Harvat asiat jos mitkään ovat olemassa sellaisenaan, vailla kytköksiä, laajojakin vaikutuksia ja vaikuttumisia – ei edes soiton ja laulun opetus, vaikka päällisin puolin siltä saattaakin vaikuttaa. Oppilas tai ryhmä tulee viikoittain opettajiensa luo soittamaan, tutkimaan ja pohtimaan niin musiikkia kuin instrumentin hallintaa. Samaan tapaan toimitaan autokoulussa, jossa mennään ajo-opettajan kanssa autoon ja liikenteeseen opettelemaan auton hallintaa ja liikennekäyttäytymistä. Maamme soitonopetus on kuitenkin − ajokorttiin tähtäävästä toiminnasta poiketen − noussut kansainvälisen ihailun kohteeksi. Tässä blogimerkinnässä kuvataan instrumenttipedagogiikkamme erityispiirteitä.
Suomessa soiton- ja laulunopetusta on toteutettu niin menestyksekkäästi, että meidät tunnetaan suorastaan musiikin ihmemaana. Kaiken perustana on ollut 1960−70 -luvuilla kehitetty musiikkioppilaitosjärjestelmä, jota valtio ja kunnat ovat rahoittaneet. Julkisen rahoituksen takia opettajien musiikillinen ja pedagoginen osaaminen on ollut tarkasti säädeltyä. Instrumentti-pedagogeja ovat kouluttaneet Sibelius-Akatemian lisäksi ensin konservatoriot ja 2000-luvulta lähtien ammattikorkeakoulut, sillä pätevyys edellyttää korkeakoulututkintoa. Koulutettu opettaja on parhaimmillaan paitsi inspiroiva johdattelija soittamisen maailmaan, myös välittävä aikuinen ja roolimalli.
Soitonopetuksen ekosysteemi
Soitonopetuksen ekosysteemissä on monen monta toimijaa: oppilas, opettaja, soittokaverit, oppilaitoksen henkilöstö, ja tietenkin myös vanhemmat ja lähipiiri. Soitonopetuksen ekosysteemiin kuuluvat myös koulutusta tarjoavat korkeakoulut sekä koko systeemiä säätelevä ja rahoittava lainsäädäntö, virkamieskoneisto, valtio ja kunnat. Kytkösten, vaikutusten ja vaikuttumisten luetteloa voisi jatkaa esimerkiksi erilaisiin musiikkielämän instituutioihin, konserttielämään, festivaaleihin, musiikkibisnekseen ja -tuotantoihin ja monen moneen yksilö-, ryhmä- tai yhteisötason asiaan (ks. esim. Musiikkialan barometri 2019).
Soiton- ja laulunopetus on osa lakisääteistä taiteen perusopetusta, jota annetaan perus- ja toisen asteen opetuksen rinnalla eri taiteen aloilla. Tämän ekosysteemin kasvatit, suomalaisen musiikkikoulutuksen saaneet muusikot, yhtyeet, säveltäjät ja kapellimestarit luovat positiivista Suomi-kuvaa maailmalla, laulavat tangokilpailuissa, kiertävät sairaalamuusikkoina lastenosastoilla ja luotaavat musiikilla elämän syvyyttä meille kaikille.
Soittotaito on kumuloituneen musiikinhistorian hallintaa
Musiikki itsessään kuuluu kiinteästi ihmisyyteen. Kaikkialla missä on ja on ollut ihmisiä, ihmisheimoja, on myös musiikkia. Musiikki yhdistää, joskus myös erottaa, viihdyttää, lievittää, innostaa, rauhoittaa – jo musiikin kuunteleminenkin on monille tärkeä ja helposti avautuva käyttöliittymä tunteisiin, kokemuksiin ja erilaisiin hetkiin elämän arjessa (Sloboda 2010).
Soittotaidon perusta on hyvin erilainen ajotaitoon verrattuna: musiikillinen taito on historian ja nuottikirjoituksen myötä kumuloitunut kohti yhä monipuolisempaa musiikillista ilmaisua. Autoissa ihmiskunnan osaaminen on kertynyt vähitellen auton rakenteeseen siten, ettei entisaikojen ajoneuvotekniikan tunteminen ole edellytys nykyautojen ajamiselle. Autoissa ei lähitulevaisuudessa välttämättä tarvita edes kuskia. Siinä missä robottiautot vapauttavat kuskin ajamisesta, musiikillinen ilmaisu pääsääntöisesti yhä vaatii taidon soittaa ja laulaa. Musiikissa tarvitaan edelleen eri soittimien soittotaitoa, jotta kaikkien aikakausien musiikkia voidaan yhdessä soittaa ja kuunnella.
Monet soittimet vaativat vuosien aktiivista harjoittelua sekä opettajan ohjausta esimerkiksi musiikin monimutkaisten ilmiöiden sujuvaan tulkitsemiseen tai soittimen ergonomiseen käsittelyyn. Monet soittimet ovat muotoutuneet aikana, jolloin taitojen harjoitteluun käytettiin kasvatuksessa paljon aikaa. Pienen tai isommankin ihmisen ja soittimen yhteen sovittautuminen musiikin äärellä on edelleenkin hieno prosessi, jonka kiistattomista arvoista ja hyödyistä meille kertoo mm. aivotutkimus. (ks. esim. Costandi 2019, Tervaniemi 2017a.)
Ekosysteemeistä tiedetään, että mitä rikkaampi ja monimuotoisempi systeemi on, sitä vahvempi ja toimivampi se on. Yhden tekijän muutoksella saattaa olla valtavia vaikutuksia. Positiivisesta ja rikastavasta pienen muutoksen aiheuttamasta vaikutuksesta on kuuluisa esimerkki Yellowstonen luonnonpuistosta, jonne vuonna 1995 tuotiin sieltä vuosikymmeniä aiemmin kadonneita susia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore selvitys kirvoitti lausuntoja
Myös taiteen perusopetuksen ekosysteemi muuttuu. Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi tammikuussa 2019 selvityksen taiteen perusopetuksen uudistustarpeista ja rahoituksesta. Selvitys julkaistiin kesäkuussa 2019, ja elokuussa OKM keräsi selvityksestä lausuntoja avoimella pyynnöllä. Taiteen perusopetus kattaa vuonna 2017 laadituissa opetussuunnitelmaperusteissa musiikin lisäksi arkkitehtuurin, kuvataiteen, käsityön, mediataiteet, tanssin, teatteritaiteen, sanataiteen ja sirkustaiteen alat. Se on tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää. Oppilaitokset laativat omat opetussuunnitelmansa opetushallituksen opetussuunnitelmaperusteiden mukaan. Eri taiteen perusopetuksen aloilla voi suorittaa laajan tai yleisen oppimäärän.
Kun taiteen perusopetuksessa on uusia toimijoita, vanhoja käytänteitä ja rakenteita on hyvä arvioida ja muokata. Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamassa selvityksessä tarkasteltiin tilastojen valossa mm. rahoitusta, sen riittävyyttä ja ohjautumista, sen piirissä olevia oppilaitoksia ja hiukan sivuttiin pedagogiikkaakin esimerkiksi suosituksessa ryhmäopetuksen lisäämisestä. Lausunnoissa 74 lausunnonantajaa ilmaisivat yhteisen huolen rahoituksen riittävyydestä ja lisäämistarpeen oikeasta määrittelystä.
Erityisesti monissa musiikkialan lausunnoissa nousi esiin kysymys selvityksen sivujuonteena syntyneestä eri taidealojen keskinäisestä kilpailuasemasta. Puretaanko hyvin toimiva musiikkioppilaitosjärjestelmä poistamalla musiikin erityisasema taiteen perusopetuksen rahoituksen kohdentamisesta?
Suomi edelläkävijämaa oppijalähtöisessä soitonopetuksessa
Soitto- ja laulutaito kehittyy pitkän ja sinnikkään harjoittelun myötä. Mitä vaikeampaa oppiminen on joko soittimen, musiikin lajin tai oppimisvalmiuksien takia, sitä enemmän ja asiantuntevampaa ohjausta tarvitaan. Musiikkioppilaitosjärjestelmä ja koko ekosysteemi pedagogisine koulutuksineen on koonnut ja kehittänyt niin musiikin kuin opettamisen taitoa ja osaamista kansainväliselle huipputasolle.
Pedagogisen osaamisen myötä Suomessa osataan musiikkioppilaitoksissa opettaa erilaisia ja eri-ikäisiä oppijoita, erilaisia musiikkeja ja soittimia, toimia monenlaisilla ajanmukaisilla työtavoilla, ja kaikessa tähdätä kunkin oppijan tavoitteisiin aina harrastajasta musiikkialan ammattilaiseksi aikovaan. Yhdenvertaisuutta on edistetty pedagogisella osaamisella ja jatkuvalla kehittämistyöllä. Musiikkioppilaitosjärjestelmä itsessäänkin juontuu Ranskan vallankumouksen tasa-arvon ideaalista, kun aiempi aateliston ja hyväosaisten etuoikeus oppia soittamaan ja laulamaan haluttiin turvata kaikelle kansalle.
Soittamisella ja laulamisella yksin ja yhdessä on kiistattomasti tutkimuksissa osoitettuja monentasoisia hyötyjä. (ks. esim. Tervaniemi 2017b, Aivoliitto 2018, Huhtinen-Hildén 2013). Mutta kuten tiedämme, tosiasioista ei voi johtaa arvoja. Taiteen perusopetuksen uudistustarpeissa ja rahoituksen ajantasaistamisessa olemme arvovalintojen äärellä. On ilahduttavaa huomata, kuinka yksimielisesti ja tutkimus- ja tietoperustaisesti soiton- ja laulunopetuksen merkitystä on nostettu esiin. Jopa Suomen sinfoniarokesterit ry järjesti keskustelutilaisuuden, jonka teemana oli musiikkiopilaitosten tarjoama, sinfoniaorkestereillemme ensiarvoisen tärkeä koulutus. Huolemme on kuultu ja arvokas työmme näyttää turvatulta – ainakin hetkeksi.
Lähteet ja taustakirjallisuus:
Aivoliitto 2018. Musiikki antaa aivoille siivet. Haettu 12.9.2019 sivulta https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/musiikki-antaa-aivoille-siivet/
Costandi, Mo 2019. Want to ’train your brain’? Forget apps, learn a musical instrument. https://www.theguardian.com/education/2016/oct/24/want-to-train-your-brain-forget-apps-learn-a-musical-instrument?fbclid=IwAR27uEmJzjb64qAS_TKBlIHHYsXoJOHhMDr7WpkwASSFOttzbw-asJ-yqAc
How wolfs change rivers. https://www.youtube.com/watch?v=ysa5OBhXz-Q
Huhtinen-Hildén. Laura 2013. Perspectives on professional use of arts and arts-based methods in elderly care. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/17533015.2014.880726
Laki taiteen perusopetuksesta. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980633
Lausuntopyyntö 9/040/2019. https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=5923f38a-3bb4-45a1-ad4a-97931101af47
Musiikkialan barometri 2019. Music Finland. https://musicfinland.fi/fi/tutkimukset/musiikkialan-barometri-2019
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Taiteen perusopetus. https://minedu.fi/taiteen-perusopetus
Opetushallitus. Taiteen perusopetus. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/taiteen-perusopetus
Sloboda , John 2010. Music in everydays life: The role of emotions. In P. N. Juslin & J. A. Sloboda (toim.) Series in affective science. Handbook of music and emotion: Theory, research, applications. New York, NY, US: Oxford University Press, 493–514.
SML. Suomen musiikkioppitalitosten liitto, ajankohtaista -tiedote 11.9.2019. http://www.musicedu.fi/sml-ajankohtaista/ministerion-nakemys-musiikin-erikoisasemaa-ei-pureta/
Suominen, Anniina 2019. Selvitys taiteen perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistustarpeista taiteen perusopetuksen saatavuuden turvaamiseksi sekä rahoitusjärjestelmän selkeyttämiseksi ja ajantasaistamiseksi. Opetus- ja Kulttuurimisteriön julkaisuja 2019:27. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161668
Tervaniemi, Mari 2017a. Musiikki muovaa elämänkaarta. www.uutistamo.fi
Tervaniemi, Mari 2017b: Music in learning and re-learning–The lifespan approach. https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/231480/Tervaniemi_Psychomusicology_2017.pdf.pdf?sequence=5
Kirjoittaja Leena Unkari-Virtanen on Metropoliassa musiikkipedagogiikkaa tutkiva ja kehittävä lehtori ja musiikin tohtori, joka innostuu hyvästä vuorovaikutuksesta, tiimityöstä ja uusista näkökulmista. Viime aikoina hän on keskittynyt luotaamaan musiikin, systeemisen muutosajattelun ja kannustavan ohjauksen mahdollisuuksia Metropolian kehittämishankkeissa ja täydennyskoulutuksissa.
Ei kommentteja