Opiskelija Sari Rekilä toi blogitekstissään (11.4.2019) Empatia osana ammatillista kasvua sosiaalialalla osuvasti esille sen, että empatiaa ei opita vain luennoilla, vaan oman kokemuksen kautta, kokemuksellista oppimista hyödyntäen. Hän oli löytänyt kirjallisuuskatsauksessaan monia erilaisia kokemuksellisen oppimisen keinoja empatiataidon kehittämiseksi. Rekilä käsitteli kirjoituksessaan muun muassa Mindfullnessia, fiktiivisten kertomusten lukemisen merkitystä ja Tunnepäiväkirjan pitämistä. Hän toi myös esille reflektion tärkeyden empatian oppimisessa.

Rekilän havainnot ovat tärkeitä ja ajankohtaisia — eivät vain sosiaalialalla, vaan myös laajasti ajateltuna monilla aloilla. Näin on esimerkiksi siksi, että empatiataitoja kehittämällä voi luoda myötätunnon täyteisiä yhteyksiä itseä ympäröivään maailmaan. Empatia on avain myös yhteisön sisäiseen turvallisuuteen ja sen ylläpitoon. Empatiassa olennaista on hetkittäin samaistuminen toisen asemaan niin, että säilyttää kuitenkin oman erillisyytensä (ja siihen liittyvät tunteet) ja hallitsee tunteensa.

Empatian merkitys on huomattu myös tekoälykeskustelussa, jossa on havaittu, että tekoälyn kehittymisen myötä syntyy myös tarvetta uusille taito- ja osaamisyhdistelmille (Koski 2018). Tällöin koulutussisältöihin ehdotetaan huomioitavaksi sosiaalisen älykkyyden kehittämistarve ja muut tekoälyä täydentävät taidot (Koski 2018). Myös Linturin ja Kuusen (2018, 400) luettelemien megatrendien mukaan (kohta: arvomaailman kehitys & maailman kokeminen) monikulttuurisuus, elämyksellisyys, uskonnollisen kollektivismin ja yksilöllisyyden ristiriidan lisääntyminen, ympäristötietoisuuden kasvaminen ja voimistuvat teknologiapelot (Linturi & Kuusi 2018, 400), voivat osaltaan tasapainottua entistä empaattisemmalla kohtaamisella ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisellä.

Empatian kehittyminen lähtee liikkeelle siitä oivalluksesta, että empatiaa voi oppia

Empatiaa voidaan oppia ja opettaa (Raatikainen, Rauhala ja Mäenpää 2017; Raatikainen 2018) ja se voidaan ottaa huomioon opetussuunnitelmissa[1]. On havaittu, että jo pelkästään empatian kehittämisen mahdollisena pitäminen lisää empatiaa. Empatian kehittyminen lähtee liikkeelle siitä oivalluksesta, että empatiaa voi kehittää (Aaltola & Ketola 2018). Empatian kehittyminen ammatilliselle tasolle edellyttää kuitenkin harjoittelua (ja reflektiota), vaikkakin elämänkokemus voi antaa tietyt perusvalmiudet empatian käyttöön (Hepworth & Larsen 1990).

Ammatillinen empatia (Qualified Empathy) on empatiaa, jossa empaattinen kohtaaminen ei pysähdy vain asiakkaaseen tai potilaaseen, vaan se on laajasti empaattista yhteisöä rakentavaa. Siinä huomioidaan myös kollegat ja esimiehet kohtaavassa läsnäolossa.  Ammatillisessa empatiassa tietoisella ja jatkuvalla reflektiolla on suuri merkitys — ammatillisesti empaattisesti suhtautuva kehittyy empaattisessa reflektiossa itseohjautuvaksi, kuitenkin säilyttäen rajat ja kyvyn eritellä omia tunteitaan (Raatikainen, Rauhala & Mäenpää 2017). Empatia voi edistää myös työelämän laatua (State of Workplace Empathy).

Ammatillista empatiaa rakentamassa

Sosiaalialan tutkinnossa empatiaa on opetettu ja opetetaan yhdistäen taidelähtöisyyttä (ks. mm. Austring & Sorensen 2011), teoriaopintoja ja työharjoittelua. Alustavien tulosten mukaan opiskelijat ovat kokeneet monipuolisen ja monimenetelmällisen empatian käsittelyn tärkeänä asiana. Empatian äärelle pysähtyminen osana opintoja on koettu herättelevänä ja itsereflektiota vahvistavana asiana[2]. Empatian itsestään selvänä pidettävä luonne on kyseenalaistettu, ja empatian opiskelu ja oppiminen on koettu merkityksellisenä. Ammatillista empatiaa (QE) osana ammatti-identiteettiä on rakennettu moninaisia lähestymistapoja ja oppimisympäristöjä hyödyntäen.

“After our lectures I feel that my idea of empathy is more compete. Term used in class – qualitative empathy – is good description of most effective and needed version of empathy.”

“Before this course and reading some of the articles about empathy, I had the assumption that empathy is mostly something that we have innate to us and it cannot really be changed. However, empathy is something that can actually be worked on, and people can learn and develop it.”

“I now have some knowledge on the methods that I can use to improve my empathy skills “

Opiskelijoiden havainnot puoltavat ajatusta siitä, että empatiaa (Ammatillista empatiaa, QE) voidaan opettaa ja oppia. Ennen kaikkea viesti opiskelijoilta on, että ammatillisen empatian opetusta tarvitaan entistä enemmän ja systemaattisemmin koko opintojen aikana, jotta se juurtuu osaksi ammatillista identiteettiä ja antaa vahvuutta vastuullisissa ja haasteellisissa tilanteissa. Reflektio on avain oman käyttöteorian jäsentämiseen. Reflektointi tukee yksilön persoonallista kasvua — ihminen oppii vahvuuksistaan, heikkouksistaan sekä tavoistaan reagoida ja toimia (Nivala & Ryynänen 2019). Ammatillisesti empaattisesti toimiessa tarvitaan näitä taitoja.

Kirjoittaja:
Eija Raatikainen

Lähteet:

Aaltola, E. & Ketola, S. 2017. Empatia – Myötäelämisen tiede. Into.

Austring B.D. & Sorensen, C.M. 2011. A Scandinavian View on the Aesthetics as a Learning Media. Journal of Modern Education Review (2) 2. 90—101.

Hepworth, D. H. & Larsen, J. A. 1990. Direct Social Work Practice: Theory and Skills. Belmont, CA: Wadsworth.

Koski, O. 2018. Tekoäly ja muuttuva työ. Työpoliittinen aikakauskirja Finnish Labour Review. Ministry of Economic Affaitrs and Employment. 1/2018. Työ- ja elinkeinoministeriö. 61. Vol. 11—21. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160692/TEM%20tyopoliittinen%20aikakauskirja%201_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 14.3.2019.

Linturi, R. & Kuusi, O. 2018. Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037. Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018.  https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1+2018.pdf

Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Gaudeamus. Tallinna.

Raatikainen, E., Rauhala, L. A., & Mäenpää, S. 2017. Qualified Empathy. A key element for an empowerment professional. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, 18. 113—21.

Raatikainen, E. 2018. Empatian monet kasvot. Kirja-arvio. Sosiaalipedagoginen aikakausikirja, vuosikirja 2018. Suomen sosiaalipedagoginen seura. 117—120.

Työelämä 2020 -hanke. Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020. Työ- ja elinkeinoministeriö. Luettu osoitteesta: http://www.tyoelama2020.fi/files/35/tyoelaman_kehittamisstrategia_final.pdf.

Workplace state of Empathy – Executive Summary. https://info.businessolver.com/hubfs/empathy-2018/businessolver-empathy-executive-summary.pdf?hsCtaTracking=7e237aa9-1d60-4cfb-b9a9-2b881143391a%7C0c012412-b9e0-488a-8f56-4c153450c4fa

[1] Ks. Lue lisää mm. Journal of Social Work Education
[2] Alustavia tuloksia esiteltiin Sosiaalipedagogiikan päivien yhteydessä esikonferenssissa Tieteiden talolla 27.3.2019 (Raatikainen, Rauhala ja Mäenpää) Sosiaalipedagogiikan päivien esiseminaari oli teemalla Kasvatus yhteiskunnassa – yhteiskunta kasvatuksessa / Education in Society – Society in Education. Aineistonäytteet on kerätty DPSS tutkinnosta.

The “Qualified Empathy” project concludes this autumn. During the two year project (2015-2017) the project group focused on topics like ”How to teach and learn Empathy in different contexts and method used and developed?”

We conclude that there are many different approaches and new ideas for further teaching practices of “Empathy”.  Several examples from the project are as follows:

Norway

• Highlighting ethical and moral awareness for more appropriate practice in the future
• Challenging the conventionally human-centered perspective of empathy
• If you are interested in more information in this area, the articles will be published by the Norwegian team,in Applied Theatre Research and/or RIDE Research in Drama Education: Journal of Applied theatre.

Denmark

• Presentation of findings from a research project focused on how artists in residence, in cooperation with children, social workers and teachers can promote creativity and empathy.
• Participation in the KULT-project working with 36 kindergartens and almost 900 children all over Denmark which aims to equip social workers to use artists, museums, theatres more often in their daily work with 1-6 year old children to help them develop empathy among other skills.

Finland

• Published review paper “Qualified Empathy – a key element for an empowerment professional” during end of the 2017 in the Finnish Social Pedagogical Society Annual Publication.   
• Presentation of findings at Edinburgh Conference in November 2017
• Invitation to present at the Social Pedagogy Conference in Puebla, Mexico in February 2018.

Our findings were presented at the U!REKA Conference in November 2017 in Edinburgh, Scotland.  Coference-paper (see page 9.). Coference-esitykset.

Although the funding is no longer available, we will continue with the topic.  In the end, the project has been successful in finding new perspectives for teaching and learning one of the most important skills in Social Pedagogical work, empathy.

Katso myös: Ammatillinen empatia sosiaalialan opinnoissa – blogi 15.3.2017.

Eija Raatikainen, Leigh Anne Rauhala and Seija Mäenpää, lecturers

Qualified Empathyilla viitataan ammatilliseen empatiaan, jota voi oppia ja opiskella, ja johon voi opintojen aikana kehittyä. Ammatillisella empatialla kuvataan moniaistillista tapaa oppia ja opiskella empatiaa (esim. Austring & Sørensen 2007).

Tällöin perinteisten oppimis- ja opetusmenetelmien rinnalla otetaan kaikki aistit käyttöön. Se tarkoittaa, että perinteisten oppimistapojen rinnalla käytetään myös luovia menetelmiä, kuten kuvataidetta ja draamaa. Sosiaalialan opetuksessa on perinteisesti keskitytty usein suulliseen tai kirjalliseen reflektioon, kokemisen, välittämisen ja kokemuksellisen ulottuvuuden kustannuksella. Sosiaalialalla tehtävä työ on kuitenkin vuorovaikutukseen, suhteen luomiseen ja luottamukseen perustuvaa työtä. Tällöin vuorovaikutus- ja tunnetaidoilla ja toisen ihmisen hyväksyvällä kohtaamisella on ratkaiseva merkitys.

 

 

Talentian Sosiaalialan asiantuntijapäivillä 14.3.–15.3.2017 Wanhassa Satamassa esiteltiin Metropolia AMK:ssa sosiaalialan NORDPLUS -hanketta, jossa on kehitetty moniaistillista lähestymistapaa oppia ja opettaa empatiaa.

Esityksessä tuotiin esille erään opintojakson avulla (Elämänkulun tukeminen 10 op.), kuinka kognitiivinen lähestymistapa ja luovat menetelmät integroituvat toisiinsa opeteltaessa ammatillista empatiaa.

Empatia on tärkeä asia sosiaalialan tuloksellisuuden näkökulmasta, sillä tutkimuksin on osoitettu (Gerdes & Segal 2011), että empatiaa kokeneiden asiakkaiden kanssa työskentely on ollut vaikuttavampaa. Lisäksi empatian on todettu vähentävän työntekijöiden loppuun palamista.

Ammatillisen empatian pedagoginen kehittämistyö on ollut osa NORPLUS -hanketta (2015–2017).

 

 

Kumppaneina hankkeessa ovat olleet Norwegian University of Science and Technology, Trondheimista ja Zealand University College of Social Education, Roskildesta. Hanke jatkuu lokakuun 2017 loppuun, mutta yhteistyö ja jatkokehittely työelämän kanssa kiinnostavat.  Hankkeesta Metropolian TKI-sivuilta.

Eija Raatikainen, KT, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu, sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalue

Kysy lisää  Eija.Raatikainen(at)metropolia.fi