Avainsana: oppiminen

Qualified Empathy – the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?

30.8.2018
Sosiaalialan bloggaajat

Originally published on the blog Hiiltä ja timanttia: Qualified Empathy – the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish? Empathy has traditionally been taught through: Informal learning opportunities, like Service Learning projects (Engaged scholarship) (Trad 2013). Movie review reflections (Briggs, Fox & Abell 2012). Literature and poetry readings (Shapiro, Morrison & Boker 2004) Learning communication skills (Winefield & Chur-Hansen 2000) Self-assessments: different types of empathy self-evaluation measures (e.g. The Empathy Scale for Social Workers, ESSW) (King, S. & Holosko, MJ 2011). What if, instead of focusing on the verbal, oral or written reflection of learning, holistic experiences would be emphasized when teaching critically important empathy skills? In this blog text, we introduce a way of teaching empathy through aesthetic learning by using creative, multisensory methods. Austring and Sørensen (2012) have shown that aesthetic methods are particularly efficient for expressing and interpreting emotions.  When working with our first year Bachelor’s students, we gave them a series of versatile and inspiring visualization and visual art tasks through which they could develop an experiential understanding of empathy. How did we practically implement the Teaching and Learning of Empathy in the Social Services Degree Programme at Metropolia UAS? The idea behind our project on qualified empathy was to facilitate students in taking their learning from a cognitive and discursive level to an experiential understanding, as if they were the client, in order to develop a better understanding of the client’s ”experiential” world. ‘Qualified Empathy’ is defined as the ability to reflectively and emotionally separate oneself from the other and to understand the context; then in an intentional process, focus on understanding the other person’s viewpoint both cognitively and emotionally (Raatikainen, Rauhala & Mäenpää, 2017).  The following are key phrases used to express our movement through the process of developing our qualified empathy skill: The qualified empathy learning process took place in a sixteen-calendar week timeframe during the first-year studies.  The participants were students (n=47) from the Social Services degree programme (2015- 2017*). Two study modules were included: 1) Individual and Community Counselling (5 cu) and 2) Supporting Daily Lives through Social Pedagogical Work and the first internship (15 cu) (Metropolia Degree Programme Curriculum, 2016). During the Individual and Community Counselling course, the students were guided through the three ways of learning and introduced to the theoretical underpinnings of empathy as well sensory activation exercises such as visualization and reflection (discursive and aesthetic learning).  Students took part in a storytelling/visualization exercise focusing on refugees fleeing to Europe.  As this topic has been very prominent in the media and public discussion, we wanted to help the students get in touch with the emotional dimension that the refugees themselves might be experiencing. Images and sounds were used in the background as students were instructed to close their eyes and listen to the story while visualizing in their heads the thoughts and emotions a young refugee boy travelling with his younger siblings might be experiencing while crossing a storm-tossed sea in an overloaded boat. Afterwards, students were asked to ponder on their experience and then share and reflect with the group what emotions and thoughts they had.  We then discussed the different understandings they had from reading and learning the factual information about the refugee crisis (discursive learning) and the more experiential understanding after the visualization and reflection exercise (aesthetic learning).  This was then reflected back onto the previously explored theoretical framework of empathy as discussed by Gerdes and Segal (2009) regarding the components of empathy (cognitive processing, affective response and conscious decision-making). ‘How do I feel, when I feel empathy?’ During the Supporting Daily Lives and Internship module, students used visual arts as the method of exploration. They used gouache paints as a medium to express their understanding of how they ‘feel’ when they feel empathy, and then expressed it through color choices and use of paint. Some groups decided not to communicate verbally while they were working. Giving meanings to different colors, brush movements and simultaneously mirroring other group members’ body gestures and reactions helped them when trying to describe and express their own understanding of their feelings of empathy towards others and other’s perspectives on the matter. The core questions in teaching empathy by using aesthetic methods were: ‘How do I feel, when I feel empathy?’, ‘How do I understand another person’s experience’ and later ‘How do I refine the feeling of empathy to qualified empathy towards the client and what does it mean?’. So…how did the students experience the process? During the one-semester long process, starting from the counselling course and ending with the internship, the students moved from defining the concept as “the skill of stepping into another’s shoes” and were verbalizing it in more “qualified” terminology such as “Qualified Empathy means supportive rather than reactive actions to client situations”. By this, they meant to say that the social services provider is not solely reacting according to their own feelings but is rather reflecting on and transforming their own feelings into actions that support the clients. The quotes and pictures below show how students reflected verbally and through art on their own learning.  This process helped them to concretize their learning because they had to explain it to someone else. ”Using the concept of ”qualified empathy”, it was way easier to understand the kids and  deal with the problems they were facing…I stopped judging misbehaving kids and came to understand the reasons behind their behavior.” (DR) The ”qualified empathy” part was the most difficult for me.  I didn’t quite grasp the difference between ”normal” empathy and ”qualified” empathy during the lectures and I had to re-read some of the material. Now I think I understand the concept better, but it is still hard to connect it to practice.” (HP) ”Qualified empathy” helped me to get into his shoes and to feel his concerns and worries in order to prevent situation(s) where he would feel insecure.” (AP) Where do we go from here? Although the process of teaching empathy skills has traditionally focused on the verbal, oral or written reflection of learning, research has not systematically reviewed holistic ways of learning empathy in the literature.  We feel that it is vital to raise awareness about how important aesthetic methods can be in helping students to understand and experience the development of their empathy skills in a safe and creative environment.  If we expect the people we serve to engage with us in an authentic manner, is it not important that we teach our students to engage authentically in the learning process themselves?  Aesthetic methods give us an efficient method to access the often-unexplored territory of the individual’s perceived experience. For social and healthcare providers, we think it is also essential to raise the student’s awareness of their own emotional capacity and ability to use their empathy skills so that they can protect themselves from compassion fatigue and burnout. We would like to leave the reader with the following thought: while the social and healthcare fields have a great need for practitioners to be able to access and ethically use their empathy skills when working with vulnerable populations there is the larger question of the importance of people working humanely and empathically in other fields which have human interaction as part of their process. Those readers living their adventure in other contexts such as business, engineering, IT, and education we would love to hear your thoughts and ideas in the comments section. How could your field benefit from learning empathy skills? *NORDPLUS PROJECT QUALIFIED EMPATHY (2015-2017) Writers Writers are lecturers in the Social Services Degree Programme at Metropolia UAS. Leigh Anne Rauhala (MSW, LCSW) teaches social work/pedagogy courses in the English Language Degree Programme in Social Services (Sosionomi AMK) and works internationally in the Social Work in Urban Areas joint programme. Eija Raatikainen, PhD, is Senior lecturer in University of Applied Sciences of Metropolia in Social Service programme. Her academic focus in “Trust” as a phenomena in different field, as like in social work and educational practice. She also worked as the Vocational teacher educator in University of Applied of Sciences of HAAGA-HELIA in the teacher education programme. In addition, she has a five years’ experience as an academic coordinator in  multicultural and multiprofessional Erasmus Intensive Programme(Poverty and Social Exclusion (2011-2013) and Combating Risk behavior Among Youngster (2014-2015). She has also worked in other projects (Matti, MOTIIVI, Tutu, SOCRE). Seija Mäenpää has a Master’s Degree in Art Education and currently works for Metropolia University of Applied Sciences in the Social Wellbeing Unit. She specializes in combining a social pedagogical approach with visual arts in working with different people in social work sector. Visual arts education is one focus of her collaboration projects in early childhood education. She is a founding member of the INECS network (International Network for Creative Professionals in Education of Social Pedagogical Work http://blog.han.nl/inecs). Her vocation is to make visual arts activities and visual culture accessible for everyone. Sources Austring, B. D & Sørensen, C. M. 2012. A Scandinavian View on the Aesthetics as Learning Media. Journal of Modern Education Review 2 (2) 90–101. Briggs, C. L., Fox, L. & Abell, C.H. 2012. The Influence of Film on the Empathy Rating of Nursing students. International Journal for Human Caring. Vol.16, 2. 59-63. Gerdes, Karen & Segal, Elizabeth. 2011. Importance of Empathy for Social Work Practice: Integrating New Science. Social Work 56 (2), 141-147. King, S. & Holosko, M.J. 2011. The Development and Initial Validation of the Empathy Scale for Social Workers. Research on Social Work Practice 22(2) 174-185. Metropolia Curriculum (2016). http://opinto-opas-ops.metropolia.fi/index.php/en/88094/en/70321/SXG16S1/year/2016 Raatikainen E., Rauhala L., Mäenpää S.2017.Qualified Empathy- a Key Element for an Empowerment Professional.Sosiaalipedagoginen aikakausikirja, vuosikirja 2017,vol18. Shapiro, J.,  Morrison, E.H. & Boker, J.R. 2004. Teaching Empathy to First Year Medical Students: Evaluation of an Elective Literature and Medicine Course.  Educational for Health, Volume 17, 1. 73-84. Trad, M. 2013. Teaching Communication Skill and Empathy through Engaged Sholarship. Radiation therapist, Volume 22, 1. 21-31. Winefield, H.R. & Chur-Hansen, A. 2000. Evaluating the outcome of communication skill teaching for entry-level medical students: does knowledge of empathy increases? Medical Education, 34: 90-94 Article picture: www.pixabay.com, Gordon Johnson (CC0)

Sosiaalialan (ylempi AMK) opiskelija on transversaalisten taitojensa vastuullinen kehittäjä

Suomalaisilla työpaikolla muutostahti on nopea. Työntekijältä vaaditaan kykyä muutosten hallintaan, jolloin onnistuneet muutokset työpaikoilla tukevat työntekijöiden työhyvinvointia. Kahden edellisen vuoden aikana noin 60 % julkisen sektorin organisaatioista on toteuttanut  organisaatiomuutoksen. Muutokset ovat vaikuttaneet kielteisimmin julkisella sektorilla. (Pasu,Hasu & Pahkin 2016.) Tulevaisuuden työelämätaidot 2020 raportissa luetellaan tulevaisuuden taidoiksi monialaisuus, sosiaalinen älykkyys, luova ajattelu, kulttuurien välinen osaaminen ja virtuaalinen yhteistyö. (Tulevaisuuden työelämätaidot, 2016). Myös empatia ja kyky ihmisten arkisten ongelmien ratkaisuun saattavat Megatrendien (2016) mukaan olla keskeisiä tulevaisuuden innovaatioiden kohteita. Transversaalisia taitoja tutkimuksessamme (OTTO -hanke) yhtenä keskeisenä kiinnostuksen kohteena olivat kysymykset siitä miten transversaaliset taidot kehittyvät ammattikorkeakouluopintojen aikana ja miten niitä voidaan arvioida (ks. alla Isacsson 2017; Raatikainen 2017). Transversaaliset taidot ovat kaikille aloille yhteisiä taitoja; luonteen taidot, ajattelun taidot sekä tunne, yhteistyö ja vuorovaikutustaidot. (Euroopan komissio 2012; 2013, Euroopan Unioni 2016). Näitä taitoja tarvitaan muuttuvassa työympäristössä, oman ammattitaidon ylläpitämisessä ja edelleen kehittämisessä sekä työssä menestymisessä. Tässä tekstissä tuon esille sen mikä on merkitys arvioinnilla ja palautteella on opintojen aikaisten transversaalisten taitojen kehittymisessä. Tutkittaessa sosiaalialan (ylempi AMK tai YAMK) opiskelijoiden transversaalisia taitoja ja arvioinnin merkitystä taitojen kehittymisessä, toivat tutkimukseen osallistuneet opiskelijat (n=10) vastauksissaan esille arvioinnin ja palautteen monipuolisuuden merkityksen. Heidän mukaansa on tärkeää, että transversaalisia taitoja sanoitetaan säännöllisesti opintojen eri vaiheissa. Taidoista puhuminen ja niihin kohdistuva monimuotoinen eri tahoilta tuleva arviointi ja palaute edistävät kaikista parhaiten transversaalisten taitojen tunnistamista. Osa vastaajista koki, että transversaalisten taitojen arviointia oli opintojen aikana tehty yllättävän vähän, joidenkin mielestä arviointia oli riittävästi. Tämä voi osaltaan kuvastaa sitä, että arvioinnin ja palautteen erilaisia muotoja ei ole aina helppo tunnistaa. Keskeinen tutkimustulos oli myös se, että YAMK-opiskelijat kaipasivat opettajilta saadun palautteen lisäksi vertaisarviointia sekä työpaikalla tapahtuvaa esimieheltä saatavaa palautetta. Mielestäni esimies/johtajuus-tasolle olisi hyvä kehittää mittareita, jolla tämän tyyppisiä taitoja voisi arvioida. Itsearvioinnilla töissä esimiehen ja työyhteisön kanssa yhdessä. Yhteistyökumppanit lienevät myös pätevä taho arvioimaan tätä. Vertaisryhmää hyödyntämällä voidaan myös arvioida oppimista ja sen strategioita. Vastausten perustella voidaan ajatella, että sosiaalialan YAMK-opiskelijoiden opintojen aikaisten transversaalisten taitojen kehittymisessä olisi tavoiteltavaa entistä monipuolisempi näihin taitoihin keskittyvä arviointi ja palautteenanto. Opettajien antama tuki taitojen sanoittamisessa osana opetusta on tärkeää, mutta sen ohella myös opiskelijoiden vertaispalautetta tulisi hyödyntää entistä laajemmin. Myös esimiesten antama tuki ja palaute edistäisi transversaalisten taitojen tunnistamista työelämäkontekstissa. Erityisesti tätä YAMK-opiskelijat tuntuivat kaipaavan. Myös vertaisilta saatu palaute asettaa alttiiksi kyvyn ottaa palautetta vastaan, mutta myös edistää palautteenantotaitoa. Palautteenanto ja palautteen vastaanotto taito ovat tärkeitä elinikäisen oppimisen ja työelämätaitoja. Opiskelijan transversaalisten taitojen arvioinnin ja palautteen osa-alueet: itsearviointi vertaispalaute opettajan antama palaute esimiesten antama palaute Opiskelijoiden transversaalisten taitojen kehittymisessä tulisi huomioida kokonaisvaltaisemmin arvioinnin ja palautteen merkitys opiskelijan moninaisissa arki -ja työelämäkonteksteissa. Opiskelijaa tulisi ohjata ja tukea kehittämään itsearviointitaitoja, jossa hän on transversaalisten taitojensa sisäinen ohjaaja siten, että hän itseohjautuvasti ohjaa omaa arviointi- ja palauteprosessiaan koko opintojen ajan. Tällöin hän kerää palautetta esimieheltään, vertaisiltaan ja opettajilta. Itsearviointikäytäntöjen harjoitteleminen opettaa opiskelijalle itsetuntemusta, sopeutumiskykyä ja joustavuutta (McDonald 2010: 127).   Arvioinnin keskiön tulisi transversaalisten taitojen kehittymisessä olla opiskelijalla itsellään. Arviointi- ja palauteprosessiin voitaisiin kehittää yhtenäisiä kriteerejä tai suunnitelma, jolloin ne voisivat olla sovellettavissa arvioinnin ja palautteen kaikille yhteistyötahoille. Toisaalta palautteenanto voisi olla hyvinkin vapaamuotoista.   Tavoitteena olisi arvioinnin / palautteen ohjaava luonne, jolloin opiskelija olisi itse omien transversaalisten taitojen muutosagentti. Itsearviointia varten pitäisi uskaltaa olla rohkeasti avoin ja rehellinen itsensä kanssa. Parhaimmillaan itsearviointi tarjoaa opiskelijalle tietoa hänen vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan (Boud & Falchikov 1989). Mielenkiintoiseksi taitojen kehittymisen kannalta tekisi vielä se, jos opiskelija uskaltautuisi haastamaan oman vapaa-ajan ja harrastukset transversaalisten taitojensa tutkimiseksi. Eija Raatikainen, KT, lehtori,  sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalue, Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähteet Boud, D. & Falchikov, N. 1989. Quantitative studies of students’ self-assessment in higher education: a critical analysis of findings. Higher Education 18, 529–549. Isacsson, A. 2017. avaintaidoista transversaaleihin taitoihin -mistä on kyse? https://esignals.haaga-helia.fi/2017/03/16/avaintaidoista-transversaaleihin-taitoihin-mista-on-kyse/16.3.2017. Isacsson, A. 2017. Korkeakoulusta taidot ja hyveet tulevaisuudessa menestymiseen.  https://esignals.haaga-helia.fi/2017/03/30/korkeakoulusta-taidot-ja-hyveet-tulevaisuudessa-menestymiseen/ Isacsson, A., Raatikainen, E. & Ekström, M. Transversal skills and emotional intelligence in higher professional education. Nordic Journal of Vocational Education and Training (in process). McDonald, B. 2010. Improving learning through meta-assessment. Active Learning in Higher Education 11(2), 119–129. Puttonen, S., Hasu, M. & Pahkin, K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Työterveylaitos. Helsinki. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130787/Ty%C3%B6hyvinvointi%20paremmaksi.pdf?sequence=1 Raatikainen, E. Työelämä muuttuu, SOTE -uudistus etenee. Mitä se vaatii sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaajalta? https://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen/2017/05/30/tyoelama-muuttuu-sote-uudistus-etenee-mita-se-vaatii-sosiaali-ja-terveysalan-tulevaisuuden-osaajalta/      

Työelämä muuttuu, SOTE -uudistus etenee. Mitä se vaatii sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaajalta?

Suomalaiset ajattelevat, että tulevaisuudessa työntekijöiltä vaaditaan halua oppia uutta, kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja yhteistyön hyödyntämistä. Tällöin työntekijältä vaadittavat kolme tärkeinä asiaa ovat Suomen Työn liiton (2017) teettämän tutkimuksen mukaan: 1. halu ja valmius oppia uutta, 2. kyky sopeutua uusiin tilanteisiin ja 3. yhteistyön hyödyntäminen. Myös motivaatiolla, erilaisten taitojen yhdistämisestä syntyvällä moniosaamisella sekä yhteistyökyvyillä tulee olemaan keskeinen merkitys tulevaisuuden työelämässä (Sitran Megatrendit 2013). Edellisten lisäksi Opetus ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksen mukaan (2014) aiempaa tärkeämpinä tulevaisuuden työntekijän taitoina tulevat olemaan tiedon hankinta- ja hallintataidot, kriittinen ajattelu, luova ongelmanratkaisu, sekä tunne-, yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot. Olemme kevään 2017 aikana OTTO -hankkeessa pysähtyneet pohtimaan tulevaisuuden osaamista. Olemme tutkineet sitä millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan, kuinka sitä voidaan parhaiten edistää ja miten tunnistettua tulevaisuuden osaamista ja sen muutosta voidaan arvioida.  OTTO -hanke on toteutettu Metropolia AMK lisäksi yhdessä Haaga-Helia AMK:n ja Laurea AMK:n kanssa. Kolmen ammattikorkeakoulun ja niiden eri koulutusalojen opiskelijoiden lisäksi mukana on ollut myös kansainvälisiä opiskelijoita. Opiskelijat ovat olleet YAMK opiskelijoita, opettajaksi opiskelevia kuin myös  liiketalouden opiskelijoita. Tutkimuksen keskiössä ovat olleet eri alojen yhteiset tarpeet ja taidot eli transversaaliset taidot. Transversaaliset taidot voidaan määritellä seuraavasti: Luonteen taidot (motivaatio, itsesäätely, sinnikkyys, uteliaisuus, toiveikkuus, luovuus, innokkuus ja periksiantamattomuus) Ajattelun taidot (kriittinen ajattelu, analyyttinen ajattelu, oppiminen, aloitteiden tekeminen, systeemiajattelu, tiedonhankinta ja tiedonhallinta ja luova ongelmanratkaisukyky) Tunne, yhteistyö ja vuorovaikutustaidot (Euroopan komissio 2012; 2013,Euroopan Unioni 2016). Olemme keränneet aineistoa kolmesta eri ammattikorkeakoulusta ja eri aloilta liittyen tranversaaleihin taitoihin. Tässä tekstissä esittelen lyhyesti joitakin Metropolia ammattikorkeakoulussa, sosionomi YAMK tutkinnon tuloksia. Työn luonne, työyhteisö ja vaativa asiakastyö ovat mahdollistaneet transversaalisten taitojen kehittymisen Sosionomi (YAMK) opiskelijat kokivat, että heillä oli jo ennestään melko vahvat transversaaliset taidot. Tätä he perustelivat sillä, että ilman niitä he tuskin olisivat pystyneet vaativaan sosiaalialan työhön. Sen sijaan he eivät aina olleet taidoistaan kovin tietoisia. Taidot ovat vahvistuneet pitkän työkokemuksen myötä ja hyvin monenlaisissa työyhteisöissä työskennellessäni. Taidot ovat erityisesti kehittyneet oman innokkaan ja haasteita pelkäämättömän asenteen johdosta.  Työn lähtökohta on, että on motivoitunut ja itseohjautuvat, että sä pystyt tekemään sen duunin.  Asiakastyöskentelyssä korostuu tunnetaitojen merkitys. Ryhmähaastattelussa pohdittiin transversaalisten taitojen näkyvyyttä työelämässä: Työnantajan kautta… työhyvinvoinnin kautta… työnantajan koulutusten kautta… on tullut esille ja kehityskeskusteluissa on tullut esille, mutta se ei tule osaksi arkea. Joskus transversaalisten taitojen tunnistamisen esteet oli helpompi hahmottaa kuin niiden oppimista edistävät tekijät. Ehkä tässä hetkessä tunnistan paremmin niitä seikkoja, jotka jumittavat kyseisten taitojen kehittymistä. Niitä ovat kiire, stressi, liian paljon monelta suunnalta kohdistuvia paineita ja odotuksia, elämän kriisit ja ylipäätään mieltä kuormittavat asiat. Opiskelijat toivat esille ehdotuksia siitä miten transversaalisia taitojen kehittymistä voisi entistä enemmän tukea. Vertaiset ovat tärkeitä. Kun oppii oivaltamaan itsestään, niin tulee ehkä tietoisemmaksi niistä taidoista. Vertaisilta saatu palaute ja oppiminen ja oivaltaminen on ollut iso juttu.  Pitäisi koko ajan pitää esillä. Tehdään näkyväksi asiantuntitijaprosessia. Koko ajan esille se opiskelijan osaaminen ja sen hyödyntäminen.  Kun on 10v. samassa työssä, niin se pitäisi tehdä jopa itsellekin näkyväksi. Tulee rakentaa opintojen sisälle työelämäkäyntöihin. Opiskelijat korostivat palautteenannon merkitystä transversaalisten taitojen kehittymisessä. Heidän mukaansa opettajalla on vastuu palautteen annosta ja itse palautteella on tärkeä rooli transversaalisten taitojen kehittymisessä. Toisaalta myös työnantajalta ja esimieheltä toivottiin palautetta ja asiasta keskustelemista. Itsetuntemus on avain transversaalisten taitojen kehittymisessä. Transversaalisia taitoja tulee tunnistaa oman ammatillisen kehittymisen varmistamiseksi Transversaaliset taidot, niiden tunnistaminen ja niiden esillä pitäminen koettiin tutkimuksen mukaan erittäin tärkeänä oman ammatillisen kehittymisen ja sen syvenemisen näkökulmasta. Opiskelijat kokivat, että liian usein ammatillinen kehittyminen jää opiskelijalle itselleen, kuin esimerkiksi työnantajalle ja esimiehelle, jotka voisivat parhaimmillaan kuitenkin tukea tuossa prosessissa. Myös opettajilla ja vertaisilla olisi paljon annettavaa. Heidän kanssaan oma ammatillinen osaaminen jäsentyisi paremmin ja myös työuraan liittyvät kysymykset voisivat saada monipuolisempia vastauksia. Opiskelijoiden mukaan moninaisten keskustelujen ansiosta kehittyvä itsetuntemus edistää myös työssä- ja opiskelussa jaksamista. Liian tukkoisena ei mieli työstä asioita samaan tahtiin kuin hyvässä tekemisen flowssa. Toisaalta kaikkia elämän asioita ei voi organisoida ja hallita, ne täytyy myös hyväksyä ja antaa niille tarvittava tila. Tämä erityisesti korostaa oppimisessa hyvinvoinnin merkitystä. Ammattilaisen vahvat transversaaliset taidot ehkäisevät työssä tylsistymistä Transversaalisissa taidoissa harjaantuneen ammattilaisen työskentelylle on ominaista innostuminen, uuden oppiminen ja verkostoituminen. Näiden taitojen avulla hän kykenee olemaan luova erilaisissa konteksteissa, työyhteisöissä ja muuttuvissa rooleissa ja tilanteissa. Hän tunnistaa tunteensa ja kykenee työskentelemään niiden kanssa rakentavasti. Hyvät itsesäätelytaidot luovat vahvan pohjan myös sosiaali- ja terveysalan vaativaan työhön muuttuvassa SOTE -ympäristössä. Työstään innostunut ja tasapainoinen työntekijä jaksaa ja viihtyy työssään paremmin. Sen sijaan tylsistymisen kokemukset lisäävät työn kuormittavuutta, sillä työssä tylsistymisellä oli yhteys stressioireisiin. Työntekijöiden tylsistymisen ehkäisyyn kannattaa panostaa, sillä työntekijöiden työhyvinvoinnilla ja motivaatiolla on yhteys työn tuottavuuteen. Työhyvinvoinnilla on vaikutusta myös työurien pituuteen. (Harju, Hakanen & Schaufeli, 2014.) Herääkin kysymys siitä, mitä jos transversaalisten taitojen kehittymisen tukeminen onkin yksi keskeisimmistä vastauksista siihen, miten hyvin työntekijät selviävät myllertävästä SOTE -uudistuksesta? Eija Raatikainen, KT, lehtori, sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalue, OTTO-hanke Lähteet Euroopan komissio. 2013. Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions. Entrepreneurship 2020 action plan. Reigniting the entrepreneurial spirit in Europe. Luettavissa: Euroopan komissio. 2012a. Entrepreneurship education at school in Europe: National strategies, curricula and learning outcomes. Luettavissa: Euroopan komissio. 2012c. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin. Harju, L., Hakanen, J.J., Schaufeli, W.B.2014. Job Boredom and Its Correlates in 87 Finnish Organizations. Journal of Occupational & Environmental Medicine: September 2014 - Volume 56 - Issue 9 - p 911–918 Suomalaisen työn Liitto. 2017. Tutkimus: Tältä näyttää suomalaisten mielestä tulevaisuuden työelämä. Luettavissa: Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia. Opetus ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus, 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:18. Luettavissa: Täältä voit lukea lisää OTTO-Transversaalien Taitojen Opettaminen ja Oppiminen hankkeesta: Avaintaidoista transversaaleihin taitoihin -mistä on kysymys? Luettavissa: