Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Sosiaalialan AMK- ja YAMK-tutkinnon opiskelijoiden yhteisblogi Tilaa RSS-syöte

Ei vain sitä mitä ”valintatalon hyllyltä” löytyy – uusia avauksia henkilökohtaisella budjetoinnilla
3.10.2017
Sosiaalialan bloggaajat

Vaikka hankkeemme HB-kokeilut ja kehittäminen toteutuvat olemassa olevien sosiaali- ja terveydenhuollon lakien mukaisesti, on sote-uudistuksen tempoilu vaikuttanut pilottiemme asiakastyön käynnistymiseen - piloteilla olisi halu huomioida myös tulevan lainsäädännön sisältö toiminnassaan. Maakunnissa ollaan myös valmistautumassa valtionavustushakuihin, joiden hakeminen siirtyi vuoden 2018 puolelle. Moni maakunta ollee hakemassa myös HB-pilotteihin. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kuudessa kunnassa on syksyllä käynnistymässä HB-kokeilut, jonka sääntökirja on julkaistu 26.9.2017 kuntayhtymän hallituksen kokouksen asiakirjoissa (avaa sivulta hallituksen esityslistat/pöytäkirjat ). Toimin kotikuntani päättäjänä kuntayhtymän hallituksessa ja valtuustossa. Mikä erottaa hankkeemme muista HB-piloteista? Hankkeemme ei ole lakien toimeenpanohanke, vaan TKI-hanke, joka kehittää, kokeilee ja tutkii miten ja millainen HB-toimintamalli soveltuu erilaisille asiakkaille. Etsimme vastausta kysymykseen ”Mitä siitä seuraa kun asiakas voi valita mitä ja miten …? Tähän tutkimuskysymykseen tuotamme tietoa eri näkökulmista ja hyvin monenlaista seurantatietoa keräten. Rahoituskanavamme (STM/ESR) myös ohjaa kehittämään HB-asiakastyötä niin, että ihmisten itsemääräämisoikeus ja osallisuus omaa elämäänsä koskevan tuen ja palvelujen ratkaisuissa vahvistuvat. Ohjenuoranamme on myös vuonna 2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain tavoite kohdata ihminen ja hänen tarpeensa kokonaisvaltaisemmin ja aina kun se on asiakkaan kannalta ok, kytkemme mukaan prosessiin myös asiakkaan läheisten voimavarat. Pyrimme myös organisoimaan asiakkaalle koulutetun HB-avustajan tukea. Keskeinen tavoitteemme on myös antaa asiakkaalle aitoa mahdollisuutta valita ja määrittää millainen tuki ja apu hänen tilanteessaan olisi paras mahdollinen - asiakkaalla on lakiemme mukainen tarve ja oikeus saada apua ja tukea. Se mitä heille nykypalveluissa tarjotaan, on sitä mitä olemme ”valintatalon palveluhyllylle” varanneet. Kuitenkaan se mitä hyllyllä on saatavilla, ei välttämättä vastaa parhaimmalla tavalla asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. HB-toimintamallissa asiakkaan tulisi voida etsiä myös uusia tuen ja palvelujen ratkaisuja. Niitä ei välttämättä tuota esimerkiksi vain ne yrittäjät, jotka on hyväksytty palvelusetelituottajiksi. HB-toimintamallia ei kannattaisi toimeenpanna kuten palvelusetelimallia - mihin me silloin tarvittaisiin HB-toimintamallia. Ajatus on löytää myös uusia asiakaslähtöisiä tuen ja palvelujen vaihtoehtoja, ja ne voivat löytyä yritysten ja yhteisöjen kanssa ideoitaessa, tarvittaessa asiakaskohtaisesti. Myös lähiverkoston tuen mahdollisuuksia tullaan hankkeessa aktivoimaan. Arvioimme hankkeessa myös miten palvelut muotoutuvat ja mahdollisesti monipuolistuvat asiakkaan tarpeiden myötä. Palvelujärjestelmä, johon asiakkaan tulisi sopeutua? Sosiaali- ja terveydenhuollon substanssilait lähtevät aina asiakkaan hoidon ja palvelun tarpeesta. Siteeraan STM:n ohjeita sosiaalihuoltolain toteuttamisessa: ”Keskeistä lain soveltamisen kannalta on se, että tarvemäärittely ohjaa asiakaslähtöiseen työskentelyyn, jossa keskiössä on asiakas omine tarpeineen, ei palvelujärjestelmä, johon asiakkaan tulisi sopeutua. Laissa määritellyt tuen tarpeet osoittavat kunnallisille päätöksentekijöille sen, mihin tarpeisiin kunnassa tulee varautua. Toisaalta määrittely osoittaa muille toimijoille, minkälaisissa tilanteissa sosiaalitoimeen voi olla yhteydessä. Jokaiseen tarpeeseen on mahdollista vastata usealla eri palvelulla, eikä tarpeeseen voida jättää vastaamatta sillä perusteella, ettei asiakas sovellu tiettyyn kunnassa tarjolla olevaan palveluun tai ettei palvelua ole saatavilla. Asiakkaita ei voida myöskään ilman laissa säädettyä perustetta kokonaan rajata tietyn palvelun ulkopuolelle, jos heillä on tuen tarvetta. Kunnat voivat järjestää palveluja, joita ei nimenomaisesti ole mainittu laissa tai joita ei nimenomaisesti ole osoitettu jollekin asiakasryhmälle tietyin perustein.” (STM 2017:5, Sosiaalihuoltolain soveltamisopas, 38, 85 ). Sosiaalihuoltolaki on yleislaki, jonka periaatteita sovelletaan sosiaalialan kaikessa työssä. Lisäksi otetaan huomioon asiakkaan oikeudet erityislakien mukaisiin palveluihin ja tukeen. SH-lain ja STM:n oppaan mukaan aina pitäisi valita se toimintatapa ja ratkaisu sekä laki, joka parhaiten toteuttaa asiakkaan tarpeita ja etua. ”Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa tai kun asiakas muutoin tarvitsee sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluja on sovellettava niitä sosiaali- ja terveydenhuollon säännöksiä, jotka asiakkaan edun mukaisesti (4§) parhaiten turvaavat tuen tarpeita vastaavat palvelut ja lääketieteellisen tarpeen mukaisen hoidon.” (em.opas 16). Asiakaslähtöinen ja osallistava HB-prosessi Emme ole myöskään ohjeistaneet hankepilotteja HB-sääntökirjalla - toki yhteinen asiakastyön viitekehys ja ydinprosessin kuvaus hankkeella on. Kun tavoite on arvioida piloteilla käytössä olleiden erilaisten HB-toimintamallien toimivuutta, jokainen pilotti rakentaa yhteisen viitekehyksen pohjalta omaan toimintaympäristöönsä ja asiakasryhmälle soveltuvan toimintamallin. Toimivan HB-mallin elementit löytyvät arviointien perusteella, ja näistä rakentuu hankkeen tuloksena HB-toimintamalli ja sen ”sääntökirjan” sisältö. HB-toimintamallissa pyritään hyvin osallistavaan asiakaslähtöisen työskentelyyn ja niin paljon valinnanvapautta asiakkaalle jättäen kuin se asiakkaan näkökulmasta on mahdollista ja johon organisaatioiden järjestelmät ”taipuvat”. ”Asiakaslähtöisyyden keskeinen ominai­suus on, ettei palveluja järjestetä pelkästään organisaation, vaan juuri asiakkaan tarpeista lähtien mahdollisimman toimiviksi. Asiakaslähtöisessä toiminnassa asiakas osallistuu itse alusta asti palvelutoiminnan suunnitteluun yhdessä palvelun tarjoajien kanssa. Asiakas­lähtöisen palvelutoiminnan tulee alkaa asiakkaan esittämistä asioista. Tämä edellyttää asiakkaalta ja palvelutarjoajalta vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä siitä, miten asiakkaan tarpeet voidaan olemassa olevien palvelumahdollisuuksien kannalta tyydyttää parhaalla mahdollisella tavalla.” (em.opas 16). Tuotamme tietoa myös siitä, miten organisaation johdon ja työntekijöiden totutut toimintatavat ja työorientaatiot muuttuvat, vai muuttuvatko ne. STM:n oppaan mukaan asiakkaan etu on otettava huomioon myös kunnan päättäessä toiminnan organisoi­misesta. ”Toiminta on organisoitava siten, että henkilöstön on mahdollista toimia asiak­kaan edun mukaisesti siten kuin laissa säädetään”. (em.opas 28). Kun etsimme kuntia ja kuntayhtymiä hankekumppaneiksi, etsimme edelläkävijöitä ja ennakkoluulottomia toiminnan uudistajia, jollaisiksi HB-pilottimme ovat vuosien varrella osoittautuneet - rohkeutta toimia asiakaslähtöisesti, uudistaa prosesseja ja etsiä voimavaroja myös muualta kuin olemassa olevasta tarjonnasta. ”Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on edistettävä asiakkaan itsenäistä suoriutumista ja oma­toimisuutta sekä vahvistettava asiakkaan omia ja hänen lähiyhteisöjensä voimavaroja. Työskentelyn on tuettava asiakkaan sosiaalisten suhteiden säilyttämistä ja ylläpitämistä. Kyse on asiakkaan toimintakyvyn tukemisesta ja vahvistamisesta sekä osallisuuden edistä­misestä asiakkaan arkea tukien. Tuen tulee olla tarpeisiin nähden oikea-aikaista, oikeanlaista ja riittävää. Oikea-aikaisuus tarkoittaa tarpeisiin nähden riittävän varhaisia palveluja ongelmien pitkittymisen ja moni­mutkaistumisen estämiseksi. Palvelujen soveltuvuutta arvioitaessa tulee myös huomioida, minkälaiset palvelut vastaavat parhaiten asiakkaan tarpeisiin ja tukevat ja vahvistavat hänen voimavarojaan sekä edistävät hänen fyysistä ja psyykkistä turvallisuuttaan. Tuen on myös oltava riittävää suhteessa tarpeisiin.” (em.opas 28-29) Asiakastiedote kuvaa yhteisen ydinprosessin Asiakastiedotteemme mukaan henkilökohtaisessa budjetissa (HB) asiakas voi itse määritellä, mitä ja miten haluaa järjestää omat palvelunsa, joihin asiakkaalla on eri lakien mukaan oikeus. Kaupungin tai sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän järjestämä palvelu voidaan vaihtaa osittain tai kokonaan henkilökohtaiseksi budjetiksi, tai asiakas voi sovitun budjettisuunnitelman ja tarpeidensa mukaan järjestää palvelut ihan uudella tavalla. Idea on, että palveluihin muutoinkin varatut määrärahat asiakas voi käyttää valitsemallaan tavalla. Käytännössä asia etenee asiakkaan kannalta pääpiirteissään näin: olet hakenut palvelua tai tukea kuntasi tai sote-yhtymän toimipisteestä, keskustelet omista palvelutarpeistasi työntekijän kanssa, mukanasi sinulla voi olla myös läheisiä, pohditte millainen tuki ja palvelu olisi sinun tai perheesi tilanteessa tarpeen, työntekijä esittelee sinulle vaihtoehtoja tuen ja palvelujen järjestämisestä, myös HB-mallin, vaihtoehtojen pohjalta pohdit tarpeisiisi soveltuvaa tukisuunnitelmaa, siinä voi olla mukana läheisiäsi - pohdit olisiko henkilökohtainen budjetti sinulle soveltuva malli järjestää tuki ja palvelut, millaisia mahdollisuuksia tai riskejä siinä on mikäli päädyt henkilökohtaiseen budjettiin, sovitaan asiakassuunnitelmastasi ja määritellään sinulle rahallinen budjetti, jolla voidaan hankkia tuki ja palvelut. Tästä työntekijä tekee päätöksen, työntekijä opastaa sinua palvelujen ja budjetin käytössä. Hankkeessa tullaan valmentamaan myös HB-avustajia, mutta toiminnan käynnistyessä heitä ei vielä ole. työntekijä opastaa sinua myös miten suunnitelmasi ja budjettisi toteutumista seurataan säännöllisesti ja yhdessä arvioitte kokemuksiasi ja elämäntilannettasi, HB-mallin valinnut asiakas on mukana valtakunnallisessa kokeilussa, jossa sinulta tullaan kysymään kokemuksistasi erilaisin kyselyin. Löydät asiakastiedotteemme tästä linkistä. Asiakastyö ollaan nyt syksyn kuluessa saamassa käyntiin kaikissa hankkeen piloteissa. HB-asiakkaita on eri palvelujen tarpeissa olevia, myös varhaisen vaiheen tuella pärjääviä, jolloin asiakkaalla on enemmän omia voimavaroja järjestää itse palveluja ja tukea. Osa HB-asiakkaista on jo palvelujen piirissä ja on vaihtanut palvelujensa järjestämistavan. Osa asiakkaista tulee palvelujen piiriin uusina asiakkaina. Osassa piloteissa asiakkaat kanavoituvat ns.palvelutarpeen arviointiyksikön kautta, ja osassa HB-toimintamallin voi valita rajatusti vain jossakin yksittäisessä palvelussa tai palvelutarpeessa. Pilottien toteutussuunnitelmat löytyvät Pilotit-pääsivuilta. Julkaisemme asiakasesimerkkejä sivuillamme, ensimmäisiä esimerkkejä löydät Julkaisut-pääsivultamme.  Lisäämme esimerkkejä aika ajoin. Seuraavan seminaarinne 17.11.2017 otsikko on Ihminen edellä, tutustu ohjelmaan tästä. Sirkka Rousu, projektipäällikkö ja yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu, 3.10.2017

Lue lisää

Omaishoitajan arkeen helpotusta myös uudesta teknologiasta
2.10.2017
Sosiaalialan bloggaajat

Omaishoitajan arki on raskasta ja yksinäistä. Monet kokevat jäävänsä erakoiksi omaan kotiinsa ja kertovat kaipaavansa keskusteluapua ja vertaistukea. Tämän tyyppisiä tutkimustuloksia on esitelty viime aikoina useissa omaishoitoon liittyvissä tutkimuksissa. Näin ei kuitenkaan pitäisi olla. Meillä on käytettävissä uutta viestintäteknologiaa, jonka avulla voidaan tukea omaishoitajia ja luoda kipeästi tarvittu yhteydenpidon kanava ulkomaailmaan sekä muihin samassa tilanteessa oleviin ihmisiin. Ikääntyvät pariskunnat haluavat usein jatkaa yhteistä elämää omassa kodissaan, vaikka puoliso sairastuisi tai arkeen tarvittaisiin lisäapua. Usein omaishoitajan on vaikea lähteä kodin ulkopuolelle virkistymään, sillä hän ei halua jättää puolisoaan yksin tai vieraan ihmisen hoidettavaksi. Tästä syystä olenkin iloinen, että tulevana talvikautena työpaikkani Luona Oy on mukana kokeilussa, jossa omaishoitajina toimivat ikäihmiset saavat videoavusteista etätukea kuuden kuukauden ajan. (Lue uutinen aiheesta.) Kokeilussa ovat mukana Pirkanmaan kunnat Hämeenkyrö, Kangasala, Pälkäne, Nokia, Sastamala ja Ylöjärvi. Etätukimallin teknologiakumppanina on VideoVisit Oy, ja kokeilu on osa hallituksen Ikäneuvo-kärkihanketta. Kokeilun osallistujat saavat käyttöönsä tablettitietokoneet, joiden avulla he ovat säännöllisesti yhteydessä Luonan etäohjaajaan videopuhelun avulla. Etäohjaaja tukee ja neuvoo omaishoitajia jaksamaan arjessa. Kokeilun aikana omaishoitajan on myös mahdollista osallistua erilaisiin etäryhmiin, joissa voidaan käydä vertaiskeskusteluja tai tehdä hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä harjoituksia etäohjaajan johdolla. Ryhmien teemat muotoutuvat osallistujien tarpeiden mukaan. Käyttäjälähtöisyys ja osallistujien kuuleminen ovat kokeilun tärkeimmät lähtökohdat, ja tästä syystä etäohjaaja muokkaa sisältöä omaishoitajien itse esiin tuomien toiveiden pohjalta. Usein ajatellaan, etteivät ikäihmiset halua opetella käyttämään tekniikkaa. Uskon kuitenkin, että kokeilun alussa annettava henkilökohtainen neuvonta ja opastus laitteiden käytössä madaltaa kynnystä. Tabletit tuodaan osallistujille valmiiksi kotiin, jossa paikan päällä vielä varmistetaan laitteen toimivuus. On kiinnostavaa nähdä, miten omaishoitajat hyötyvät etätuesta ja minkälaisiin tarpeisiin etätuella voidaan vastata. Hankkeen aikana keräämämme kokemukset ja palaute ovat avainasemassa käyttäjälähtöisen ja vuorovaikutteisen etätuen soveltamisessa ja hyödyntämisessä muissakin sote-palveluissa erilaisten asiakkaiden kanssa. Toivon, että hanke herättää keskustelua teknologian hyödyistä ja sen merkityksestä iäkkäille arjen apuvälineenä sekä tasa-arvon, itsenäisyyden tunteen ja vaikuttamisen mahdollistajana. Minna Nummi, kehityspäällikkö ja sosionomi (ylempi AMK) opiskelija Teksti on julkaistu myös Luona Oy:n blogissa.  

Lue lisää

Osaamista kunniaväkivallan tunnistamiseen ja uhrien auttamiseen
1.10.2017
Sosiaalialan bloggaajat

Sisartaan ”perheen kunnian” takia pahoinpidellyt mies karkotetaan Suomesta -uutisoi Helsingin Sanomat 14.7.2017. Maastakarkoituspäätös tehtiin, kun mies oli tuomittu siskonsa pahoinpitelystä Helsingin hovioikeudessa kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.  Miestä syytettiin myös siskonsa kunniamurhan valmistelusta, mutta hovioikeus päätyi ratkaisussaan siihen, ettei tuomiota tukemaan ollut riittävästi konkreettista näyttöä. Tämän jälkeen on mm. Helsingin Sanomissa julkaistu kunniaväkivallasta Suomessa useampia artikkeleita. Lähes kaikissa niissä haastateltu on maahanmuuttajataustainen nainen tai viranomais- tai järjestötahoa edustava henkilö. Kaikkia artikkeleita yhdistää samankaltainen näkemys, ettei kunniaväkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa voi hyväksyä missään muodossa. Haastatellut maahanmuuttajataustaiset naiset ovat todenneet, että Suomessa tulee elää Suomen lain mukaisesti ja kaikenlainen väkivalta, myös henkinen ja vapautta rajoittava, tulisi olla myös heidän yhteisössään kiellettyä. Moni kannattaa asiassa nolla toleranssia, eikä suo kunniaväkivaltaa harjoittaville henkilöille ymmärrystä tai armoa. esiin tulleiden naisten ehdottomasta suhtautumisesta esimerkkinä Irakin naisten yhdistyksen varapuheenjohtaja ja Suomen pakolaisavun vertaisohjaaja Ala Saeedin esittämä kanta: ”Kovat tuomiot kunniaväkivallasta antavat oikean viestin sitä kannattaville miehille ja naisille.” (HS 14.7.2017) Kunniaväkivalta vaikuttaa olevan haastava ja usein piiloteltu ilmiö monelle viranomaiselle, jonka tehtävänä on tunnistaa ja suojella kunniaväkivallan uhreja. Ujuni Ahmedin kysyikin puheenvuorossaan (Uusi Suomi 16.3.2017): ” Ollaanko Suomessa lainkaan ajan tasalla kunniaväkivallan suhteen, jos ensimmäinen tuomio kunniamurhan suunnittelusta tuli vasta nyt? ” Kunnian käsitys on erilainen Suomessa, kuin esim. Irakissa, etenkin kun on kyse seksuaalimoraalista. Miehiin ja naisiin ei päde samat säännöt ja näin ollen juuri tyttöjen ja naisten kunnian ajatellaan tarvitsevan erityistä suojelua. Kunniaväkivaltaa harjoittaa useimmiten miehet, mutta myös naiset voivat ylläpitää kontrollia, joka mahdollistaa ja ylläpitää kunniaväkivallan toteutumista. Kunniaväkivalta ja lähisuhdeväkivalta eivät ole toisistaan erillisiä ilmiöitä, eikä niiden erottelu ole aina mahdollista tai edes hyödyllistä. Tehokas puuttuminen ilmiöön vaatii kuitenkin sen tunnistamista ja näin ollen kunniaväkivallan erityispiirteiden ymmärtämistä. Kunniaväkivallan tunnistaminen puutteellisia THL määrittelee kunniaväkivaltaa seuraavasti: ”Kunniaan liittyvä väkivalta viittaa henkilön psyykkiseen painostukseen tai väkivaltaan tilanteessa, jossa kyseistä henkilöä epäillään yhteisöllisten siveysperiaatteiden loukkaamisesta. Kunniaan liittyvä väkivalta liittyy ajattelutapaan, jonka mukaan kunnia on koko perheen tai suvun yhteinen asia.”  Ihmisoikeusliitto nostaa edellistä määritelmää täydentämään avioliittoon pakottamisen, jota Suomessa ei ole kriminalisoitu. THL määrittelee lähisuhdeväkivaltaa näin: ”Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jonka tekijänä on nykyinen tai entinen kumppani, perheenjäsen tai muu läheinen ihminen. Se voi ilmetä esimerkiksi fyysisenä, henkisenä, seksuaalisena, taloudellisena tai kulttuurisena väkivaltana sekä laiminlyöntinä ja kaltoinkohteluna.” Ihmissoikeusliiton julkaisema selvitys (2016) toteaa, että suomalaisilla viranomaisilla ja ammattilaisilla on usein puutteelliset tiedot kunniaan liittyvästä väkivallasta ja sen erityispiirteistä. Tämä johtaa siihen, että myös tavanomainen lähisuhdeväkivalta mielletään kunniaväkivaltana vain sen vuoksi, että osapuolet ovat lähtöisin kantaväestöstä eriävästä etnisestä taustasta. Edellä mainittu voi taas johtua siitä, että kunniaväkivallan ja muun lähisuhdeväkivallan ero on häilyvä ja ettei suvun ja yhteisön merkitystä ja roolia ymmärretä riittävästi kunniaan liittyvässä väkivallassa. Selvityksessä nostettiin esiin myös epäilys siitä, että viranomaiset niputtavat toisinaan kaikki tietyiltä maantieteellisiltä alueilta kotoisin olevien tai tiettyihin etnisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten harjoittaman ja kokeman lähisuhdeväkivallan kunniaan liittyväksi väkivallaksi. Ilmiön ymmärtämistä tai uhrien auttamista ei edistä, jos asiaa kohtaavat ammattilaiset ylläpitävät tällaista etniseen taustaan liittyvää ja ”me ja muut”-ajattelua vahvistavaa tulkintaa. Tällaista asioiden ja ilmiöiden yksinkertaistamista voidaan välttää mahdollistamalla ammattilaisille riittävästi tietoa kunniaan liittyvästä väkivallasta ja sen erityispiirteistä. Kuinka kunniaväkivaltaa tulisi ennaltaehkäistä? THL ja Mannerheimin lastensuojeluliitto ovat koonneet ohjeita viranomaisille, jotta viranomainen osaisi tunnistaa, toimia ja puuttua kunniaväkivaltaan sitä kohdatessaan. Sivuilta löytyy myös ohjeita kunniavaltaa ennaltaehkäisevään toimintaan.  Espoon kaupungin perheasioiden päällikkö Marjatta Karhuvaaran mukaan osaamista kunniaväkivallan tunnistamisessa tulee parantaa. Hän myös tuo esille, kuinka tärkeää ja aikaa vaativaa on luoda uhrin ja luottamuksellinen yhteistyösuhde, koska kunniaväkivaltaan liittyvissä tapauksissa salailu on hyvin yleistä. Onnistuminen kunniaväkivallan tunnistamisessa vaatii myös viranomaiselta rohkeutta ottaa puheeksi asioita, joista todennäköisesti ei haluta puhua. Etenkin lastensuojelussa työskentelevän viranomaisen täytyy uskaltaa kysyä toistuvasti ja uudelleen asioita, joiden vastaanottaminen ja hyväksyminen voi olla vaikeaa ja haastavaa. Kunniaväkivallan tunnistamiseen liittyvän osaamisen hidas kehitys ei sinänsä ole yllättävää, koska valtiovaltakaan ei aina ole suhtautunut kunniaväkivaltaan riittävällä vakavuudella. Vuonna 2011 maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) oli huolestunut siitä, ettei sisäisestä turvallisuudesta vastaavia ministereitä kiinnosta kouluttaa viranomaisia tunnistamaan ilmiötä. Tämä ajattelutapa toivottavasti on jo nyt menneisyyttä: sisäministeri Paula Risikko totesi Helsingin Sanomille 13.8.2017: ” Rikos on aina rikos. Nyt meillä on oikeuskäytäntöä, joka antaa tähän liittyville yhteisöille signaalin, ettei kunniaan liittyvää väkivaltaa hyväksytä Suomessa.” Toimikunta laatimassa kansallista toimeenpanosuunnitelmaa ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa Vuonna 2017 on aloittanut toimintansa sosiaali- ja terveysministeriön alainen toimikunta, jonka työ keskittyy torjumaan ja ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa. Toimikunnan perustamisen taustalla on Euroopan neuvoston yleissopimus, johon myös Suomi sitoutui 01.08.2015 ja joka tunnetaan myös Istanbulin sopimuksena. Toimikunnassa on edustus eri ministeriöistä sekä Terveyden- ja hyvinvointivaltion laitoksesta ja se laatii tämän vuoden aikana kansallisen toimeenpanosuunnitelman, joka pohjaa Istanbulin sopimukseen. Toimikunnan tavoite on sovittaa yhteen erilaisia naisiin kohdistuvia väkivallan ja perheväkivallan torjumisessa käytettäviä toimenpiteitä. Toimikunta tekee tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa, joiden vastuulla kunniaan liittyvän väkivallan vastainen työ on käytännössä viimevuodet ollut.  Viranomaisten osaaminen on ollut ja on pirstaloitunutta ja vaihtelevaa. Toimikunnan aloittama työ luo toivoa siihen, että viranomaiset saisivat yhdenmukaisen ohjeistuksen ja tuen työlleen niissä tapauksissa, joissa he kohtaavat kunniaväkivaltaa. Tiedon ja ohjeistuksen tulisi olla helposti saatavilla ja saavutettavissa ja viranomaisen käytettävissä tulisi olla asiantuntija, jonka puoleen voi kääntyä akuuteissa asiakastilanteissa. Yksityisille henkilöille tulee olla tarjolla koulutusta, ihmisoikeus- ja seksuaalikasvatusta sekä opetusta seksuaalioikeuksista riippumatta siitä, minkä prosessin kautta on päätynyt Suomeen asumaan. Suomalaisessa yhteiskunnassa väkivaltailmiöt ovat tuttuja. Viranomaiset ovat tunnistaneet ja puuttuneet perheissä tapahtuvaan väkivaltaan jo vuosikymmenten ajan.  Uskon, että on mahdollista lisätä viranomaisten osaamista tunnistaa myös kunniaväkivaltaa koulutusta lisäämällä. Kiinteä yhteistyö eri viranomaistahojen kanssa, osaamisen ja kokemusten jakaminen ja kouluttautuminen ovat osaamisen lisäämisen keskiössä. Tavoitteena kaikelle väkivallan vastaiselle työlle täytyy olla yhteiskunta, jossa suhtaudutaan kaikenlaiseen väkivaltaan ja sen ilmenemisen muotoihin nollatoleranssilla ja että kaikki, jotka ovat joutuneet väkivallan uhriksi saavat asianmukaista suojelua ja apua. Laura Leino, sosionomi (ylempi AMK-opiskelija) Lähteet Helsingin Sanomat 14.7.2017. Siskoaan ”perheen kunnian” takia pahoinpidellyt mies karkotetaan Irakiin – korkein hallinto-oikeus otti tiukan kannan kunniaväkivaltaan. Kotimaa. Digitaalinen julkaisu. Susanna Reinboth http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005290695.html Helsingin Sanomat 14.7.2017. Kova tuomio kunniaväkivallasta antaa oikean signaalin, sanoo Irakin naisten yhdistyksen Ala Saeed – ”Saa tajuamaan, mitä laki Suomessa sanoo” Kotimaa. Digitaalinen-julkaisu http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005291741.html Uusi Suomi Puheenvuoro Ujuni Ahmed 16.3.2017. http://ujuni87.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233566-kunniavakivaltaa-ei-saa-katsoa-sormien-lapi Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.  Lapset, nuoret, perheet. Työn tueksi. Lähisuhdeväkivallan ja perheväkivallan ehkäisytyö. https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/lahisuhde_perhevakivallan_ehkaisytyo/lahisuhde/kunniavakivalta viitattu 13.8.2017 Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Sukupuolten tasa-arvo. Hyvinvointi. Sukupuolistunut-vakivalta/ https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/hyvinvointi/sukupuolistunut-vakivalta/sukupuolistuneen-vakivallan-muotoja/lahisuhdevakivalta   viitattu 13.8.2017 Saana Hansen, Anni Sams, Maija Jäppinen ja Johanna Latvala (2016): Kunniakäsitykset ja väkivalta – selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta Suomessa, Ihmisoikeusliitto Kunniakäsitykset ja väkivalta – selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta Suomessa Helsingin Sanomat 12.8. 2017. Luottamus on tärkeää väkivallan ehkäisyssä. Uutiset A7 Noona Bäckgren Helsingin Sanomat 13.8. 2017. Risikko: ”Väkivaltaa ei perustella millään” Kaupunki A21 Katja Kuokkanen  

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset