Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma arkistot - Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Avainsana: Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan tarvitaan myös vauvaperheiden näkökulmaa

6.7.2016

Yksi hallituksen kärkihankkeista on lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma. Ohjelman sisältö julkaistiin 11.1.2016. Sisällössä on valtavan paljon hyvää, jolla hallitus pyrkii parantamaan ja kehittämään lapsiperheiden oloja Suomessa. Koska teen töitä lastensuojelussa vauvaperheiden parissa, tarkastelen ohjelman tavoitteita erityisesti tästä näkökulmasta. Muutosohjelmassa esitetään ja kehitetään malleja, joita on tarkoitus tulevien vuosien aikana kehittää tukemaan suomalaisia lapsiperheitä. Tarkoituksena koko muutosohjelmalla on saada lapset ja nuoret voimaan paremmin ja tasa-arvoistaa suomalaisia lapsiperheitä. Periaatteet, jotka ohjaavat muutosohjelmaa ovat lapsen oikeudet ja etu, voimavarojen vahvistaminen, perhe- ja lapsilähtöisyys sekä perheiden monimuotoisuus. Sosiaalialan ammattilaisen näkökulmasta on hienoa, että hallitus on ottanut kärkihankkeekseen lapsiperheiden palvelujen parantamisen. Muutosohjelmalla pyritään luomaan uusia palveluja lapsiperheille ja painottamaan työtä ennaltaehkäisevään työhön. Ennaltaehkäisevä työ on juuri sitä työtä, mihin tulisi panostaa. Ohjelmalla pyritään luomaan sektorirajojen ylittäviä palveluja sekä yhdistää enemmän kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yksityisen sektorin palveluja. Ohjelmassa puhutaan paljon vanhemmuuden tukemisesta ja vuorovaikutuksen tukemisesta ja vahvistamisesta. Pienten lasten hyvinvointi lähtee juuri sitä, hyvinvoivasta ja sensitiivisestä vanhemmasta, joka vastaa pienen lapsen tarpeisiin tarkoituksenmukaisella tavalla. Vauvaperhetyön kehittäminen tärkeää Olisin kuitenkin toivonut näkeväni ohjelmassa enemmän mahdollisuuksia kehittää vauvaperhetyötä. Nyt vauvat ja raskaana olevat äidit jätetään lähes mainitsematta, kun painopiste on varhaislapsuudessa ja alle kouluikäisissä. Vuorovaikutuksen tukemisen tulee käynnistyä jo raskausaikana. Neuvoloissa tehdään hyvää työtä raskaana olevien äitien hyväksi, mutta se ei aina kaikkien äitien kohdalla riitä. Lapsen ensimmäinen ikävuosi on merkittävä tämän tulevaisuuden kannalta. Pienillä interventioilla pystytään vaikuttamaan suuresti vauvan ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen, ettei jo raskausaikana alkaneet mahdolliset vuorovaikutuksen häiriöt muutu vakaviksi häiriöiksi ensimmäisten kuukausien aikana. Raskaana olevien ja pienten vauvojen kanssa työskentely on varhaisinta ennaltaehkäisevää työtä, mitä voi tehdä. Muutosohjelmalla halutaan myös vaikuttaa meihin ammattilaisiin ja meidän tapoihin kohdata asiakkaat ja lisätä koulutusta. Ohjelmassa pyritään ”vahvistamaan täydennyskoulutuksella ammattilaisten taitoja lasten, nuorten ja vanhempien kohtaamiseen”. Tämä on tärkeä kehityskohde. Maailmassa ja perheiden tilanteissa tapahtuu parhaillaan suuria muutoksia, ja ammattilaisten pitää pysyä muutoksessa mukana. Neuvoloihin ja varhaiskasvatukseen olisi hyvä saada tietoa ja ymmärrystä varhaisen vuorovaikutuksen häiriöistä, miten ne lapsella näkyvät ja miten niitä voidaan hoitaa ja minkälaisesta kohtaamisesta lapsi hyötyy. Onkin toivottavaa, että ammattilaiset saisivat säännöllisesti osallistua koulutuksiin ja sovitun määrän kuukaudessa / vuodessa olisi mahdollisuus käyttää työaikaa kouluttautumiseen. Toivottavasti muutosohjelman myötä mahdollistuu useammin myös omaehtoinen kouluttautuminen, eikä pelkästään työnantajan osoittama koulutus. Lasten ja perheiden palvelujen muutosohjelmaa on valmisteltu ja sitä toteutetaan avoimesti ja vuorovaikutuksessa sidosryhmien, alan toimijoiden, lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa. Jokaisen panos ohjelman toimeenpanossa on tärkeää. Kun on kyse näin suurista muutostavoitteista, olisi ensiarvoisen tärkeää ottaa juuri ne mukaan suunnittelemaan palveluja, jotka niitä käyttävät ja jotka niitä palveluja tuottavat. Toivottavasti tämä osio tässä ohjelmassa toteutuu, jotta muutoksesta oikeasti saadaan kaikkia hyödyttävä ja varmasti toimiva. Hallituksella olisi nyt hyvä aika näyttää kyntensä, mitä he esimerkiksi meidän sosiaalialalla työskentelevien hyväksi tekevät, samoin kuin meidän lapsiperheille. Tähän mennessä hallituksen toimet eivät ole kovinkaan lapsi- ja lapsiperheystävällisiltä vaikuttaneet, mutta vielä on aikaa muuttaa suunta ja tämä muutosohjelma toimii hyvänä alkuna siinä. Anna Nupponen, sosionomi ylempi AMK -opiskelija Lisätietoa muutosohjelmasta STM / LAPE- lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma

Lue lisää

Lastensuojelua kehittämässä – opas yhteistyökäytäntöihin tulossa

24.4.2016

Sosiaalialan bloggaajat

Yksi Sipilän hallituksen terveyden ja hyvinvoinnin viidestä kärkihankkeesta on Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, jonka tavoitteena on uudistaa koko lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmä. Palveluita on tarkoitus kehittää asiakaslähtöisemmiksi korostamalla ennaltaehkäisevää tukea. Muutosohjelmaan liitettiin lisäksi eduskunnan lisärahoituksella vuonna 2013 käynnistynyt lastensuojelua kehittävä kolmivuotinen hanke, jonka vetovastuu on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Tavoitteena on lisätä lastensuojelun ammattilaisten ja ilmoitusvelvollisten tietoa sekä kehittää yhteistyömuotoja. Tarkoituksena oli julkaista sähköinen opas ja aloittaa verkkokoulutus vuoden 2015 lopussa. Lastensuojelun parissa pitkään työskennelleinä olemme usein kohdanneet haasteita ammattilaisten välisessä yhteistyössä. Hienoa, että asiaan on nyt viimein kiinnitetty huomiota, ja lastensuojelua kehittävä opas on nostettu osaksi eduskunnan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. Oppaan julkaiseminen viivästyy… Helsingin Sanomat uutisoi kuitenkin helmikuun 2016 alussa, että lapsi- ja perhepalveluiden kärkihanke on päättänyt lykätä lastensuojeluoppaan julkaisemista. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan opas on liian suppea julkaistavaksi, koska se ei sellaisenaan vastaa uuden hallitusohjelman tavoitteita. Toisaalta viivästyksen taustaksi on mainittu myös lapsi- ja perhepalveluiden kärkihankkeen huomioiminen kokonaisuudessaan, mikä on muilta osin vielä alussa. Lastensuojeluhankkeen osuus muutosohjelman kärkihankkeesta on vain noin viisi prosenttia eli hyvin pieni osa. Ratkaisusta yllättynyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jatkaa oppaan työstämistä vielä kevään 2016 ajan. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Maria Kaisa Aula arvioi kriittisesti lykkäysmääräystä ja ihmettelee, miksi hankkeeseen kuuluvat koulutukset eivät olisi voineet jo alkaa. Oppaan julkaisemisen lykkääntymisen voi ajatella herättävän ajatuksia puolesta ja vastaan. Toisaalta on hyvä, että opas työstetään perusteellisesti loppuun asti ennen tiedon välittämistä työntekijöille. Tuntuu kuitenkin kummalta, että opasta on työstetty kolme vuotta ja juuri julkaisun kynnyksellä se arvioidaan liian suppeaksi. Yhteistyön haasteet on tiedostettu kentällä jo kauan sitten ja on uskomatonta, että ratkaisuja niihin joudutaan edelleen odottamaan. Yhteistyön epäselvät roolijaot herättävät hämmennystä työntekijöissä ja saattavat pahimmassa tapauksessa johtaa kohtuuttomiin seurauksiin. Lastensuojelun työntekijät ovat olleet pettyneitä oppaan julkaisemisen viivästymisestä. Varmasti. Haastavissa asiakastilanteissa työskentelevät odottavat taatusti malttamattomina oppaan mukanaan tuomia selkiyttäviä käytäntöjä. Miksi tarvitsemme oppaan? Oppaan työstämisen taustalla on mediassa vahvasti esillä ollut lähes neljä vuotta sitten tapahtunut 8-vuotiaan tytön murha, josta tuomittiin tytön isä ja äitipuoli. Tiedotusvälineiden mukaan järkyttävää tapahtumaa edelsi pitkään jatkunut lapsen kaltoinkohtelu, johon syystä tai toisesta ei asiaankuuluvalla tavalla pystytty puuttumaan. Julkisuuteen on kerrottu, että tytöstä oli tehty 11 lastensuojeluilmoitusta, mutta vastuuta tytön tilanteen selvittämisestä siirrettiin viranomaiselta toiselle. On äärettömän surullista, että on tapahduttava näin peruuttamattomia asioita ennen kuin yhteistyökäytäntöjen puutteellisuus otetaan vakavasti. Kenelle saa antaa ja mitä tietoja salassapitosäädös huomioiden? Kuka ottaa lastensuojeluilmoituksen vastaan ja mitä tapahtuu sen jälkeen? Minä viikonpäivänä ilmoituksen voi tehdä? Kenen vastuulla lapsi on? Kenen etua ajatellaan? Paljon kysymyksiä. Vähän vastauksia. Viranomaisverkoston pettäminen kriittisellä hetkellä ei anna lastensuojelukentästä mairittelevaa kuvaa. Ikävintä vastuukysymysten viidakossa on niiden suora vaikutus asiakkaisiin, jolloin apua tarvitsevat kärsivät eniten. Katse tulevaan Tulevan oppaan osalta on huolehdittava, että yhteistyössä toimivia eri viranomaistahoja koulutetaan maanlaajuisesti kattavasti ja koulutuksen sisältö juurrutetaan ruohonjuuritasolle. Koulutuksesta ei ole hyötyä, jos tieto jää vain ylimpien virkamiesten haltuun. Näin on usein vastaavanlaisissa tilanteissa käynyt. Koulutuksen tarkoituksena ei varmastikaan ole kertaluontoinen oppiminen, vaan rakenteiden turvaaminen ja muuttaminen siten, että esimerkkitapaus ei tule missään muodossa toistumaan. Koulutuksilla tulee olla selkeä tavoite vakiinnuttaa oppaan sisällöllistä tietoa ja ymmärrystä kenttätyöhön. Ammattilaisten tulisi uudistetun sosiaalihuoltolain hengessä tehdä asiakaslähtöisesti yhteistyötä yli ammattirajojen. Tätä yhteistyötä hidastavat ja jopa estävät useat seikat. Kentän työntekijät tarvitsisivatkin pikaisesti konkreettisia neuvoja ja ohjeita tällaisissa tilanteissa toimimiseen. Onhan uusi laki astunut voimaan jo noin vuosi sitten. Opasta odotellessa. Toivottavasti hallituksen kunnianhimoiset tavoitteet kärkihankkeiden osalta eivät jää vain sanahelinäksi, vaan voimme tulevaisuudessa tarjota laadukkaampia sosiaalialan palveluita. Jäämme mielenkiinnolla ja malttamattomina odottamaan oppaan antia. Outi ja Minttu, sosionomi (ylempi AMK) -opiskelijat Lisätietoa Helsingin Sanomat 8.2.2016. Verkkouutinen. Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301. Sosiaali- ja terveysministeriö 2016. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma käyntiin. Verkkouutinen. Valtioneuvosto 2016. Hallitusohjelman toteutus. Verkkouutinen. Valtioneuvosto 2016. Hyvinvointi ja terveys. Verkkodokumentti.

Lue lisää