympäristö tutkimus- ja kehittämisyhteisönä. Ammattikoulutuksen tutkimusseura OTTU ry. 61–67.  Shackleton, J. & Messenger, S. (2021). Sosiaali- ja terveysministeriö 2022. Työhyvinvointi.  Työterveyslaitos 2022. Työhyvinvointi ja työkyky.  Järvilehto, Miia 2020. Neljä faktaa tunteista työssä. Filosofian akatemia. Saatavana osoitteessa Mänttäri-van der Kuip, M. (2015). Sosiaalityöntekijöiden työyhteisölliset voimavarat subjektiivisen työhyvinvoinnin selittäjänä kunnallisessa sosiaalihuollossa. Työelämän tutkimus, 13 (1), 3-19. Mönkkönen, K. & Kekoni, T. 2020. Isacsson, A. & Salonen, A. & Guilland, A. 2016. Looney, J. & Michel, A. 2014. OECD 2019. OECD Future of Education and Skills 2030. Conceptual learning framework.  OECD 2021. OECD Skills Outlook 2021. Learning for Life.  Raatikainen, E. & Rantala-Nenonen, K. 2021. Interprofessional Approach for Transversal Skills in Higher Education.  Mönkkönen, K. & Leinonen, L. & Arajärvi, M. & Hovatta, A.-E. & Tusa, N. & Salokangas, K. 2019. Kokkinen, Lauri 2020 (toim.). Mönkkönen, K. & Kekoni, T. 2020. Kokkinen, Lauri 2020 (toim.). Raatikainen, E. & Rantala-Nenonen, K. 2022. Trust as a transversal skill. Tikissä 

Lue lisää

Uusintarikollisuuden ehkäisyyn tarvitaan yhteistyötä
5.10.2021
Marianne Tuuttila

Asiakkaiden ongelmien ratkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen edellyttävät monen eri alan osaamista ja tiivistä yhteistyötä. Moniammatillinen yhteistyö voi auttaa asiakkaita rikoksettomaan elämään. Rikosseuraamustyön tavoitteena on ehkäistä uusintarikollisuutta sekä lisätä rikoksiin syyllistyneiden valmiuksia kiinnittyä yhteiskuntaan ja sen palveluihin (Laki Rikosseuraamuslaitoksesta 2009). Tavoitteen saavuttaminen edellyttää yhteistyötä eri alojen ammattilaisten ja muiden sidosryhmien välillä. On kaikkien edun mukaista koota niukkenevat voimavarat yhteen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. (Kleemola & Honkavaara & Sonkamo 2019: 28.) Rikosseuraamuslaitoksen vuosien 2020–2023 strategian (PDF) mukaan moniammatillinen yhteistyö nähdään yhtenä ratkaisuna ja keinona vastata rikosseuraamusasiakkaiden tarpeisiin. Perinteinen viranomaisten välinen yhteistyö ei riitä Moniammatillinen yhteistyö on työtä, jossa eri alan asiantuntijat tekevät työtä yhteisen päämäärän, tavoitteiden ja vision saavuttamiseksi (Isoherranen 2008: 27; D'Amour ym. 2008). Moniammatillisen yhteistyön tavoitteena on saavuttaa yhteinen ymmärrys asiakkaan tarpeista, tilanteista ja tarvittavista toimenpiteistä ongelmien ratkaisemiseksi. Se on toimintatapa, jossa korostuvat Isoherrasen (2004: 14) mukaan asiakaslähtöisyys vuorovaikutustietoinen yhteistyö tiedon ja näkökulmien yhteenkokoaminen rajojen ylitykset ja verkoston huomioiminen. Moninaisten ongelmien ratkaisemiseen ei enää riitä perinteinen viranomaisten välinen yhteistyö, vaan tarvitaan rohkeutta tarkastella kriittisesti omia työtapoja sekä kyseenalaistaa aiempia oletuksia ja uskomuksia. Tarvitaan rohkeutta ylittää asenteellisia rajoja, ja kykyä hyödyntää toisten asiantuntemusta oman ymmärryksen lisäämiseksi. Parhaimmillaan moniammatillinen yhteistyö tuottaa kokonaan uutta tietoa, joka ei ole vain eri ryhmien tietotaidon yhdistämisen summa, vaan kokonaan uusi oivallus tai yhteistyön avulla löydetty uusi synteettisempi ajattelutapa yhteistyöhön tai hallinnollisia rajoja ylittävä toimintamalli. (Efstathiou & Mirmalek 2014: 239.) Oleellista moniammatillisessa yhteistyössä on asiakkaan roolin näkeminen aktiivisena toimijana, ei yhteistyön kohteena. Moniammatillisen yhteistyön hyödyt jäävät osittain saavuttamatta, mikäli asiakas ja hänen läheisensä eivät ole mukana ammattilaisten rinnalla suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa yhteistyön toteutumista. (Collins & Evans 2005: 75; Isoherranen 2008: 34.) Edellytykset vaikuttavan moniammatillisen yhteistyön toteuttamiseksi ovat puutteelliset Tarkastelin opinnäytetyössäni, millaista on Etelä-Suomen Rikosseuraamusalueen yhdyskuntaseuraamustyössä tehtävä moniammatillinen yhteistyö ja kuinka yhteistyötä tulisi henkilöstön mielestä kehittää. Opinnäytetyöni osoittaa, että moniammatillisella yhteistyöllä tarkoitetaan monenlaisia tapoja toimia yhdessä ja yhteistyötä toteutetaan yhdyskuntaseuraamustyössä monin eri tavoin. Koko henkilöstö osallistuu moniammatillisen yhteistyön tekemiseen, mutta käsitykset siitä, mitä he sillä tarkoittavat, vaihtelevat. Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen yhdyskuntaseuraamustyössä moniammatillista yhteistyötä pidetään tärkeänä työmuotona riippumatta siitä, millaista yhteistyö on. Etelä-Suomen Rikosseuraamusalueen yhdyskuntaseuraamustyössä moniammatilliselle yhteistyölle on johdon tuki ja suositus, mutta edellytykset sen toteuttamiseksi ovat selvästi puutteelliset. Opinnäytetyöni osoittaa, että eniten puutteita on koulutuksen määrässä, työnantajan tarjoamien resurssien riittävyydessä sekä yhteisten toimintamallien ja systemaattisten toimintatapojen luomisessa ja kehittämisessä. Myöskään asiakkaan asiantuntemusta ei hyödynnetä riittävästi moniammatillisessa yhteistyössä. Tarvitaan rohkeita tekoja Jotta voimme saavuttaa yhdyskuntaseuraamustyön tavoitteen ja ehkäistä uusintarikollisuutta, on organisaatiossa luotava puitteet sellaisiksi, että vaikuttavan moniammatillisen yhteistyön tekeminen on mahdollista. Tarvitaan tietoisia valintoja ja suunnitelmallista työskentelyä moniammatillisuuden eteen. Tarvitaan jatkuvaa arviointia, jotta voidaan löytää moniammatillisen työkulttuurin hyviä käytäntöjä, vahvistaa niitä ja hyödyntää moniammatillisen yhteistyön tarjoamia mahdollisuuksia. Lisäksi tarvitaan rohkaisevia esimerkkejä onnistuneesta moniammatillisesta yhteistyöstä, jossa on aidosti päästy hyödyntämään eri ammattiryhmien ja asiakkaan asiantuntemusta, luomaan uutta tietoa sekä yhteistä osaamista. Olennaista on tunnistaa vuorovaikutuksen merkitys ja asiakkaan aktiivinen rooli yhteistyössä ja ymmärtää, että tarvitsemme toinen toisiamme parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Kirjoittaja Marianne Tuuttila, rikosseuraamustyöntekijä (Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimisto), sosionomi (ylempi AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu Kirjoitus perustuu Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön. Moniammatillinen yhteistyö yhdyskuntaseuraamustyössä (Theseus). Lähteet Collins, Harry & Evans, Robert 2002. The third wave of science studies: Studies of expertise and experience. Teoksessa Selinger, Evan & Crease, Robert.P (toim.): The Philosophy of Expertise. Columbia University press. New York. 39–110. D'Amour, Danielle & Goulet, Lise & Labadie, Jean-François & San Martín-Rodriguez, Leticia & Pineault, Raynald 2008. A model and typology of collaboration between professionals in healthcare organizations. BMC Health Services Research. 2008, 8:188. Efstathiou Sophia & Mirmalek Zara 2014. Interdisciplinarity in Action. Cartwright, Nancy & Montuschi, Eleonora. Philosophy of Social Science: A New Introduction. Oxford University Press, USA Isoherranen, Kaarina. 2004. Moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: WSOY. Isoherranen, Kaarina 2008. Yhteistyön uusi haaste - moniammatillinen yhteistyö. Teoksessa: Isoherranen, Kaarina & Rekola, Leena & Nurminen Raija 2008. Enemmän yhdessä - moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit oy. Kleemola, Jussi & Honkavaara, Jukka & Sonkamo, Janne 2019. Rikosseuraamuslaitoksen rakenteiden ja toiminnan arviointi. Arviointiraportti. Oikeusministeriön julkaisuja 2019:14. Tuuttila, Marianne 2021. Moniammatillinen yhteistyö yhdyskuntaseuraamustyössä. Opinnäytetyö. Metropolia. <http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021091317718>.      

Lue lisää

Moniammatillista yhteistyötä rakentamassa asiakaslähtöisesti
31.5.2018
Sosiaalialan bloggaajat

Toimivan moniammatillisen yhteistyön toteutuminen on tärkeää lapsi- ja perhepalveluissa. Hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa moniammatillisen yhteistyön merkitys on suuri. Moniammatillisen yhteistyön punainen lanka on asiakaslähtöisyys ja myös lainsäädäntö velvoittaa ammattilaisia asiakaslähtöiseen yhteistyöhön. Anne Laamanen-Ho Hoang ja Tiina Tuomela tarkastelivat moniammatillista yhteistyötä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään ”Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhdyspinnoilla - työntekijöiden ja asiakkaiden arvioita moniammatillisesta yhteistyöstä”. Tulosten mukaan yksi merkittävimmistä yhteistyötä edistävistä asioista oli asiakaslähtöinen ymmärrys. Asiakas kutsuu työntekijät mukaan yhteisen pöydän ääreen pohtimaan asioita, jotka koetaan tärkeiksi ja merkityksellisiksi. Sujuva moniammatillinen yhteistyö syntyy siitä, että yhteistyötä tehdään asiakkaan tarpeiden pohjalta. Asiakaslähtöisen työskentelyn avulla mukaan saadaan oikeat toimijat. Ihminen oman elämänsa asiantuntijana   Opinnäytetyön tulosten mukaan lastensuojelun ja lastenpsykiatrian työntekijät haluavat lisätä asiakkaiden aitoa osallistumista moniammatillisessa työskentelyssä. Vanhempien ja lapsen ikätason mukainen osallistuminen yhteisiin neuvotteluihin koettiin välttämättömänä. Ennalta määrättyjen vaihtoehtojen sijaan, asiakkaan pitää saada enemmän tietoa erilaisista palveluista. Tiedon avulla asiakas voi valita itselleen parhaimman ratkaisun yhdessä työntekijöiden kanssa. Asiakkaan toive moniammatillisen yhteistyön tarpeesta tulisi selvittää; mikä on se pulma, johon asiakas tarvitsee apua juuri nyt? Asiakkaat tulisikin nähdä oman asiansa asiantuntijana, ja työntekijät asiakasprosessin tukijoita. Erityisesti lasten osallisuuden vahvistamiseksi tulisi löytää keinoja, sillä tulosten mukaan lasten vaikuttamismahdollisuudet jäävät vähäiseksi moniammatillisessa verkostossa. Yhteisten työvälineiden, kuten verkostotyön ohjeen avulla, lapsen osallisuutta esimerkiksi neuvotteluissa voidaan tukea. Tulosten mukaan systemaattisen asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen lisäisi myös asiakasosallisuutta. Vanhempien arvioita moniammatillisesta yhteistyöstä Tulosten mukaan asiakasvanhempien näkemykset lastensuojelun ja lastenpsykiatrian moniammatillisesta yhteistyöstä vaihtelivat. Vanhempien kertoman mukaan heidän mielipiteitään oli kysytty jonkin verran yhteistyön aikana. Erään vanhemman mukaan lastensuojelussa oli tehty päätöksiä ilman, että vanhempien mielipidettä oli kysytty asiasta. Tämä ilmeisesti vaikutti myös vanhemman kokemuksiin arvostuksesta yhteistyön aikana. Moniammatillisen yhteistyön aikana tiedonsiirtoon tulisi kiinnittää huomiota. Tulosten mukaan vanhempien kokemukset tiedon saamisesta olivat vaihtelevia. Esimerkiksi lapsen psyykkisestä voinnista ja tuen tarpeesta olisi toivottu enemmän tietoa. Yksi asiakasvanhemmista oli sitä mieltä, että lapsen epävakaa elämäntilanne oli vaikeuttanut psykiatrisen arvion ja hoidon saamista. Tulosten mukaan työntekijät oli pääosin koettu ammattitaitoisiksi. Työntekijöiden tuttuus ja pysyvyys moniammatillisessa yhteistyössä vie asioita eteenpäin, kun taas työntekijöiden vaihtuvuus aiheuttaa haasteita yhteistyöhön asiakasvanhempien arvioiden mukaan. Moniammatilliseen yhteistyöhön asiakkaiden kanssa tarvitaan vielä lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Opinnäytetyön tulosten mukaan tämä ei tunnu vielä toteutuvan tarpeeksi. Toimivan yhteistyön avulla vähennetään myös palveluiden päällekkäisyyttä ja asiakkaiden kuormitusta. Anne Laamanen-Ho Hoang, sosionomi (ylempi AMK) Lisätietoa: Laamanen- Ho Hoang, Anne ja Tuomela, Tiina 2018. Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhdyspinnoilla. Työntekijöiden ja asiakkaiden arvioita moniammatillisesta yhteistyöstä. Metropolia ammattikorkeakoulu. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 2016. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 § 44

Lue lisää

Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyö – tarua vai totta?
6.1.2018
Sosiaalialan bloggaajat

Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyö on keskeinen asia lasten ja nuorten palvelujen onnistumisessa, sillä yllättävän suuri osa lapsista on asiakkaita molemmissa palveluissa. Yhteistyötä toivotaan molemmin puolin, mutta samalla se nähdään hankalana, koska eri ammattien edustajilla on liian vähän tietoa ja ymmärrystä toisten tekemästä työstä. Miten yhteistä ymmärrystä voidaan lisätä? Miten ylipäätänsä voidaan taata tulossa olevien muutosten keskellä lasten ja nuorten hyvinvointi? Yhtenä ratkaisuna pidetään lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) muutosohjelmaa, joka on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Muutosohjelman myötä nykyiset hajanaiset palvelut pyritään tarmokkaasti yhdistämään yli hallinnonalarajojen lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi. Yhteistyö lasten päiväkuntoutuksessa Lasten päiväkuntoutus Helsingissä on hyvä esimerkki siitä, että moniammatillinen yhteistyö saadaan kyllä onnistumaan, kun aloite yhteistyöhön tulee organisaation johdosta ja sillä on voimallinen johdon ohjaus, tuki ja sitoutuminen. Lasten päiväkuntoutuksessa Mellunmäessä lähdettiin tämän vuoden alussa tavoitteellisemmin kokeilemaan mallia, jossa kuntoutuksen asiakkaiksi otetaan ala-asteikäisiä lapsia, joilla on sekä lastenpsykiatrian että lastensuojelun asiakkuus. Uutta mallissa oli se, että asiakkaaksi voi päästä sekä lastenpsykiatrian tai lastensuojelun kautta ja kuntoutusta lähdetään toteuttamaan yhdessä, yhteisen asiakassuunnitelman pohjalta. Moniammatillisen yhteistyön edellytykset Katariina Pärnän väitöskirjassaan (2012) esittämät moniammatillisen yhteistyön edellytykset toteutuvat päiväkuntoutuksen mallissa juuri sillä tavoin, kun Pärnä on niitä kuvannut: Yhteistyön pohjalla on ensin asiakaslähtöinen tarve tehdä yhteistyötä ja luottamukseen perustuvaa kollegiaalisuutta. Samanaikaisesti löytyy myös halua ammatillisten rajojen ylittämiseen. Lastenpsykiatrian poliklinikan johdon ja perhekuntoutuksen päällikön johtaman yhteistoiminnallisuuden kautta syntyi tuloksellista moniammatillista yhteistyötä. Tuloksena on, että yhteistyö lisää perheiden voimavaroja ja kehittää työntekijöiden osaamista. Päiväkuntoutuksen lasten vanhemmat kertoivat haastatteluissaan, että kokevat moniammatillisen yhteistyön omaa arkeaan helpottavana. Monessa paikassa lasten kanssa asioimiset vähenevät, kun useampi ammattilainen on yhtä aikaa paikalla. Monelle auttajalle samojen asioiden selittäminen vähenee, kun tukea annetaan yhdessä. Työntekijät, lastensuojelun ohjaajat ja psykiatriset sairaanhoitajat, ovat tutustuneet toistensa työhön läheltä ja kertovat arvostavansa toistensa ammatillista otetta. Vanhempi kuntouttajana Opinnäytetyötä varten haastatellut vanhemmat ja työntekijät toivat esiin, että lapsi kuntoutuu palvelussa nopeasti. Huolet alkavat taas, kun lapsi kotiutuu, sillä vanhempien näkökulmasta katsottuna lapselle, jolla usein on neuropsykiatrista oireilua, ei välttämättä löydy sopivia jatkopalveluja. Työntekijöiden näkökulmasta katsottuna palvelussa ei ole kuitenkaan löydetty sopivia keinoja kuntouttaa vanhempia ja lapsia yhdessä, sillä tavoin, että vanhempi pystyisi lapsen kotiuduttua jatkamaan kuntoutusta kotona. Vaikka asiaa katsoo kummastakin näkökulmasta yhtä aikaa, lopputulos on, että lapsen parantunut tilanne ei välttämättä jatku pitkään hyvänä, jos vanhempi ei ole kuntoutunut tai jos jatkopalvelua ei ole tehokkaasti linkitetty kuntoutukseen. Yhteistyön pitää palveluissa ulottua jatkoonkin Moniammatillista yhteistyötä tarvittaisiin siis monella tasolla. Ei riitä, että lastensuojelu ja lastenpsykiatria toimivat yhdessä, jos jatkosta ei huolehdita. Onnistunutta yhteistyötä tarvitaan myös jatkopalvelujen linkittämisessä kuntoutukseen, samalla tavalla, kun vanhempien kuntoutuksen edistämiseen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötä varten tehdyistä vanhempien, työntekijöiden ja johdon haastatteluista käy ilmi, että halua ja rohkeutta yhteistyöhön kyllä löytyy. Ehkäpä ei ole kovin vaikeaa omaksua näkemystä siitä, että sosiaalipalvelut kannattaa ehdottomasti linkittää jatkumoksi aina kun asiakkaan tilanne sitä vaatii. LAPE:n muutosohjelmassa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen keskeiseksi asiaksi nostetaan palvelujen saumaton integroiminen asiakaslähtöiseksi eheäksi kokonaisuudeksi. Arkikielellä voi myös todeta, että kaikissa palveluissa tulee aina pyrkiä turvamaan asiakkaan jatkopalvelut jo senkin vuoksi, ettei oma, asiakkaan kanssa tehty ponnistelu valuisi hukkaan. Kirsti Nokelainen, sosionomi, ylempi AMK Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön: Nokelainen Kirsti 2017: Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyö lasten päiväkuntoutuksen kehittämishankkeessa. Metropolia ammattikorkeakoulu, sosionomi, ylempi AMK. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt löytyvät www.theseus.fi tietokannasta (ao.ammattikorkeakoulu ja ao.tutkinto). Pärnä Katariina 2012: Kestävä moniammatillinen yhteistyö prosessina. Lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Scripta Lingua Fennica Edita. Turun yliopiston julkaisuja  

Lue lisää

Moniammatillinen yhteistyö – jatkuva kehittämisen kohde!
placeholder-image
15.8.2014
Sosiaalialan bloggaajat

Paljon puhutaan moniammatillisesta yhteistyöstä ja sen tarjoamista eduista asiakkaille. Kuitenkin välillä tuntuu, että moniammatillisen yhteistyön suurimpana esteenä on mustasukkaisuus omasta työstä ja pelko oman työn arvostuksen menettämisestä. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys. Hedelmällisen yhteistyön luomiseksi lähtökohtana täytyy olla halu palvella asiakasta mahdollisimman hyvällä tavalla yhdistämällä eri ammattikuntien vahvuudet. Moniammatillisessa työssä käsiteltävät ongelmakysymykset näyttäytyvät kullekin osapuolelle hänen oman perustehtävänsä näkökulmasta. Asiakkaiden pulmien ennaltaehkäisyssä moniammatillinen yhteistyö on arvossaan. Käytännössä moniammatillisuudella tarkoitetaan eri ammattiryhmiin kuuluvien asiantuntijoiden yhteistyötä ja yhdessä työskentelyä. Tällöin keskeiseksi tavoitteeksi nousee moninäkökulmaisuus, jolloin tieto ja osaaminen jaetaan. Moniammatillisuus voi olla sekä organisaation sisäistä että ulkoista toimintaa. Sisäinen moniammatillisuus on työyhteisössä eri ammattiryhmien, jaettua ammatillista toimintaa organisaation perustehtävien ja yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi. Ulkoinen moniammatillisuus voidaan ymmärtää, oman työyhteisön asiantuntijoiden yhteistyönä muissa organisaatioissa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Tällöin käytössä oleva asiantuntijuus organisoidaan lähinnä yksittäisen asiakkaan tilanteen hoitamiseksi. Moniammatillisen yhteistyön edellytykset ja osaamisvaatimukset Moniammatillinen toiminta edellyttää uudenlaista asennoitumista yhdessä työskentelyyn. Vaikka yhteistyöllä on moniammatillisessa työskentelyssä keskeinen rooli, moniammatillinen osaaminen ei kuitenkaan synny itsekseen vain saattamalla työntekijöitä yhteen. Moniammatillinen yhteistyö on haastavaa ja se edellyttää osallistujilta asiantuntijuuden lisäksi vuorovaikutustaitoja ja kykyä ratkaista ongelmia yhdessä. Kaikkien yhteistyöhön osallistuvien työntekijöiden tulisi myös saada koulutusta moniammatilliseen työtapaan. Moniammatillisessa yhteistyössä tiimin jäsenten on mahdollista oppia toinen toisiltaan. Yhteistyökäytännöt edellyttävät myös hyvää johtajuutta, joka mahdollistaa yhteistyörakenteet ja antaa tilaa moniammatillisen työyhteisön kehittämiselle, oppimiselle ja avoimelle dialogille. Tärkeää on luoda tiimin toimintamalli ja selventää jokaisen rooli työyhteisössä. Työyhteisön toimivuuteen kannattaa panostaa ja antaa aikaa sen kehittymiselle. Hyvässä moniammatillisessa tiimissä on luottamuksellinen ilmapiiri ja me-henki, ollaan, tehdään ja opitaan yhdessä sekä tuetaan yhteisöllisyyden kokemusta. Moniammatillisen työn haasteita Moniammatillisuuden haasteet voivat olla suuria työyhteisöissä, joissa henkilöiden peruskoulutus ja työorientaatio ovat erilaisia. Osaaminen moniammatilliseen työotteeseen lisääntyy työkokemuksen ja koulutuksen kautta, joka saattaa näkyä työntekijöiden erilaisena työskentelynä. Nykyisten työpaineiden vuoksi työntekijät eivät välttämättä halua sitoutua tai löydä motivaatiota moniammatilliseen yhteistyöhön, jatkuvaan kehitykseen ja oppimiseen. Moniammatillisen yhteistyön esteinä tai haasteina voi myös olla työntekijöiden suuri vaihtuvuus ja työn arvostuksen puute. Nykypäivän organisaatiomuutokset luovat myös haasteita johtajuudelle ja moniammatilliselle yhteistyölle. Kokemuksia moniammatillisesta yhteistyöstä Kokemuksemme hyvästä moniammatillisesta ja eri ammattiryhmien välisestä yhteistyöstä perustuu usean vuoden työkokemukseen. Hyvässä työyhteisössä työntekijöiden vaihtuvuus on ollut vähäistä. Tiimin toimivuudella on ollut merkittävä vaikutus työhyvinvoinnille. Työn teko on ollut mielekästä ja hauskaakin. Yhteistyö on edellyttänyt hyviä keskustelu ja vuorovaikutustaitoja. Työssä on arvostettu toisilta oppimista ja saatu sosiaalista tukea. Yhteinen suunnittelu, arviointi ja kehittäminen, sekä muutokset on osattu ottaa vastaan haasteina. Kokemuksemme mukaan työyhteisöille tulee luoda mahdollisuus tiimin yhteiseen koulutukseen ja jatkuvaan toiminnan arviointiin ja sen kehittämiseen. Esimiehen läsnäolo ja tuki on ollut vahva, sekä hän on ollut tietoinen työntekijöiden vahvuuksista. Työn kehittämisessä on näkynyt vahvasti asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden osallisuus työn kehittämiseen. Hannele Sauristo ja Elisa Parikka Sosinomi Yamk -opiskelijat Lisätietoa mm. artikkelista   

Lue lisää