tehostettu perhetyö arkistot - Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Avainsana: tehostettu perhetyö

Mistä tiedät onnistuvasi asiakastyössä? – Lastensuojelun laadun ja vaikuttavuuden mittaaminen

16.8.2024

Matleena Hanhisalo

Lastensuojelun helmasynniksi voidaan varmaan kautta aikain lukea se, ettei kunnollisia mittareita työn laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseksi ole ollut. On tärkeää tuottaa luotettavilla mittareilla seurantatietoa siitä, mikä asiakkaiden palvelutarve ja työntekijöiden työmäärä todella on (1). Jokaisen toimivan organisaation elinehto on asiakaspalautteen kerääminen ja etenkin yhteiskunnallisia tehtäviä hoitavien organisaatioiden olisi tärkeää seurata toimintansa vaikuttavuutta. Näin rajallisia voimavaroja saadaan käyttöön mahdollisimman tehokkaasti. (2) Vaikuttavuudesta voi kuitenkin olla haastavaa antaa yksiselitteisiä määrittelyjä. Vaikutuksia ja vaikuttavuutta muodostuu eri pituisilla, vuosia kestävillä aikaväleillä ja onnistumisen mittari on tavoitteiden mukaisten konkreettisten muutosten toteutuminen. (3) Lastensuojelun avopalveluiden vaikuttavuudesta ei ole tarpeeksi tietoa (4) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on esittänyt ratkaisuna palautetietoisuuden lisäämistä. FIT eli Feedback Informed Treatment (suom. palautetietoinen hoito) on yhdysvaltalaisen Scott Millerin kehittämä asiakaslähtöinen lähestymistapa asiakastyön arviointiin ja laadun kehittämiseen sosiaali- ja terveysalalla. FIT-kokonaisuus tuottaa tietoa allianssin eli asiakkaan ja työntekijän välisen yhteistyön sujuvuudesta ja soveltuu käytettäväksi perheiden kanssa työskentelyyn. FIT-kokonaisuuden palautetietoinen työskentelytapa sekä asiakkaan täyttämät FIT-mittarit auttavat työntekijöitä tunnistamaan asiakkaita, joilla on suurempi riski työskentelystä irtautumiseen. (5, 6) THL on tukenut FIT-kokonaisuuden pilotointia lastensuojelussa vuodesta 2021 alkaen. (7, 8, 9) Helsinki ei ollut pilotoinnissa mukana, mutta Sote-uudistuksen tueksi perustettujen hankkeiden myötä FIT-kokonaisuus rantautui myös Helsinkiin. Kohti palautetietoista työskentelyä lastensuojelun kentällä Tarkastelen opinnäytetyössäni FIT-kokonaisuuden jalkauttamista Helsingin kaupungin lastensuojelun tehostettuun perhetyöhön. Jalkauttaminen on tavoitteellista toimintaa, jolla tuetaan kokonaisuuden käytäntöön saattamista. (10, 11) Helsingin kaupungilla FIT-kokonaisuuden jalkauttamista tehostettuun perhetyöhön toteutetaan Kestävän kasvun -hankkeessa. Tehostettu perhetyö on lastensuojelun ja perhesosiaalityön palveluiden suurin yksikkö Helsingin kaupungilla. Työmuotoa käytetään esimerkiksi huostaanoton ehkäisyyn, joka kuvaa työskentelyn intensiteettiä. (13, 14) Tavoitteena on, että palautetietoinen työskentely on Helsingissä osa perustyötä lapsiperhepalveluissa vuodesta 2025 eteenpäin. FIT-kokonaisuuden käyttöönoton avulla asiakkaan osallistaminen lisääntyy ja asiakkaan tarpeet huomioidaan entistä paremmin. Kestävä kasvu -hankkeen tavoitteena on laajentaa kohti vaikuttavuustiedon keräämistä organisaatio tasolla. (12) FIT-kokonaisuuden kautta välitöntä asiakaspalautetta FIT-kokonaisuuteen kuuluvat FIT-mittarit, joista on omat versiot sekä lapsille että aikuisille. Mittareita on kaksi ja niiden nimet ovat Outcoming Rating Scale (ORS) ja Session Rate Scale (SRS). Mittareita käytetään palautteen saamiseksi tehostetun perhetyön asiakastapaamisen alussa ja lopussa. Mittarit antavat välitöntä palautetta sekä asiakkaan kokemuksesta omasta hyvinvoinnistaan, että tapaamisen sujuvuudesta. (5) Mittareiden käytöllä tuotetaan systemaattisesti vaikuttavuustietoa, jota voidaan hyödyntää organisaatiotasolla päätöksenteossa, kuten esimerkiksi työntekijäresurssin kohdentamisessa ja palveluiden muokkaamisessa asiakkaiden tarpeita paremmin vastaaviksi. Mittareiden tarkoituksena on myös haastaa työntekijöitä tarkastelemaan omia työskentelytapoja ja sitä, miten asiakastyön prosessissa työskentelyä pitää muuttaa, mikäli haluttuja vaikutuksia ei synny. (15) Joskus saatamme työntekijöinä vastustaa sitä, että työskentelytavoistamme käydään arvioivaa keskustelua. Kuitenkin kysymysten miten toimimme ja miten uskomme toimintamme vaikuttavan, tulisi kuulua perusarviointiin. (16) Opinnäytetyön tuloksista suuntaa FIT-kokonaisuuden soveltuvuudesta tehostettuun perhetyöhön Opinnäytetyön aineisto koostui kahden kyselyn vastauksista, joihin vastasivat Helsingin kaupungin tehostetun perhetyön työntekijät ja esihenkilöt. Opinnäytetyö jalkauttamisprosessin ensivaiheista on tärkeää informaatiota tulevien jalkauttamisprosessien läpiviemiseen lapsiperheiden palveluissa. FIT-kokonaisuus soveltuu tietyin edellytyksin lastensuojelun tehostettuun perhetyöhön. Työntekijät tarvitsisivat kuitenkin tukea työskentelyn linjauksiin esihenkilöiltä sekä toimivat laitteet työn toteutukseen ja lempeää kollegiaalista tukea palautetietoisen työotteen ja FIT-mittareiden käyttöön. Palautetietoinen työote ei sinänsä ole uusi asia ja sen koetaan olevan osa tehostetun perhetyön työskentelyä jo ennen FIT-kokonaisuuden käyttöönottamista. Vastausten joukosta nousi yhtenä teemana tietoturvallisuuteen liittyvät asiat. Työntekijät kokivat tärkeänä tuottaa tietoa asiakasperheille sähköisesti täytettävien FIT-mittareiden tietoturvallisuudesta. Maailmassa, jossa elämme, tämän kaltaisista asioista huolehtiminen on tärkeää. (17) Tuottaako FIT-kokonaisuus lisää ammatillista äänenpainoa asiakasperheiden tilanteista? Opinnäytetyön tuloksia tulkitessa vahvistui samankaltainen kuva siitä, minkälaisia tuloksia on saatu muistakin lastensuojelun palveluista. FIT-kokonaisuuden jalkauttamista on tehty esimerkiksi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa lapsi- ja perhesosiaalityön lastensuojelunpalveluiden Toivo-yksikköön (18) ja Helsingin ensikodille. (19) THL on myös julkaissut raportin FIT-mittarin pilotoinneista lastensuojelun sosiaalityössä. (8) Vielä toistaiseksi työntekijöiden on vaikea arvioida FIT-kokonaisuuden hyötyjä sen lyhyen käyttöiän takia. Esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä on ollut epäilyksiä siitä, mitä FIT-mittarilla tuotettu tieto kertoo asiakasperheiden todellisista tilanteista. (18, 8) On tärkeää muistaa, että FIT-mittarit tuottavat näyttöä työntekijän ja asiakkaan yhteistyösuhteesta sekä asiakkaan hyvinvoinnista. (8) Mittarit eivät kerro mikä asiakkaan elämässä on tai ei ole totta, vaan ne toimivat työkaluina keskustelussa. (7) On suositeltavaa, että tutkimusta FIT-mittareiden ja palautetietoisen työotteen soveltuvuudesta tehostetun perhetyön kontekstiin tuotettaisiin lisää. Kansainvälisesti FIT-mittareita ei lastensuojelussa ole käytetty juuri lainkaan. Kyseessä on tuore kokonaisuus, jonka juuret ovat terapiamaailmassa. (20) Todennäköisyys erilaisten kokonaisuuksien tai menetelmien juurtumiselle on suurempi, kun visio on yhteisesti rakennettu. (10) Siksi työyhteisön vision yhteneväisyys siitä, että FIT-kokonaisuus vastaa yhteisesti ymmärrettyyn ja tunnistettuun tarpeeseen, olisi hyvin tärkeää. Kirjoittaja: Matleena Hanhisalo, sosionomi (ylempi amk), Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kirjoitus perustuu Matleena Hanhisalon sosiaalialan (YAMK) opinnäytetyöhön ”Kohti palautetietoista työskentelyä: FIT-menetelmän jalkauttamisprosessin ensivaiheet”, joka on luettavissa Theseuksessa. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051210952 Lähteet Flink, N. & Aaltio, E. 2020. Hyvinvoinnin ja muutoksen mittarit systeemisessä lastensuojelussa. Katsaus mallin vaikuttavuuden arvioinnissa käytettyihin mittareihin ja menetelmiin. Työpaperi 11/2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. PDF-dokumentti. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139299/URN_ISBN_978-952-343-473-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 24.4.2024 Rousu, S. 2007. Lastensuojelun tuloksellisuuden arviointi organisaatiossa: Näkymätön tuloksellisuus näkyväksi. Tampere: Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67786/978-951-44-7174-2.pdf?se-quence=1&isAllowed=y Viitattu 24.4.2024 Heliskoski, J. & Huhmala, H. & Kopola, R. & Tonteri, A. & Tykkyläinen, S. 2018. Vaikuttavuuden askelmerkit. Työkaluja ja esimerkkejä palveluntuottajille. Sitra. https://www.sitra.fi/app/uploads/2018/03/vaikuttavuuden-askelmerkit.pdf Viitattu 6.5.2024 Lindberg, P. & Yliruka, L. 2023. Lastensuojelun uudistuksen tavoitteeksi hyvinvoiva lapsi ja nuori – kaikista lähtökohdista. Päätösten tueksi 8/2023. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146497/PT%202023_008_28042023%20webS.pdf?sequence=4&isAllowed=y Viitattu 11.5.2024 Miller, S. D. & Bertolino, B. & Lehtinen, J. & Rouhiainen, H. 2018. Feedback-Informed Treatment: Palautetietoinen hoito. 1. painos. Helsinki: Aktori Oy. Innokylä, 2023. Palautetietoinen työskentely (FIT). Viimeksi muokattu 23.1.2024 https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/palautetietoinen-tyoskentely-fit Viitattu 20.4.2024 Yliruka, L. & Kotilainen, T. 2023. Kohti palautetietoista lastensuojelua. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos.https://thl.fi/documents/155392151/190160137/SOILA+13.11.2023+Palautetietoinen+j%C3%A4rjestelm%C3%A4.pdf/4dd163c5-eb16-1615-8725-47e5f45bfa05/SOILA+13.11.2023+Palautetietoinen+j%C3%A4rjestelm%C3%A4.pdf?t=1700040991441 Viitattu 6.5.2024 Tippett, A-M. & Yliruka, L. 2023. FIT-mittarin pilotointi lastensuojelussa – ensimmäiset askeleet. Työpaperi 20/2023. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146925/URN_ISBN_978-952-408-103-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 6.5.2024 Yliruka, L. & Tasala, T. 2022. Lastensuojelun systeemisen toimintamallin kansallinen tilannekuva vuonna 2021. Tutkimuksesta tiiviisti 9/2022. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143953/URN_ISBN_978-952-343-827-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 6.5.2024 Kouvonen, P. & Tani, S. & Kurki, M. & Hamari, L. 2023. Miten onnistun implementoinnissa? Opas psykososiaalisten menetelmien vaikuttavaan implementointiin. Toim. Koskenalho, N. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö. https://kasvuntuki.fi/wp-content/uploads/2023/09/itla-implementointiopas-2023-final-31082313291.pdf Viitattu 20.4.2024 Aarons, G. A. & Hurlburt, M. & Horwitz, S. M. 2011. Advancing a conceptual model of evidence-based practice implementation in public service sectors. Administration and Policy in Mental Health and Mental Health Services Research, 38(1), 4–23. https://link.springer.com/article/10.1007/s10488-010-0327-7 Viitattu 20.4.2024 Wieliczko, C. & Isoaho, M. 2023. FIT auttaa kuulemaan kaikkia perheenjäseniä ja kohdentamaan työtä - Kokemuksia FIT:n käytöstä Helsingin lapsiperhepalveluista. https://thl.fi/documents/155392151/190160137/FIT-kokemuksia+Helsingist%C3%A4+13.11.2023.pdf/e403819b-0778-ee14-43ff-8b0f50a884a4/FIT-kokemuksia+Helsingist%C3%A4+13.11.2023.pdf?t=1700039226648 Viitattu 20.4.2024 Helsingin kaupunki, 2024. https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lasten-ja-perheiden-palvelut/lastensuojelu/lastensuojelun-asiakkaana/tehostettu-perhetyo Viitattu 20.4.2024 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2024. https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojelun-avohuolto/lastensuojelun-avohuollon-tukitoimet/perhetyo-ja-tehostettu-perhetyo Viitattu 24.4.2024 Helsinki Missio, 2023. Palautetietoinen työskentelytapa. https://www.helsinkimissio.fi/tyokalupakki/fit/tietoa-palautetietoisesta-tyoskentelysta/ Viitattu 20.4.2024 Dahler- Larsen, P. 2005. Vaikuttavuuden arviointi. E-kirja. Helsinki: Stakes. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77071/vaikuttavuuden_arv.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 24.4.2024 Lehtonen, S. 2021. Tietomurrot yleistyvät: voiko niiltä suojautua? Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu: RIKUteema 2/2021. https://www.riku.fi/tietomurrot-yleistyvat-voiko-niilta-suojautua/ Viitattu 11.5.2024 Söderblom, V. 2023. Palautetietoinen työskentely osana Toivo-palvelun asiakaspro-sesseja – FIT-mittarin käyttöönotto ja hyödynnettävyys ohjaajien näkökulmasta Opinnäy-tetyö. XAMK: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan tutkinto-ohjelma. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/806805/Soderblom_Ville.pdf?sequence=4&isAllowed=y Viitattu 20.4.2024 Leino, S. & Matikainen, R. 2022. Työntekijöiden kokemuksia FIT-mittarin jalkaut-tamisprosessista. Opinnäytetyö. Laurea- ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan tutkinto-ohjelma. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/756315/Leino_Matikainen.pdf?sequence=3 Viitattu 20.4.2024 Tippett, A.-M. 2023. Miten FIT-mittarit soveltuvat lastensuojelun avohuoltoon – mais-teritutkielman tuloksia. Kohti palautetietoista lastensuojelua. Webinaari 13.11.2023. https://thl.fi/documents/155392151/190160137/Ann-Mari+Tipett+FIT-mittari+lastensuojelussa+13.11.2023.pdf/c6ba135b-1a18-4d12-d4a6-11b5c51d2478/Ann-Mari+Tipett+FIT-mittari+lastensuojelussa+13.11.2023.pdf?t=1699885602438 Viitattu 11.5.2024

Lue lisää

Henkilöstön osaaminen ja sen johtaminen lastensuojelun tehostetussa perhetyössä Helsingin kaupungilla

28.2.2023

Kirsi Martiskainen

Sosiaalialan palveluiden tulee olla yhä kasvavassa määrin vaikuttavia, oikea-aikaisia sekä saavutettavia. Näitä palveluita pitää pystyä tuottamaan kustannustehokkaasti ja niukkenevilla sosiaalialan resursseilla. Julkisia palveluita tuottavilta organisaatioilta edellytetään johtamista, joka tukee ja vahvistaa henkilöstön osaamista ja kyvykkyyttä vastata asiakkaiden tarpeenmukaiseen tukeen. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on organisaation tärkein voimavara. Opinnäytetyössäni selvitin sähköisellä kyselyllä Helsingin kaupungin lastensuojelun tehostetun perhetyön henkilöstön osaamista ja kuinka osaamista johdetaan. Lastensuojelulaissa (36§) säädetään viranomaisten velvollisuudesta järjestää tarpeen mukaisia lastensuojelun avohuollon tukitoimia, lastensuojelun asiakkuudessa olevalle perheelle, huomioiden lapsen ja perheen tuen tarpeisiin perustuva asiakassuunnitelma (1). Tehostettu perhetyö on yksi merkittävä avohuollon tukitoimi, jonka tavoitteena on lapsen tai nuoren sekä vanhempien toimijuuden vahvistaminen ja tukeminen. Lastensuojelun avohuollon vastuusosiaalityöntekijä hakee palvelua perheelle. Palvelua voidaan järjestää myös ryhmämuotoisena tukena perheille. Lastensuojelun tehostettu perhetyö Tehostettua perhetyötä toteutetaan koko perheen kanssa yhdessä laaditun suunnitelman mukaisesti. Keskeistä työssä on lapsen edun, terveyden ja kehityksen turvaaminen. Painopisteenä on muutosorientoitunut, vanhemmuutta, sosiaalista toimintakykyä ja perheen vuorovaikutussuhteita vahvistava työskentely. Perhetyön aikana pyritään löytämään keinoja, joiden avulla vanhempi kykenee olemaan omalle lapselleen riittävän hyvä vanhempi. (2) Helsingissä tehostetun perhetyön toteutuksesta vastaavat alueelliset tiimit, joita on yhteensä seitsemän. Tehostetun perhetyön työntekijät ovat sosiaaliohjaajia, jotka toteuttavat perhetyötä työparityönä. Sosiaaliohjaajien pääsääntöisenä koulutuksena on sosionomi (AMK) -tutkinto. Perhetyön tiimien esihenkilöt vastaavat asiakasohjauksesta sekä tukevat ja ohjaavat henkilöstöä asiakastyössä ja sen toteuttamisessa. Asiakaskunnan tarpeet osaamisen vaatimusten taustalla Lastensuojelussa asiakkaana olevien lasten tuen tarpeet ovat suuria ja tilanteet kompleksisia. Perhetyön asiakasperheissä lapsen lastensuojelullisen tuen tarvetta voivat aiheuttaa lapsen omat kehitykselliset erityistarpeet, vanhemman terveydentila, yleinen jaksamattomuus, vanhemmuuden taitojen puutteet, pitkittyneet huolto- ja tapaamisriidat tai monenlainen lasten kaltoinkohtelu tai laiminlyönti. Haasteisiin saattavat liittyä lisäksi taloudelliset ja asumisen vaikeudet. Suhteet läheisiin voivat olla jännitteisiä. Perheiden vaikeuksia ja turvattomuutta aikaan saavat kokemukset voivat olla syvään juurtuneita ja ylisukupolvisia. (3, s. 19) Tehostetun perhetyön henkilöstö kohtaa asiakasperheitä näissä kriittisissä, usein nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Asiakaskunnan tarpeet asettavat omat vaatimuksensa henkilöstön osaamiselle. Tehostettu perhetyö on interventio, jonka tavoitteena on muutokseen tähtäävä työ. Ennen kaikkea tavoitellaan asiakkaana oleville lapsille ja nuorille parempia kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksia. Asiakkaat ovat entistä vaativampia ja yhä paremmin tietoisia omista oikeuksistaan (4, s. 266-267). Osaamiskartoituksella vahvuudet ja kehitettävät alueet esille Selvitin opinnäytetyössäni sähköisellä kyselyllä Helsingin kaupungin lastensuojelun tehostetun perhetyön henkilöstön osaamista ja sitä, kuinka lähiesihenkilöt osaamista johtavat. Kysely jaettiin 73 työntekijälle ja vastaajia oli kaikkiaan 26. Kyselyssä henkilöstö arvioi osaamistaan työn eri osa-alueilla. Osaamista arvioitiin neliportaisella asteikolla joko vahvaksi tai paljon vahvistamista tarvitsevaksi. Kysely sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Osaamisen johtamista kartoittavissa kysymyksissä arvioitiin käytössä olevia johtamisen keinoja sekä niiden tärkeyttä. Osaamiskartoitusten suurin hyöty on osaamisen kehittämisen jäsentyminen ja oikea suuntaaminen (5, s. 182-183). Tulokset osoittivat, että tehostetun perhetyön henkilöstö tunnistaa omaa osaamistaan ja työn vaatimia kehittämistarpeita hyvin. Ammattieettinen osaaminen ja työn hallintaan liittyvät työelämätaidot näyttäytyvät vahvana osaamisena. Työn organisointi ja ajanhallinta, ongelmanratkaisutaidot sekä paineensietokyky ovat työelämätaitoja, joita tarvitaan työelämässä laajasti (6, s. 40; 7, s. 49-50). Henkilöstön ammatillinen osaaminen asiakastyön eri osa-alueilla on pääsääntöisesti laaja-alaista ja monipuolista. Osaaminen painottuu vahvasti vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoihin. Lastensuojelussa suhdeperustainen perhetyö edellyttää toteutuakseen toimivien suhteiden luomista tasapainoisesti sekä lapsiin että vanhempiin (8, s. 20). Menetelmällinen osaaminen painottuu sekä toiminnalliseen, yhteiseen tekemiseen että perheiden sisäistä vuorovaikutusta tutkivien ja tukevien menetelmien esim. erilaisten tehtävien, lomakkeiden ja korttien käyttöön. Työparityö mahdollistaa työntekijöiden omien vahvuuksien hyödyntämisen. Erilaisten asiakasryhmien tarpeiden tunnistamisessa ja niissä tarvittavissa työtaidoissa henkilöstö kokee tarvetta ja on motivoitunutta osaamisensa vahvistamiseen sekä jatkuvaan kehittämiseen. Asiakastyössä nousee esiin uusia ilmiöitä, jolloin on tarvetta osaamisen vahvistamiseen. Näihin tarpeisiin on vastattava sopivalla täydennyskoulutuksella ja työssä oppimista mahdollistavilla rakenteilla. Tulosten perusteella vahvistusta osaamiseen kaivattiin asiakastyön yhteiseen dokumentointiin, ryhmän ohjaamiseen sekä asiakasperheiden spesifisiin tarpeisiin, kuten neuropsykiatrisiin haasteisiin tai nuorten rikoksilla oireiluun. Esihenkilön tärkeä rooli henkilöstön osaamisen vahvistamisessa Virtasen & Stenvallin (2019) mukaan osaamisella on suuri merkitys julkishallinnon organisaatioiden toiminnassa. Julkisessa hallinnossa ollaan siirtymässä vahvemmin osaamisen maailmaan, jossa arvostetaan monitaitoisuutta sekä yksilöllisiä vahvuuksia. Osaamista tulee osata johtaa ja käyttää moninaisia osaamisen kehittämisen keinoja. Johtamisessa tärkeää on huolehtia henkilöstön osaamisen uudistumisesta ja hyödyntää erilaisia työssä oppimisen mahdollisuuksia osaamisen kehittämisessä. (9, s. 137) Lastensuojelun lähijohtaminen vaatii monenlaista johtamisosaamista ja toisaalta asiantuntijaosaamista lastensuojelutyön erityisyyden vuoksi (10, s. 58). Esihenkilö on merkittävässä roolissa perhetyön henkilöstön osaamisen vahvistamisessa. Esihenkilön on tunnistettava henkilöstön vahvuudet. Kehityskeskustelut ovat siihen toimiva keino, mutta muitakin arjen kohtaamisia tarvitaan. Esihenkilön on mahdollistettava myös yhteisen osaamisen rakentuminen sekä huolehdittava osaamisen kehittymisen suuntaamisesta asiakastyön tarpeita vastaavaksi. Esihenkilö on avainasemassa, yhdessä henkilöstön kanssa, luomassa ja rakentamassa työpaikan oppimista edistävää ilmapiiriä. Lähiesihenkilöiden osaamisen johtaminen toteutuu arjen rakenteiden kautta: työparityön mahdollistaminen osaamisen jakaminen asiakastyön reflektointi. Osaamisen johtamisessa esihenkilön on tärkeää huomioida ja vahvistaa sekä ylläpitää sellaisia rakenteita, jotka tarjoavat yhteisen oppimisen ja osaamisen jakamisen paikkoja sekä reflektoinnin mahdollisuuksia työn arjessa systemaattisesti. Henkilöstölle on merkityksellistä, että esihenkilö on helposti lähestyttävä ja saatavilla. Hänellä tulee olla riittävästi aikaa asiakastyön tarkasteluun yhdessä henkilöstön kanssa. Asiakastyön ilmiöiden ja haasteiden reflektointi tukee myös henkilöstön työssä jaksamista. Osaamisen varmistaminen tulevaisuudessa Lastensuojelun avohuollon tukitoimiin panostaminen on välttämätöntä, että voidaan välttyä taloudellisesti kalliilta sekä inhimillisesti raskailta lasten ja nuorten sijoituksilta. Tehostettua perhetyötä tulee jatkuvasti kehittää palveluna siten, että perheiden oma toimijuus vahvistuu. Tavoitteena perhetyöllä on saavuttaa sellaista vaikuttavuutta, että lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen edellytykset paranevat ja perheiden hyvinvointi kasvaa. Jatkossa on tärkeää panostaa henkilöstön osaamisen vahvistamista kaipaaviin osa-alueisiin. Erityisen merkittävää on, että osaamista johdetaan työn tavoitteiden suuntaisesti. Tarpeen mukaiseen täydennyskoulutukseen tulee panostaa niin tarjonnalla, kuin kannustaen ja ohjaten kouluttautumaan henkilöstöä. Koulutusten anti tulee konkreettisesti hyödyntää asiakastyössä. Työssä oppimisen riittävistä rakenteista on huolehdittava niin hyvin, että asiakastyön reflektointi aidosti tukee henkilöstöä ja mahdollistaa uuden oppimisen. Kokeneempien työntekijöiden ns. hiljainen tieto on arvokasta oppia yhteisesti jaettavaksi. Yhteisesti tiiviissä vuoropuhelussa henkilöstön kanssa esihenkilöiden tulee innostaa ja rohkeasti etsiä sekä kehittää uusia, yhteistä osaamista vahvistavia ja tukevia keinoja. Osaava, motivoitunut ja kehittymismyönteinen henkilöstö on tärkein voimavara tehostetussa perhetyössä. Riittävän osaamisen varmistaminen ja kyvykkyyden kokemus myös sitouttaa työhön. Kirjoittaja Kirsi Martiskainen, sosionomi (ylempi AMK) Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kirjoittaja toimii johtavana sosiaaliohjaajana tehostetussa perhetyössä Helsingin kaupungilla. Kirjoitus perustuu Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön: Kirsi Martiskainen 2023. Henkilöstön osaaminen ja sen johtaminen lastensuojelun tehostetussa perhetyössä Helsingin kaupungilla. Theseus. Lähteet: Lastensuojelulaki 36 § 30.12.2014/1302. Perhetyö. Toimipisteet. Lastensuojelun ja perhesosiaalityön palvelut. Helsingin kaupunki. Päivitetty 26.4.2021. Viitattu 12.2.2023 Alatalo, Marjo & Lappi, Kari & Petrelius, Päivi 2017. Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa. Kohti mo- nitoimijaista, yhteistä perhetyötä. Työpaperi 21/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Otala, Leenamaija & Mäki, Tiina 2017. Palvelut uudistuvat ja johtaminen muuttuu sote-alalla. Teoksessa Martela, Frank & Jarenko, Karoliina (toim.) Itseohjautuvuus, miten organisoitua tulevaisuudessa. Helsinki: Almatalent. 265–285. Viitala, Riitta 2015. Henkilöstöjohtaminen. Strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita. Viitala, Riitta 2021. Henkilöstöjohtaminen - keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Helsinki: Edita. Eklund, Annina 2021. Osaamiskartta. Osaamisen kehittäminen työelämässä. Espoo: Brik. Alatalo, Marjo & Lappi, Kari & Petrelius, Päivi 2017. Virtanen, Petri & Stenvall, Jari 2019. Julkinen johtaminen. Helsinki: Tietosanoma. Paasivirta, Annukka & Pitkänen Miia 2021. Lastensuojelun mahdollistajat. Selvitys lähijohtamisen sisällöstä ja merkityksestä. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 5/2021. Viitattu 6.11.2022

Lue lisää