Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kotoutumista taiteen avulla myös Itä-Helsinkiin
Itä-Helsingin musiikinopetuksesta vastaavat koulut ovat hakeneet Helsingin kaupunginvaltuustolta mahdollisuutta yhdistyä saman katon alle tarkoituksena synnyttää lasten ja nuorten taiteiden talon. Tähän mennessä kasvaneesta Itä-Helsingistä ei ole löytynyt sopivia tiloja toimimiseen ja opetukseen. Taloudelliset seikat ovat myös ajaneet toimijat yhdistämään toimintojaan. Taiteiden talon perusajatuksena olisi toimia niin musiikinopetuksen kuin matalan kynnyksen paikkana sekä hyödyntää kolmen toimijan tuottamaa synergiaa. Hakijoiden perusteluna aikeelleen on muun muassa se, että Helsingin kulttuuristrategian arvoihin on kirjattuna taiteen perusopetuksen avustusperusteiden kehittäminen tukemalla alueellisia aloitteita ja mahdollistamalla sopivia tiloja toiminnalle. Kaupunki vastasi hakijoille nojaten kulttuurikeskukselta saamaansa lausuntoon. Vastauksessa todettiin, että kaupunkiin ei ole tarkoituksenmukaista lisätä enää kulttuurikeskuksia, vaan palvelut tuotetaan verkostojen avulla. Hakijat ohjattiin itse selvittämään yksityisen ja julkisen rahoituksen mahdollisuudet sekä hallinnoimaan mahdollisia investointeja. Lausunnossa suositeltiin jo valmiiden toimitilojen etsimiseen ja sen suhteen ohjattiin yhteistyöhön kiinteistöviraston kanssa. Tämän lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungin tulisi selvittää omien toimintojensa kautta keinoja joilla alueen lasten osallisuutta kulttuuritoimintaan voidaan lisätä. Itä-Helsinki kaipaa taiteiden taloa Vuosaaressa asuu 10% koko kaupungin lapsiväestöstä. Alue on myös hyvin maahanmuuttajapainotteinen. Tämän hetkinen tilanne on se, että Itä-Helsingissä, etenkin Vuosaaressa, osallistuminen opetukseen on vähäistä. Vain noin 4% lapsista on tuetun opetuksen piirissä. Muualla kaupungissa sen ollessa 24% lapsiväestöstä. Tämän lisäksi toimijoiden rahoitus on ahtaalla ja osallistumismaksuihin kohdistuu korotuspaineita. Tämä tarkoittaa sitä että vain pieni joukko alueen lapsista harrastaa ja nekin jotka tekevät niin, maksavat siitä enenevissä määrin Pop & Jazz Konservatorio, Itä-Helsingin musiikkiopisto ja Vuosaaren musiikkikoulu ovat sopineet vuonna 2007 yhteistyösopimuksen jonka avulla on ollut tarkoitus nostaa Itä-Helsingin lasten ja nuorten osallistuminen taiteen perusopetukseen muuta kaupunkia vastaavalle tasolle. Pop & Jazz Konservatorio vastaa laajasta musiikin oppimäärästä. Tilaongelmien vuoksi konservatorio on joutunut supistamaan toimintaansa ja luonut bändipaja-projektin jonka avulla opetusta on kyetty jalkauttamaan kouluihin. Projektista on saatu hyviä kokemuksia ja sen kautta osallistujat ovat päässeet osaksi alueen toimintaa. Itä-Helsingin musiikkiopisto on ainoa Itä-Helsingin laajaa musiikkiopetusta tuottava opetustaho joka tarjoaa myös musiikkileikkitoimintaa. Vuosaaren musiikkikoulu vastaa musiikin yleisestä oppimäärästä. Musiikkikoulu on panostanut kansanmusiikkiin sillä se on koettu eritaustoista tuleville ihmisille parhaimmaksi muodoksi. Koulu on kehittänyt erilaisia matalan kynnyksen musiikkikasvatuspalveluja, muun muassa musiikillista koulujen iltapäivätoimintaa.. Itä-Helsingin alueen monimuotoisuus huomioiden, taiteiden talo olisi ideaali tapa yhdistää ja lähentää eri ihmisryhmiä toisiinsa. Taide, ja musiikki erityisesti, ovat universaaleja kieliä joiden avulla voidaan ilmaista itseään ja olla yhteydessä toisiin vaikka ei jaettaisikaan samaa arvo- tai kulttuurinäkemystä. Maahanmuuttajien kohdalla olisi ensiarvoisen tärkeää saada heidät kiinnittyneeksi ympäristöön ja toimintoihin joiden avulla on helpompi oppia kieltä ja yhteisön tapoja. Toisaalta, yhtä tärkeää on vaalia myös heidän omaa taustaansa. Alueella on myös paljon vähävaraisia, niin maahanmuuttajia kuin kantaväestöä, ketkä muuten eivät olisi kykeneviä osallistumaan tarjottaviin palveluihin. Matalan kynnyksen palvelut sekä saman katon alla toimimisen taloudelliset edut toimisivat myös tämän ihmisryhmän eduksi. Uusi sosiaalihuoltolaki ohjaa ennaltaehkäisevään toimintaan ja asiakaslähtöisiin työmuotoihin. Musiikkikoulut tuntevat alueen tarpeet ja asiakaskunnan. Usean toimijan sijaitessa lähekkäin, mahdollistaa se kattavamman palvelujen tarjonnan ja toiminnan kehittämisen. Lasten ja nuorten taiteiden talo olisi juuri tällainen lain hengen mukainen palvelu joka tuottaisi alueen väestölle henkistä hyvinvointia ja osallisuutta. Kaupungin olisi yksiselitteisesti järkevää tukea toimintaa joka on jo valmiiksi olemassa, tarve tunnustettu ja tuloksia toiminnasta jo saatu. Jenni Kivinen, sosionomi ylempi AMK-opiskelija Lisätietoa Helsingin päätöksestä. Verkossa. Photo by juliejordanscott
Myös paperiton ihminen tarvitsee terveyspalveluja
Paperittomalla ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, joka oleilee suomessa ilman laillista oikeutta maassa oleskeluun. Paperittomia henkilöitä voivat olla ihmiset joiden oleskelulupa on vanhentunut, tai he ovat saaneet kielteisen päätöksen ja odottavat valituksensa käsittelyä. Ihmisen oleskelulupa on voinut myös umpeutua heidän tietämättään. Paperittomia henkilöitä ovat myös sellaiset ihmiset, jotka eivät turvallisuuden vuoksi halua olla omassa maassaan, mutta heillä ei ole laillista oikeutta oleilla suomessa. Paperiton henkilö voi myös olla ulkomaalainen opiskelija, jonka sairasvakuutus on vanhentunut tai ei kata hoitoa, tai opiskelun päätytyttä on jäänyt suomeen etsimään töitä. Paperittomilla henkilöillä on oikeus ihmisoikeuksien toteutumiseen. Heillä on kuitenkin käytännössä erittäin heikko asema yhteiskunnassa ja heidän voi olla mahdotonta puolustaa omia oikeuksiaan. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevia paperittomia ovat alaikäiset lapset, jotka vanhempansa mukana oleilevat suomessa ilman laillista oikeutta. Lisäksi myös raskaana olevat naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Lisäksi ihmiskaupan uhrit ovat voineet joutua suomeen ja heillä ei ole oikeutta ajaa omia oikeuksiaan yhteiskunnassa tai saada terveydenhoitopalveluita. (www.paperittomat.fi) Tällä hetkellä suomessa paperittomat ovat oikeutettuja ainoastaan välttämättömään äkilliseen, akuuttiin terveydenhoitoon, joka sekin voi maksaa heille suuria summia, koska he kustantavat hoidon kustannukset kokonaisuudessaan. Raskaana olevat eivät ole oikeutettuja äitiysneuvola palveluihin ja näin ollen raskauden seurantaan. Synnytykset hoidetaan akuuttina hoitona, mutta hoito maksaa henkilölle. Paperittomat lapset eivät ole oikeutettuja kaikkiin rokotuksiin, eivätkä perusopetukseen suomessa. Hoitoa paperittomille tarjotaan riippuen siitä missä kunnassa tai kaupungissa hän oleilee ja kuinka kyseisessä kaupungissa hoito on järjestetty. Helsingissä, Oulussa ja Turussa toimii vapaaehtoistoimin pyörivä klinikka paperittomille, Global clinic. Tämä klinikka tarjoaa terveydenhoitoa vapaaehtoistoiminnalla joten toiminta on kovin pienimuotoista, auki kerran viikossa kahden tunnin ajan. Ruotsi ja Norja järjestävät paperittomille terveyspalvelut Ruotsissa on astunut voimaan laki 2013, jolla on pyritty takaamaan paperittomille pa-rempi ja laajempi pääsy terveydenhuoltoon, erityisesti turvataan lasten ja raskaana olevien terveydenhuolto. Ruotsissa paperittomat lapset ovat oikeutettuja samaan ter-veydenhuoltoon kuin Ruotsissa luvallisesti asuvat lapset. Täysi-ikäiset paperittomat ovat oikeutettuja kiireelliseen ja välttämättömään terveydenhoitoon. Paperittomat lapset ovat myös oikeutettuja perusopetukseen. Norjalla taas paperittomien terveydenhuolto on pääosin järjestetty vapaaehtoisten lääkärien ja hoitajien toimesta. Paperittomilla lapsilla on oikeus perusopetukseen, kun he ovat asuneet maassa kolme kuukautta. Tilanne on siis Ruotsissa ja Norjassa parempi kuin suomessa, vaikka Norjassakin vielä terveydenhuollon osalta kampanjoidaan paljon ja pyritään terveydenhuolto palveluiden asemaa parantamaan paperittomille. Suomessa paperittomien terveyspalveluiden parantamisen eteen työskentelee pakolaisavun paperittomat hanke, joka on tehnyt paljon vaikuttamistyötä, sekä tiedottamista asian eteen. Lisäksi THL on tehnyt paperittomien terveyspalveluista selvityksen. Toistaiseksi asiasta ei ole tehty vielä kuitenkaan lakimuutosta. Lakiesityksen käsittelyä on siirretty uuden hallituksen käsiteltäväksi - aiempi lakiesitys ehti raueta viime eduskunnassa. Oikeus terveyteen on osa ihmisoikeuksia ja ihmisarvoista elämää Tällä hetkellä Suomi ei noudata ihmisoikeuksien toteumista, koska paperittomat ihmiset eivät ole oikeutettuja kuin hyvin suppeaan akuuttiin terveydenhoitoon ja siitäkin he joutuvat maksamaan täyden summan. Paperittomien ihmisten tulisi saada laajemmat terveyspalvelut, jolla turvattaisiin heidän terveytensä ja niin että he maksaisivat saman summan palveluista kuin sosiaaliturvan piiriin kuuluvat suomessa asuvat. Lisäksi raskaana olevien tulisi saada äitiysneuvola palvelut, sekä lasten tulisi saada täydet terveydenhuolto palvelut sekä oikeus perusopetukseen. Syyt miksi ihmiset ovat suomessa laittomasti voivat olla hyvin moninaiset, mutta se ei saisi estää ihmisoikeuksien toteutumista Suomen kaltaisessa hyvinvointi valtiossa. Paperittomien ihmisten kokiessa traumaattisia kokemuksia suomessa ollessaan, esimerkiksi joutuessaan väkivallan uhriksi, ei suppea, akuutti terveydenhuolto ole mitenkään riittävä. Ihmiskaupan uhrit tarvitsevat hyvin monenkaltaista tukea elämäntilanteessaan, jolloin akuutti terveydenhuolto ei ole läheskään riittävä. Alaikäiset lapset ovat riippuvaisia vanhemmistaan, ja heidän päätöksistään elämässään. Heidän ei tulisi kuitenkaan joutua elämään ilman perusopetusta tai riittävää terveydenhuoltoa sen johdosta. Suomen kaltaisen hyvinvointivaltion tulisi huolehtia ihmisoikeuksien toteutumisesta kaikkien suomessa oleilevien ja asuvien ihmisten kohdalla. Me emme voi ummistaa silmiä siltä, että suomessa asuu tuntematon määrä ihmisiä erinäisistä syistä laittomasti, jotka kuitenkin tarvitsevat samanlaiset oikeudet terveyden ylläpitoon ja hyvinvointiin. Näiden ihmisten terveydenhuolto ei voi olla vain vapaaehtoistoiminnan varassa, pienin resurssein, vaan asian eteen on saatava muutoksia tehtyä. Heidi Saukkonen, sosionomi ylempi AMK-opiskelija
Nuorten aloitteet kerran vuodessa Helsingin kaupunginvaltuustolle tiedoksi
Helsingin kaupungin kaupunginvaltuusto päätti 25.3.2015 ottaa työjärjestykseen uuden pykälän, koskien nuorten aloitteita. Päätös tehtiin kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Uudessa pykälässä 25 a määritellään, että kaupungin hallituksen tulee kerran vuodessa esittää valtuuston tietoon kaupungin toimivaltaan kuuluvissa asioissa 13-17 -vuotiaiden nuorten aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet sekä Ruuti nuorten osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmän ydinryhmän lausunto asiassa. Ruuti on Helsingin kaupunginhallituksen vuonna 2011 perustama nuorten vaikuttamisjärjestelmä. Sen tavoitteena on mahdollistaa nuorten osallistuminen kaupungin päätöksentekoprosessiin jo asioiden valmisteluvaiheessa sekä aktivoida nuoria mukaan vaikuttamistoimintaan. Ruuti.net sivuston kautta kenen tahansa 13–17-vuotiaan helsinkiläisnuoren on mahdollisuus tehdä aloitteita sekä seurata niiden etenemistä kunnallisessa päätöksenteossa. Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksellä halutaan tukea helsinkiläisten nuorten vaikuttamismahdollisuuksia itseään ja ympäristöään koskevissa asioissa sekä vahvistaa Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän roolia osana kunnallista päätöksentekoa. Kaupunginvaltuustolle esiteltävät nuorten aloitteet voivat koskea paikallisia, oman lähialueen julkisia palveluita, ajankohtaisia nuorten elämään liittyviä aiheita tai koko kaupunkia koskevia asioita. Vaikuttamista lisäävä asenneilmapiiri Nuorten osallistuminen ja aidot vaikuttamismahdollisuudet edellyttävät asenneilmapiiriä, joka tukee nuorten kuulemista ja kuuntelua. Vaikuttamismahdollisuuksien tarjoaminen nuorille on myös kirjattu Nuorisolakiin (72/2006). Vaikuttamismahdollisuuksien luominen on kuntien vastuulla yhtä lailla kuin kunnille kuuluu vastuu nuorisotyöstä sekä nuorten asuin- ja elinolojen parantamisesta. Kaupunginvaltuuston päätös ottaa nuorten aloitteet käsittelyyn ainakin kerran vuodessa, on askel kohti kannustavaa ja osallistumiseen rohkaisevaa ilmapiiriä, jossa nuoret nähdään omien asioidensa asiantuntijoina. Kun tavoitellaan nuorten hyvinvoinnin parantamista, aivan ensiarvoisen tärkeätä olisikin kysyä nuorilta itseltään: mitä heidän asioiden hyväksi voitaisiin tehdä? Mitkä asiat tai tekijät nuorten ympäristössä sekä palveluissa hankaloittavat heidän elämäänsä ja mitkä puolestaan tukevat sekä vahvistavat nuoria oman elämänsä toimijoina? Se, miten nuoret itse kokevat oman elinympäristönsä, saattaa poiketa päättäjien näkemyksistä. Ottamalla nuorten aloitteet säännönmukaisesti käsittelyyn myös kaupunginvaltuustossa, luodaan asenneilmapiiriä, jossa nuorten ääni tulee kuuluviin sekä varmistetaan nuorten aloitteiden käsittely kaupungin virastoissa. Nuorten osallistumisesta tehdään näin osa virastojen vakiintunutta toimintaa. Aloitteiden johdosta käynnistyneet toimenpiteet tiedoksi valtuustolle Nuorten äänestysinnokkuus ja osallistuminen järjestötoimintaan on nuorten ikäluokissa Nuorisobarometrin 2013 mukaan vähäistä, vaikka nuoret nimesivät nämä keinot itse tehokkaimmiksi vaikuttamisen muodoiksi. Kunnat voivat omalla toiminnallaan ja päätöksenteollaan tukea nuorten osallistumista. Helsingin kaupunginvaltuuston päätös nuorten aloitteista luo kaupungin päätöstentekoon rakenteen, joka osaltaan velvoittaa virastoja nuorten aloitteiden aktiiviseen käsittelyyn. Pidän päätöksessä erityisen hyvänä asiana sitä, että aloitteita esiteltäessä valtuustolle hallituksen tulee myös esitellä aloitteiden pohjalta suoritetut toimenpiteet. Oletuksena tällöin on, että nuorten aloitteet myös käynnistävät toimenpiteitä ja niillä on todellisia vaikutuksia nuorten ympäristöön. Uskoisin, että nuorten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa kasvaa nimenomaan tällaisten vaikuttamisrakenteiden luomisen ja vakiinnuttamisen myötä. Kun osallistuminen ja vaikuttaminen tehdään nuorille helpoksi, sekä osallisuuteen kasvattaminen aloitetaan varhain perusopetuksen puolella, varmistetaan että meillä on tulevaisuudessakin aktiivisia kansalaisia, jotka osallistuvat demokratian ylläpitämiseen. Jokainen meistä varmasti kokee asiat enemmän omikseen, silloin kun ovat itse päässeet vaikuttamaan asioiden toteutumiseen. Näin on varmasti myös nuorten kohdalla, jotka kaipaavat vastuuta ja aitoja osallistumismahdollisuuksia. Aino Hiltunen, sosionomi ylempi AMK opiskelija Helsingin kaupunki. Kaupunginvaltuusto. Pöytäkirja 6/2015. verkossa. Myllyniemi, Sami (toim.) 2014. Vaikuttava osa – Nuorisobarometri 2013. Helsinki: Nuorisotutkimusseura Nuorisolaki 72/2006