Henkilökohtaista budjetointimallia (HB) kehitetään: Miten sote-palvelujen asiakas voisi valita HB-mallin – 26.9.2016 seminaari

Henkilökohtainen budjetointi – Kokemukset meillä ja muualla Henkilökohtaista budjetointia kehittävän valtakunnallisen hankeen seminaari maanantaina 26.9.2016 kello 9.30–15.45 Tikkurilassa Ohjelma 9- 9.30 Aamukahvi 9.30 -11.45 Mistä henkilökohtaisessa budjetoinnissa on kyse? Millaisia kokemuksia tällaisesta valinnanmahdollisuudesta on meillä ja muualla? Miten henkilökohtainen budjetointi mahdollistuu sote-mallissa? ·        Henkilökohtainen budjetointi -malli maailmalla ja Suomessa Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra ·        Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kokemukset henkilökohtaisesta budjetoinnista Katriina Kunttu, vastaava sosiaalityöntekijä, Eksote ·        Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Projektipäällikkö, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 10.30-10.45 Tauko 10.45- 12.15 Hankkeen ja alueellisten pilottien esittely ·        Hankkeen esittely, projektipäällikkö Sirkka Rousu, Metropolia Ammattikorkeakoulu ·        Pilottialueiden sote-palvelut ja kehityskohteet: Hämeenlinna, Vantaa, Tampere,   Pori, Kainuun sote sekä Eksote 12.15 - 13.00 Lounas 13.00 - 14.15 Työskentelyä ·        aluekoordinaattoreiden ohjaama työskentely 14.15-14.30 Iltapäiväkahvi 14.30-15.45 Työskentelyn tuotokset ja keskustelu Aika:        maanantai 26.9.2016 9.30 - 12.00 koulutuksellinen osuus 13.00 - 15.45 työskentelyä Paikka: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Lummetie 2, Tikkurila Auditorio IAD 190 Iltapäivän työskentelyä varten lisäksi IAD 172 Kaltala-luokka HUOM! - tilat ovat Metropolian ala-aulan kerroksessa Metropoliaan pääsee myös Laurea AMK:n sisääntulokerroksessa sijaitsevan ruokalan läpi lisätietoja: http://www.metropolia.fi/yhteystiedot/lummetien-toimipiste/ Osallistujat: Kaikki sote-palveluissa asiakkaan valinnanvapauden ja laajan osallisuuden edistämisestä kiinnostuneet. Kaikki käynnistyneen henkilökohtainen budjetointi - kehittämishankkeen toimijat. Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaan viimeistään 21.9.2016 oheisen linkin kautta https://elomake.metropolia.fi/lomakkeet/16980/lomake.html Avain kansalaisuuteen: osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta sekä tukea henkilökohtaisen budjetointimallin avulla Hankekumppanit yhteistyössä: Metropolia, Saimaa ja Diakonia ammattikorkeakoulut, Hämeenlinna, Vantaa, Tampere, Pori, Kainuun sote-kuntayhtymä ja Etelä-Karjalan sote-kuntayhtymä sekä Perhehoitoliitto, Kasvatus- ja perheneuvontaliitto, Suomen avohuollon toimijat Sulat ry sekä Helsingin Diakonissalaitos HDL ja alueellisia yhteisöjä.      

Näin nuoria oikeasti palvellaan

Aloite nuorten olojen parantamiseksi Keravalla Noin vuosi sitten julkaistun hyvinvointikertomuksen mukaan nuoret Keravalla voivat huonommin, kuin naapurikuntien nuoret. Hyvinvointikertomus kertoi, että keravalaiset ovat kokeneet enemmän kiusaamista, kaverittomuutta ja huonoa terveydentilaa kuin saman ikäiset yläkoulujen oppilaat Tuusulassa, Järvenpäässä ja Vantaalla. Kaupunginvaltuustossa reagoitiin hyvinvointikertomuksen tuloksiin ja esitettiin aloite tilanteen parantamiseksi. Aloite sisälsi toiveita nuorten olojen parantamiseksi sekä koulussa että vapaa-ajalla ja perheiden yhteisen tekemisen lisäämistä. Toiveena oli, että tekeminen sekä vanhempien että kavereiden kanssa ohjaisi pois kotisohvalta tai omasta huoneesta yksin pelaamasta. Ehdotuksena oli ottaa mallia Järvenpään viihteetön ja välittämisen viikko -kampanjoista syksy- ja kevät kaudella. Aloitteeseen vastasivat sekä kasvatus- ja opetuslautakunta että vapaa-ajanlautakunta hyvin tehdyn ja käytännönläheisen selvitystyön pohjalta. Koulut lasten ja nuorten asialla Koska resurssit ovat rajalliset, sekä kasvatus- ja opetuslautakunta että vapaa-ajanlautakunta ovat todenneet nykyiset toimet riittäviksi. Todellisuudessa molemmilla toimialoilla tehdään siis paljon hyvää ja tarpeellista työtä, kaikki ei vain näy aina ulospäin. Tästä syystä onkin todella hyvä asia, että lautakunnat ovat eritelleet vastauksissaan monta käytännön työmuotoa, jotka vastaavat aloitteen kysymyksiin ja toiveisiin, ja tehneet niitä tällä tavoin näkyviksi. Kouluissa ja päiväkodeissa on käynnissä monia eri ohjelmia ja hankkeita sekä tapahtumia, joilla lasten ja nuorten hyvinvointia pyritään parantamaan. On arkiliikuntaa, tukioppilastoimintaa, KiVa Koulu -ohjelmaa ja erityisiä teemapäiviä ja -viikkoja. On myös erikseen koulutettua henkilökuntaa, uuden opetussuunnitelman huomioimista ja oppilaiden osallistamista. Lisäksi työtä tehdään koulun seinien rajoja rikkoen, ja mukana on muun muassa eri urheilujärjestöjä. Panostusta nuorten vapaa-aikaan Vastauksissa aloitteeseen todettiin, että nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen on todella suuri tehtävä, ja nuoret sekä ryhmänä että yksilöinä ovat haastava kohderyhmä viranomaistyölle, vaikka kuinka tehtäisiin yhteistyötä. Kaupungin vapaa-aikapalveluiden piirissä tehdään kuitenkin paljon työtä nuorten laadukkaan vapaa-ajanohjelman tarjoamiseksi ja hyvinvoinnista huolehtimiseksi. Nuorisotyön periaatteena on tehdä työtä yhdessä nuorten kanssa. Se osallistaa nuoria aktiivisesti ja antaa heille paljon vaikutusmahdollisuuksia omaan elämään vaikuttavissa päätöksissä. Nuorille tarjotaan turvallista ryhmää, luotettavaa aikuista, edullista tai jopa ilmaista mahdollisuutta osallistua erilaisiin toimintoihin sekä kanavia päästä tarvitsemiensa palveluiden äärelle mahdollisissa ongelmatilanteissa jo ennen, kuin ongelma kasvaa nuoren kannalta hallitsemattoman suureksi ja hankalaksi käsitellä. Vastauksessa on lueteltu monia erilaisia työmuotoja ja -tapoja sekä tuotu niitä hyvin päättäjien nähtäväksi. Positiiviset kokemukset heijastuvat muihin lähellä oleviin ihmisiin Pahoinvointia ei kuitenkaan pystytä kokonaan poistamaan. Aina on joku tai jotkut, joille mitkään tarjotuista palveluista tai vaikutusmahdollisuuksista ei syystä tai toisesta sovi. On myös niitä, jotka eivät vain halua. Yleisenä suuntaviivana ihmisläheisillä aloilla on torjua syrjäytymistä kaikilla mahdollisilla tavoilla, koska syrjäytyminen on suuri ja vaikea ihmisiin liittyvä menoerä Suomessa. Kaikkia ei pystytä pelastamaan, mutta onneksi tehdään paljon. Ja onneksi yhden saamat positiiviset kokemukset, voimaantuminen, vaikuttamiskokemukset omassa elämässä sekä täytetty tarve tulla autetuksi ja huomatuksi tulemisesta, tapaavat heijastua myös muihin lähellä oleviin ihmisiin. Emma Raassina, sosionomi ylempi AMK-opiskelija Lisätietoa Keravan kaupungin päätöksenteko-sivulta http://www.kerava.fi/palvelut/p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksenteko-ja-hallinto/esityslistat-ja-p%C3%B6yt%C3%A4kirjat Kaupunginvaltuusto 13.4.2015/35 § Kasvatus- ja opetuslautakunta 21.10.2015/88 §

Lapsilla on erilaiset oikeudet saada varhaiskasvatusta pääkaupunkiseudun kunnissa

Espoo on päättänyt, että Espoossa ei rajata lasten varhaiskasvatusoikeutta. Kaupunginhallitus päätyi äänin 8–5 (2 tyhjää) opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kanssa samalle kannalle. Valtuustossa ratkaisu syntyi yhden äänen erolla. Espoo seuraa näin Helsingin esimerkkiä, Helsingin kaupunginhallitus ja valtuusto teki saman päätöksen jo aiemmin. Vantaa sen sijaan ei lähtenyt peesaamaan Helsinkiä tai odottelemaan Espoon päätöstä. Vantaan valtuusto hyväksyi marraskuussa 2015 varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen tiukan äänestyksen jälkeen. Kunnilla on toki oikeus tehdä asiassa omat päätöksensä. Silti Espoon tuore päätös jättää Vantaan omituiseen asemaan naapureidensa vierellä. Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat pitkälti yhtä kokonaisuutta esim. liikenteen ja osalta. Varhaiskasvatuksessa näiden kuntien (ja Kauniaisten) yhteistyötä on tehty jo pitkään. Vaikuttaako tämä kaupunkien keskinäiseen yhteistyöhön? Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK-Metro on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteinen varhaiskasvatuksen koulutus- ja kehittämisverkosto, jota pääkaupunkiseudun kunnat rahoittavat omalla perusrahoituksellaan. Eli yhteistä kehittämistä, mutta iso ero perusoikeuksissa. Hyvä lähtökohta toiminnalle? Vantaa on ollut kauan tiukilla taloudellisesti ja varhaiskasvatusoikeuden rajaamista on perusteltu myös taloudellisilla syillä. Silti Vantaa on tehnyt suuria pitkän tähtäimen suunnitelmia infrastruktuuriin ja myös toteuttanut niitä. Ajatuksena on ollut panostaa tulevaisuuteen. Hyvä kaikki. Pitkän aikavälin vaikutusten arviointia ei tehdä varhaiskasvatuksessa? Myös varhaiskasvatuksessa pitkän tähtäimen suunnittelu kannattaa, sillä laadukas varhaiskasvatus on ehdottomasti edullisin tapa vaikuttaa lasten ja perheiden elämään myönteisesti. Varhaiskasvatuksessa pystytään auttamaan ja tukemaan lasta ja perhettä ennen kuin ongelmat ovat liian suuria ja vaativat yhteiskunnan muita tukimuotoja kuten lastensuojelua. Silti tehdään päätös, joka on ristiriidassa perheiden edun kanssa. Kummasti tässä haisee se, että kaupunginosia, teitä tai ratoja suunnitellessa ajatellaan pitkälle, mutta lasten ollessa kyseessä ajatellaan vain kuluvan vuoden budjettia. Arvopohja kohdallaan. Varhaiskasvatuslain 2 a pykälässä luetellaan lain tavoitteita. Kuudennessa kohdassa kerrotaan tavoitteeksi mm. antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen. Mustan huumorin sketsi on se, että lain tavoite saadaan täyttymään rajaamalla varhaiskasvatusoikeutta eli ”takaamalla jokaiselle lapselle oikeus 20 tuntiin varhaiskasvatusta”. Lapset eriarvoisessa asemassa varhaiskasvatuksessa Te vantaalaiset työttömät, masentuneet, mielenterveysongelmaiset, synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivät ja infernaalisen väsyneet vanhemmat. Te täytätte kriteerit, joilla lapsenne on oikeutettu laajempaan varhaiskasvatukseen. Sen kun otatte itse rohkeasti yhteyttä.   Jukka Piippo, sosionomi ylempi AMK-opiskelija, lastentarhanopettaja   Lisätietoa Espoo: http://www.hs.fi/kaupunki/a1454304533606?ref=hs-art-uusimmat-#3 Helsinki: http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2015-009592/khs-2015-32/ http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2015-009592/vakalk-2015-10/ Vantaa: http://yle.fi/uutiset/vantaa_on_rajaamassa_paivahoito-oikeutta/8460321 VKK-metro: http://www.socca.fi/vkk-metro Varhaiskasvatuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036