Avainsana: Tiina Harju
”Asiakas tarvii sen ihmisen”: onnistumisen tekijöistä lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä
Onnistumisen tekijät lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä -hankkeessa on tutkittu asiakkaiden ja heidän läheistensä sekä työntekijöiden kokemuksia onnistumiseen liittyvistä asioista ja hyvän asiakastyöskentelyn edellytyksistä kyselyaineistoilla. Sähköisen verkkokyselyn lisäksi johdon ja päätöksentekijöiden näkemyksiä kartoitettiin haastatteluilla. Lastensuojelu ja lapsiperheiden sosiaalityö on ikkuna yhteiskunnalliseen todellisuuteen: mitä ikkunasta näkyy avun ja tuen piirissä olevien eri-ikäisten lasten, nuorten ja perheiden kokemusten sekä heidän kanssaan toimivien näkökulmasta? Mikä toimii hyvin ja on auttanut? Entä mitä tiedämme näiden lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja sen muutoksista asiakkuuden aikana ja päättyessä? Mitä näissä palveluissa työskentelevä työntekijä tarvitsee, jotta voi toimia parhaimmalla tavalla asiakkaidensa hyväksi? Lastensuojelu näyttäytyy julkisuudessa usein negatiivisena ja epäkohdat nousevat herkästi esille. Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva lastensuojelusta ja lapsiperheiden sosiaalityöstä. Sen esille tuominen, miten työssä onnistutaan, vahvistaisi yhteisöjen luottamusta lastensuojeluun. On tärkeää vahvistaa tunnetta, että voin saada apua ja uskallan hakea sitä. Julkaisemme onnistumisen tekijöitä koskevan aineistomme tulokset 3.12.2020 iltapäivän seminaarissa. Tässä muutamia alustavia havaintoja kyselyvastauksista ja haastatteluista. “Asiakas tarvii sen ihmisen” Asiakkaiden ja läheisten mukaan tärkeää on, että oman työntekijän kanssa rakentuu hyvä vuorovaikutus ja yhteisymmärrys. Kokemus tasa-arvoisesta kohtaamisesta ja kuulluksi tulemisesta edistää asiakkaan osallisuutta ja luo edellytykset löytää yhteistyössä juuri heille sopivia ratkaisuja. Työntekijän tulee myös luottaa asiakkaan näkemykseen omasta tilanteestaan ja tukea lasta, nuorta sekä vanhempaa asioiden jäsentämisessä ja omien voimavarojen käytössä. Tuen tulee olla teoreettisesti perusteltavissa, mutta konkreettista sekä käytännön esimerkkeihin perustuvaa, miten voisi toimia arjen tilanteissa toisin. Onnistumista edistää, kun voi työskennellä saman tutun työntekijän kanssa pidempään, työntekijä on tavoitettavissa ja yhteistyö toimii myös muiden lapsen, nuoren ja perheen kanssa arjessa toimivien kanssa. Kokemusta, erityisosaamista ja työskentelyyn tukea Työntekijöiden vastauksissa tulevat esiin samansuuntaiset näkemykset siitä, millaisia tekijöitä tarvitaan onnistuneessa asiakastyössä: Luottamuksellinen, avoin ja läpinäkyvä työskentelysuhde lapsen ja nuoren ja hänen perheensä kanssa. Asiakkaan oma motivaatio ja voimavarat tarvitaan – ihminen itse on aktiivinen toimija omassa elämässään. Työntekijällä tulee olla aikaa asiakkaalle. Juuri tälle lapselle, nuorelle ja perheelle pitäisi pystyä järjestämään heille sopivaa oikeanlaista tukea ja apua, mikä ei aina ole organisaatiossa mahdollista. Työntekijä ei saa jäädä yksin haasteellisten asiakastilanteiden kanssa. Vaativassa työssä onnistumiseksi tarvitaankin erityisosaamista. Kokemus tuo työhön varmuutta ja kokenut työntekijä pystyy tukemaan kokemattomampia kollegojaan. Työssä kehittymisen ja jaksamisen edellyttää lähitukea. Hyvinvoiva työntekijä on niin asiakkaan kuin työnantajankin etu. Onnistuneen työskentelyn edellytyksistä ja esteistä kerromme lähemmin seminaarissa ja julkaisuissa. Tiedolla johtamisen perustana: työntekijöiden kokemustieto ja yhteinen pohdinta Palvelujohdossa ja päätöksentekijöinä toimivat haastateltavat toivat esille onnistuneen asiakastyön edellytyksinä hyvin samankaltaisia tekijöitä kuin asiakkaat ja työntekijät. Miten sitten organisaatiossa huolehditaan siitä, että onnistumiseen vaikuttavat tekijät voisivat toteutua mahdollisimman hyvin käytännössä? Haastatteluissa oli keskiössä kysymys, millaista tietoa lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalityön asiakkuuksista on käytettävissä toiminnan ohjaamisessa ja johtamisessa. Haastatteluista välittyy hyvin yhdenmukainen kuva siitä, että nykyinen tieto perustuu asiakastyöntekijöiden kautta esimiehille välittyvään suulliseen kokemustietoon asiakkuuksista, tuen tarpeista, niiden syistä, siitä millainen tuki on ollut toimivaa, ja näiden yhteiseen pohdintaan palvelujohdon kanssa erilaisissa työntekijätiimeissä. Työntekijöiltä esimiesten kautta myös päättäjille välittyvä kokemustieto ja sen yhteinen käsittely on toiminnan yksi vahvuus ja voimavara, mutta riittääkö se eurojen maailmassa ja vaatimuksissa osoittaa asiakastyön vaikutukset sekä mekanismit, joilla vaikuttavuus on syntynyt? Entäpä asiakkaan kokemustieto? Asiakastietojärjestelmiin kirjataan asiakkaista paljon tietoa, mutta sieltä saadaan ulos koosteita lähinnä asiakasmäärästä, ilmoitusten ja asiakassuunnitelmien määrästä, hoitovuorokausista yms. Muunlainen asiakkuuksista ja asiakkuuspoluista tarvittava tieto pitäisi poimia käsin järjestelmästä. Tämä ei vastanne tiedolla johtamisen ideaa? Olemme koonneet keskeiset tulokset yhteiseen TAITO-julkaisuun, jossa tarkastelemme myös onnistumiseen liitettyjä yhdistäviä tekijöitä asiakkaiden, työntekijöiden ja johdon & päätöksentekijöiden näkökulmasta. Pohdimme julkaisussa myös, miten onnistumisen tekijät mahdollisimman hyvin voisivat toteutua jokaisen lapsen ja nuoren ja heidän perheidensä asiakkuudessa ja kasvuoloissa, ja työntekijöiden työskentelyssä - millaiset kehitystoimet olisivat keskeisiä. TAITO-julkaisu ja opiskelijoiden opinnäytetyöt löytyvät 3.12.2020 ammattikorkeakoulujen Theseus- julkaisutietokannasta. Onnistumisen tekijät - tulosten julkistamisseminaari Tervetuloa 3.12.2020 klo 12.45 linjoille! Koronatilanteen johdosta seminaari toteutetaan etäyhteydellä webinaarina. #lastensuojeluonnistuu - käytämme tätä tunnistetta viestinnässämme. Tutustu lisää Onnistumisen tekijät -tulosten julkistamisseminaariin. Kirjoittajat Sirkka Rousu on yliopettaja Hyvinvointi osaamisalueelta ja hän kartoitti johdon ja päätöksenteon näkökulmaa Tiina Harju ja Katri Horuz ovat sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon opiskelijoita, ja tutkivat asiakkaan näkökulmaa opinnäytetyössään Johanna Stauffer ja Katriina Sysmäläinen ovat sosionomi (ylempi AMK) tutkinnon opiskelijoita, ja tutkivat työntekijöiden näkökulmaa opinnäytetyössään Lastensuojelija-blogissa voit tutustua myös aiempiin blogiteksteihimme Onnistumisen tekijät -tutkimusprosessista.
Vantaalla koulukiusaamisen kitkemiseksi pohditaan uusia ratkaisuja
Vantaalla ollaan huolissaan koulukiusaamisen seurauksista. Nuorilla on perusopetuslain mukaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, mutta käytännössä opiskeluympäristö ei ole kiusatulle turvallinen. Kiusaamisella on kauaskantoiset seuraukset ja kiusaamisen vaikutukset voivat vaikuttaa nuoren arkeen aikuisuuteen asti. Huolestuttavan moni koululainen kokee koulukiusaamista. Valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn (2017) mukaan syrjivää kiusaamista on kokenut 19 prosenttia alaluokkalaisista, 24 prosenttia yläluokkalaisista, 11 prosenttia lukiolaisista ja 13 prosenttia ammattiin opiskelevista, mikä kertoo karua kieltä koulukiusaamisesta ja nuorten tilanteesta. Vantaan kouluterveyskyselyn (2019) mukaan kiusaaminen on kahden vuoden aikana noussut 4.―5.-luokilla mutta laskenut 8.―9.-luokilla. Vantaalla on pohdittu ratkaisuja koulukiusaamisen kitkemiseksi ja yhtenä vaihtoehtona sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu Tiina Tuomela esittänyt kymmenen muun valtuutetun kanssa koulurauha-asiamiehen viran perustamista. Vaikka sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth ei pidä viran perustamista parhaana ratkaisuna, on hän yhtä mieltä valtuutettujen kanssa siitä, että koulukiusaamista on tärkeä ehkäistä. Koulukiusaamisen ehkäisy on yhteiskunnallisesti merkittävää. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on ollut pohtia kiusaamisen ehkäisyn ja siihen puuttumisen keinoja sekä hyvinvointia ja koulurauhaa edistäviä keinoja. Vantaan sivistystoimen tavoitteena taas on ollut vuoden 2019 ajan kiusaamisen vähentäminen. Työtä on päätetty jatkaa myös tulevana vuonna. Lisäksi sivistystoimi on laatinut Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn tavoite- ja toimenpidesuunnitelman vuosille 2020―2025, jossa esitetään toimenpide-ehdotuksia kiusaamisen vähentämiseksi. Koulukiusaamisen kalliit seuraukset Koulukiusaamisella on kauaskantoiset seuraukset, eivätkä kaikki kiusatuiksi joutuneet toivu kokemuksistaan koskaan. Kiusatun kokemien psyykkisten ja fyysisten kärsimysten lisäksi koulukiusaaminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. On arvioitu, että koulukiusaamisesta aiheutuvat kustannukset yhden henkilön osalta ovat noin 1,2 miljoonaa euroa. Kiusatuiksi tulleilla on psyykkistä ja psykosomaattista oireilua, kuten masennusta, ahdistuneisuutta ja itsemurha-ajatuksia tavallista enemmän vielä vanhempanakin, sekä riski tulla kiusatuksi vielä työelämässä. Kiusaajilla taas on havaittu aikuisiällä ihmissuhteisiin, päihteiden käyttöön, aggressiivisuuteen ja rikollisuuteen liittyviä ongelmia sekä heikkoa menestystä työelämässä. Uusia keinoja koulukiusaamisen kitkemiseksi Vantaalla vuosien 2019–2021 aikana toteutettavan Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelma pyrkii ehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Yhtenä keinona ohjelmassa on ollut uusien erityisnuorisotyöntekijöiden palkkaaminen. Heidän tehtävänään on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja madaltaa kynnystä kertoa koulukiusaamisesta niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Toisena esimerkkinä kiusaamisen ehkäisystä on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin ry:lle myönnetty tuki Yhteisötalon perustamiseen yhdessä kaupungin ja muiden järjestöjen kanssa. Yhteisötalon tarkoituksena on niin ikään tukea lasten ja perheiden hyvinvointia tarjoamalla koulunkäynnin tukea, mielekästä tekemistä ja ystäviä sekä vahvistamalla tukiverkostoja. Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on panostus tulevaisuuteen. Lähtökohtana hyvinvointia tukevassa työssä on, että jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus kasvaa ja elää tulematta kiusatuksi! Kirjoittaja Tiina Harju, Sosiaalialan YAMK-opiskelija. Teksti on kirjoitettu osana Muuttuva sosiaalinen todellisuus -opintojaksoa. Lähteet Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018. Kiusaamisen ehkäisy sekä työrauhan edistäminen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella. Loppuraportti. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160694/okm16.pdf>. Luettu 24.11.2019. Taloussanomat 18.4.2011. Nuori putoaa putkesta – lasku 1,2 miljoonaa. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001708425.html>. Luettu 23.11.2019. Kouluterveyskysely 2017. THL. Oppilaat voivat paremmin peruskoulun alaluokilla kuin yläluokilla. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <https://thl.fi/fi/-/kouluterveyskysely-2017-oppilaat-voivat-paremmin-peruskoulun-alaluokilla-kuin-ylaluokilla>. Luettu 24.11.2019. Vantaan kaupunki 1. 11.11.2019. Kaupunginhallituksen pöytäkirja. Vastaus Tanja Vahvelaisen ja Tiina Tuomelan sekä 9 muun aloitteeseen koulurauha-asiamiehen viran perustamisesta. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <http://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=148524>. Luettu 23.11.2019. Vantaan kaupunki 2. 11.11.2019. Kaupunginhallituksen pöytäkirja. Avustus myönteisen erityiskohtelun ohjelman toteuttamiseen. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <http://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=148524>. Luettu 24.11.2019. Vantaan kaupunki 3. 11.11.2019. Kaupunginhallituksen pöytäkirja. Toiminta-avustuksen myöntäminen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:lle yhteisötalotoimintaan. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <http://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=148524>. Luettu 24.11.2019. Vantaan kaupunki 12.11.2019. Vantaan budjetti ensi vuodelle on 1,8 miljardia euroa. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <https://www.vantaa.fi/uutisia/kaikki_uutiset/101/0/148043>. Luettu 24.11.2019. Vantaan kaupunki 22.10.2019. Sivistystoimen lausunto. Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn tavoite- ja toimenpidesuunnitelma vuosille 2020―2025. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadAttachmentQuestionAnswerFile?FileId=916b8a03-85bc-4380-90f5-aaee010c57cc>. Luettu 24.11.2019.