Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Uusi sosiaalihuoltolaki on tuonut mukanaan velvoitteita, jotka voivat aiheuttaa kunnille suuria haasteita. Käytännössä asiat eivät muutu nopeasti, ja konkreettisten järjestelyjen lisäksi tullaan tarvitsemaan myös asenteiden muutosta. Sosiaalihuoltolaki painottaa erityisesti ennaltaehkäisevää ja varhaisen tuen työtä, asiakkaan osallisuutta, palveluiden saavutettavuutta ja kokonaisvaltaisuutta sekä eri tahojen välistä yhteistyötä. On mielenkiintoista nähdä, miten kunnat näihin haasteisiin tulevat reagoimaan, ja millaisilla aikatauluilla. Espoossa lastensuojelun sijoitusten määrä laskussa Espoossa ollaan jo hyvässä vauhdissa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävässä työssä. Espoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-2016) toimeenpanon väliraportointi keskittyy siihen, mitä Espoossa on jo tehty lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi siinä määritellään painopisteet vuosille 2015 – 2016, sekä tarvittavia lisäyksiä oppilas- ja opiskelijahuollon osalta. Yksi väliraportista ilmenevä huomio on, että lastensuojelusijoitusten määrä on kääntynyt vuoden 2014 aikana laskuun ensimmäistä kertaa. Samaan aikaan lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä on lisätty, samoin erityispalveluiden konsultaatiota peruspalveluille. Tämä vahvistaa ymmärrystä siitä, että varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn panostaminen on erittäin tärkeää ja sitä työtä kannattaa jatkaa. Maahanmuuttaneiden perheiden hyvinvointityöhön enemmän huomiota Maahanmuuttajaperheiden hyvinvointi on jäänyt raportin mukaan liian vähäiselle huomiolle, vaikka maahanmuuttajien osuus Espoon väestöstä kasvaa jatkuvasti. Koska tämä on todettu tässä vaiheessa, on asiaa mahdollista painottaa jatkossa enemmän hyvinvointisuunnitelmaa toteutettaessa. Lapsille ja perheille suunnatut palvelut eivät tietenkään lähtökohtaisesti erottele maahanmuuttajia ja kantaväestöä toisistaan, vaan samat palvelut ovat kaikille. On kuitenkin tärkeää nostaa esille, että maahanmuuttajaperheiden osalta täytyy kiinnittää erityistä huomioita joihinkin asioihin, esimerkiksi palveluiden saavutettavuuteen ilman riittävää kielitaitoa. Yhteistyössä on voimaa -monialainen lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä ja alueelliset ryhmät Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi Espoossa on kehitetty yhteistyötä sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen välillä. Kaupunkiin on lähdetty luomaan rakenteita monialaiselle yhteistyölle perustamalla monialainen lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä ja neljä alueellista hyvinvointiryhmää. Rakenteilla onkin tärkeä merkitys muutosten ja uudistusten viemisessä käytäntöön, joten tässä on lähdetty tavoitteellisesti mahdollistamaan uudenlaisia toimintamalleja. Herää ajatus, että asioita on mietitty laajemmin ja pidemmälle tulevaisuuteen, eikä vain toimittu lyhytnäköisesti jonkun yksittäisen asian ympärillä. Monialaisen yhteistyön kehittäminen edelleen on yhtenä uusista painopisteistä, ja siinä tullaan hyödyntämään näitä rakenteita. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellytysten mukaisesti hyvinvointisuunnitelmaan tehtiin lisäyksiä koskien oppilashuoltoa, ja sen osalta alkuvaiheen painopistealueina ovat opiskeluhuollon strategisen johtamisen vahvistaminen, tuen ja palvelujen saatavuuden parantaminen sekä yhteisöllisen oppilashuollon vahvistaminen. Myös tämän eteenpäin viemisessä tullaan hyödyntämään lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmää, sillä se toimii oppilashuollon ohjausryhmänä ja seuraa työskentelyn etenemistä. Lasten ja nuorten osallisuuden ja toimijuuden lisääminen Edellä mainittujen lisäksi suunnitelman painopisteinä ovat jatkossa lasten ja nuorten osallisuuden ja toimijuuden lisääminen, monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvien toimenpiteiden käytäntöön vieminen sekä nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuuden ja sujuvuuden parantaminen. Myös seuranta- ja hyvinvointitietoja pyritään hyödyntämään nykyistä paremmin. Työsarkaa varmasti on, mutta väliraportista jä kuva, että monenlaista Espoossa on tältä osin jo tapahtunut ja tekeillä. On varmasti liian optimistista ajatella, että kaikki tähän liittyvät hyvät suunnitelmat toteutuisivat ja jäisivät elämään, mutta jos edes osa, niin suunta on erinomainen. Mielenkiinnolla odotan, miltä tilanne parin vuoden kuluttua näyttää sekä sosiaalialan ammattilaisen näkökulmasta, että erityisesti espoolaisen lapsiperheen näkökulmasta. Jälkimmäisessä roolissa olen tähän mennessä käytännössä tutustunut lähinnä sähköisten palveluiden lisääntymiseen, ja kokenut sen erittäin hyvin toimivana uudistuksena. Raportin mukaan se olikin saanut kaupunkilaisilta yleisesti hyvän vastaanoton. Sanna Nykänen, sosionomi ylempi AMK-opiskelija Lisätietoa Espoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman väliraportti, verkkojulkaisu. Keväällä 2015 päivitetty versio suunnitelmasta, verkkojulkaisu. Kuva: amira_a