Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Vaativaa vapaaehtoistyötä sovittelussa

23.9.2015

Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta lupaa tietyin edellytyksin rikosten ja riitojen osapuolille puolueettoman, luottamuksellisen ja maksuttoman mahdollisuuden sovittelupalveluun. Sovittelutapaamisessa tapahtunutta rikosta tai riitaa voidaan käsitellä turvallisessa ilmapiirissä ja pyrkiä kaikkia osapuolia tyydyttävään, yhteiseen ratkaisuun. Sovittelutoimistot organisoivat ja koordinoivat sovittelupalvelua. Käytännön sovittelutyön tekevät pääasiassa tehtävään koulutetut vapaaehtoistyöntekijät. Koulutetut vapaaehtoiset sovittelijoina Sovittelutyö on erittäin vaativaa vapaaehtoistyötä. Sovittelijat kohtaavat rikosten uhreja ja tekijöitä. He kohtaavat ihmisiä, joita on tavalla tai toisella loukattu, ja ihmisiä, jotka ovat tahtomattaan tai tahallisesti loukanneet jollain tavalla jotakuta toista. Sovittelijoiden tehtävänä ei ole tutkia rikosta tai ottaa kantaa syyllisyyskysymyksiin. Sovittelijat auttavat osapuolia kohtaamisessa, ohjaavat keskustelua ja varmistavat, että se pysyy asiallisena. Keskustelun sisällöstä vastaavat osapuolet. Maallikot vertaisauttajina Erityisyytensä sovittelutyöhön tuo lakisääteisen tehtävän toteuttaminen vapaaehtoistyönä. Sovittelijat ovat maallikoita ja siten osapuolille vertaisia. He eivät ole lainoppineita, vaan tehtävään valittuja ja sovittelutoimiston kouluttamia tavallisia kansalaisia bussinkuljettajista terveydenhoitajiin. Monilla sovittelun asiakkailla on negatiivisia kokemuksia viranomaisista. Jotkut ovat saaneet huonoa kohtelua, toiset kokevat, ettei heidän asioitaan ole tarpeeksi edistetty. Sovitteluun ohjattu tapaus herättää usein osapuolissa häpeän ja katumuksen tunteita, joista voi olla vaikea kertoa läheisillekin. Loukatun asema on erityisen haavoittuvainen, jos hän ei voi missään käsitellä tapahtunutta. Myös tekijä tarvitsee apua asian käsittelyyn. Sovittelussa korostetaan luottamuksellisuutta ja puolueettomuutta. Sovittelijat ovat vaitiolovelvollisia eikä tapaamisista synny muuta dokumenttia kuin mahdollinen osapuolten välinen sopimus. Tarvittaessa sovittelun osapuolille voidaan järjestää oma, erillinen tapaaminen sovittelijoiden kanssa. Koko sovitteluprosessin ajan asiakkaita voidaan ohjata jatko- ja tukipalveluihin. Maija ja Matti Meikäläisen toteuttamana tällainen palvelu tulee lähelle asiakkaan arkitodellisuutta. Hän voi kokea tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Sovittelu sitouttaa Sovittelussa osapuolet voivat oleellisesti itse vaikuttaa ratkaisuun ja mahdollisen sovittelusopimuksen sisältöön. Sovintoon, jota on ollut itse rakentamassa, on helppo sitoutua. Sovitteluissa tehtyjen sopimusten toteutumisprosentti hipookin vuodesta toiseen yhdeksääkymmentä. Vapaaehtoissovittelijoiden työpanos sovun synnyttämisessä ja säilyttämisessä on siten kansallisestikin merkittävä. On huomattava, että sovintoon pääseminen ei vaikuta vain sovittelun osapuolten elämään, vaan myös heidän läheistensä ja muuten heidän kanssaan tekemisissä olevien elämään. Väitän, että onnistuneen sovittelun asiakas - sekä rikoksen uhri että tekijä - on voimaantunut ja vastuunsa kantava. Saavutettu parempi olotila heijastuu väkisinkin asiakkaan ympärille. Suuri kiitos ja hatunnosto Sovittelijoille yhteiskunnan hyväntekijöinä – kuten muillekin arvokasta vapaaehtoistyötä tekeville – kuuluu suuri kiitos ja hatunnosto kansalaisaktiivisuudesta ja panoksesta yhteisen hyvän pottiin. Ihmisten hyvinvointiin vaikuttava sovun syntyminen ja sen edistäminen ovat sovittelun arvokkainta antia. Sovittelu säästää yhteiskunnan varoja myös rahallisesti. Tuomioistuinkäsittelyyn verrattuna sovittelu voidaan hoitaa noin kymmenesosan kustannuksilla, jos käräjille ei tarvitse lähteä. Toivon, että tämä noteerataan myös muualla kuin sovittelutoimistoissa. Tiina Snellman, sovittelunohjaaja, Vantaan sovittelutoimisto, sosionomi ylempi AMK -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Lisätietoa Sovittelutoiminnasta, verkossa. Sovittelua ohjaava lainsäädäntö, verkossa. Kuva: CarbonNYC [in SF!]

Lue lisää

Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille Espoossa

18.9.2015

Sosiaalialan bloggaajat

Uusi sosiaalihuoltolaki on tuonut mukanaan velvoitteita, jotka voivat aiheuttaa kunnille suuria haasteita. Käytännössä asiat eivät muutu nopeasti, ja konkreettisten järjestelyjen lisäksi tullaan tarvitsemaan myös asenteiden muutosta. Sosiaalihuoltolaki painottaa erityisesti ennaltaehkäisevää ja varhaisen tuen työtä, asiakkaan osallisuutta, palveluiden saavutettavuutta ja kokonaisvaltaisuutta sekä eri tahojen välistä yhteistyötä. On mielenkiintoista nähdä, miten kunnat näihin haasteisiin tulevat reagoimaan, ja millaisilla aikatauluilla. Espoossa lastensuojelun sijoitusten määrä laskussa Espoossa ollaan jo hyvässä vauhdissa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävässä työssä. Espoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-2016) toimeenpanon väliraportointi keskittyy siihen, mitä Espoossa on jo tehty lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi siinä määritellään painopisteet vuosille 2015 – 2016, sekä tarvittavia lisäyksiä oppilas- ja opiskelijahuollon osalta. Yksi väliraportista ilmenevä huomio on, että lastensuojelusijoitusten määrä on kääntynyt vuoden 2014 aikana laskuun ensimmäistä kertaa. Samaan aikaan lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä on lisätty, samoin erityispalveluiden konsultaatiota peruspalveluille. Tämä vahvistaa ymmärrystä siitä, että varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn panostaminen on erittäin tärkeää ja sitä työtä kannattaa jatkaa. Maahanmuuttaneiden perheiden hyvinvointityöhön enemmän huomiota Maahanmuuttajaperheiden hyvinvointi on jäänyt raportin mukaan liian vähäiselle huomiolle, vaikka maahanmuuttajien osuus Espoon väestöstä kasvaa jatkuvasti. Koska tämä on todettu tässä vaiheessa, on asiaa mahdollista painottaa jatkossa enemmän hyvinvointisuunnitelmaa toteutettaessa. Lapsille ja perheille suunnatut palvelut eivät tietenkään lähtökohtaisesti erottele maahanmuuttajia ja kantaväestöä toisistaan, vaan samat palvelut ovat kaikille. On kuitenkin tärkeää nostaa esille, että maahanmuuttajaperheiden osalta täytyy kiinnittää erityistä huomioita joihinkin asioihin, esimerkiksi palveluiden saavutettavuuteen ilman riittävää kielitaitoa. Yhteistyössä on voimaa -monialainen lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä ja alueelliset ryhmät Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi Espoossa on kehitetty yhteistyötä sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen välillä. Kaupunkiin on lähdetty luomaan rakenteita monialaiselle yhteistyölle perustamalla monialainen lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä ja neljä alueellista hyvinvointiryhmää. Rakenteilla onkin tärkeä merkitys muutosten ja uudistusten viemisessä käytäntöön, joten tässä on lähdetty tavoitteellisesti mahdollistamaan uudenlaisia toimintamalleja. Herää ajatus, että asioita on mietitty laajemmin ja pidemmälle tulevaisuuteen, eikä vain toimittu lyhytnäköisesti jonkun yksittäisen asian ympärillä. Monialaisen yhteistyön kehittäminen edelleen on yhtenä uusista painopisteistä, ja siinä tullaan hyödyntämään näitä rakenteita. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellytysten mukaisesti hyvinvointisuunnitelmaan tehtiin lisäyksiä koskien oppilashuoltoa, ja sen osalta alkuvaiheen painopistealueina ovat opiskeluhuollon strategisen johtamisen vahvistaminen, tuen ja palvelujen saatavuuden parantaminen sekä yhteisöllisen oppilashuollon vahvistaminen. Myös tämän eteenpäin viemisessä tullaan hyödyntämään lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmää, sillä se toimii oppilashuollon ohjausryhmänä ja seuraa työskentelyn etenemistä. Lasten ja nuorten osallisuuden ja toimijuuden lisääminen Edellä mainittujen lisäksi suunnitelman painopisteinä ovat jatkossa lasten ja nuorten osallisuuden ja toimijuuden lisääminen, monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvien toimenpiteiden käytäntöön vieminen sekä nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuuden ja sujuvuuden parantaminen. Myös seuranta- ja hyvinvointitietoja pyritään hyödyntämään nykyistä paremmin. Työsarkaa varmasti on, mutta väliraportista jä kuva, että monenlaista Espoossa on tältä osin jo tapahtunut ja tekeillä. On varmasti liian optimistista ajatella, että kaikki tähän liittyvät hyvät suunnitelmat toteutuisivat ja jäisivät elämään, mutta jos edes osa, niin suunta on erinomainen. Mielenkiinnolla odotan, miltä tilanne parin vuoden kuluttua näyttää sekä sosiaalialan ammattilaisen näkökulmasta, että erityisesti espoolaisen lapsiperheen näkökulmasta. Jälkimmäisessä roolissa olen tähän mennessä käytännössä tutustunut lähinnä sähköisten palveluiden lisääntymiseen, ja kokenut sen erittäin hyvin toimivana uudistuksena. Raportin mukaan se olikin saanut kaupunkilaisilta yleisesti hyvän vastaanoton. Sanna Nykänen, sosionomi ylempi AMK-opiskelija Lisätietoa Espoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman väliraportti, verkkojulkaisu. Keväällä 2015 päivitetty versio suunnitelmasta, verkkojulkaisu. Kuva: amira_a

Lue lisää

Moniammatillinen yhteistyö nuorten palveluissa – miten ja miksi?

15.9.2015

Sosiaalialan bloggaajat

Nuori on nuorisolain (27.1.2006/72, 2§) mukaan alle 29-vuotias. Te-palveluissa nuori on alle 25-vuotias. Riihimäellä aloitti 1.4.2015 Lasten, nuorten ja perheiden (LNP) palvelukokonaisuus (Sote-lautakunta 13.01.2015, 7§), jossa nuorena on pidetty alle 25-vuotiasta. Koska organisaatio on uusi ja kehittäminen ollut lastensuojelupainotteista, haluan muistuttaa etenkin 18–25-vuotiaiden nuorten palvelutarpeista. Myös sosiaalihuoltolain soveltamisessa on olennaista huomioida nuoret. Uuteen sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) sisältyy Nuorisopalvelutakuu. Takuuseen kuuluu moniammatillinen palvelutarpeen arviointi, omatyöntekijä, kohdennettu sosiaalinen kuntoutus sekä muut tarvittavat palvelut yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Nuorisotakuuta tehostetaan vahvistamalla nuorten sosiaalityötä ja sosiaalista kuntoutusta. Tavoitteena on varmistaa, että kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat nuoret hyötyvät nuorisotakuusta; eivät putoa projektien väliin eivätkä jää ilman tarvittavaa tukea. (STM 2015.) Etsivä nuorisotyö on nuorisotoimen ja sosiaalitoimen välimaastossa olevaa erityisnuorisotyötä, jonka osaaminen on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota nuorelle mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Työllä tarjotaan nuorelle varhaista tukea, mikäli nuori sitä itse haluaa. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivästä nuorisotyöstä säädetään nuorisolaissa (27.1.2006/72). Laissa todetaan, että kunta toteuttaa tarvittaessa etsivää nuorisotyötä. Kunta voi myös hankkia palvelun. Riihimäellä kaupunginhallitus on päättänyt (KH:19.1.2015), että 1.1.2012 alkanut ostopalvelusopimus Hyvinkään-Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiön kanssa etsivän nuorisotyön osalta päättyy. Asiaa on valmistellut monialainen työryhmä ja etsivää nuorisotyö järjestetään 1.1.2016 alkaen kaupungin omana toimintana. Riihimäellä toimii lakisääteinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Notus, jonka tehtäviin kuuluu mm. nuorisotakuun seuranta kunnassa. Nuorisopalvelutakuu käytännössä Miten uutta nuorisopalvelutakuuta olisi käytännössä hyvä ja tarkoituksenmukaista toteuttaa? Miten yhdistetään sosiaalihuoltolain nuorisopalvelutakuu ja 17 § sosiaaliohjaus sekä nuorisolain 7b § mukainen etsivä nuorisotyö? Palvelut tulisi kuvata asiakasnäkökulmasta. Sekava palvelujärjestelmä, tiukat raja-aidat tai ns. luukuttaminen voisi tarkoittaa, että nuori jää vaille tarvitsemaansa palvelua. Palveluiden ja asiakasprosessien tulisi muodostaa asiakkaalle selkeitä kokonaisuuksia huolimatta siitä, minkä yksikön tai organisaation alla kukin palveluntuottaja työskentelee. Toimijoiden välinen yhteistyö tulisi järjestää toisiaan täydentävästi ja sujuvaksi niin työntekijöiden kuin nuorten näkökulmasta. Nuorten palvelutarpeet voivat liittyä opiskeluun, työllistymiseen, itsenäistymiseen, asumiseen, raha-asioihin, fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, talouteen, elämänhallintaan, ihmissuhteisiin, päihteidenkäyttöön tai useaan näistä. Mitä hyötyä siitä olisi, että apua tarvitseva nuori tai hänen läheisensä voisi matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä yhteen paikkaan? Riihimäen kaupungin Nuorten palvelupiste Nupin toimintamalli Nuppi on moniammatillinen ohjaus-, arviointi- ja neuvontapalvelu 13–25-vuotiaille nuorille. Moniammatilliseen tiimiin kuuluvat palveluohjaaja (sosiaaliohjaaja), ehkäisevä päihdetyöntekijä ja puolipäiväisenä terveydenhoitaja. Psykiatrinen sairaanhoitaja oli tiimissä määräaikaisena vuoden 2014 loppuun saakka. Mikäli tiimi täydentyy psykiatrisella sairaanhoitajalla, on nuorelle nyt käytännössä tarjolla yhdessä paikassa tuki sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Kokonaisvaltaiseen työotteeseemme kuuluu elämän eri osa-alueiden samanaikainen huomioiminen, arvioiminen ja asiakaslähtöinen ohjaaminen. Yhteistyötä Nupissa tehdään nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan vanhempien, muiden läheisten sekä laajan verkoston kanssa, mm. oppilaitosten, sosiaalikeskuksen, Riihimäen seudun nuorisoasuntojen, psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja A-klinikan kanssa. Yksi vastuutyöntekijä, joka kulkee nuoren rinnalla, ja kiinnipitävä työote kuuluvat myös Nupin työotteeseen. Sosiaalihuoltolain tulkinnan mukaan "Useita palveluja tarvitseva nuori voi puolestaan tarvita omatyöntekijää, joka aktiivisesti seuraa tavoitteiden toteutumista ja tarvittaessa saattaa nuoren palveluihin" (STM 2015). Kun moniammatillinen palvelutarpeen arviointi on tehty, olisi tärkeää, että nuoren tarvitsemia palveluja, esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluja, olisi aidosti saatavilla. Matalan kynnyksen palvelun tavoitteena nuorten palvelupisteessä on asiakaslähtöinen, monipuolinen hyvinvoinnin tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Matala kynnys tarkoittaa Nupissa mm. sitä, että kuka tahansa voi ottaa yhteyttä puhelimitse soitolla tai tekstiviestillä (vastaam-me aina kun voimme, yleensä soitamme takaisin, myös ns. piippauksiin), sähköpostilla tai työprofiilin Facebook-viestillä. Päivystysaikaan voi poiketa käymään. Kun nuori tulee ovesta sisälle, hän voi luottaa siihen, että työntekijä tukee häntä riittävästi ja tarpeellisen ajan. Koska yhtä paljon kaikille ei ole yhtä paljon kaikille, tarvitaan asiakaslähtöistä, yksilöllistä ja joustavaa palvelua, jotta nuori pääsee omaan tavoitteeseensa. Riihimäen kaupunginhallitus: tarvitaan tiivistä yhteistyötä nuorten parissa Kaupunginhallituksen päätöksessä (KH:19.1.2015) todetaan, että ”Nuoren kanssa työtä tekevien tahojen, kuten esim. kaupungin nuoriso- ja sosiaalitoimen sekä etsivän nuorisotyön tiivis yhteistyö pienentää riskiä ns. nivelvaiheiden syrjäytymiseen. Etsivä on usein ensimmäinen aikuinen, joka ottaa hoitaakseen nuoren asioita hänen keskeytettyä esim. ammatillisen koulutuksen.” Miten yhdistetään uusi sosiaalihuoltolaki nuorten osalta ja nuorisolain etsivä nuorisotyö käytännössä Riihimäellä? Nuoren asiakkaan etu on, että hän saa tarvitsemansa palvelut matalalla kynnyksellä. Rakenteet työlle tulisi suunnitella ja organisoida tiiviiksi ja toimivaksi. Etsivän nuorisotyön saumaton yhteistyö nuorten moniammatillisen palvelupisteen ja muiden nuorten (käyttämien) palvelujen kanssa on olennaista. Yksi tapa kehittää moniammatillista yhteistyötä on Benchmark-menetelmä, jota voisi hyödyntää etsivässä nuorisotyössä sekä nuorten palvelupisteessä. Verkostoyhteistyön hyödyt sekä asiakas- että työntekijänäkökulmasta näyttäytyvät ilmeisinä – ainakin nuorten palveluohjaajalle. Esimerkkinä nuorten kuntouttavan työtoiminnan ryhmä, joka on toteutettu laajan verkoston yhteistyönä, työskentelytapoja yhdistäen, oppien toisilta ja yhdessä, yhteisten nuorten parhaaksi. Kun LNP-palvelukokonaisuutta kehitetään sekä uutta sosiaalihuoltolakia viedään käytäntöön, palvelun tavoitteena tulisi pitää asiakaslähtöistä hyvinvoinnin tukemista ja syrjäytymisen ehkäisyä. Nuorten palvelukokonaisuuteen tulee sisältyä myös ennalta ehkäiseviä ja varhaista tukea antavia mielenterveyspalveluita. Moniammatillista työskentelytapaa tulee vahvistaa ja yhteistyön olla saumatonta ja selkeää päällekkäisyyksien välttämiseksi. Yleinen ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyön ja sen koordinoinnin tulisi sisältyä nuorten palvelukokonaisuuteen ja siihen olla tarpeenmukaiset resurssit. Ehkäisevän työn asiantuntijuutta tulisi turvata koulutuksen ja verkostoitumisen keinoin. Iida Engqvist, sosionomi ylempi AMK-opiskelija Lisätietoa Nuorisolaki. Verkossa. Nuorisotakuu. Verkossa. Sosiaalihuoltolaki. Verkossa. Kuntoutussäätiön laatima tutkimus: Nuorten syrjäytyminen – tietoa, toimintaa ja tuloksia? Verkossa. Alanen Olli, Kainulainen Sakari, Saari Juho 2014: Vamos tekee vaikutuksen – Vamos-nuorten hyvinvointikokemukset ja tulevaisuuden odotukset. HDL - Helsingin diakonissalaitos. Verkossa. Kuva: BMiz

Lue lisää

Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset