Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Valinnan vapaus Talentia-lehti käsitteli sote-valinnanvapautta sosiaalialan näkökulmasta kesäkuussa 2016. Artikkelin mukaan selvitysmiesryhmä päätyi suosittamaan väestövastuista sosiaali- ja terveyskeskusta, lisättynä äitiys- ja lastenneuvolapalveluilla. Sosiaali- ja terveyskeskuksella on valinnanvapauden kannalta keskeinen rooli. Keskus voi olla julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toteuttama. Henkilö voisi valita, minkä sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi hän haluaa listautua. Talentia-lehden artikkelissa ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja kertoo olevansa tyytyväinen perusratkaisuun. Etenkin, kun terveysalalla on ihmetelty, mihin tarvitaan sosiaalipalveluita terveyskeskuksissa. Sote-uudistuksen lähtökohtana oli vaikuttavuuden ja säästöjen hakeminen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta. Esimerkiksi, jos vanhus tulee toistuvasti akuuttipäivystykseen ilman terveydellisiä ongelmia, taustalla on todennäköisesti turvattomuutta ja yksinäisyyttä, joihin tarvitaan elämäntilanteen selvittämistä ja sosiaalialan osaamista. Uusi sote-malli vaatii kansalaisilta aktiivista roolia palveluiden kehittämisessä. Asiakasosallisuus tulee nousemaan uuteen merkitykseen. Kansalaistoiminnan järjestämisessä kolmannen sektorin rooli on tärkeä. Vertailukohdan voi hakea Iso-Britanniasta, jossa asukasryhmät ovat aktiivisia ja asiakasosallisuus arkea palvelutuotannossa. Oma lukunsa ovat asiakkaat, jotka eivät osaa valita eivätkä vaatia. He tarvitsevat tukea ja apua. Palveluohjaus tulee nousemaan tärkeään asemaan. Yhteistyö eri toimijoiden kesken lisää hyvinvointia ja tuo säästöjä Antti Mäntylä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta Fimeasta toteaa, että iäkkäiden lääkehoidossa on paljon pulmia. (Tesso 1/16). Terveydenhuollon toimijat näkevät merkittävän monilääkityksen aiheuttamia ongelmia päivittäin. Suurin syy lääkitysongelmiin on se, että sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä ja hoitokäytännöt eivät tue potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Tehokkaalla ennaltaehkäisyllä saataisiin kuitenkin paljon aikaan. Ikäihmisten kanssa työskentelevien ammattilaisten pitäisi seurata asiakkaitten terveydentilaa ja siinä tapahtuviin muutoksiin pitäisi pystyä puuttumaan ajoissa. Tämä on myös johtamisen ja palvelujärjestelmän asia. Ammattilaisilla tulee olla aikaa ja kykyä hoitaa asioita kokonaisvaltaisesti. Psykososiaalisiin tarpeisiin vastaaminen Muistisairaitten ihmisten hyvinvoinnista vastaavien ammattilehti Memo julkaisi numerossaan 2/2016 Ulla Eloniemi-Sulkavan sykähdyttävän artikkelin aiheesta psykososiaalisiin tarpeisiin vastaaminen. Ihmisen psykososiaalisiin tarpeisiin kuuluvat kaikki muut paitsi fyysiset tarpeet. Lisääntynyt kiinnostus psykososiaalisiin tarpeisiin ja menetelmiin muistityössä nivoutuu ihmislähtöisyyden (person-centredness) periaatteeseen. Tämä periaate on itsestään selvä hoidon lähtökohta esimerkiksi Iso-Britanniassa. Me Suomessa puhumme edelleen asukas-, potilas- ja asiakaslähtöisyydestä. Meillä on vielä pitkä matka rakenteiden, toimintatapojen ja arviointimenetelmien kehittämisessä, jotta todellinen ihmislähtöisyys voi juurtua käytäntöihin. Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus tuo esiin, kuinka psykososiaaliset tarpeet jäävät tyypillisesti vastaamatta muistisairaan ihmisen palvelujärjestelmässä. Muistisairaiden itsensä kertomana suurin vastaamaton tarve on psyykkiseen hätään saatu tuki. Muut vastaamattomat tarpeet ovat tiedon tarve, seuran tarve ja arkisten aktiviteettien tarve. Hoito- ja palvelujärjestelmän tarpeiden arviointia ja niihin vastaamista tuleekin kehittää sellaiseksi, että ihmisten omat kokemukset tulevat nykyistä paremmin huomioiduksi. Tällä hetkellä voi pohtia, tuotammeko tukea ja hoitoa ihmisen tarpeiden vai kunnan palveluvalikon pohjalta. Ihmislähtöisyyden periaate: Person-centred care Tuntuu itsestään selvältä ajatella, että ihmiset ovat itse oman hyvinvointinsa ja terveytensä asiantuntijoita. Se ei kuitenkaan usein ole selviö sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Etenkin iäkkäiden henkilöiden, muistisairaitten tai muuten heikommassa asemassa olevien henkilöiden ääni jää helposti kuulumatta. Nettijulkaisu Sciencedaily on julkaissut aiheesta mielenkiintoisen artikkelin. Person-centred care on yleisesti käytössä oleva toimintamalli Iso-Britanniassa ja Irlannissa. Nyt hyväksi koettu malli on saanut näkyvyyttä myös USA:ssa. Siellä ihmislähtöisyyden periaatteen mukaista toimintatapaa on tutkittu tieteellisesti. The Journal of the American Geriatrics Society on julkaissut tutkimuksen tuloksia sekä monialaisen asiantuntijatiimin kommentteja. Tutkijat ja lääkärit toteavat artikkelissa, että heillä on nyt selkeä visio siitä, kuinka siirtää ihmislähtöisyyden periaate käytäntöön. Iso-Britanniassa ja Amerikassa tehtyjen tutkimusten ja käytännön kokemuksen kautta on havaittu että ihmislähtöinen toimintatapa sitouttaa ihmiset yhdessä sovittuihin käytäntöihin hoidossa ja kuntoutuksessa. Sen on havaittu olevan avainasemassa, kun kehitetään korkealuokkaisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Se on parantanut palveluiden laatua ja oikea-aikaisuutta. Ihmiset ovat myös ottaneet enemmän vastuuta omasta terveydestään. Miksi ihmislähtöisyyden huomioiminen palvelujärjestelmässä on tärkeää? Ihmislähtöisyyden periaate palvelujärjestelmässä tarkoittaa tapaa ajatella ja nähdä terveys- ja sosiaalipalveluja käyttävät ihmiset tasaveroisina toimijoina silloin, kun heidän hoitoaan suunnitellaan ja sosiaalisen avun tarvettaan kartoitetaan. Ihmiset nähdään oman elämänsä asiantuntijoina. Kun ihmiset ja heidän läheisensä otetaan mukaan hoidon tai hoivan suunnitteluun, saadaan parempia tuloksia ja ihmiset ovat sitoutuneempia yhteistyöhön. Ihmislähtöisyyteen sosiaali- ja terveysalalla voi ottaa erilaisia näkökulmia. Tärkeintä on kuitenkin ihmisen arvostaminen ja hänen asettaminen toiminnan suunnittelun keskiöön. Tärkeätä on myös huolehtia siitä, että vuorovaikutus ja kommunikaatio eri tahojen kesken toimii. Ihmisille on puhuttava kieltä, jota he ymmärtävät. Jos ammattihenkilöstö piiloutuu vaikeiden termien taakse, ei esimerkiksi iäkäs ihminen tunne olevansa tasa-arvoisessa asemassa. Hän ei ymmärrä saamiaan ohjeita eikä sitoudu sovittuihin asioihin, kuten onnistuneeseen lääkehoitoon tai omaan kuntoutussuunnitelmaansa. Tavoitteena palveluiden kehittämisessä pitäisi olla, että tulevaisuuden palvelujärjestelmä huomioi ihmisen yksilönä. Henkilön omat voimavarat otetaan käyttöön. Häntä kannustetaan ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja kuntoutumisestaan. Läheiset muodostavat vankan lisän turvaverkkoon, silloin kun se on mahdollista. Aina läheisten tuki ei ole realismia, silloin ihmisen on saatava tukea ja turvaa (niin konkreettista kuin henkistäkin) palvelujärjestelmältä. Ihminen pitää ymmärtää kokonaisuudeksi, jossa pyykkinen tai fyysinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä, eikä niitä voi erottaa toisistaan. Tuija Virtanen, sosionomi ylempi AMK-opiskelija Lisätietoa Definition of person-centered care for older adults clarified by experts. Verkossa. Memo 2/2016. Ulla Eloniemi-Sulkava. Psykososiaalisiin tarpeisiin vastaaminen hoito- ja hoivatyössä. Verkkojulkaisu Talentia-lehti, Kesäkuu 2016. Sote valinnanvapaus sosiaalialan näkökulmasta. Verkkojulkaisu Tesso 1/16, Iäkkäiden lääkehoidossa paljon pulmia Verkkojulkaisu Tesso 2/16, Iäkkäiden kaatuminen on mahdollista estää