Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Iloa liikkumiseen – lisää hyvinvointia

11.5.2016

”Olemme maailman liikkuvin urheilukansa – 2020”, järjesti tänä vuonna ensimmäistä kertaa Unelmien liikuntapäivän 10.5.2016 Suomessa. Se on osa WHO:n Move for Health hanketta, jonka tavoitteena on edistää liikuntaa ja terveellisiä elintapoja. Viime vuosina on enenevässä määrin kiinnitetty huomiota siihen, että perheiden ja etenkin lasten liikunnan ja liikkumisen määrä on huolestuttavasti vähentynyt. Tätä puoltavat myös useat aiheesta tehdyt tutkimukset, muun muassa v. 2014 tehty ”Lasten ja nuorten liikunta – Suomen tilannekatsaus 2014 ja kansainvälinen vertailu”. Tutkimuksen mukaan kehittämisen kohdat ovat meillä erityisesti fyysisen kokonaisaktiivisuuden lisäämisessä, omatoimisen liikunnan lisäämisessä sekä istumisen ja ruutuajan vähentämisessä. Tutkimuksessa nostetaan esiin erityisenä haasteena liikunnan väheneminen murrosiässä, mikä näkyy voimakkaimmin Suomessa verrattuna muihin verrokkimaihin. (Lasten ja nuorten liikunta 2014: 5, 9.) Toinen uudempi tutkimus on tehty puolestaan päiväkoti-ikäisten lasten liikkumisesta. Anne Soini tarkastelee väitöskirjassaan (2015) Always on the move? Measured physical activity of 3-year-old preschool children (Jatkuvasti liikkeessä – Kolmevuotiaiden päiväkotilasten mitattu fyysinen aktiivisuus) erityisesti kolmevuotiaiden päiväkotilasten fyysistä aktiivisuutta. Tulosten mukaan fyysinen aktiivisuus rajoittuu monilla pääosin istumiseen, seisomiseen ja kävelyyn. Lisäksi harva tutkimukseen osallistunut liikkui suositusten mukaisesti vähintään kaksi tuntia päivässä. (Soini 2015.) Miten olemme pikkuhiljaa päätyneet tähän? Ja ennen kaikkea, jos suuntaus on tämä, lähitulevaisuudessa liikkumattomuudesta syntyy kansanterveydellinen pommi, jonka purkamiseen eivät enää pienet askeleet riitä. Puuttumisen keinot – ei pelkästään liikuntaa vaan myös liikkumista Onneksi haasteeseen on jo usealla eri taholla tartuttu ja liikkumissuunnitelmia lähdetty monipuolisesti kehittämään niin kunnallisella kuin yksikkötasollakin. Helsingin kaupungin strategiaohjelman (2013-2016) tavoitteista löytyy ”Hyvinvoiva Helsinkiläinen”, jonka yhtenä päämääränä on liikunnan lisääminen ja toimenpiteinä muun muassa ulkoliikuntamahdollisuuksien huomioiminen päiväkodeissa ja kouluissa, liikunnan kansalaistoiminnan aktiivisuuden lisäämisen siten, että pääpaino on lasten ja nuorten liikunnan tukemisessa sekä asiakasosallisuuden lisääminen ja kaupunkilaisten aktivoiminen mukaan jo liikuntapaikkojen ja toimintojen suunnittelussa. (Helsingin strategiaohjelma 2013–2016: 11.) Myös varhaiskasvatusvirasto on omalta osaltaan tarttunut tähän hankkeeseen. Niin päiväkodeissa kuin leikkipuistoissakin pyritään lisäämään ja tekemään näkyväksi jo olemassa olevaa liikuntaa. Lisäksi pyritään kiinnittämään huomiota niihin kohtiin, joissa lasten luontaista liikkumista voitaisiin vielä enemmän aktivoida. Liikunnan lisääminen on leikkipuistotoiminnassa myös yksi tärkeä vuoden 2016 tulospalkkiotavoite ja sitä on lähdetty kehittämään edelleen lisäämällä muun muassa ”Ilo liikkua” – tuokioiden määrää ja hyödyntämällä valtakunnallista Valon ”Ilo kasvaa liikkuen” -materiaalia, jota työstetään yhdessä työyhteisön ja asiakkaiden kanssa sekä ideoidaan ja kehitetään uusia tapoja liikkua ja iloita liikunnasta (Valo - Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry 2016: Ohjelman kuvaus - Mikä on Ilo kasvaa liikkuen ohjelma?). Perheet mukaan yhdessä liikkumaan Päivittäinen liikkuminen ja liikunta eivät voi yksinomaan kuitenkaan olla yhteiskunnan vastuulla vaan tärkeitä ideoijia, osallisia ja toteuttajia siinä ovat ihmiset ja perheet. Se, miten vähän tai ei ollenkaan liikkuvat perheet saadaan innostettua mukaan, on tiedon ja tietoisuuden lisääminen uutisten ja erilaisten hankkeiden kautta, mutta myös ymmärryksen lisääminen siinä, kuinka tärkeästä asiasta on kysymys ja että myös niillä pienillä teoilla on suuri vaikutus myönteiseen kehitykseen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Tässä kohtaa tarvitaan myös hieman faktoilla pelottelua, mutta lähtökohtana kuitenkin se, että oikeanlainen, pysyvään elämänmuutokseen kannustava aktivointi tapahtuu yhteisen suunnittelun ja toiminnan kautta. Toisaalta kaikenlainen sosiaalisen median ja tietoteknisten välineiden hyödyntäminen tulee lähivuosina lisääntymään joka puolella, niin päiväkoti-, koulumaailmassa kuin vapaa-ajallakin. Niiden rajoittamisen sijaan tai ajatukseen siitä, että liikunta ja tietotekniikka olisivat toisensa poissulkevia, tulisi nähdä se potentia, millä tavoin näitä välineitä voisi hyödyntää myös liikkumisen ja liikunnan lisäämisessä. Unelmien liikuntapäivä osallistaa kaikki mukaan! Valo, jonka visio on ”Olemme maailman liikkuvin urheilukansa – 2020”, järjestää tänä vuonna ensimmäistä kertaa Unelmien liikuntapäivän 10.5. Se on osa WHO:n Move for Health hanketta, jonka tavoitteena on edistää liikuntaa ja terveellisiä elintapoja. Tähän tapahtumaan oli toukokuun alkuun mennessä ilmoittautunut yli 800 liikuntatapahtumaa ja se aktivoi kymmeniä tuhansia ihmisiä. Idea on yksinkertainen ja toteutettavissa missä tahansa: luonnossa, pihapiirissä, kotona ja kenen kanssa vaan: perheen, ystävien ja työkavereiden. Tapahtuma toimii starttina isommalle unelmalle eli se jatkuu syyskuussa "Liikkumisen unelmakuukautena" ja huipentuu "Liikkumisen unelmavuoteen 2017". Tämä liittyy myös vahvasti Suomen itsenäisyyden satavuotisen historian juhlintaan, jonka teema on "Yhdessä”. On hienoa, että niin moni taho on jo erilaisissa liikkumisprojekteissa mukana ja kehitys oikeaan suuntaan etenee. Juuri tällaista positiivista ja helposti toteutettavaa toimintaa ja yhdessä tekemisen meininkiä tulee jatkossakin vahvistaa! Satu Hiltunen, sosionomi (YAMK) opiskelija Lisätietoa Helsingin kaupunki 2013. Helsingin strategiaohjelma 2013–2016. Verkkodokumentti. <http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/strategia-ja-talous/strategiaohjelma/> Lasten ja nuorten liikunta. Suomen tilannekatsaus 2014 ja kansainvälinen vertailu. 2014. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus ja Jyväskylän yliopisto. Soini, Anne 2015. Always on the move? : measured physical activity of 3-year-old preschool children. Studien in sport, physical education and health 216. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Valo - Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry 2016. Ohjelman kuvaus - Mikä on Ilo kasvaa liikkuen ohjelma? Verkkodokumentti. <http://www.sport.fi/varhaiskasvatus/liikkumis-ja-hyvinvointiohjelma-ilo-kasvaa-liikkuen/ohjelman-kuvaus> Valo - Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry 2016. Unelmien liikuntapäivässä 10.5. jo lähes 800 tapahtumaa. Verkkodokumentti. <http://news.cision.com/fi/valo/r/unelmien-liikuntapaivassa-10-5--jo-lahes-800-tapahtumaa,c9961430>

Lue lisää

Lastensuojelua kehittämässä – opas yhteistyökäytäntöihin tulossa

24.4.2016

Sosiaalialan bloggaajat

Yksi Sipilän hallituksen terveyden ja hyvinvoinnin viidestä kärkihankkeesta on Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, jonka tavoitteena on uudistaa koko lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmä. Palveluita on tarkoitus kehittää asiakaslähtöisemmiksi korostamalla ennaltaehkäisevää tukea. Muutosohjelmaan liitettiin lisäksi eduskunnan lisärahoituksella vuonna 2013 käynnistynyt lastensuojelua kehittävä kolmivuotinen hanke, jonka vetovastuu on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Tavoitteena on lisätä lastensuojelun ammattilaisten ja ilmoitusvelvollisten tietoa sekä kehittää yhteistyömuotoja. Tarkoituksena oli julkaista sähköinen opas ja aloittaa verkkokoulutus vuoden 2015 lopussa. Lastensuojelun parissa pitkään työskennelleinä olemme usein kohdanneet haasteita ammattilaisten välisessä yhteistyössä. Hienoa, että asiaan on nyt viimein kiinnitetty huomiota, ja lastensuojelua kehittävä opas on nostettu osaksi eduskunnan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. Oppaan julkaiseminen viivästyy… Helsingin Sanomat uutisoi kuitenkin helmikuun 2016 alussa, että lapsi- ja perhepalveluiden kärkihanke on päättänyt lykätä lastensuojeluoppaan julkaisemista. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan opas on liian suppea julkaistavaksi, koska se ei sellaisenaan vastaa uuden hallitusohjelman tavoitteita. Toisaalta viivästyksen taustaksi on mainittu myös lapsi- ja perhepalveluiden kärkihankkeen huomioiminen kokonaisuudessaan, mikä on muilta osin vielä alussa. Lastensuojeluhankkeen osuus muutosohjelman kärkihankkeesta on vain noin viisi prosenttia eli hyvin pieni osa. Ratkaisusta yllättynyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jatkaa oppaan työstämistä vielä kevään 2016 ajan. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Maria Kaisa Aula arvioi kriittisesti lykkäysmääräystä ja ihmettelee, miksi hankkeeseen kuuluvat koulutukset eivät olisi voineet jo alkaa. Oppaan julkaisemisen lykkääntymisen voi ajatella herättävän ajatuksia puolesta ja vastaan. Toisaalta on hyvä, että opas työstetään perusteellisesti loppuun asti ennen tiedon välittämistä työntekijöille. Tuntuu kuitenkin kummalta, että opasta on työstetty kolme vuotta ja juuri julkaisun kynnyksellä se arvioidaan liian suppeaksi. Yhteistyön haasteet on tiedostettu kentällä jo kauan sitten ja on uskomatonta, että ratkaisuja niihin joudutaan edelleen odottamaan. Yhteistyön epäselvät roolijaot herättävät hämmennystä työntekijöissä ja saattavat pahimmassa tapauksessa johtaa kohtuuttomiin seurauksiin. Lastensuojelun työntekijät ovat olleet pettyneitä oppaan julkaisemisen viivästymisestä. Varmasti. Haastavissa asiakastilanteissa työskentelevät odottavat taatusti malttamattomina oppaan mukanaan tuomia selkiyttäviä käytäntöjä. Miksi tarvitsemme oppaan? Oppaan työstämisen taustalla on mediassa vahvasti esillä ollut lähes neljä vuotta sitten tapahtunut 8-vuotiaan tytön murha, josta tuomittiin tytön isä ja äitipuoli. Tiedotusvälineiden mukaan järkyttävää tapahtumaa edelsi pitkään jatkunut lapsen kaltoinkohtelu, johon syystä tai toisesta ei asiaankuuluvalla tavalla pystytty puuttumaan. Julkisuuteen on kerrottu, että tytöstä oli tehty 11 lastensuojeluilmoitusta, mutta vastuuta tytön tilanteen selvittämisestä siirrettiin viranomaiselta toiselle. On äärettömän surullista, että on tapahduttava näin peruuttamattomia asioita ennen kuin yhteistyökäytäntöjen puutteellisuus otetaan vakavasti. Kenelle saa antaa ja mitä tietoja salassapitosäädös huomioiden? Kuka ottaa lastensuojeluilmoituksen vastaan ja mitä tapahtuu sen jälkeen? Minä viikonpäivänä ilmoituksen voi tehdä? Kenen vastuulla lapsi on? Kenen etua ajatellaan? Paljon kysymyksiä. Vähän vastauksia. Viranomaisverkoston pettäminen kriittisellä hetkellä ei anna lastensuojelukentästä mairittelevaa kuvaa. Ikävintä vastuukysymysten viidakossa on niiden suora vaikutus asiakkaisiin, jolloin apua tarvitsevat kärsivät eniten. Katse tulevaan Tulevan oppaan osalta on huolehdittava, että yhteistyössä toimivia eri viranomaistahoja koulutetaan maanlaajuisesti kattavasti ja koulutuksen sisältö juurrutetaan ruohonjuuritasolle. Koulutuksesta ei ole hyötyä, jos tieto jää vain ylimpien virkamiesten haltuun. Näin on usein vastaavanlaisissa tilanteissa käynyt. Koulutuksen tarkoituksena ei varmastikaan ole kertaluontoinen oppiminen, vaan rakenteiden turvaaminen ja muuttaminen siten, että esimerkkitapaus ei tule missään muodossa toistumaan. Koulutuksilla tulee olla selkeä tavoite vakiinnuttaa oppaan sisällöllistä tietoa ja ymmärrystä kenttätyöhön. Ammattilaisten tulisi uudistetun sosiaalihuoltolain hengessä tehdä asiakaslähtöisesti yhteistyötä yli ammattirajojen. Tätä yhteistyötä hidastavat ja jopa estävät useat seikat. Kentän työntekijät tarvitsisivatkin pikaisesti konkreettisia neuvoja ja ohjeita tällaisissa tilanteissa toimimiseen. Onhan uusi laki astunut voimaan jo noin vuosi sitten. Opasta odotellessa. Toivottavasti hallituksen kunnianhimoiset tavoitteet kärkihankkeiden osalta eivät jää vain sanahelinäksi, vaan voimme tulevaisuudessa tarjota laadukkaampia sosiaalialan palveluita. Jäämme mielenkiinnolla ja malttamattomina odottamaan oppaan antia. Outi ja Minttu, sosionomi (ylempi AMK) -opiskelijat Lisätietoa Helsingin Sanomat 8.2.2016. Verkkouutinen. Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301. Sosiaali- ja terveysministeriö 2016. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma käyntiin. Verkkouutinen. Valtioneuvosto 2016. Hallitusohjelman toteutus. Verkkouutinen. Valtioneuvosto 2016. Hyvinvointi ja terveys. Verkkodokumentti.

Lue lisää

Omaishoitajat tuovat säästöjä yhteiskunnalle

24.4.2016

Sosiaalialan bloggaajat

Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) ja omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005). Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle annettavista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja hoitotehtävää tukevista palveluista. Parhaillaan ollaan lainsäädäntöä parantamassa. Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 omaishoitotilannetta, omaishoidon piirissä on kuitenkin vain noin 40 000 omaishoitosopimuksen tehnyttä hoitajaa. Omaishoidon tuki on yhteiskunnalle kannattavin vanhusteko. Ilman omaishoitoa kuntien terveyden-huolto romahtaisi, sillä hoidettavien määrä on suuri ja myönnetyistä määrärahoista tukea saavat henkilöt tarvitsevat eniten hoitoa ja huolenpitoa. Eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevilla henkilöillä on fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä, muistisairauksia sekä kroonisia sairauksia. Omaishoidon tuella tehdyn hoitotyön laskennallinen arvo on nykyisin noin 1,7 miljardia euroa ja omaishoidon tuen kustannukset ovat noin 450 miljoonaa euroa. Helsingin Sanomien verkkojulkaisussa 3.3.2014 todettiin seuraavaa, että omaishoito tuo kunnille yli miljardin euron säästön vuodessa. Omaishoidon tilannetta on pyritty hallituksen hankkeissa parantamaan Juha Sipilän hallituksen strategiseen ohjelmaan on kirjattu 29.5.2015 yhtenä kärkihankkeena, että kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa, varmistetaan vanhuspalvelulain toteutuminen kotihoitoa lisäten, omaishoitajan jaksamista tuetaan, omaishoitoon kohdennetaan resursseja, työikäisten mahdollisuuksia omaisen hoitamiseen lisätään. Hallituksen omaishoitajapolitiikan keskiössä on ollut lakisääteisten vapaapäivien turvaaminen. Myös Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa oli jo puhetta omaishoitajien jaksamisen tukemisesta tukipalveluja kehittämällä, vapaapäivien pitämisen mahdollistaminen sekä terveyspalveluiden kehittäminen. Valtion sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksupolitiikan tavoitteena on selkeä, yksinkertainen ja kaikkia yhdenvertaisesti kohteleva järjestelmä, joka mahdollistaa tarvittavien palvelujen ja hoidon saannin siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon maksut eivät muodostuisi palvelujen käytön esteeksi. Omaishoitajat sitoutuvat vaativaan työhön 24/7 läheistensä kotona asumisen tueksi Omaishoidon tuki on lakisääteinen hoidettavan henkilön sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan on huolehdittava tätä tarkoitusta varten varaamiensa määrärahojen rajoissa. Omaishoidon tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon tuen toteutumista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja tukea omaishoitajan työtä. Silti moni kunta yrittää säästää pienentämällä omaishoitajien palkkioita. Ylöjärvi vähensi omaishoitajien määrää, Kuopio leikkasi omaishoidon kuluja pienentämällä palkkioita. Omaishoitajan tuki on kuntakohtainen eli sen määrä vaihtelee varsin paljon. Se että korvaus on pieni ja se että moni hoitaa omaistaan ilman sopimusta, ei ole kustannustehokasta vaan lähimmäisten hyväksikäyttöä. Omaishoidon tuki on kuitenkin määrärahasidonnainen etuus ja palkkio taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan ja lakisääteisten vapaapäiviin on oikeutettuja hoitoryhmä kaksi kuuluvat asiakkaat. Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympäri-vuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Omaishoito on vaativaa työtä ja perustuu kuitenkin aina vapaaehtoisuuteen. Heidän pyyteetöntä työtään pitäisi tukea yhteiskunnallisesti mahdollisimman laajasti. Vantaalla 1.1.2016 alkaen Vantaalla maksetaan omaishoidon tukea kahdessa eri hoito-ryhmässä, aikaisemmin hoitoryhmiä oli kolme. Hoitoryhmä 1. vähimmäispalkkio on 387,49 euroa, ja hoitoryhmä 2. korotettu hoitopalkkio on 774,98 euroa, tuki on veronalaista tuloa. Aikuisten ja ikääntyneiden asiakkuuskriteerit Hoitoryhmä 2:ssa ovat että hoidettava tarvitsee sairauden tai vamman johdosta runsaasti hoitoa ja huolenpitoa henkilökohtaisissa toiminnoissa jatkuvasti kaikkina vuorokauden aikoina. Omaishoitajalta se vaatii valvottuja öitä hoidettavan niin tarvittaessa, koska omaishoitaja on sidottu hoitoon yhtäjaksoisesti myös öisin. Kuinka moni 8- 16 työtä tekevä suostuisi tekemään työtä, josta maksetaan 25,83 euroa päivältä ja töitä tulisi tehdä kuukauden jokaisena päivänä, lisäksi olemaan valppaana 24 tuntia vuorokaudessa jos työtilanne niin vaatisi! Nyt olemme jokainen kuulleet median kautta, miten ay- yhdistykset ovat työajan lisäyksestä riidelleet työn kuormittavuuden lisääntymisestä, jos työaikaa pidennetään 24 tuntia ilman palkankorotusta. Ja mitä tekevät parhaillaan omaishoitajat, heidän on sitouduttava ”työsopimuksessa” jatkuvaan työskentelyyn kaikkina vuorokauden aikoina. Tähän ei voi muuta sanoa kuin, että he tekevät pyyteetöntä työtä läheistensä eteen ja suurin selitys heillä jaksamisen ja työn tekemisen voimavarana on RAKKAUS läheistään kohtaan. Mistä me löytäisimme ”rakkauden” omaan työhömme, jotta kykenisimme ainakin nyt taloudellisesti vaikeina aikoina olemaan pyyteettömästi säästötalkoissa mukana. Omaishoitajan lakisääteisiin vapaapäiviin asiakasmaksu Vantaalla Sitovaa ja vaativaa omaishoitoa antava omaishoitaja tarvitsee jaksamisensa tueksi vapaa-ajan mahdollistavia palveluja sekä muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, jotka tukevat omaishoitoperheen hyvinvointia ja kotona selviytymistä. Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti15.2.2016 omaishoidon tuen myöntämisperusteiden tarkentamisesta sekä omaishoidon tuen lakisääteisiin vapaapäiviin asiakasmaksun. Vuorokausikohtainen asiakasmaksu on 1.3.2016 lähtien 11,50 euroa. Hoitajan jaksamisen tukemiseksi vapaapäivät suositellaan pidettäväksi kuukausittain, joten kustannukset tulevat olemaan 34,50 euroa kuukautta kohden. Vapaapäiviltä perittävä maksu voi olla monelle omaishoitajalle este pitää vapaapäiviä sekä vahva negatiivinen signaali Vantaan kaupungin puolelta omaishoitajia kohtaan, jotka tekevät lähes ”ilmaista” työtä kaupungille. Vantaan kaupungin päätöksen teon tausoissa ilmoitettiin omaishoidon tukien kokonaismääräksi vuonna 2015 4,6 miljoonaan euroa. Mutta mikä olisi ollut kustannus kaupungille, jos työt olisi tehnyt julkinen sektori. Nämä taitavat olla asioita, jotka unohtuvat usein päätöksenteoissa. Toivottavasti sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä hallitus toteuttaa suunnittelemansa kärkihankkeet, jotta omaishoitajien tilanteeseen saadaan oikeasti parannusta. Omaishoidon tuen määrä on tällä hetkellä pieni ottaen huomioon työn sitovuus ja vaativuus. Toivottavasti hankkeet eivät jäisi virkamiesten, rahan ja resurssien puutteiden jalkoihin. Ikäihmisen ja huoltosuhteen määrä tulee kasvamaan, kuten olemme kuulleet jo usean vuoden ajan, joten nyt on tärkeää saada omaishoitajat yhdenvertaiseen asemaan. Herääkin ajatus miksi Vantaan kaupungin linja hallituksen strategisen ohjelman kanssa on ristiriidassa? Miksi omaishoitajien vähäisistä palkkioista kaupungin pitää vielä rahastaa ? Maarit Helenius, avoimen AMK:n opiskelija Lisätietoja: Ratkaisujen Suom, Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015. Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän loppuraportti 2014; Sosiaali- ja terveysministeriö. Lausunto kunnan järjestämisvastuulla olevan kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja palveluasumisen asiakasmaksuja koskevasta luonnoksesta hallituksen esittykseski, STM053:00/2013, 10.7.2014. Omaishoito törmäsi kuntien säästökuuriin, verkkouutinen. Vantaan kaupunki, Päätöksenteko, Esityslistat ja pöytäkirjat. Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.2.2016, pöytäkirja. Päätökset verkossa.

Lue lisää

Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset