Qualified Empathy in Social Pedagogical work at Metropolia
The “Qualified Empathy” project concludes this autumn. During the two year project (2015-2017) the project group focused on topics like "How to teach and learn Empathy in different contexts and method used and developed?” We conclude that there are many different approaches and new ideas for further teaching practices of “Empathy”. Several examples from the project are as follows: Norway Highlighting ethical and moral awareness for more appropriate practice in the future Challenging the conventionally human-centered perspective of empathy If you are interested in more information in this area, the articles will be published by the Norwegian team,in Applied Theatre Research and/or RIDE Research in Drama Education: Journal of Applied theatre. Denmark Presentation of findings from a research project focused on how artists in residence, in cooperation with children, social workers and teachers can promote creativity and empathy. Participation in the KULT-project working with 36 kindergartens and almost 900 children all over Denmark which aims to equip social workers to use artists, museums, theatres more often in their daily work with 1-6 year old children to help them develop empathy among other skills. Finland Published review paper “Qualified Empathy – a key element for an empowerment professional” during end of the 2017 in the Finnish Social Pedagogical Society Annual Publication. Presentation of findings at Edinburgh Conference in November 2017 Invitation to present at the Social Pedagogy Conference in Puebla, Mexico in February 2018. Our findings were presented at the U!REKA Conference in November 2017 in Edinburgh, Scotland. Coference-paper (see page 9.). Coference-esitykset. Although the funding is no longer available, we will continue with the topic. In the end, the project has been successful in finding new perspectives for teaching and learning one of the most important skills in Social Pedagogical work, empathy. Katso myös: Ammatillinen empatia sosiaalialan opinnoissa - blogi 15.3.2017. Eija Raatikainen, Leigh Anne Rauhala and Seija Mäenpää, lecturers
Opas kaltoinkohtelun tunnistamiseen kotihoidon työntekijöille: Metropolian geronomi (AMK) opinnäytetyönä
Geronomiopiskelijat kehittivät toimintamallin kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi kotihoidossa Ikäihmisten kaltoinkohtelu tunnistettava Opinnäytetyö tehtiin toiminnallisesti. Sen tarkoituksena oli selvittää erään Suomen kaupungin kotihoidon olemassa olevia puuttumismalleja ikäihmisen kotona tapahtuvaan kaltoinkohteluun. Tavoitteena oli tehdä sähköinen opas, joka toimisi työvälineenä työntekijöille kaltoinkohtelutapauksien tunnistamiseen. Kotona asuvien ikäihmisten kaltoinkohtelu on edelleen vaiettu asia ja siitä puhuminen on vaikeaa. Ikäihmisten kaltoinkohtelua tapahtuu jatkuvasti, mutta sitä ei ole Suomessa kovin paljon myöskään tutkittu. Ammatissa toimiessamme meidän on pystyttävä puuttumaan ikäihmisten kaltoinkohtelutilanteisiin. Lisäksi meidän tulee tulevaisuudessa kehittää eri palveluja tukemaan ikäihmisten turvallista elämää. Nykyään pyritään tukemaan ikäihmisten kotona asumista, mutta siihen vaadittavia resursseja vähennetään. Mitä enemmän kotona asuvia ikäihmisiä on, sitä tärkeämpää on varmistaa kotiin vietävien palveluiden laatu sekä lisätä tukea kotiin. Työntekijöiden nykyistä tietopohjaa kartoitettiin haastatteluilla Opinnäytetyö toteutettiin ensin rajaamalla aihe kotihoidonpäällikön kanssa. Aihepiirin määrittelyn jälkeen kartoitettiin työntekijöiden tietoa ikäihmisiin kohdistuvasta kaltoinkohtelusta. Tiedon etsimistä varten laadittiin perusteelliset teemahaastattelukysymykset työntekijöille. Haastattelut toteutettiin maaliskuussa 2017 yksilöhaastatteluina ja haastatteluihin osallistui neljä työntekijää. Kotihoidossa ei ollut selkeitä puuttumismalleja kaltoinkohteluun Haastatteluiden myötä ilmeni, että kotihoidon yksiköissä ei ollut selkeitä puuttumismalleja ikäihmisten kaltoinkohteluun. Lisäksi informaatiokulun sujumattomuudesta johtuen monet tapaukset jäivät raportoimatta. Kotihoidossa oli esiintynyt myös kaltoinkohtelun puheeksi ottamisen vaikeutta työntekijöiden näkökulmasta. Asiaan ei oltu saatu kohdeorganisaatiossa ohjeistusta, mikä oli vaikeuttanut tapauksiin puuttumista. Kartoitimme myös kaltoinkohtelujen muotoja, joista esim. taloudellinen hyväksikäyttö näkyi lähiomaisen tuottamana varallisuuden viemisenä sekä kauppapalvelun asiakkaiden ruokatilausmäärien kontrolloimisena. Kaltoinkohtelun seurauksena oli aiheutunut asiakkaille pelkotilanteita, kuten arvottomuuden tuntemuksia. Lisäksi se oli vaikuttanut luottamussuhteisiin ja turvallisuuden tuntemuksiin. Kotihoidon asiakaskäynneille lisää aikaa? Kaltoinkohtelujen ennaltaehkäisyksi asiakkaiden jatkuva havainnointi koettiin tärkeäksi. Läsnäoleva asiakastyöaika sekä hoitajan ja hoidettavan välinen luottamussuhde toisi ilmi paremmin kaltoinkohtelutilanteita. Lisäksi kaltoinkohtelutilanteiden kartoittamiseksi, täytyisi asiakaskäynneille lisätä enemmän työaikaa. Kyseessä on holistinen yhteys koko kaltoinkohtelutilanteiden puuttumisen, tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn kannalta. Tähän olisi ratkaisuna yleisesti henkilöstöresurssien lisääminen kotihoitoon. Sähköinen opas tukee kaltoinkohtelun tunnistamista Opinnäytetyössä laadittu sähköinen opas toimii jatkossa konkreettisena työvälineenä kaltoinkohtelutilanteiden tunnistamiseen, puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Opas laadittiin haastattelujen saamien tulosten pohjalta, joten sen käsitteistö vastaa kotihoidon tarpeisiin. Oppaan tarkoitus on olla helposti saavutettavissa ja käytettävissä, sillä kaltoinkohtelutapaukset voivat vaatia nopeaa reagointia työntekijältä tilanteen puuttumiseen. Opinnäytetyön toivotaan rohkaisevan ja innostavan kaltoinkohtelun ennaltaehkäisytyössä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja opiskelijoita. Toivomme, että opas auttaa jatkossa kotihoidon asiakkaiden kokonaisvaltaista hoidon tukemista. Heidi Pyykkö ja Caroline Vu, geronomit (AMK) Metropolian Ammattikorkeakoulusta Artikkeli perustuu geronomi-opiskelijoiden opinnäytetyöhön: Kotona asuvien ikäihmisten kaltoinkohtelu - kotihoidon työntekijöiden näkemyksiä. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2017. ”SEIS! Ikäihmisten kaltoinkohtelulle – Opas työntekijöille” löytyy opinnäytetyöstä liitteenä 4. Työorganisaatiossa opas on julkaistu sähköisenä oppaana. Löydät opinnäytetyön ammattikorkeakoulujen yhteisestä Theseus-tietokannasta: linkki opinnäytetyöhön tässä.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pedagogisen johtajuuden tukena varhaiskasvatuksen arjessa
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman on nimensä mukaisesti tarkoitus edistää lasten hyvinvointia. Lastensuojelulain 12§ mukaisesti kunnilla tulee olla suunnitelma niistä toimista ja toimijoista, joilla edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja ennaltaehkäistään mahdollisia ongelmia. Varhaiskasvatus on yksi osa lähes jokaisen suomalaisen lapsen elämää. Varhaiskasvatuksen merkitys lasten hyvinvoinnin edistäjänä on suuri ja siksi varhaiskasvatuksen pedagoginen johtaminen on tärkeä tekijä lasten hyvinvoinnin edistämisessä. Elina Fonsénin mukaan pedagoginen johtajuus sisältää toiminnan laadun ylläpitämisen. Tätä on Fonsénin mukaan arjen käytänteiden jatkuva tarkastelu ja arviointi, taloudellisten resurssien hallinta ja ennen kaikkea hyvän lapsuuden puolesta puhuminen. (Fonsén 2014: 27.) Hyvinvointi on subjektiivinen kokemus ja sen määritteleminen on vaikeaa. Ihmisten kokemukset vaihtelevat iän ja elämän tilanteen mukaan. Mitä nuorempia lapset ovat, sitä vaikeampaa on arvioida ja varsinkin saada luotettavia mittaustuloksia heidän hyvinvoinnin kokemuksistaan. Lasten antamiin vastauksiin vaikuttaa eniten juuri koetut tunteet ja heidän luontainen halunsa miellyttää aikuista. (Dolan - Peasgood - White 2007: 24.) Tein opinnäytetyöni Nurmijärven varhaiskasvatuksessa ja tutkin siinä päiväkodin johtajien ja varajohtajien käsityksiä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman käytöstä pedagogisen johtajuuden tukena. Tulosten mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa ei hyödynnetä pedagogisessa johtajuudessa tai varhaiskasvatuksen arjessa juuri laisinkaan. Miksi ei? Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma löytyy päiväkotien ilmoitustauluilta tai kahvihuoneesta, mutta harvoin sen joku avaa. Kiireinen arki ei houkuttele oma ehtoiseen asiakirjaan tutustumiseen, eikä hyvinvointisuunnitelmaa useinkaan yhteisesti käsitellä. Sen sisältämät asiat koetaan yleisluonteisiksi, eikä niiden merkitystä varhaiskasvatukselle koeta merkitykselliseksi. Kuitenkin varhaiskasvatuksen arjessa toimitaan hyvinvointisuunnitelman keskeisten periaatteiden mukaisesti. Pedagogisen johtajuuden tukeminen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan olisi helppoa, koska suuri osa varhaiskasvatuksen esimiehistä johtaa henkilöstöään hyvinvointisuunnitelman mukaisesti; tiedostamattaan. Keskeiset periaatteet; osallisuus, toimivat palvelut, tuki lasten kasvuympäristöihin ja varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet ohjaavat pedagogista johtajuutta. Päiväkodin johtajat eivät koe, että he saisivat tukea omalle pedagogiikalleen hyvinvointisuunnitelmasta. Syynä saattaa olla asiakirjan vieraus. Hyvä perehdytys asiakirjan sisältöön toisi sille uutta arvoa ja sen käyttö lisääntyisi. Kun hyvinvointisuunnitelman sisältö olisi tuttu, siihen olisi helpompi tukeutua. Tämä taas lisäisi ymmärrystä ja lähentäisi nyt erillään olevia toimialoja lasten hyvinvoinnin edistämisessä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma päivitetään neljän vuoden välein. Päivitystä tehtäessä osallistetaan niin henkilöstöä kuin huoltajia ja lapsia itseään. Tämä koetaan varhaiskasvatuksessa haasteelliseksi, koska sen ajatellaan olevan vain irrallinen työ, joka ei johda mihinkään. Jos varhaiskasvatuksen esimiehet käyttäisivät asiakirjaa enemmän oman pedagogisen johtajuutensa tukena, henkilöstön olisi helpompi sitoutua päivittämisprosesseihin ja näin hyvinvointisuunnitelma saataisiin mukaan arkeen. Varhaiskasvatuksessa on käytössä useita menetelmiä, koulutuksia ja toimintoja, jotka on saatu käyttöön lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman myötä. Nämä toimet ovat arkipäivää ja niiden hyöty lasten hyvinvoinnille ymmärretään hyvin. Varhaiskasvatuksen esimiehillä ei ole useinkaan tietoa siitä, että nämä toimet ovat olleet kirjattuna hyvinvointisuunnitelman kehittämiskohteina. Pedagogisen johtajuuden näkökulmasta kaikki uusi olisi hyvä perustella, jotta hyvästä kokeilusta tulisi arkipäivää. Esimiesten parempi tietoisuus hyvinvointisuunnitelmasta tuleviin toimiin ja menetelmiin tukisi pedagogista johtajuutta ja toimien jalkautumista. Opinnäytetyö toteutettiin yhden kunnan varhaiskasvatuksen esimiesten haastatteluaineistolla ja sen tulokset evät ole yleistettävissä muualle. Tutkimus kuitenkin paljasti, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman käyttö pedagogisen johtajuuden tukena vaatii sen parempaa tuntemista ja perehtymistä sisältöön. On tärkeää, että lain velvoittama asiakirja vastaa tarkoitusta, eikä häviä asiakirjaksi asiakirjojen joukossa. Päivi Benjaminsson sosionomi (ylempi AMK) Artikkeli perustuu opinnäytetyöhöni 2017 ”Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman käyttö pedagogisen johtajuuden tukena Nurmijärven varhaiskasvatuksessa.” Metropolia Ammattikorkeakoulu. Lähteet: Dolan Paul, Peasgood Tessa, White Mathew 2008. Dow e really know what makes us happy? A review of the economic literature on the factors associated with subjective well-being. Fonsén Elina 2014. Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa. Tampere. Tampereen yliopisto. Lastensuojelulaki 2007.