Helsingin kaupunginvaltuusto arkistot - Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Avainsana: Helsingin kaupunginvaltuusto

Kannelmäessä yhdistetään kouluja ja jaetaan suomi toisena kielenä -oppilaita tasaisemmin eri kouluihin

18.5.2016

Helsingin kaupunginvaltuusto päättää yhdistää Pelimannin ala-asteen ja Kannelmäen peruskoulun yhtenäiseksi peruskouluksi 1.8.2016 alkaen. Kaupunginhallitus perustelee päätöstä sillä, että yhtenäinen koulupolku mahdollistaa oppilaalle yhtenäisen, turvallisen koulupolun koko peruskoulun ajaksi. Koulupolkuun ei tule niveltä 6. ja 7. vuosiluokkien välille ja oppilaalla on tukenaan sama henkilöstö koko peruskoulun ajan, tällöin esimerkiksi oppilaan tarvitsemat tukitoimet voidaan suunnitella pitkäjänteisesti. Koulun koko vaikuttaa sen resursointiin: suuremmassa koulussa oppilashuollon henkilöstö on tavoitettavissa koulun oppilaille lähes joka päivä. Suuremmassa koulussa oppilaat oppivat tuntemaan toisensa ja eri-ikäiset oppilaat voivat oppia ja toimia yhdessä. Yhtenäisen peruskoulun etuja Yhtenäisessä peruskoulussa oppilaita voidaan ryhmitellä joustavammin erilaisiin opetusryhmiin, jolloin erilaiset tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon. Yhtenäiset opettajat voivat joustavasti opettaa vuosiluokilla 1-9 ja yhteiset tilat tuovat fyysisesti uudenlaisen oppimisympäristön. Suuremmassa koulussa toteutuvat paremmin monipuolinen kielivalikoima ja valinnaisaineet, koska eri ryhmiin saadaan tarpeeksi oppilaita. Yksi koulu myös tukee ja vahvistaa alueellista identiteettiä ja tasaa maahanmuuttajataustaisten lasten määrää koulujen kesken. Oppilaiden viihtyvyyttä ja opettajien hyvinvointia parantaa myös se, että koulun johtamiseen saadaan enemmän resursseja ja rehtorilla on enemmän aikaa johtamiseen. Koulujen yhdistäminen vähentää siis rehtoreiden määrää ja vain yhdelle on jatkossa töitä. Kannelmäen peruskoulun johtokunta perustelee yhtenäistä koulupolkua myös nivelvaiheen poistumisella 6. ja 7. luokkien välillä ja luokan- ja aineenopettajien käytön joustamisella eri luokka-asteilla. Yhtenäisessä koulussa voidaan tiloja käyttää joustavasti ja monipuolisesti. Suuressa koulussa rehtorilla on opetustunteja vain 0-2, jolloin rehtori voi keskittyä kokonaan johtamiseen. Suomi toisen kielenä -oppilaat ja lähikoulu oppilaan näkökulmasta Kannelmäen peruskoulun johtoryhmän lausunnossa se perustelee koulujen yhdistämistä segregaatiokehityksen vähenemisellä. Suomi toisena kielenä – oppilaiden osuus on tällä hetkellä Kannelmäen peruskoulussa n. 13 % ja Pelimannin ala-asteella n. 47 %. Yksi kaikille alueen lapsille ja nuorille yhteinen peruskoulu mahdollistaa tasaisempien oppilasryhmien muodostamisen. Johtokunta edellyttää, että opetusvirasto ja Tilakeskus varmistavat Kannelmäen alueelle terveelliset ja riittävät koulutilat. Lähikoulu on lapsen koulumatkan näkökulmasta ihanteellinen, varsinkin kun on kyseessä pienimmät 7 – 9 -vuotiaat oppilaat ja yhtenäinen koulupolku myös. Kannelmäki on koulualueena varsin laajalle levittyvä ja lähikoulu ei aina ole ihan vieressä. Kun nyt on suunniteltu, että maahanmuuttajataustaisia oppilaita jaetaan tasaisemmin eri koulurakennuksiin, niin miten toteutuu lähikoulun periaate? Entä jos tästä tasaisemmasta jaosta aiheutuu oppilaalle turhan pitkä koulumatka? Moni pieni koululainen kulkee kävellen koulumatkansa. Millä perusteella maahanmuuttajataustaisia oppilaita jaetaan eri rakennuksiin kiinnostaa myös. Tällä hetkellä nämä oppilaat eivät ole jakautuneet kotinsa sijainnin mukaan tasaisesti Kannelmäkeen, vaan heitä on enemmän vuokrataloalueilla. Tällä hetkellä Pelimannin ala-aste on remontissa ja tulevaisuudessa on suunniteltu, että tästä koulurakennuksesta luovutaan kokonaan, kun Kuninkaantammen asuinalueelle rakennetaan uusi koulu. Kannelmäen peruskoulun alakoulutiloissa on siis tällä hetkellä myös Pelimannin ala-asteen oppilaat omien alakouluikäisten lisäksi. Nyt Kanneltien tiloissa opiskelee suuri määrä oppilaita, niin että ruokailuihin on varattu noin vartti aikaa ja tähän sisältyy hieman jonottamista ruoanottovaiheessa. Aikaisemmin tämän Kanneltien koulun pihalla on ollut myös parakkeja, jotka tässäkin tilanteessa helpottaisivat oppilaiden tilanahtautta. Tulevaisuudessa Kannelmäen vanha ostoskeskus puretaan ja tilalle rakennetaan kerrostaloja. Näin ollen oppilaiden määrä alueella kasvaa varmasti. Miten taataan riittävä määrä hyväkuntoisia opetustiloja on alueen oppilaiden ja asukkaiden jatkuva huolen aihe, johon he eivät ole saaneet tyydyttävää vastausta, vaikka asiasta järjestettiin keskustelutilaisuus. Tämän huolen jaan heidän kanssaan, sillä olen ollut oppilaana kahdessa koulurakennuksessa ja työntekijänä alueen päiväkodissa ja tiedän mitä tilanahtaus on. Johanna Henriksson, sosionomi (ylempi AMK) opiskelija Lisätietoa Helsingin kaupunki, Kaupunginvaltuusto, Esitys11: Kannelmäen peruskoulun ja Pelimannin ala-asteen koulun yhdistäminen yhtenäiseksi peruskouluksi. Helsingin kaupunki, Opetusvirasto, Perusopetuslinja, Linjanjohtaja, Pelimannin koulun johtokunta, Kannelmäen koulun johtokunta, ryhmäkirje. Helsingin kaupunki, Kannelmäen peruskoulu, Johtokunta, Pöytäkirjanote 5/2015, Lausuntopyyntö. Tilastoja 31 2013, Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2013, Helsingin kaupunki, Tietokeskus. Varvikko, Jauri 2016. Keskustelutilaisuus asukkaille Runonlaulajantien koululla. Lehtiartikkeli ilmaisjakelulehti Tanotorvessa 16.3.2016. Julkaisija: Kaarela-seura ry.

Lue lisää

Mitä mieltä on täyttää kaatopaikat käyttökelpoisella ruoalla?

4.9.2015

Sosiaalialan bloggaajat

Minua kauhistuttaa ja suututtaa ne valtavat määrät syömäkelpoista ruokaa, joka vuosittain menee kaatopaikalle, kun sioillekaan niitä ei enää saa tarjoilla. Olen kuullut, että Euroopan työpaikkaruokaloiden yli jäävällä ruoalla voisi ratkaista nälänhädän Afrikassa. Näin yksinkertaista se ei tietenkään ole, mutta voisimme täällä hyvinvointivaltioissa hiukan miettiä omia käytäntöjämme, alkaen omasta jääkaapistamme. Ranska antoikin meille muille hyvän esimerkin muuttamalla lainsäädäntöänsä: Suuret supermarketit eivät saa enää tuottaa ruokajätettä! Jyväskylä mallina Suomessa Jyväskylän kaupunki on tehnyt uraa uurtavaa työtä ruokahävikin vähentämiseksi kaupungin eri toimipisteiden ruokaloissa. Kokeiluihin on lähdetty ennakkoluulottomasti ja osa niistä todettu käyttökelpoisiksi, osa taas ei edennyt kokeilua pidemmälle. Haasteita on ollut mm. lainsäädännön ja työpaikkaruokaloissa maksavien asiakkaiden vähenemisen vuoksi. Kouluissa on jouduttu miettimään myös oppilaiden turvallisuutta. Kuitenkin monissa muissa kunnissa on otettu mallia Jyväskylästä ja mm. Vantaa jakaa ylijäänyttä ruokaa ilmaiseksi. Jotkut kokevat ilmaisen tai halvan ruoan myymisen uhkaksi ja Jyväskylän seudulla yrittäjät ovatkin nousseet takajaloilleen. Kaupungin lakimies otti kuitenkin kannan, että hävikkiruoan jakaminen/myyminen ei kilpaile ravintolapalveluiden kanssa ja ei sen vuoksi myöskään vääristä kilpailua tai riko lakia. Helsingissä on yritetty seurata muiden jalanjäljissä Marraskuussa 2013 kaupunginvaltuutettu Petra Malin teki aloitteen ylijääneen kouluruoan kokeiluluontoisesta myymisestä tai jakamisesta Helsingissä. Aloitteen oli allekirjoittanut 55 muutakin valtuutettua. Aloitetta perusteltiin mm. ruokahävikin vähentämisellä (joka Malinin mukaan on Suomessa huimat 400 miljoonaa kiloa vuodessa) ja muiden kuntien onnistuneilla kokeiluilla. Hän vetoaa tekstissään myös Helsingin kaupungin omiin arvoihin: taloudellisuuteen ja ekologisuuteen. Kaupungille ruoka- ja siivouspalveluja tarjoava Palmian johtokunnalta pyydettiin lausunto asiasta, jossa ilmeni, ettei Palmia sinänsä vastusta asiaa, mutta näkee sen koskevan myös monia muita tahoja, kuten kouluisäntäpalveluja ja turvapalveluja. Huhtikuussa 2014 kaupunginhallitus päätti jättää aloitteen käsittelyn pöydälle jääden odottamaan lisäselvityksiä siitä, miten toiminta voitaisiin käytännössä järjestää. Vuoden 2014 syyskuun loppuun mennessä oli lisäselvitykset tehty ja kokeilu päätettiin aloittaa. Kokeilun tarkoitus oli kestää marraskuun 2014 alusta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun saakka. Palmia tiedusteli 29 toimijalta heidän haluaan ottaa ruoan jakelua vastuulleen ja lisäksi muutama toimija otti yhteyttä heihin oma-aloitteisesti. Näistä 14:lle lähetettiin tarkemmat tiedot eli toimintamallin kuvaus ja kaksi toimijaa ilmoittautuikin työhön. Toinen tosin joutui myöhemmin luopumaan ajatuksesta kuljetusongelmien vuoksi. Kokeiluun lähti lopulta siis yksi toimija, Herttoniemenrannan Asukastaloyhdistys Ankkuri ry ja ruoan lahjoittajaksi Herttoniemenrannan peruskoulu. Jään mielenkiinnolla jään odottamaan, mihin ratkaisuun Helsingin kaupunki päätyy kokeilun jälkeen. Olen vakuuttunut, että jos asiaa todella halutaan viedä läpi, se on mahdollista. Onhan se mahdollista myös muualla Suomessa. Eri asia on sitten se, löytyykö halukkaita toimijoita ruoan jakajaksi. Ruokaa ei kuitenkaan voi lastata auton takakonttiin ja sieltä käsin sitä jaella, vaan hygienialainsäädäntö on otettava huomioon. Järjestöillä ei välttämättä ole varaa tai riittävästi henkilökuntaa hoitamaan toimintaa asianmukaisesti. Haluan uskoa, että pilkuntarkassa sääntövaltiossamme ovat asenteet hiljalleen muuttumassa ja lukuisten määräysten ja ohjeiden sijaan alamme ajattelemaan maalaisjärjellä. Ehkäpä kymmenen vuoden kuluttua kaikki ylimääräinen ruoka saadaan hyötykäyttöön, eikä sitä enää kukaan kyseenalaista. Heta Niinimäki, sosionomi ylempi AMK-opiskelija Lisätietoa Vantaa myy ylijäämäkouluruoan. Verkossa. Ranska kielsi ruokajätteen poisheiton. Verkossa. Jyväskylä myy ylijäämäkouluruon. Verkossa. Ylijäämäruoan myynti ei riko lakia. Verkossa. Helsingin kaupunginvaltuusto. Verkossa.

Lue lisää

Nuorten aloitteet kerran vuodessa Helsingin kaupunginvaltuustolle tiedoksi

29.8.2015

Sosiaalialan bloggaajat

Helsingin kaupungin kaupunginvaltuusto päätti 25.3.2015 ottaa työjärjestykseen uuden pykälän, koskien nuorten aloitteita. Päätös tehtiin kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Uudessa pykälässä 25 a määritellään, että kaupungin hallituksen tulee kerran vuodessa esittää valtuuston tietoon kaupungin toimivaltaan kuuluvissa asioissa 13-17 -vuotiaiden nuorten aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet sekä Ruuti nuorten osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmän ydinryhmän lausunto asiassa. Ruuti on Helsingin kaupunginhallituksen vuonna 2011 perustama nuorten vaikuttamisjärjestelmä. Sen tavoitteena on mahdollistaa nuorten osallistuminen kaupungin päätöksentekoprosessiin jo asioiden valmisteluvaiheessa sekä aktivoida nuoria mukaan vaikuttamistoimintaan. Ruuti.net sivuston kautta kenen tahansa 13–17-vuotiaan helsinkiläisnuoren on mahdollisuus tehdä aloitteita sekä seurata niiden etenemistä kunnallisessa päätöksenteossa. Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksellä halutaan tukea helsinkiläisten nuorten vaikuttamismahdollisuuksia itseään ja ympäristöään koskevissa asioissa sekä vahvistaa Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän roolia osana kunnallista päätöksentekoa. Kaupunginvaltuustolle esiteltävät nuorten aloitteet voivat koskea paikallisia, oman lähialueen julkisia palveluita, ajankohtaisia nuorten elämään liittyviä aiheita tai koko kaupunkia koskevia asioita. Vaikuttamista lisäävä asenneilmapiiri Nuorten osallistuminen ja aidot vaikuttamismahdollisuudet edellyttävät asenneilmapiiriä, joka tukee nuorten kuulemista ja kuuntelua. Vaikuttamismahdollisuuksien tarjoaminen nuorille on myös kirjattu Nuorisolakiin (72/2006). Vaikuttamismahdollisuuksien luominen on kuntien vastuulla yhtä lailla kuin kunnille kuuluu vastuu nuorisotyöstä sekä nuorten asuin- ja elinolojen parantamisesta. Kaupunginvaltuuston päätös ottaa nuorten aloitteet käsittelyyn ainakin kerran vuodessa, on askel kohti kannustavaa ja osallistumiseen rohkaisevaa ilmapiiriä, jossa nuoret nähdään omien asioidensa asiantuntijoina. Kun tavoitellaan nuorten hyvinvoinnin parantamista, aivan ensiarvoisen tärkeätä olisikin kysyä nuorilta itseltään: mitä heidän asioiden hyväksi voitaisiin tehdä? Mitkä asiat tai tekijät nuorten ympäristössä sekä palveluissa hankaloittavat heidän elämäänsä ja mitkä puolestaan tukevat sekä vahvistavat nuoria oman elämänsä toimijoina? Se, miten nuoret itse kokevat oman elinympäristönsä, saattaa poiketa päättäjien näkemyksistä. Ottamalla nuorten aloitteet säännönmukaisesti käsittelyyn myös kaupunginvaltuustossa, luodaan asenneilmapiiriä, jossa nuorten ääni tulee kuuluviin sekä varmistetaan nuorten aloitteiden käsittely kaupungin virastoissa. Nuorten osallistumisesta tehdään näin osa virastojen vakiintunutta toimintaa. Aloitteiden johdosta käynnistyneet toimenpiteet tiedoksi valtuustolle Nuorten äänestysinnokkuus ja osallistuminen järjestötoimintaan on nuorten ikäluokissa Nuorisobarometrin 2013 mukaan vähäistä, vaikka nuoret nimesivät nämä keinot itse tehokkaimmiksi vaikuttamisen muodoiksi. Kunnat voivat omalla toiminnallaan ja päätöksenteollaan tukea nuorten osallistumista. Helsingin kaupunginvaltuuston päätös nuorten aloitteista luo kaupungin päätöstentekoon rakenteen, joka osaltaan velvoittaa virastoja nuorten aloitteiden aktiiviseen käsittelyyn. Pidän päätöksessä erityisen hyvänä asiana sitä, että aloitteita esiteltäessä valtuustolle hallituksen tulee myös esitellä aloitteiden pohjalta suoritetut toimenpiteet. Oletuksena tällöin on, että nuorten aloitteet myös käynnistävät toimenpiteitä ja niillä on todellisia vaikutuksia nuorten ympäristöön. Uskoisin, että nuorten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa kasvaa nimenomaan tällaisten vaikuttamisrakenteiden luomisen ja vakiinnuttamisen myötä. Kun osallistuminen ja vaikuttaminen tehdään nuorille helpoksi, sekä osallisuuteen kasvattaminen aloitetaan varhain perusopetuksen puolella, varmistetaan että meillä on tulevaisuudessakin aktiivisia kansalaisia, jotka osallistuvat demokratian ylläpitämiseen. Jokainen meistä varmasti kokee asiat enemmän omikseen, silloin kun ovat itse päässeet vaikuttamaan asioiden toteutumiseen. Näin on varmasti myös nuorten kohdalla, jotka kaipaavat vastuuta ja aitoja osallistumismahdollisuuksia. Aino Hiltunen, sosionomi ylempi AMK opiskelija Helsingin kaupunki. Kaupunginvaltuusto. Pöytäkirja 6/2015. verkossa. Myllyniemi, Sami (toim.) 2014. Vaikuttava osa – Nuorisobarometri 2013. Helsinki: Nuorisotutkimusseura Nuorisolaki 72/2006

Lue lisää