Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Lastensuojelun tilaa on tutkittu, tutkailtu, katsastettu ja kartoitettu viime aikoina lukuisten tahojen toimesta hyvin monipuolisesti. Ei liene sattumaa, että sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto sekä sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ovat kaikki samanaikaisesti selvittäneet, miten nykylastensuojelumme seisoo ja millainen ryhtiliike sille pitäisi miltäkin osa-alueelta tehdä. Tämän lisäksi 8-vuotiaan perheväkivallan uhrina kuolleen Eerikan tapauksen jälkeen perustettiin oma ryhmä perheväkivallan kuolemien selvittämiseksi ja työryhmä on pyytänyt Duodecimilta Käypä Hoito-suosituksia väkivallan tunnistamiseksi lapsissa. Myös Pääkaupunkiseudun kehittämiskeskus Socca on osallistunut talkoisiin viimeaikoina hyödyntämällä kokoamansa Nuoret Kehittäjät –ryhmän kokemusasiantuntijoita oman menneen lastensuojeluasiakkuutensa suhteen. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että Toimiva-lastensuojelu –työryhmälle annettu tehtävä on ollut laaja. Työryhmä on yrittänyt selvittää koko Suomen lastensuojelun kehitystä ja nykytilaa tutustumalla lastensuojelulain tavoitteiden toteutumiseen, lasten hyvinvointiin vaikuttaviin yhteiskunnallisiin muutoksiin, toimivien palvelujen edellytyksiin sekä samalla työryhmä on määritellyt haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja perheiden erilaisia elämän kriisipisteitä. Työryhmä on laatinut toimenpide-ehdotuksiaan myös muutamaan muuhun tässä mainitsemattomaan osa-alueeseen. Yhteensä toimenpide-ehdotuksia on kuutisen sivua noin 80-sivuisessa loppuraportissa. Ministeriö on laatinut loppuraporttinsa lisäksi tiiviin parikymmensivuisen esityksen lastensuojelun laatusuosituksiksi. Suosituksissa nousevat esille mm. sosiaaalityöntekijän henkilökohtaisen ajan antaminen asiakkaille, työntekijöiden vaihtumattomuus, tuen intensiivisyys ja räätälöintimahdollisuudet, tutkimus- ja kehittämisosaamisen korostaminen. Lisäresursseilla aikaa asiakkaalle Tehtävä on todella ollut laaja, sanan varsinaisessa merkityksessä. Jos ministeriön laatusuosituksia tarkastelee, huomaa pian, että monessa kohtaa tarvitaan lisäresurssointia. Ilman lisäresursseja ei työntekijöiden aika riitä tapaamaan asiakkaita henkilökohtaisesti siinä määrin, mitä laatusuositus ehdottaa. Sama asia liittynee myös tuen intensiivisyyteen ja räätälöintimahdollisuuksiin sekä tutkimus- ja kehittämistyöhön. Ilman resursseja kaikki nämä suoritetaan vain välttämättöminä, sillä lain antamat aikarajat paukkuvat, vihot tursuavat tallentamattomia muistiinpanoja ja osa perheistä on kipeästi vailla kiireellisiä toimenpiteitä Juuri Nyt. Talentia ry on ollut lyhytsanaisempi vastatessaan kehittämishaasteeseen. Se on kerännyt kolmeen sivuun kokonaisen lastensuojelun pelastusohjelman ja tiivistänyt sen kolmeen kohtaan, jotka ovat: perus- ja varhaisen tuen palveluiden kehittäminen, lastensuuojelutyön henkilöstömitoitus ja rekisteröinti sekä valvonnan ja tutkimuksen kehittäminen. Talentia korostaa varhaisen puuttumisen hyötyjä sekä varsinaisten hard core- ongelmien kanssa painivien suurimpaa tarvetta: osaavaa työntekijää, jolla on aikaa paneutua. Talentia ehdottaa myös tiukkoja asiakasmäärärajoja per työntekijä, jotta todelliselta kriisiltä voidaan selvitä. Saman otsikon alle mahtuu myös ajatus siitä, että sosiaalityön opiskelijoiden määrää on lisättävä ja sosiaalityön opintopolkuja on syytä osin miettiä uusiksi esimerkiksi sosionomien sekä soveltuvan maisteritutkinnon suorittaneille. (Talentia ry:n lastensuojelun pelastusohjelma, 213.) Talentia on sanoittanut selväsanaisesti laadukkaan työn ja työn määrän olevan yhteydessä heidän mainitsemaan kriisiin. Diili olisi kaikin puolin hyvä ja kannatettava, sillä se lisäisi myös työntekijöiden hyvinvointia ja pysyvyyttä. Vähän kuin saisi hyvän kylkiäisen hyvälle kaupalle! Kuntaliiton lastensuojelun kuntakyselyn tuloksissa nousee esiin jo edellä käsiteltyjä teemoja, kuten esimerkiksi lastensuojelun resurssointi ja voimavarat, sosiaalityön organisointi ja mitoitukset, sosiaalityöntekijöiden kelpoisuudet sekä lastensuojelun laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Erityisen mielenkiintoiseksi näin YAMK-opiskelujen lähtöviivalla nousee ajatukset ja kannanontot sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työnjaoista sekä ideoista erilaisten sosiaalityöntekijäksi pätevöitymiseen liittyviin koulutuspolkuihin. (Lastensuojelun kuntakysely, 2013) Tässä varsin lyhyessä katselmuksessa on nostettu esiin kirjoittajan mielestä mielenkiintoisimmat tai toisaalta myös useimmin toistuvat näkökohdat lastensuojelun kehittämiseksi. On varsin mielenkiintoista jäädä seuraamaan, mitä käytännön tasolla tapahtuu, kuka kehittää ja mitä ja ennen kaikkea – mistä tälle kaikelle kehittämistyölle saadaan maksaja. Ei kuulosta realistiselta, että kaikkea pystyttäisiin muuttamaan. Kuten niissä meidän kentänkin työntekijöiden työtehtävissä, lienee myös lastensuojelun kehittämisen suhteen priorisoida. Piia Vanhatalo, sosionomi ylempi amk-opiskelija Lisätietoa: Sosiaali- ja terveysministeriön Toimiva lastensuojelu –työryhmän loppuraportti Sosiaali- ja terveysministeriö: Lastensuojelun laatusuositus-raportti. Talentia ry:n Lastensuojelun pelastusohjelma. Aila Puustinen-Korhonen: Lastensuojelun kuntakyselyn tulokset. Kuntaliitto, 2013. Nuoret Kehittäjät –ryhmän tekemiä esityksiä. Inspiraationa toimi aikalaiskeskustelun seuraaminen seuraavista julkaisuista: Lapsen maailma 6-7 | 2013, josta artikkelit: Kavereita, harrastuksia, tukea…, Teerijoki Elina; Talentia 6.2013, josta artikkelit: Aikuinen ei saa luovuttaa, Koskiluoma Kristiina; Vetoapua lastensuojeluun, Jaakkola Helena; Perheväkivaltatapaukset seurantaan Talentia 4.2013, josta artikkelit: Ei tullut säästöjä, Kiukas Vertti; Hallinnollinen Hailaite, Matila Kari 30 päivää, Talentia-lehden erikoisnumero lastensuojelun ammattilaisille. 1.2013, josta artikkelit: Viisasten kivet, Ollikainen Tapio; Nyt tekoja, Helena Jaakkola; Kokemusta rikkaampi, Helena Jaakkola; Lastensuojeluakatemian aika, Pekkarinen Elina; Kohtaa ja Kuule, Helena Jaakkola Tesso 5/2012, josta artikkelit: Ongelmien ketju poikki, Niskanen Riitta; Syrjäytymisen stigma, Wilskman Kaarina.