Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Sosiaalialan AMK- ja YAMK-tutkinnon opiskelijoiden yhteisblogi

Avainsana: koulukiusaaminen

Apu koulukiusaamiseen voi löytyä yllättävän läheltä
26.11.2025
Marja Tamminen

Kouluissa ja oppilaitoksissa on kehitetty lukuisia keinoja kiusaamisen ehkäisemiseen ja hoitamiseen. Joissain tapauksissa keinot nivotaan osaksi koulun perusarkea, toisinaan taas kouluissa kokeillaan erilaisia projekteja.  Kiusaamisen hoidon ratkaisemiseen on kuitenkin yksi hyvinkin pysyvä keino, joka tutkimusten mukaan on vaikuttava ja tehokas – vanhempien kasvatus ja tuki. Matleena Hanhisalo (1) ottaa Metropolian blogissa Uudistuva sosiaalialan osaaminen kantaakiusaamiseen puuttumisen tavoista. Hän nostaa esille vuonna 2021 esitetyn Helsingin kaupunginvaltuustoaloitteen, jossa ehdotettiin oman häirintäyhteyskanavan perustamista kaupungille.Aloitetta perusteltiin sillä, että kanava voisi olla uudenlainen yhteydenottotapa nuorille, jotkakokevat häirintää ja kiusaamista. Esiin nostettiin myös tapaukset, joissa kiusaaja voi olla koulunaikuinen. Erilaiset tavat kiusaamiseen puuttumiseksi ovat toki tärkeitä, mutta on myös hyvätarkastella, löytyykö ratkaisu uuden luomisesta vai jo jonkin olemassa olevan rakentamisesta. Koulukiusaamisen anatomia Kiusaamista määriteltäessä oleellisia tekijöitä ovat toistuvuus, tahallisuus ja vallan epätasapaino (2).Kiusaaminen vaikuttaa lapseen ja nuoreen niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Sekoettelee kohteeksi joutuvan yksilön itsetuntoa ja pitkittyessään siitä saattaa muodostua hänellekehityksellinen riskitekijä (3). Uusin kouluterveyskysely osoittaa kiusaamisen vähentyneen ennenkoronapandemiaa, mutta lasten ja nuorten palattua kouluun kiusaamisen yleisyys on jälleen kasvanut (4). Kiusaaminen on ryhmäilmiö, johon useat toimijat osallistuvat suoraan tai epäsuoraan - hyväksymällä, sivusta katsoen tai tukemalla kiusaajaa. Kiusaamisella tavoitellaan tavallisesti valtaa, hyväksyntää ja statusta ryhmässä. Yksiselitteistä kiusaajan tai kannustajan muotokuvaa on vaikea piirtää, mutta tutkimusten mukaan tyypillisiä selittäviä tekijöitä ovat useimmiten aggressiivinen käyttäytyminen ja empatian puute (5). Moni seikka johtaa myös siihen, että yksilö joutuu ryhmässä torjutuksi tai kiusatuksi. Kollektiivinen ryhmässä ulkopuoliseksi joutumisen pelko, sen aiheuttamat ryhmämekanismit ja yksilön poikkeaminen yhteisön normeista voivat ajaa tietyn henkilön kiusaamisen kohteeksi (3). Vanhemmat lapsen hyvinvoinnin rakentajina Pohja hyvinvoinnille ja terveydelle luodaan jo lapsuus- ja nuoruusvuosina. Hyvinvoinnin perusta ontoimiva ja turvallinen perhe. Useiden tutkimusten mukaan vanhempien ominaisuudet, kutenkasvatustyyli ja vanhemman valvonta vaikuttavat koulukiusaamiskokemuksiin, niin kiusattuna olemiseenkuin kiusaajana toimimiseen (6, 7, 8). Vanhempien valvonta on perhesuhteiden ilmiö, joka tarkoittaa vanhemman tietämystä lapsensatoiminnasta, olinpaikasta ja ystävyyssuhteista. Vanhempien valvonta voi kuulostaa vanhakantaiselta jakontrolloivalta, mutta pohjimmiltaan kyse on osallistuvasta vanhemmuudesta. Tutkimusten mukaansen positiivinen vaikutus lapsen kiusattuna olemiseen ja kiusaamiseen osallistumiseen on joka tapauksessa merkittävä (9.) Vanhemman tuki koulukiusaamisen vähentämisessä Koulukiusaamiseen puuttumiseen on kehitetty monia ennaltaehkäiseviä interventioita. Merkittävä tekijä interventioiden onnistumisessa on ollut vanhempien osallistuminen interventio-ohjelmien koulutuksiin ja tapaamisiin koulun kanssa (10). On myös todettu, että vanhempiin kohdistuvilla interventio-ohjelmilla on merkittävä vaikutus kiusaamisen vähentämisessä (11.) Kasvatustieteen tohtori Päivi Hamaruksen alulle panema Selviydytään kiusaamisesta- projektion kehittänyt toimintamallin, jonka Mannerheimin Lastensuojeluliitto on ottanut käyttöön niin kasvokkainkuin valtakunnallisesti verkossa. Projektin taustalla olevat tutkimukset osoittavat, että parhaitenkiusaamisesta selviävät lapset ja nuoret, jotka puhuvat aktiivisesti kiusaamisestaan ja kertovat siitäaikuiselle (12). Tämä on tunnistettu yhdeksi tärkeimmistä kiusaamiselta suojaavista tekijöistä. Lisäksivakaat rakenteet ja positiiviset suhteet perheessä suojaavat kiusaamisen vaikutuksilta (13.) Yhteinen päämäärä - kiusaamisen vähentäminen Koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi on monenlaisia tapoja. Siihen kehitetyt ohjelmat ja kanavat ovat suureksi avuksi. Vähintään yhtä merkityksellisiä ovat lapsen ja nuoren elämässä olevat tekijät, jotka rakentavat hänen hyvinvointiaan. Yksi keskeisimmistä on lapsen ja nuoren suhde vanhempiin. Turvallinen, osallistuva perhe suojaa, ennaltaehkäisee ja auttaa kiusattua. Siksi perheiden tukeminen ja auttaminen tässä tehtävässä on ensiarvoisen tärkeää. Parasta siis, mitä vanhempi voi lapselleen tehdä, on olla kiinnostunut, keskustella ja olla läsnä! Kirjoituksen alussa mainitsemaani Matleena Hanhisalon esille ottamaa häirintäyhteyskanavaa ei lopulta sellaisenaan perustettu. Kaupunginhallitus totesi, että ehdotettuna kanavana toimii jo Nuorten Chat-palvelu, eikä uusi yhteydenottokanava näin ollen ole tarpeen (14). On hyvä, että halutaan kokeilla mahdollisimman monenlaisia keinoja vakavan ja laajan ilmiön, koulukiusaamisen kitkemiseksi. Olisi kuitenkin tärkeää tarkastella myös kokonaiskuvaa: mitä on jo olemassa ja onko uusi tarpeen. Niin kiusaamisessa kuin muissa lapsen ja nuoren elämän haasteissa perheen merkitys on merkittävä. Siksi perhesuhteita pitäisi tukea mahdollisimman vaikuttavasti. Perhe ei toki korvaa muita avun muotoja, mutta perheen merkitys pitäisi tiedostaa, tunnustaa ja perhe pitäisi ottaa mukaan aktiiviseksi toimijaksi. Joskus vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Tukea ja tietoa perheille koulukiusaamiseen puuttumiseksi ja hoitamiseksi on saatavilla seuraavista lähteistä: Kiusatuille - MLL:n Uudenmaan piiri Turvaamme sinut sosiaalisessa mediassa. | Someturva Kiusaaminen – mitä vanhemmat voivat tehdä? - Mannerheimin Lastensuojeluliitto K-0 - Kiusaamiseen puuttuva työ - Aseman Lapset ry Kirjoittaja Marja Tamminen on toiminut pitkään peruskoulussa luokanopettajana (KM) sekä erityisluokanopettajana. Aiempi työtausta sosiaalialalla kriisiytyneiden perheiden parissa yhdistettynä opettajuuteen on syventänyt hänen mielenkiintoaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Lähteet: Hanhisalo, Matleena 2023. Aika tunnistaa ilmiö ja sen pysyvä luonne! Metropolian blogi Uudistuva    sosiaalialan osaaminen 24.4.2023.      <https://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen/2023/04/24/aika-tunnistaa-ilmio-ja-    sen-pysyva-luonne/> Pöyhönen, Virpi 2021. Noidankehästä pois. Voiko koulukiusaamisen kierteen katkaista.    Helsinki: Tammi Skarp, Suvi 2023. Kiusaamisen kaikuja. Kerronnallinen pitkittäistutkimus elämästä    koulukiusaamiskokemuksen jälkeen. Tampereen yliopiston väitöskirjat 778.    <https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2847-4> Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskyselyn tulokset. Päivitetty 28.2.2025    <https//thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn    -tulokset> Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017. Kiusaamisen vastaisen työn lähtökohdat perusopetuksessa,    toisella asteella ja varhaiskasvatuksessa. Väliraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja    2017:12. Helsinki.    <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79773/okm12.pdf?sequence=1> Perren, Sonja & Hornung, Rainer 2005. Bullying and delinquency in adolescence: Victim’s and     perpetrator’s family and peer relations. Swiss Journal of Psychology 64(1) 51-64.     <https://psycnet.apa.org/doi/10.1024/1421-0185.64.1.51> Georgiou, Stelios N. 2008. Bullying and victimization at school: The role of mothers. British Journal     of Educational Psychology 2008: 7:109–125.     <https://doi.org/10.1348/000709907x204363> Georgiou, Stelios N. & Fanti, Kostas A. 2010. A transactional model of bullying and victimization.     Social Psychology of Education 2010:13. 295-311.     <https://link.springer.com/article/10.1007/s11218-010-9116-0#citeas> Ketonen, Riikka-Mari & Joronen, Katja 2014. Alakoululaisen kokemukset koulukiusaamisesta ja     vanhemman valvonta. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2014:51. 47–58.     <https://journal.fi/sla/article/view/41367/10563?acceptCookies=1> Van Niejenhuis, Coby & Huitsing, Gijs & Veenstra, Rene 2020. Working with parents to counteract      bullying: A randomized controlled trial of an intervention to improve parent-school co-operation.      Scandinavian Journal of Psychology 61(1). 117-131.      <https://doi.org/10.1111/sjop.12522> Niska, Eira 2024. Vanhempien narratiivi koulukiusaamisesta ja siihen puuttumisesta. Helsingin      yliopisto. E-Erika 1. <https://journals.helsinki.fi/e-erika/article/view/2295/1949> Smith, Peter K & Talamelli, Lorenzo & Cowie, Helen & Naylor, Paul & Chauhan, Preeti 2004.      Profiles of non-victims escaped victims. British Journal of Educational Psychology 74(4). 565-581.      <https://doi.org/10.1348/0007099042376427> Saksola, Jenny & Vaskinen, Sanni 2022. Selviydytään kiusaamisesta -projekti 2020–2022.      Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri. <https://jarvi-suomenpiiri.mll.fi/materiaaleja/ammattilaisille/> Helsingin kaupunki 2021. Valtuustoaloite, häirintäyhteyskanava nuorille. Kaupunginhallitus       8.11.2021 §823. <https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2021-005579>

Lue lisää

Aika tunnistaa ilmiö ja sen pysyvä luonne!
24.4.2023
Matleena Hanhisalo

Kiusaaminen, ahdistelu ja häirintä kouluissa ovat valitettavia ilmiöitä oppilaitoksissa lasten ja nuorten keskuudessa. Kuinka osaamme siihen puuttua ja mitkä ovat keinot, joilla teemme näkyväksi myös aikuisten lapsiin ja nuoriin kohdentavan kiusaamisen, ahdistelun ja häirinnän? Viime joulukuussa MTVuutiset.fi (1) uutisoi uusimmasta vuoden 2022 THL:n kouluterveyskyselystä (2), jossa tuhannet yläasteikäiset vastaajat kertoivat opettajan tai muun koulun aikuisen kiusaavan heitä vähintään kerran viikossa. Asiaa kysyttiin kouluterveyskyselyssä ensimmäistä kertaa. Jutussa Finlandia-palkittu Iida Rauma esitti oman näkemyksensä kiusaamisasiaan, josta hän on kirjoittanut palkitussa kirjassaan Hävitys (3). Kirja kertoo Rauman omista lapsuuden kokemuksista, jossa koulussa tapahtuvassa henkisen ja fyysisen väkivallan teoissa keskeinen kaltoinkohtelija on opettaja. Kohti häirintävapaata yhteiskuntaa – matalalla kynnyksellä? Ei ole kohtuutonta vaatia, että kiusaamistilanteisiin puututaan. Mutta puuttumisen muodot voivat olla vaikeita hahmottaa aikuisen näkökulmasta. Vaikka me kaikki olemme olleet lapsia ja nuoria, miten onkin niin vaikeaa tietää tai ymmärtää, minkälaista apua ja tukea nuori haluaa tilanteessa, jossa on joutunut kokemaan kiusaamista, ahdistelua tai häirintää. Jokainen meistä haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi omalla ainutlaatuisella tavallaan. Kiusaamisella on havaittu olevan yhteys esimerkiksi nuoren matalaan osallisuuden kokemukseen (4). THL:n tekemästä kouluterveyskyselystä selvisi, että noin joka viides yläastelainen on kokenut kiusaamista aikuisen taholta koulussa (2). Helsingin kaupungin valtuustoaloitteessa keväällä 2021 esitettiin kaupungin oman häirintäyhteyskanavan perustamisesta nuorille (5). Häirintäyhteyskanavan kuvattiin olevan uudenlainen yhteydenottotapa nuorille, jotka kokevat häirintää, ahdistelua tai kiusaamista. Aloitteessa todettiin, että kynnys ottaa em. asioita esiin koulussa voi olla liian korkea, erityisesti silloin kun väärintekijä on aikuinen. Aloitteessa esitetyllä Häirintäyhteyskanavalla toimisi aloitteen ehdotelman mukaan häirintäyhteyshenkilö, jonka vastuulla olisi viedä nuoren asiaa eteenpäin niille tahoille, jotka auttavat nuorta ko. vaikeuksien ratkomisessa. Häirintäyhteyskanava toimisi matalan kynnyksen palveluna ahdistelua ja häirintää kokeneille nuorille. Kiusaamisella on edelleen monia näyttämöitä. Nuoret kokevat kiusaamista, ahdistelua ja häirintää netissä ja kasvokkain. Koulumatka, TikTok, bussipysäkki tai pikaviestisovellus WhatsApp voivat olla tilanteita ja paikkoja, joissa henkinen tai fyysinen väkivalta näyttäytyy. Tilanteet saattavat olla aikuisille ohimeneviä, huomaamattomiakin tilanteita, jotka kuitenkin jättävät suuret haavat nuorten elämään. Kiusaaminen, häirintä ja ahdistelu ovat sitkeitä ilmiöitä Helsingin kaupungin valtuustoaloite Häirintäkanavan perustamisesta nuorille oli ajateltu keinoksi saada niiden ääni kuuluville, jotka tätä ilmiötä joutuvat kokemaan. Asiasta lisää kiinnostuneet voivat lukea kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunnon kaupunginhallitukselle esiteltyyn aloitteeseen seuraavan linkin takaa: Asiat | Päätökset | Helsingin kaupunki Tunnetko sinä seuraavat nettisivut, joiden kautta kiusaamiseen voi saada apua, tukea ja tietoa? Rikosuhripäivystyksellä on oma RIKUchat (rikosuhripäivystys, www.riku.fi)), jossa voi kysyä ohjeistusta rikosuhriasioista MLL ylläpitää omaa Apua ja tukea - Nuorten netti- palvelua (www.nuortennetti.fi), jossa on monenlaista tietoa ja apua nuorille mm. chat- ja puhelinpalveluja nuorille missä tahansa asiassa. Opetushallitus jakaa nettisivuillaan tietoa kiusaamisesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä (oph.fi), mutta kohdentaa ne sivuston luonteen mukaisesti aikuisille (6). Kirjoittaja Matleena Hanhisalo, YAMK-opiskelija, joka viettää hyvin ansaittua opintovapaata Helsingin kaupungin lastensuojelun tehostetusta perhetyöstä. Lähteet Nämä ovat Finlandia-voittajan keinot koulukiusaamisen kitkemiseksi - MTVuutiset.fi Helenius, J. & Kivimäki, H. & Hietanen-Peltola, M. Työpaperi 54/2022. Perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaiden kokemuksia kouluarjesta. Kouluterveyskyselyn tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (julkari.fi) Rauma, I 2022. Hävitys. Tapauskertomus. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala. Virrankari, L. & Leemann, L. & Kivimäki, H. 2020. Osallisuuden kokemus ja koulukiusaaminen: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 35/2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsingin kaupunginvaltuuston päätösasiakirja 21/24.11.2021. (hel.fi) Tunnetko vastuusi - Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan tunnistaminen ja niihin puuttuminen kuuluu jokaiselle aikuiselle | Opetushallitus (oph.fi)  

Lue lisää

Etelä-Karjalan kiusaamisen puuttumismallin avulla on ratkottu kiusaamistapauksia kymmenissä kouluissa – Helsinki on päivittänyt myös omaa malliaan
30.6.2022
Laura Hyytiä

Kuntien tulisi tarjota turvallinen kasvuympäristö lapsille. Erilaisten muutosten keskellä myös koulumaailma muuttuu jatkuvasti. Samalla myös koulukiusaaminen muuttaa muotoaan. Tarvitsemme sellaisia keinoja, joilla kiusaamisongelmaa voidaan estää ja joilla siihen voidaan puuttua. Helsingissä asiaan on tartuttu valtuustoaloitteella, johon kaupunginhallitus vastasi  nopeasti ja jämäkästi. Koulu on keskeinen instituutio lapsille niin koulutuksen ja sivistyksen näkökulmasta kuin sosiaalisena toimintaympäristönä (Hästbacka 2018: 10). Jokaisella on oikeus fyysisiltä ja psyykkisiltä puitteiltaan turvalliseen oppimisympäristöön (Laki perusopetuslain muuttamisesta 1267/2013, 29§) ja fyysiseen koskemattomuuteen (Suomen perustuslaki (731/1999, 7§). Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n lapsen oikeuksien sopimusta (60/1991). Sen keskeiset tavoitteet ovat terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan takaaminen kaikille lapsille.  Aina tämä ei kuitenkaan toteudu. Tilastojen mukaan esimerkiksi vuoden 2021 aikana perusopetuksen 4–5-luokkalaisten osalta koulukiusaamista on viikoittain kokenut 7,9 % oppilaista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021). Lyömistä, potkimista ja porukasta eristämistä – mitä syitä kiusaamisen taustalla on? Kiusaamista voi olla porukasta eristäminen, vähättely, aliarvioiminen, nimittely, yllyttäminen itsemurhaan sekä erilaiset ilmeet ja eleet, joilla halvennetaan toista. Kiusaaminen voi vaarantaa lapsen kasvun ja kehityksen sekä aiheuttaa luottamuksen puutetta. Kiusaaminen voi aiheuttaa yleistä ahdistuneisuutta, huonoa itsetuntoa, yksinäisyyttä, itsetuhoajatuksia ja masentuneisuutta. (Helsingin kaupunki 2021d). Kiusaaminen lienee liian epämääräinen ja vähättelevä ilmaisu tällaiselle toiminnalle. Kiusaamisen tunnistaminen on vaikeaa sen vuoksi, että se on osapuolten subjektiivinen kokemus (Hästbacka 2018: 41–49). Kiusaamisen taustalla voi olla useita syitä. Yksilön toimintaan voi vaikuttaa rakenteet sekä yksilölliset ongelmat. (Hästbacka 2018: 41–49.) Kiusaamista ei kuitenkaan tule koskaan väheksyä. Siihen tulee reagoida ja puuttua välittömästi. Yksittäinen teko voi olla hyvinkin vakava. Lainvastainen teko voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, vaikka korvausvastuu heillä onkin. Etelä-Karjalan koulukiusaamisen puuttumismallin mukaan kiusaamista on kuvattava tekojen vakavuuden mukaan oikeilla nimillä ja teko tavoilla. Lainvastaiset teot eivät voi lieventyä kiusaamiseksi vain siksi, että ne tapahtuvat koulujen alueella. (Lappeenranta: 1, 5.) Koululaisilla sosiaaliset taidot ovat vielä kehittyviä taitoja ja siksi ristiriitoja esiintyy. Normaaliin kasvuun ja kehitykseen eivät kuitenkaan kuulu teot, jotka täyttävät rikoksen tunnusmerkit. Kun tavanomaiset kasvatukselliset ja kuritukselliset toimenpiteet eivät riitä, kuuluu asioiden selvittäminen viranomaisille. (Lappeenranta: 1.) Kiusaamisella voi olla pitkäaikaisia ja traumatisoivia lapsen hyvinvointiin sekä toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. Niin Etelä-Karjalassa kuin Helsingissäkin kiusaamista on ratkottu yhteistyöllä Helsingin kaupunginvaltuuston valtuutettu Pakarinen (2021) ja 32 muuta valtuutettua tekivät maaliskuussa 2021 koulukiusaamisen puuttumiseen liittyvän aloitteen. Aloite koski kouluissa tapahtuvien lainvastaisten tekojen käsittelemistä. Valtuustoaloitteessa ehdotettiin Etelä-Karjalan mallin hyödyntämistä lainvastaisiin tekoihin, kuten pahoinpitely, laiton uhkaus, varkaus, kunnianloukkaus ja viestintäsalaisuuden loukkaus, puuttumiseksi kouluissa. Mallilla tarkoitetaan sitä, että jos alle 15-vuotias lapsi tekee koulussa lainvastaiseksi katsotun teon, asiasta tehdään rikosilmoitus. Aloitteessa ehdotettiin, että Etelä-Karjalan mallin tapauskohtaiset ohjeistukset otetaan käyttöön myös Helsingissä siltä osin kuin ne eivät vielä ole käytössä. (Anttonen 2020; Helsingin kaupunki 2021d; Helsingin kaupunki 2021b.) Etelä-Karjalan mallin mukaan tekijä ohjataan keskusteluryhmään, jossa on tekijän ja uhrin lisäksi mukana keskustelemassa molempien huoltajat ja tarvittaessa oppilashuollon ja lastensuojelun henkilöstö, poliisi sekä nuorten oikeusedustaja (Helsingin kaupunki 2021d). Helsingissä on käytössä kiusaamisen vastainen ohjelma (KVO13), jossa on kolmetoista toimintaohjetta kiusaamisen ehkäisyyn, puuttumiseen ja käsittelyyn. Ohjelmaan kuuluu erilaiset hyvinvoinnin mittarit, sosiaalisia- ja tunnetaitoja käsittelevät ohjelmat, ryhmäytymisen edistäminen ja restoratiivisten eli ihmissuhteita korjaavien tapojen käyttö. (Hästäbacka 2018: 11.) Lue lisää: Helsingissä restoratiivinen sovittelu on ensimmäisenä otettu käyttöön Alppilan lukiossa. KVO13 ohjelma tekee yhteistyötä Aseman Lapset K-0-hankkeen kanssa. Hankkeen kautta vakavia kiusaamistapauksia selvitellään aikuisten yhteistyöllä, silloin kun koulun ja kodin yhteistyö ei ole riittävää tai kiusaaminen on vakavaa ja pitkäkestoista. Tavoitteena on löytää konfliktien juurisyyt antamalla puheenvuoro niin uhrille kuin tekijälle. (Aseman lapset 2020; Helsingin kaupunki 2021c.) K-0-hanke tekee yhteistyötä myös Ankkuri-ryhmän kanssa. Ankkuri-ryhmässä käsitellään alle 15-vuotiaan lainvastaisia tekoja, joista on tehty koulun tai muun tapahtuma- ja toimintaympäristön toimijan aloitteesta rikosilmoitus. (Helsingin kaupunki 2021d.) Helsingin kaupunginhallitus kannattaa eri toimijoiden välisen yhteistyön ja toimintamallien kehittämistä edelleen sekä hyväksi todettujen toimintamallien vakiinnuttamista. (Helsingin kaupunki 2021e.) Lisäksi lastensuojelu, perhesosiaalityö ja perusopetus ovat valmistelleet toimintaohjetta kiusaamisväkivallan ehkäisyyn, tunnistamiseen ja puuttumiseen. (Helsingin kaupunki 2021d.) Ristiriidat ovat osa elämää ja niiden ratkomista tulee harjoitella. Kiusaamisesta emme ehkä koskaan pääse eroon, mutta jos me helsinkiläiset voisimme ottaa yhteisen tavoitteen, että ainakaan yksikään kiusaamistapaus ei jäisi selvittämättä. Eri toimijoiden osaamista, voimavaroja ja resursseja tarvitaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Työkaluja kiusaamisen puuttumiseen Askeleittain – sosiaalisten ja tunnetaitojen edistäminen ja itsesäätelyn vahvistaminen Friends – Tunnetaitoja (Fun Friends, lasten Friends, nuorten Friends) Ihmeelliset vuodet – ryhmämuotoinen ohjelma, käytöshäiriöisten lasten tuki KiVa-koulu Pro vaka ja Pro koulu – käyttäytymisen ongelmia ennaltaehkäisevä toimintamalli Yhteispeli – tunne- ja vuorovaikutustaitoja Kirjoittaja: Laura Hyytiä, vastaava ohjaaja, Helsingin kaupunki Sosiaalialan ylemmän AMK-tutkinnon opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähteet Anttonen, Marika 2020. Kiusaaminen. Onko tässä ratkaisu kouluväkivaltaan? Kymmenissä kouluissa otettiin käyttöön uusi malli, joka hyydytti hakkaajat: "Yksikään ei ole uusinut tekoaan". Päivitetty 25.9.2020. Aseman lapset 2020. K-0 - Kiusaamiseen puuttuva hanke. Helsingin kaupunki 2021a. Alppilan lukion yhteisöllinen toiminta ennaltaehkäisee kiusaamista ja vähentää yksinäisyyttä. 10.2.2021. Helsingin kaupunki 2021b. Kasvatus- ja koulutuslautakunta. Päivitetty 17.8.2021.  Helsingin kaupunki 2021c. Kiusaamisen vastainen ohjelma. Päivitetty 19.2.2021. Helsingin kaupunki 2021d. Sosiaali- ja terveyslautakunta. Pöytäkirja 14/21. 31.8.2021.  Helsingin kaupunki 2021e. Kaupunginvaltuusto. Pöytäkirja 07/2021. 21.4.2021 Hästbacka, Noora. 2018. Monialainen verkostotyö ja koulukiusaaminen. Tapaustutkimus Aseman Lapset Ry:n K-0 -hankkeesta. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 130. Laki perusopetuslain muuttamisesta 1267/2013. Annettu Helsingissä 30.12.2013. Lappeenrannan kaupunki. Voiko kiusaaminen olla rikos? Toimintamalleja, miten lainvastaisiin tekoihin puututaan Etelä-Karjalan kouluissa. Lastensuojelulaki 417/2007. Annettu Helsingissä 13.4.2007.  Pakarinen Pia 2021. Aloite. 31.3.2021.  Suomen perustuslaki 731/1999. Annettu Helsingissä 11.6.1999. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2021. Kouluterveyskysely. Päivitetty 1.10.2021. Yleissopimus lapsen oikeuksista 60/1991.

Lue lisää

Kiusaaminen on saatava nollaan
19.5.2020
Katja Tallgren

Helsinki otti lukuvuonna 2019–2020 käyttöön kunnianhimoisen kiusaamisen vastaisen ohjelman. Ohjelmasta toivotaan välinettä sekä koulujen että päiväkotien kiusaamisen vastaiseen työhön. Koulukiusaaminen on ollut puheenaiheena niin pitkään kuin voin muistaa. Myös päiväkodeissa tapahtuva kiusaaminen on noussut esiin niin mediassa kuin päiväkotien pihalla keskusteluissa vanhempien kanssa. Minkälaiset toimenpiteet ehkäisevät kiusaamista ja mitä Helsingin kaupunkistrategia sanoo kiusaamisesta? KiVa koulu -ohjelma tarjoaa menetelmiä kiusaamisen ehkäisyyn, mutta ohjelmaa on kritisoitu siitä, ettei sitä osata käyttää oikein, jolloin sillä voi olla jopa haitallisia seurauksia (MOT. 1.9.2019). Muita kiusaamista ehkäiseviä toimenpiteitä ovat muun muassa Aseman Lapset ry:n K-0, kiusaamiseen puuttuva hanke ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton materiaali Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa (Kirves & Stoor-Grenner 2017), jossa opastetaan laatimaan päiväkodeille kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Valtuustoaloite kiusaamisen kitkemiseksi Monista toimenpiteistä ja hankkeista huolimatta kiusaamista ei ole saatu loppumaan. Vihreiden valtuustoryhmän jäsen Alviina Alametsä laati viime keväänä valtuustoaloitteen (24.4.2019) koulukiusaamisen kitkemiseksi Helsingin kouluista ja päiväkodeista. Aloitteessa vaaditaan, että Helsingin kaupunki ottaa kaikkeen koulukiusaamiseen nollatoleranssin ja rakentaa toimenpideohjelman kiusaamisen kitkemiseksi. Sen on allekirjoittanut Alametsän lisäksi seitsemäntoista valtuutettua. Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi Alametsän aloitteesta lausunnon (27.11.2019), jossa esiteltiin Helsingin kaupunkistrategiaan kirjattu kunnianhimoinen kiusaamisen vastainen ohjelma (2019). Ohjelmassa on kolmetoista osa-aluetta, joista osa keskittyy ennaltaehkäisevään toimintaan ja osa toimenpiteisiin, joihin kouluissa ja oppilaitoksissa ryhdytään, kun kiusaamista on havaittu. Lisäksi ohjelmassa esitellään toimenpiteitä, joilla puututaan pitkään jatkuneeseen kiusaamiseen ja joissa käytetään ulkopuolista sovittelijaa. Ohjelmassa pyritään vaikuttamaan myös varhaiskasvatuksessa ilmenevään kiusaamiseen. Varhaiskasvatus mukaan kiusaamisen vastaiseen ohjelmaan Olen työskennellyt varhaiskasvatuksessa viitisentoista vuotta ja havainnut, miten huomaamatonta kiusaaminen päiväkotiryhmässä voi olla. Kirveen ja Stoor-Grennerin (2010) mukaan pienten lasten kiusaaminen ilmenee usein leikeistä ulos jättämisenä, ja tällaista tilannetta olen saanut monesti työssäni selvitellä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan kiusaamiseen puuttuminen päiväkodissa voi ehkäistä kiusaamista koulussa. Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on myös verkkomateriaalia kiusaamisen ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa. Helsingin kaupungin kunnianhimoinen kiusaamisen vastainen ohjelma sisältää hyvinvoinnin arviointia ja seurantaa, ohjelmia sosiaalisten- ja tunnetaitojen sekä kiusaamistilanteiden käsittelyn kehittämiseen sekä yhteisesti sovittuja sääntöjä. Lisäksi ohjelmassa tuetaan pitkäkestoista ryhmäyttämistä, jolla edistetään etenkin seitsemäsluokkalaisten sosiaalista kiinnittymistä. Myös toisen asteen aloittaville järjestetään opiskeluhuoltoa ja pienryhmätapaamisia. Lisäksi kehitetään sähköisiä palautekanavia, esimerkiksi Wilma-järjestelmää niin, että järjestelmään kirjataan kiusaamisen vastaisten toimien edistämisestä huolehtivat vastuuhenkilöt. Kouluilla tehdään myös yhteistyötä K-0-hankkeen ja MLL:n kanssa. Osa toimenpiteistä kohdistetaan varhaiskasvatukseen, osa taas on suunnattu selkeästi kouluille ja oppilaitoksille. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja kaikelle oppimiselle, minkä vuoksi yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja moninaisuuden edistäminen ovat päiväkodeissa keskeisessä roolissa. Ristiriitoihin puututaan ja lapsia ohjataan selvittämään tilanteet rakentavasti. Alle kouluikäisten ottaminen mukaan kaupungin yhteiseen kiusaamisen vastaiseen ohjelmaan on tärkeää, sillä näin saadaan luotua kiusaamisen ehkäisemisen jatkumo päiväkodista kouluun ja edelleen toisen asteen oppilaitoksiin. Toivottavasti hanke poikii tuloksia, ja kiusaaminen saadaan vihdoin nollaan. Kirjoittaja: Katja Tallgren, sosiaalialan (ylempi AMK) opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lue lisää

Vantaalla koulukiusaamisen kitkemiseksi pohditaan uusia ratkaisuja
5.3.2020
Tiina Harju

Vantaalla ollaan huolissaan koulukiusaamisen seurauksista. Nuorilla on perusopetuslain mukaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, mutta käytännössä opiskeluympäristö ei ole kiusatulle turvallinen. Kiusaamisella on kauaskantoiset seuraukset ja kiusaamisen vaikutukset voivat vaikuttaa nuoren arkeen aikuisuuteen asti. Huolestuttavan moni koululainen kokee koulukiusaamista. Valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn (2017) mukaan syrjivää kiusaamista on kokenut 19 prosenttia alaluokkalaisista, 24 prosenttia yläluokkalaisista, 11 prosenttia lukiolaisista ja 13 prosenttia ammattiin opiskelevista, mikä kertoo karua kieltä koulukiusaamisesta ja nuorten tilanteesta. Vantaan kouluterveyskyselyn (2019) mukaan kiusaaminen on kahden vuoden aikana noussut 4.―5.-luokilla mutta laskenut 8.―9.-luokilla. Vantaalla on pohdittu ratkaisuja koulukiusaamisen kitkemiseksi ja yhtenä vaihtoehtona sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu Tiina Tuomela esittänyt kymmenen muun valtuutetun kanssa koulurauha-asiamiehen viran perustamista. Vaikka sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth ei pidä viran perustamista parhaana ratkaisuna, on hän yhtä mieltä valtuutettujen kanssa siitä, että koulukiusaamista on tärkeä ehkäistä. Koulukiusaamisen ehkäisy on yhteiskunnallisesti merkittävää. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on ollut pohtia kiusaamisen ehkäisyn ja siihen puuttumisen keinoja sekä hyvinvointia ja koulurauhaa edistäviä keinoja. Vantaan sivistystoimen tavoitteena taas on ollut vuoden 2019 ajan kiusaamisen vähentäminen. Työtä on päätetty jatkaa myös tulevana vuonna. Lisäksi sivistystoimi on laatinut Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn tavoite- ja toimenpidesuunnitelman vuosille 2020―2025, jossa esitetään toimenpide-ehdotuksia kiusaamisen vähentämiseksi. Koulukiusaamisen kalliit seuraukset Koulukiusaamisella on kauaskantoiset seuraukset, eivätkä kaikki kiusatuiksi joutuneet toivu kokemuksistaan koskaan. Kiusatun kokemien psyykkisten ja fyysisten kärsimysten lisäksi koulukiusaaminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. On arvioitu, että  koulukiusaamisesta aiheutuvat kustannukset yhden henkilön osalta ovat noin 1,2 miljoonaa euroa. Kiusatuiksi tulleilla on psyykkistä ja psykosomaattista oireilua, kuten masennusta, ahdistuneisuutta ja itsemurha-ajatuksia tavallista enemmän vielä vanhempanakin, sekä riski tulla kiusatuksi vielä työelämässä. Kiusaajilla taas on havaittu aikuisiällä ihmissuhteisiin, päihteiden käyttöön, aggressiivisuuteen ja rikollisuuteen liittyviä ongelmia sekä heikkoa menestystä työelämässä. Uusia keinoja koulukiusaamisen kitkemiseksi Vantaalla vuosien 2019–2021 aikana toteutettavan Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelma pyrkii ehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Yhtenä keinona ohjelmassa on ollut uusien erityisnuorisotyöntekijöiden palkkaaminen. Heidän tehtävänään on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja madaltaa kynnystä kertoa koulukiusaamisesta niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Toisena esimerkkinä kiusaamisen ehkäisystä on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin ry:lle myönnetty tuki Yhteisötalon perustamiseen yhdessä kaupungin ja muiden järjestöjen kanssa. Yhteisötalon tarkoituksena on niin ikään tukea lasten ja perheiden hyvinvointia tarjoamalla koulunkäynnin tukea, mielekästä tekemistä ja ystäviä sekä vahvistamalla tukiverkostoja. Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on panostus tulevaisuuteen. Lähtökohtana hyvinvointia tukevassa työssä on, että jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus kasvaa ja elää tulematta kiusatuksi! Kirjoittaja Tiina Harju, Sosiaalialan YAMK-opiskelija. Teksti on kirjoitettu osana Muuttuva sosiaalinen todellisuus -opintojaksoa. Lähteet Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018. Kiusaamisen ehkäisy sekä työrauhan edistäminen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella. Loppuraportti. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160694/okm16.pdf>. Luettu 24.11.2019. Taloussanomat 18.4.2011. Nuori putoaa putkesta – lasku 1,2 miljoonaa. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001708425.html>. Luettu 23.11.2019. Kouluterveyskysely 2017. THL. Oppilaat voivat paremmin peruskoulun alaluokilla kuin yläluokilla. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <https://thl.fi/fi/-/kouluterveyskysely-2017-oppilaat-voivat-paremmin-peruskoulun-alaluokilla-kuin-ylaluokilla>. Luettu 24.11.2019. Vantaan kaupunki 1. 11.11.2019. Kaupunginhallituksen pöytäkirja. Vastaus Tanja Vahvelaisen ja Tiina Tuomelan sekä 9 muun aloitteeseen koulurauha-asiamiehen viran perustamisesta. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <http://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=148524>. Luettu 23.11.2019. Vantaan kaupunki 2. 11.11.2019. Kaupunginhallituksen pöytäkirja. Avustus myönteisen erityiskohtelun ohjelman toteuttamiseen. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <http://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=148524>. Luettu 24.11.2019. Vantaan kaupunki 3. 11.11.2019. Kaupunginhallituksen pöytäkirja. Toiminta-avustuksen myöntäminen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:lle yhteisötalotoimintaan. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <http://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=148524>. Luettu 24.11.2019. Vantaan kaupunki 12.11.2019. Vantaan budjetti ensi vuodelle on 1,8 miljardia euroa. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <https://www.vantaa.fi/uutisia/kaikki_uutiset/101/0/148043>. Luettu 24.11.2019. Vantaan kaupunki 22.10.2019. Sivistystoimen lausunto. Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn tavoite- ja toimenpidesuunnitelma vuosille 2020―2025. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadAttachmentQuestionAnswerFile?FileId=916b8a03-85bc-4380-90f5-aaee010c57cc>. Luettu 24.11.2019.

Lue lisää