Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Vantaan kaupunginhallituksen valtuustokauden 2018-2021 yhtenä strategisena tavoitteena on tukea vauvaperheitä entistä varhaisemmassa vaiheessa. Kaupunginhallitus on hyväksynyt myönteisen erityiskohtelun toimenpiteet ja lapsiperheiden kotipalvelu on valittu yhdeksi myönteisen erityisrahan projekteista vuodelle 2021. Projektin tavoitteena on tarjota kaikille vauvaperheille kolme ilmaista lapsiperheiden kotipalvelun käyntiä ja tavoittaa tätä kautta ennakoiden varhaisesta tuesta hyötyvät perheet. Myönteisen erityiskohtelun tarkoituksena on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kohdistaa tukea ja resursseja sinne missä tuen tarve on tavallista suurempi. Myönteistä erityiskohtelua on tärkeää kohdentaa alueille, joissa on paljon vieraskielistä väestöä, työttömyyttä tai matala koulutus- ja tulotaso. (Vantaan kaupunki 2020.) Tavoitteena on, että huonommat lähtökohdat kompensoidaan antamalla ylimääräistä tukea ja näin pyritään luomaan ihmisille ja ryhmille yhtäläiset mahdollisuudet ja edellytykset käyttää hyväksi yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia. (Tapola & Tuohikumpu 2005: 12.) Vauvaperheiden tukeminen on parasta ennaltaehkäisyä, mitä lapsiperheille voidaan tarjota. Tiedetään, että häiriöt lapsen ja vanhemman varhaisessa vuorovaikutussuhteessa ovat yhteydessä lapsen psyykkisiin ja sosiaalisiin ongelmiin myöhemmin. On tärkeä tukea perheitä riittävän hyvän vanhemmuuden saavuttamiseksi etenkin silloin, kun perheessä erilaisia riskitekijöitä, joilla voi olla vaikutusta varhaisen vuorovaikutuksen myönteiseen kehittymiseen vanhemman ja lapsen välille. Riskitekijöitä voivat olla mm. vanhemman mielenterveyden häiriö, päihteiden käyttö, heikko kielitaito, verkostojen puute ja taloudelliset haasteet. Lisäksi myös vauvan vaativahoitoisuus ja kun kyseessä on  monikkoperhe voivat vaikuttaa haitallisesti myönteisen vuorovaikutuksen kehittymiseen. Miksi myönteistä erityiskohtelua Vantaalla? Alueellinen eriytyminen on kasvanut Vantaalla viime vuosina Alueiden väliset hyvinvointierot vähenevät Asukkaiden väliset hyvinvointierot vähenevät Suomen monikulttuurisin kaupunki hoitaa myös kotoutumisen parhaiten (Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä 2019 -> 18,9 %,) (Piia Sauranen 2019) Mitä perheiden varhaisella tukemisella voidaan saavuttaa Vuoden 2015 alusta lähtien lapsiperheiden välttämättömät kotipalvelut säädettiin subjektiiviseksi oikeudeksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018). Terveyden ja hyvinvointilaitoksen ”Mitä vauvaperheille kuuluu” tutkimuksen mukaan lapsiperhepalveluista yleisimmin riittämättömiksi koettiin tiedon määrä apuväline- ja vammaispalveluista, perhetyöstä, kotipalvelusta ja parisuhdepalveluista. Vauvaperheissä tarvittiin tukea etenkin jaksamiseen. (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2018.) Pääkaupunkiseudulla on yleistä, että perheiden läheisverkostot ovat pienet tai niitä ei ole ollenkaan, minkä vuoksi ulkopuoliselle avulle on tarvetta. Lapsiperheiden kotipalvelu voi tarjota vanhemmille omaa aikaa ja mahdollisuutta lepoon. Kehityksen ihmeet (Kehi) -seurantatutkimuksessa (HY, TaY ja HUS) havaittiin, että vanhemmaksi tulemiseen liittyy usein myönteisten tunteiden lisäksi myös ristiriitaisia tunteita. Osalla vanhemmaksi tuleminen lisää voimakkaampia masennus- tai ahdistusoireita, ja tällä tiedetään olevan yhteys lapsen kehitykseen. (Hilska, Pyhälä-Neuvonen ym. 2020.) Mitä aiemmin perheitä tuetaan, sitä tehokkaampaa tuki on. Myönteisen erityisen kohtelun lapsiperheiden kotipalvelun projektilla voidaan merkittävästi lisätä vauvaperheiden tietoisuutta lapsiperheiden palveluista laajemminkin ja tällä voi olla suuri merkitys sille, että perheet saavat heille kuuluvat palvelut entistä varhaisemmassa vaiheessa. Lisäksi tällä voidaan ennaltaehkäistä lapsiperheiden isompien ongelmien syntymistä ja ehkäistä lastensuojelun tarvetta. Projekti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä neuvolan kanssa. Tarjoamalla lapsiperheiden kotipalvelua kaikille vauvaperheille valituilla alueilla tehdään avun saannista helppoa ja samalla perheet tulevat tietoiseksi kotipalvelun tarjoamasta avusta. Tuki on maksutonta, joten taloudellinen tilanne ei estä tuen vastaanottamista. Mikäli palvelua saavilla perheillä havaitaan lisätuen tarvetta, voidaan heidät ohjata saamaan sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arvio ja sitä kautta tukevammat palvelut jo varhaisessa vaiheessa. Myönteinen erityiskohtelu luo tasa-arvoa, ja projekti onkin Vantaan kaupungilta  taloudellisesti ja inhimillisesti tarkasteltuna hyvä satsaus. Kirjoittaja Terhi Leskinen, sosiaalialan (ylempi AMK) opiskelija Lähteet Vantaa.fi n.d. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan hankkeet ja projektit v. 2020. https://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/talous_ja_strategia/hankkeet_ja_projektit/sosiaali-_ja_terveydenhuollon_toimiala.  Viitattu 29.11.2020. Vantaan kaupunki 2020. Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelma. https://www.vantaa.fi/uutisia/101/0/142676. Viitattu 29.11.2020 Hilska Iida & Pyhälä-Neuvonen Riikka & Varhaisen kehityksen ja perhesuhteiden ammatillinen työryhmä. Uutta tutkimustietoa vauvaperheiden tukemiseen. Psykologilehti 6.10.2020. Saatavilla osoitteessa: https://psykologilehti.fi/uutta-tutkimustietoa-vauvaperheiden-tukemiseen/. Viitattu 29.11.2020 Sauranen Piia 2019. Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelma 2019–2021. http://www.socca.fi/files/8333/Vantaan_myonteisen_erityiskohtelun_toimintaohjelma_Piia_Sauranen.pdf. Viitattu 29.11.2020. Sosiaali- ja terveysministeriö 2018. Kuntainfo: Lapsiperheiden kotipalvelut ja lastensuojelun käsittelyajat 18.4.2018. https://stm.fi/-/kuntainfo-lapsiperheiden-kotipalvelut-ja-lastensuojelun-kasittelyajat. Viitattu 29.11.2020. Tapola-Tuohikumpu, Sirpa 2005: Positiivisella diskriminaatiolla varhaista tukea. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Positiivisen diskriminaation hankekokonaisuuden (2001–2004) loppuraportti. SOCCAn ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja 3/2005. http://www.socca.fi/files/152/Positiivisella_diskriminaatiolla_varhaista_tukea_tapola_tuohikumpu_2005.pdf. Viitattu 7.12.2020. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2018. Mitä vauvaperheille kuuluu. LTH-tutkimuksen 3–4-kuukautisten vauvojen ja heidän perheidensä pilottitutkimuksen perusraportti. Työpaperi 18/18.  https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136799/TY%C3%962018_18_Mit%C3%A4%20vauvaperheille%20kuuluu_9.10.2018_web.pdf?sequence=1&isAllowed=y.  Viitattu 29.11.2020.