YAMK arkistot - Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Avainsana: YAMK

Transversaalisia taitoja tarvitaan uudistuvassa työelämässä sosiaali- ja terveysaloilla

8.12.2022

Toni Piispa

Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaari 2022 teki näkyväksi laaja-alaisten taitojen merkityksen uudistuvassa työelämässä. Seminaarin kantava teema oli transversaaliset taidot ja Metropolian kansainvälinen ITSHEC-hanke. YAMK-opiskelijaryhmä kertoi taitojen kehittymisestä osana sosiaalialan asiantuntijuutta. Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaari on Metropolia Ammattikorkeakoulun ylemmän tutkintojen opiskelijoiden ja opettajien järjestämä seminaari. Vuonna 2022 järjestetty seminaari oli järjestyksessään yhdeksäs. Seminaarin pääteemana oli uudistuva työelämä ja transversaaliset taidot. Transversaalisilla taidoilla tarkoitetaan kriittistä ja luovaa ajattelua, ihmissuhdetaitoja sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitoja ja oppimaan oppimista. Taitojen sisällyttämistä sosiaali- ja terveysalan opintoihin kehitetään Metropolian kansainvälisessä Erasmus+ -rahoitteisessa ITSHEC-hankkeessa (Integration of transversal skills into health and social care higher education and curriculum (1). ITSHEC-hanketta toteuttavat Metropolia Ammattikorkeakoulu sekä kumppanikorkeakoulut ja yliopistot. Yhteistyökumppaneita ovat Espanjasta Universitat Pompeu Fabra, Escola Superior D’infermeria del Mar ja Immersium Studio Barcelona ja Kroatiasta University of Split. Hankkeen projektipäällikkö on PhD Nathàlia Rosa Universitat Pompeus Fabra -korkeakoulusta. Transversaalit taidot muuttuvassa työelämässä Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaarin ohjelma (2) sisälsi asiantuntijaluentoja ja opiskelijoiden paneelikeskustelun. Transversaalisten taitojen merkitys työelämässä korostui päivän puheenvuoroissa. Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Anu Järvensivu kertoi uudistuvasta työelämästä ja moninaisista urapoluista sekä siitä, miten muuttuva työelämä vaatii ketteryyttä ja joustavuutta erilaisista ratkaisuista toteuttaa etä- tai lähityötä tai oppia uutta. Työmuotoja on tulevaisuudessa enemmän ja mahdollisuus tehdä osa-aika, projekti- tai vuokratyötä voi nousta merkittäväksi. Myös taloussuhteiden vaikutukset saattavat vaikuttaa työntekijöiden työtehtävien ja uusien ammattinimikkeiden kehitykseen. Työelämässä saattaa muodostua lyhytkestoisesti toimivia tiimejä, jotka muotoutuvat taas uudelleen, kun tietty työtehtävä on saatu päätökseen. (3.) Laaja-alaisille ja siirrettäville eli transversaalisille taidoille on siis tarvetta substanssiosaamisen rinnalla. Metropoliasta yliopettaja Eija Raatikainen ja lehtori Katriina Rantala-Nenonen kuvasivat transversaalisten taitojen sisällyttämistä sosiaalialan YAMK-tutkinnon ammatillisen kasvun opintoihin (4) sekä esittelivät hankkeessa kehitettyä transversaalisten taitojen pedagogista viitekehystä, joka sisältää osaamistavoitteet TS -taidoille sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa (5). Hankkeen projektipäällikkö Nathália Rosa kertoi hankkeessa tehdystä kartoituksesta, jossa selvitettiin transversaalisten taitojen tunnettuutta eri sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa hankkeen kohderyhmäkorkeakouluissa. Lopuksi sosionomi (YAMK) -opiskelijat kertoivat paneelikeskustelussaan, miten he olivat syventäneet osaamistaan transversaalisista taidoista ITSHEC-hankkeessa. Opiskelijoiden käytännön kokemuksia Opiskelijoiden paneelikeskustelu seminaaripäivän päätteeksi oli päivän parasta antia. Opiskelijat kuvasivat, miten he olivat omaksuneet transversaalisia taitoja opintojen aikana, mikä merkitys taidoilla on ja miten he aikovat hyödyntää oppimaansa tulevaisuudessa. Opiskelijat kertoivat syventäneensä ymmärrystään TS-taidoista kansainvälisessä Barcelonan kumppanikorkeakoulun järjestämässä kesäkoulussa (6) sekä toteuttaessaan työhyvinvointipäivät HyMy-kylän opiskelijoille (7, 8). Barcelonan kesäkoulussa saaduista opeista opiskelijat olivat nauhoittaneet podcastin (9). Kaikissa toteutuksissa oli omat oppimiskokemuksensa. Yhteisesti opiskelijat kokivat itsetuntemuksen korostuvan TS-taitojen omaksumisessa ja olevan sen erityisen tärkeää sosiaalialan ammattilaisille. Tulevaisuudessa koettiin taitojen olevan hyödyllisiä niin oman ammatillisen kehityksen, itsetuntemuksen, digitalisaation tai laajemmin oman elämän näkökulmasta. Kirjoittaja Toni Piispa, sosionomi ylempi AMK -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähteet Integration of transversal skills into health and social care higher education and curriculum. Viitattu 9.11.2022. Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaari. Muuttuva työelämä ja transversaaliset taidot sosiaali- ja terveysalalla. Seminaarin ohjelma. Viitattu 9.11.2022. Järvensivu, A. 2022. Muuttuvat työurat ja työnteon yhteisöt. Luento Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaarissa. 8.11.2022. Raatikainen, E. & Rantala-Nenonen, K. 2021. Transversaalit taidot ammatillisen kasvun jäsentäjänä. Teoksessa Jakonen, M., Houni, P., Mutanen, A., Halonen, I. & Aali, P. 2021. Työn järjestyksiä. YFI julkaisuja.11. Jyväskylän yliopisto.Viitattu 28.11.2022. Raatikainen, E & Rantala-Nenonen K. Pedagogical framework. In: Carrió M, Rosa N, coordinators. Learning strategies to promote transversal skills on health and social care studies: a methodological guide. Barcelona: ITSHEC; 2022. p. 7-20. “Transversal skills for humanization of technology for health and social wellbeing” – International Summer School by ITSHEC. News 26.7.2022. Viitattu 28.11.2022 Rantala-Nenonen, K., Raatikainen, E., Juvonen-Jääskeläinen, H., Hyle, J., Leppäniemi, M. & Nurmi, T. 2022. Transversaaliset taidot ovat moniammatillisen työyhteisön perusta. Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogi. Viitattu 28.11.2022. Raatikainen, E., Rantala-Nenonen, K, Eloranta, N., Häärä, T., Pihlajaniemi, T., Pridham, M. & Raatikainen, M. 2022. Peer learning and cooperative learning support students’ transversal skills development in interprofessional and multicultural context. Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogi. Viitattu 28.11.2022. Ali-Alha, M., Ilomäki, I., Raatikainen, M. & Väänänen, S. 2022. Summer School Barcelonassa - Transversaaleja taitoja harjoittelemassa. MetroPodia Podcastit. Viitattu 28.11.2022.

Lue lisää

Lisää laatua itsearvioinnilla

1.4.2019

Marjatta Kelo ja Katriina Rantala-Nenonen

Laatu ja sen arviointi ovat tärkeä osa ammattikorkeakoulun toimintaa. Metropolian sosiaalialan ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa toteutettiin viime vuonna tutkinnon itsearviointi, joka osoittautui mielekkääksi tavaksi tunnistaa kehittämistarpeita ja muistuttaa vahvuuksista. Laatu ei ole käsitteenä yksiselitteinen. Voidaan ajatella, että laatu on hyvä, mikäli se vastaa asiakkaan toiveisiin ja odotuksiin. Raija Holli kuvaa korkeakoulutuksen laatua seuraavasti: "Laatu on järjestelmällistä pyrkimystä tehdä työmme mahdollisimman hyvin, saada aikaan strategisesti oikeita asioita ja vaikuttavia tuloksia". Laatu ja sen arviointi ovat olennainen osa ammattikorkeakoulun toimintaa. Jatkuva kehittäminen ja parantaminen ovat osa strategiaa ja samalla edellytyksiä laadukkaan toiminnan ja lopputulosten saavuttamiseksi. Laadukkaan työn takana ovat motivoituneet ja kehittämismyönteiset työntekijät. Laki velvoittaa ammattikorkeakouluja arvioimaan koulutustaan ja toimintaansa sekä niiden vaikuttavuutta. Kouluja velvoitetaan myös ulkopuoliseen arviointiin säännöllisesti. YAMK-tutkinnon laatua arvioimassa Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen (YAMK-tutkintojen) sisällöt on suunniteltu yhteistyössä työelämän kanssa, jotta tutkinnot vastaisivat työelämän tarpeisiin. YAMK-tutkinto varmistaa eväät myös oppimaan oppimiselle työelämässä, jossa muutos on pysyvää. Opiskelijalähtöisyys, käytännönläheisyys ja aidossa työympäristössä oppiminen ovat opiskelijoiden arvostamia YAMK-tutkintojen tunnuspiirteitä. (Arene, 2016) Korkeakoulutuksen laadun arvioinnissa voidaan käyttää sekä itsearviointia että vertaisarviointia. Vertaisarviointia edeltää itsearviointi, joka on kaiken perusta. Itsearviointiin on erilaisia työkaluja. Metropolian sosiaalialan YAMK-tutkinto-ohjelman opettajat toteuttivat ohjelman itsearvioinnin vuonna 2018. Työkaluksi valittiin EU:n rahoittamassa hankkeessa kehitetty Self-Evaluation Handbook. Itsearvioinnin työkalu sisälsi 10 arvioitavaa aluetta, joita olivat mm. tutkinto-ohjelman perusta ja filosofia, oppiminen ja opetus, arviointi ja palaute, taitojen kehittyminen ja työllistyminen, tutkimus ja arviointi, opiskelijakeskeisyys sekä opetushenkilöstön kehittäminen. Näiltä alueilta oli yhteensä 28 arviointikohdetta, jota hyödynnettiin soveltuvin osin. Itsearvioinnin toteutus Metropolian sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon itsearviointiin osallistuivat vuonna 2018 tutkinnon kahdeksan opettajan tiimi ja opiskelijat. Itsearvioinnin arviointikysymyksiä tarkennettiin kolmen opettajan ydinryhmän kesken sosiaalialan tutkintoon soveltuviksi ennen itsearvioinnin tekemistä. Opettajat valmistautuivat itsearviointiin arvioimalla jokaisen arvioitavan alueen henkilökohtaisesti. Arvioinneista ja niiden perusteluista keskusteltiin opettajatiimin kokouksessa. Kolmen opettajan ydinryhmä teki yhteenvedon itsearvioinnin tuloksista ja niiden perusteluista. Arvioinnin yhteenveto käsiteltiin tutkinnon opettajatiimissä ja samalla keskusteliin tutkinnon kehittämistarpeista. Tutkinnon opiskelijat osallistuivat itsearviointiin syksyllä 2018. Opiskelijat keskustelivat neljän-viiden henkilön kotiryhmissä arviointikysymyksistä soveltuvin osin ja vastasivat niihin kirjallisesti. Opiskelijoiden tekemää arviointia varten arviointikysymykset oli muutettu avoimiksi kysymyksiksi. Tutkinnon sidosryhmät osallistuvat tutkinnon arviointiin työelämän tarpeiden näkökulmasta kuluvan vuoden aikana osana tutkinnon opetussuunnitelmatyötä. Itsearvioinnin kertomaa Itsearvioinnissa on mahdollista saada kuuluviin niin opettajien, opiskelijoiden kuin sidosryhmienkin ääni. Sosiaalialan ylemmän tutkinnon opettajatiimi koki arvioinnin tekemisen hyvänä tapana tarkastella sekä tutkinnon että opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymisen kannalta tärkeitä ja keskeisiä asioita. Arjen työn keskellä oli mielenkiintoista pysähtyä keskustelemaan kollegoiden kanssa tutkinnon perustasta, opiskelijakeskeisyydestä, arviointi- ja palautekäytännöistä sekä mahdollisuudesta oman työn ja osaamisen kehittämiseen. Opettajien tekemän arvioinnin perusteella eri osa-alueet olivat tutkinnossa pääsääntöisesti hyvää - osittain myös kiitettävää - tasoa. Opiskelijoiden havainnot ja kirjallinen palaute olivat yhdensuuntaisia opettajien tekemän arvioinnin kanssa. Itsearvioinnin toteuttaminen mahdollisti vuosien kehittämistyön äärelle pysähtymisen ja tehtyjen valintojen arvioimisen. Itsearviointi ohjaa kiinnittämään huomiota oleellisiin kehittämistarpeisiin sekä tunnistamaan tutkinnon vahvuudet. Kirjoittajat: Marjatta Kelo, FT, Kehityspäällikkö, YAMK-tutkinnot, Metropolia Ammattikorkeakoulu Katriina Rantala-Nenonen, YTM, Sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintovastaava, Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähteet: Arene 2016. Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana ja kansallisena koulutusinnovaationa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n selvitys YAMK-tutkintojen rakenteellisesta kehittämisestä. Quality Assurance and Enhancement Marketplace for Higher Education Institutions. Self-Evaluation Handbook 2016.

Lue lisää