Lastensuojelun tila Vantaalla: hätähuuto kuultiin
Lastensuojelun hätähuutoja myös Vantaalta Vantaan kaupungin lastensuojelun tila nousi esiin mediassa viime syksynä, kun sosiaalityöntekijät nostivat tilanteensa esiin mediassa. Myös asiakkaat olivat äänessä ja arvostelivat Vantaan lastensuojelua. Tämän myötä Vantaan kaupunki halusi selvityksen lastensuojelun tilasta ja selvitystä tekemään koottiin työryhmä. Selvitys valmistui tammikuussa 2015. Selvityksessä kuultiin koko lastensuojelun henkilöstöä siten, että ensin työryhmät kävivät asioita läpi omissa tiimeissään. Näistä esiin nousseista teemoista koottiin keskeisimmät, joita työstettiin työpajoissa, joihin oli koottu edustajat eri työyhteisöistä. Selvityksestä koottiin raportti. Vantaan kaupunginhallitus käsitteli selvitystä istunnossaan 26.1.15. Raportti tuotiin hyväksyttäväksi 2.3.15 istuntoon. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa 2.3.2915 Selvityksen raportissa tuotiin esiin Vantaan lastensuojelun epäkohtia ja kehittämisehdotuksia. Selvityksestä kävi ilmi, että Vantaan kaupungilla on pulaa pätevistä sosiaalityöntekijöistä, mikä ajaa lastensuojelua ahtaalle. Työntekijöiden vaihtuvuus ja pula pätevistä työntekijöistä ovat ongelmista suurimmat. Lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä muodollisesti päteviä työntekijöitä on vain 16 % ja melkein puolet työntekijöistä oli aloittanut työn vuoden 2014 aikana, eli työntekijöiden vaihtuvuus on suuri. Hätähuuto kuultiin Tarvittiin useita hätähuutoja median kautta, ennen kun Vantaan lastensuojelun tila otettiin todesta. Onneksi hätähuuto kuultiin ja ryhdyttiin viimein toimenpiteisiin. Selvityksessä tuotiin esiin kehittämisehdotuksia, työntekijöitä ei kuitenkaan olla lisäämässä. Helsingin Sanomat -lehti kirjoitti asiasta 23.1.15 artikkelissa ”Vantaan lastensuojeluun ei tipu lisää työntekijöitä”. Artikkelissa kerrotaan tehdystä selvityksestä ja haastatellaan perhepalveluiden johtajaa. Selvityksen perusteella lastensuojelun tilaa korjataan muilla toimenpiteillä. Vantaa ei ole siis lisäämässä sosiaalityöntekijöiden määrää. Sen sijaan työntekijöitä pyritään houkuttelemaan tarkistamalla palkkausta, samalla pyritään työntekijöiden pysyvyyteen. Myös työntekijöiden koulutusta ja pätevöitymistä tuetaan. Kuka sammuttaa tulipalot? Vaikka lastensuojelun tila Vantaalla onkin otettu nyt todesta ja toimenpiteisiin on ryhdytty, eivät toimenpiteet kuitenkaan auta lastensuojelua juuri nyt. Henkilökunnan palkkauksen nostoa suunnitellaan ja panostetaan henkilöstön pätevöitymiseen tukemalla opintoja. Näiden toimenpiteiden vaikutukset tulevat kuitenkin näkyviin viiveellä. Uusi sosiaalihuoltolaki tulee viemään lastensuojelun painopistettä enemmän ennaltaehkäiseviin palveluihin, mutta ei sinällään tiputa asiakasmääriä välittömästi. Emme voi vain odottaa, että nämä helpotukset tulevat, koska hätä on tässä ja nyt. Asiakkaan ääni On hyvä että työntekijöitä kuultiin oman työnsä kehittämisessä ja työntekijöiden näkökulma oli selvityksen lähtökohta. Selvityksessä ei kuitenkaan otettu huomioon asiakkaan näkökulmaa, mikä mainitaankin raportissa ja selitetään ajanpuutteella. Selvityksessä kuitenkin kerrotaan, miten asiakasnäkökulmaa aiotaan tuoda työn kehittämisessä enemmän esiin ja työn tavoitteena on asiakaslähtöisyys. Asiakkaan osallisuuden huomioiminen ilmeni puutteena myös selvityksessä, aikaa asiakkaan kohtaamiseen ja kuulemiseen ei ole ja muut työtehtävät vievät aikaa asiakastyöltä. Selvityksessä ehdotetaan sosiaalityöntekijöiden työtehtävien priorisoimista ja turhien työtehtävien karsimista jakamalla työtä muille, jotta varsinaiseen asiakastyöhön jää enemmän aikaa. Suunnitteilla oli myös asiakkaista koostuvien kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen työn kehittämisessä. Toivotaan, että asiakaan äänet saadaan oikeasti kuulumaan ja työn lähtökohdaksi, kuten sen pitäisi olla. Mikäli sosiaalityöntekijöiden työtaakkaa ei saada kevennettyä, on tämä melko mahdotonta. Kriittiset hetket Jatko näyttää, miten Vantaan lastensuojelun käy. Kuultiinko hätähuudot liian myöhään ja oliko tehdyt ratkaisut riittäviä, vai jäivätkö ne liian pieniksi ja nimellisiksi todelliseen tarpeeseen nähden. Ainakin suunta on oikea. Vantaan vahvuus on se, että työntekijät suhtautuvat työnsä kehittämiseen vakavasti ja työstä halutaan saada parempaa kaikille, niin asiakkaille kuin työtekijöillekin. Uskon että kukaan ei halua tehdä työtään huonosti, ja on hirveää lähteä työpäivän jälkeen kotiin, jos kokee, ettei pystynyt tekemään työtään kunnolla. Joskus sillä voi olla jopa kohtalokkaat seuraukset. Toivotaan että lastensuojelun työntekijät niin Vantaalla kun muuallakin saavat mahdollisuuden tehdä työtään laadukkaasti, se on kaikkien etu ja toive. Maiju Huttunen, sosionomi ylempi AMK-opiskelija Lisätietoa Marja Allto ja Maija Salomaa: Vantaan lastensuojeluun ei tipu lisää työntekijöitä”. http://www.hs.fi/kaupunki/a1421987636592 Selvitys lastensuojelun tulosyksikön tilanteesta Vantaan kaupunginhallitukselle 2.3.2015.
Helsinki mukaan Ohjaamo-hankkeeseen!
Oli ilahduttavaa lukea Helsingin kaupungin päätöksestä tarttua mahdollisuuteen ja lähteä mukaan nuorten palveluverkostoja kehittävään Ohjaamo-hankkeeseen. Helsinki on perustamassa yhteistyössä Espoon ja Vantaan kanssa työllisyyden edistämiseksi uutta Ohjaamo-palvelupistettä nuorille. Palvelupisteen on tarkoitus palvella nuoria Helsingin keskustassa. Ohjaamo-hankeen on suunniteltu käynnistyvän vielä tämän kevään aikana. Ohjaamo hankkeessa on tarkoituksena perustaa nuorille matalan kynnyksen palvelupiste, joka sitoo yhteen jopa 25 eri alojen asiantuntijaa. Hanke on suunnattu 15-29-vuotiaille työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jääneille nuorille. Hankkeelle on myönnetty kolmivuotinen rahoitus Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Ohjaamosta nuorelle kokonaisvaltaista tukea Ohjaamo-hankkeen taustalla on tavoite kyetä tehokkaammin ja laadukkaammin vastaamaan nuorisotakuun asettamiin tavoitteisiin. Ohjaamo-hanke perustuu nuorten omiin näkemyksiin siitä, mitä nuoret kaipaavat työllistyäkseen ja päästäkseen koulutuksen piiriin. Hankkeella on siis virkistävän asiakaslähtöinen tausta. Ohjaamo-hankkeessa nuori voi tulla palvelupisteeseen itse tai jonkun yhteistyötahon ohjaamana. Ohjaamo-toiminnan tavoitteena on tarjota nuorelle vahvaa yksilöllistä tukea sekä koulutuksen, työllistymisen sekä kuntoutuksen palveluita yhden palvelupisteen kautta. Tärkeä ja merkittävä tavoite toiminnalle on se, että palveluprosessi säilyisi katkeamattomana silloinkin kun nuori tarvitsee erilaisia monialaisia palveluita, jotka sijoittuvat eri hallinnonaloille. Ohjaamo-hankkeen kautta ”yhden luukun”- periaatteella nuorten palvelut halutaan yksinkertaistaa ja eri toimijat saattaa yhteen tiiviiseen sopimusperustaiseen yhteistyöhön. Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on olemassa paljon erilaisia nuorille suunnattuja palveluita, joita ei kuitenkaan välttämättä löydetä eikä osata käyttää. Yhteistyötä onkin Ohjaamo-hankkeessa tarkoitus tehdä todella laajassa verkostossa mm. TE-palvelujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen, liikuntapalvelujen, nuorisotyön, työpajojen, yrityspalvelujen, oppilaitosten, talous- ja velkaneuvonnan, nuorisopsykiatrian toimijoiden ja vapaaehtoistyön toimijoiden kanssa. Myös Espoon, Helsingin ja Vantaan välinen yhteistyö on Ohjaamo-toiminnassa avainasemassa, sillä nuorten elämää, työtä ja koulutusta ei voi rajata yhden kunnan sisällä tapahtuvaksi: nuori voi asua Helsingissä ja hänen kaipaamansa koulutuspalvelut sijaitsevat esimerkiksi Espoossa. Nuoret oman elämänsä ohjaajina Nuorten osallisuuden vahvistaminen toimii tuen lähtökohtana. Otettaessa nuoret itse mukaan omaa tarvettaan arvioimaan ja palveluverkostoa suunnittelemaan, vahvistetaan samalla nuoren itsetuntemusta ja käsitystä niistä valmiuksista sekä asiantiloista joiden kehittämiseen nuori kaipaa ohjausta. Jotta saavutettaisiin todellisia tuloksia nuorisotakuun tavoitteiden hengessä, nuoren tilannetta olisi katsottava ja ymmärrettävä kokonaisuutena. Yhteen asiaan takertuminen tai yhden ongelman ratkaiseminen ei tuo toivottua tulosta jos samaan aikaan nuoren ongelmat muilla osa-alueilla jäävät ratkaisematta tai jopa lisääntyvät. Myönteistä Ohjaamo-hankkeessa on erityisesti se, että palvelutarjontaan sidotaan mukaan erilaiset kuntouttavat palvelut. Monissa nuorisotakuuhun perustuvissa toiminnoissa ei ole pystytty tähän asti riittävästi huomioimaan niitä nuoria, jotka tarvitsevat elämässä edetäkseen kuntouttavia sekä elämänhallintaa vahvistavia palveluita. Vaikeimmassa asemassa olevat nuoret ovat jääneet helposti palveluiden ulkopuolelle, heidän tarvitessa monialaisia, vahvasti tukevia ja kuntouttavia palveluita. Ohjaamo-hankeen onnistuessa, jatkossa nämä nuoret voisivat saada kaikki tarvitsemansa palvelut yhdestä ja samasta paikasta, yhden työntekijän koordinoimana. Hankkeen tavoitteena on myös tarjota nuorelle vahvaa tukea niin kauan kuin nuori tämän tuen tarvitsee tai hänen tilanteeseen löydetään pysyvämpi ratkaisu. Tiiviillä yhteistyöllä paremmat tulokset Ohjaamo hanke vaatii onnistuakseen tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä asiakaslähtöistä lähestymistapaa. Yhteistyörakenteiden uudistaminen ei ole välttämättä helppoa eikä halpaa, vaikka halua ja hyvää tahtoa löytyisi. Tämän vuoksi hankemuotoinen kehittäminen herättää myös huolta: miten käy yhteistyölle ja toiminnalle hankerahoituksen päättyessä? Olisi myös tärkeää saada työnantajat aktiivisesti hankkeeseen mukaan, jotta työtilaisuuksia nuorille voitaisiin tarjota. Tämän hetkisessä taloudellisessa tilanteessa tämä voi muodostua suureksikin haasteeksi. Palvelupisteen perustaminen ja nuorten palveluiden saattaminen yhteen on kuitenkin uudistus, jota Helsingissä todella kaivataan, jotta pystyttäisiin vastaamaan nuorten palvelutarpeisiin ja saattamaan nuoret palveluiden pariin. Tavoitteena on saada koppi niistä nuorista jotka tähän mennessä ovat pudonneet palveluverkoista ja tuoda heidät yhteisen, nuorelle merkityksellisen, toiminnan pariin. On kohtuutonta että nuoret joutuvat ilman neuvontaa ja ohjausta suunnistamaan usein hajallaan olevien ja pirstaloituneiden palveluiden välillä. Onkin tärkeää kehittää palveluverkostoja, jotka pystyvät vastaamaan nuoren kokonaistilanteesta yhdessä nuoren kanssa. Ohjaamo-hankkeella Helsinki voi myös osaltaan vastata uuden sosiaalihuoltolain asettamaan velvoitteeseen järjestää tarvittaessa nuorille sosiaalista kuntoutusta, jolla tuetaan nuoren työ- ja opiskelumaailmaan sijoittumista (Sosiaalihuoltolaki 1001/2014 17§). Ohjaamo-hankkeen valtakunnallinen kohtaamistilaisuus pidettiin 24.–25.3.2015 Haaga-Helian tiloissa Helsingissä. Aino Hiltunen, sosionomi ylempi AMK-opiskelija Tietoa Ohjaamo-hankkeesta sekä nuorisotakuusta: Gretschel, Anu – Paakkunainen, Kari – Suoto, Anne-Mari – Suurpää, Leena (toim.) 2014. Nuorisotakuun arki ja politiikka. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura: Julkaisuja 150 Helsingin kaupunki: Ohjaamo ottaa kopin nuoresta. 18.2.2015. http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/kaupunginkanslia/ohjaamo-ottaa-kopin-nuoresta Helsingin kaupunki: Ohjaamosta nuorelle uusi suunta. 3.2.2015. http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/kaupunginkanslia/ohjaamosta-nuorelle-uusi-suunta Helsingin Uutiset: Ohjaamo tulee – oletko valmis! 3.3.2015. http://www.helsinginuutiset.fi/blogi/270053-ohjaamo-tulee-oletko-valmis Työ- ja elinkeinoministeriö. Nuorisotakuu on nuoren puolella. http://www.nuorisotakuu.fi/nuorisotakuu/tietoa_takuusta
Psykologipalveluita varhaiskasvatuksen tueksi Nurmijärvelle
Riittäviä psykologipalveluita on edelleen erittäin haasteellista saada ennaltaehkäisevään työhön varhaiskasvatuksen tueksi. Ennalta ehkäisevän työn merkityksestä ja varhaiskasvatuksen riittämättömistä resursseista puhutaan paljon. Yhteiskunnallinen tilanne ja uutisointi kertovat jatkuvista perheiden, lasten ja nuorten sosiaalista ongelmista. Haasteita esiintyy niin kotona, päiväkoti- kuin koulumaailmassakin. Siitä huolimatta varhaiskasvatuksen psykologien toimien lisäämistä joudutaan perustelemaan päätöksentekijöille perinpohjaisesti ja aloitteita resurssien lisäämiseksi on äärimmäisen vaikea saada läpi. Valtuustoaloitteella lisää henkilöstöä Nurmijärvellä Kaisu Paulanto ja 32 muuta valtuutettua allekirjoittivat 30.1.2013 Valtuustoaloitteen psykologipalveluiden saamiseksi ennaltaehkäisevään työhön varhaiskasvatuksen tueksi. Psykologipalveluiden tarvetta perusteltiin mm. sillä, ettei käytettävissä olleilla resursseilla pystytä tarjoamaan laadukasta varhaiskasvatuspsykologin työtä. Valtuustoaloitteessa esitettiin Nurmijärvelle perustettavaksi varhaiskasvatukseen alueellisesti 2-3 uutta psykologin tointa. Varhaiskasvatuksen psykologipalvelut ovat Nurmijärvellä, kuten monessa muussakin kunnassa, täysin riittämättömällä tasolla. Nurmijärvellä on toiminut kuusi terveyskeskuspsykologia, joiden vastuulla on ollut huolehtia niin kouluikäisistä, kuin alle kouluikäisistäkin lapsista. Valtuustoaloitteen taustaselvitysten mukaan yhden terveyskeskuspsykologin asiakaspohja on kattanut noin 1500–1900 lasta. Palveluita psykologit ovat tarjonneet Nurmijärvellä neuvolaikäisille, esiopetusikäisille ja peruskouluikäisille. Yläkouluilla on ollut käytössä yksi psykologi, eikä palveluita ole voitu resurssien puutteesta johtuen tarjota lainkaan lukioikäisille tai toisen asteen oppilaille. Valtuustoaloitteessa psykologipalveluihin kaivattiin erityisesti tointa, joka mahdollistaisi varhaiskasvatuksen konsultoivan psykologipalvelun. Työnkuva ehdotetussa toimessa sisälsi mm. hyvinvoinnin edistämiseen, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen liittyviä työtehtäviä. Myös läsnäolo päiväkodin arjessa, henkilöstön ja johdon konsultointi, suunnittelu- ja kehittämistehtävät, perheiden tukeminen, selvittelytyö, yhteistyö neuvoloiden ja erityistyöntekijöiden kanssa sekä yhteistyö konsultoivien erityislastentarhaopettajien kanssa listattiin aloitteessa konsultoivan psykologipalvelun ydintehtäviksi. Tarve varhaiskasvatuksen psykologipalveluille ilmeinen Tarve varhaiskasvatuksen tukena oleville psykologipalveluille on ilmeinen. On sanomattakin selvää että lapsen kehityksen ja kasvatuksen haasteisiin on tärkeää puuttua ennaltaehkäisevästi ja varhaisen puuttumisen keinoin heti kun niitä ilmenee. Ottaen huomioon kunnalliset psykologiresurssit, joita Nurmijärvellä on koulumaailmaan tarjota, on jo varhaiskasvatuksessa voitava aloittaa lasten ongelmia ennalta ehkäisevä ja korjaava työ. Palvelujen ilmeisestä tarpeesta, niiden merkityksestä ja valtuustoaloitteen asiantuntevista perusteluista huolimatta psykologipalveluiden lisääminen varhaiskasvatukseen on osoittautunut käsittämättömän haasteelliseksi. Asian käsittely vaati pitkän lausuntokierroksen ja useita istuntoja. Sivistyslautakunta antoi tukensa yhden psykologin viran perustamiselle ja ehdotti kulujen huomioimista vuoden 2015 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Ennen varsinaista päätöstä lausuntokierroksella käytiin tyypillistä keskustelua resurssien siirtoon liittyen. Esille keskusteluissa nousivat mm. ehdotukset lastentarhanopettajan tai psykiatrisen sairaanhoitajan vakanssin muuttamisesta psykologin vakanssiksi. Onneksi kyseiset toimet saatiin kuitenkin säilytettyä ennallaan. Lausuntokierroksen lopputuloksena valtuustoaloite johti yhden psykologin palkkaukseen 1.8.2014 voimaan tulleen Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten velvoitteiden hoitamiseen toisen asteen koulutuksessa. Lopputulos oli tyhjää parempi mutta kaukana siitä, mitä THL:n ja Psykologiliiton yleiset suositukset tai alkuperäinen aloite psykologipalveluilta vaativat. Kunnanhallituksen näkökanta asiaan oli, ettei aloite anna aihetta enempiin toimenpiteisiin ja että se aloitteena voidaan todeta loppuun käsitellyksi. Satu Kajander, sosionomi ylempi AMK-opiskelija Lisätietoa aiheeseen liittyen: Päätöksenteko- dokumentit ja liitteet oheisen linkin kautta (Valtuusto, Pöytäkirja 12.11.2014 Pykälä 102 ja 104): http://nurmijarvi02.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames Minna Finstadk:n kommentti tuoreessa Opettaja- lehdessä: http://www.opettaja.fi/cs/opettaja/jutut?juttuID=1408910798963
Katriina Rantala-Nenonen
päätoimittaja
Lehtori, YTM
katriina.rantala-nenonen@metropolia.fi
p. 040 641 8303
Hilla Niemi
koulutussuunnittelija
hilla.niemi@metropolia.fi
p. 050 567 8049
Eveliina Korpela
Lehtori:suomen kieli ja viestintä, FT
eveliina.korpela@metropolia.fi
p. 040 641 8336
Toimituskunta toimittaa blogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Uudistuva sosiaalialan osaaminen –blogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.6.2018.
Ammatillinen koulutus asiakaslähtöisyys Asiakkaan oikeudet Ehkäisevä lastensuojelu Eija Raatikainen empatia Etiikka Henkilökohtainen budjetointi hyvinvointi Hyvinvointipolitiikka ikäihmiset Kasvatus Kehitysvammaisten palvelut Kelpoisuusehdot Kotihoito Koulu Lapsiperheiden palvelut Lastensuojelu Maahanmuuttaja Metropolia ammattikorkeakoulu Moniammatillinen yhteistyö nuoret Nuorten hyvinvointi Opinnäytetyöt Osaaminen Osallisuus Perhepolitiikka Päivähoito Sirkka Rousu Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen sosiaaliala sosionomi Sosionomi ylempi AMk-tutkinto Sote-uudistus Syrjäytyminen Työhyvinvointi Työllisyys Työttömyys Vaikuttavuus valinnanvapaus Vanhemmuus Varhaiskasvatus vuorovaikutus Yhdenvertaisuus Ylempi amk-tutkinto