Avainsana: Sote-digitalisaatio
Digitalisaatio asettaa uusia vaatimuksia sosiaalialalle
Digitalisaatio on yhä enemmän läsnä tulevaisuuden monimutkaisessa, verkostomaisessa ja muuttuvassa ympäristössä. Kesäkuussa sosiaalityön kansainvälisessä kesäkoulussa Sveitsissä keskusteltiin sosiaali- ja terveysalan digitalisaatiosta. Mihin digitaalisuus meitä haastaa? Sosiaalialan työ on siirtynyt digitaaliseen aikaan. Suomessa tästä kertoo esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan digitalisaation visio vuoteen 2025, mutta myös muut maat painivat digitalisaation tuomien haasteiden kanssa. Tämä kävi ilmi kansainvälisessä Basel Master Summer Schoolissa Sveitsissä kesäkuussa. Digitalisaatio luo sosiaalityölle esimerkiksi eettisiä haasteita, mutta myös mahdollisuuksia tavoittaa entistä laajempi asiakaskunta. Digitalisaation haasteita ja mahdollisuuksia asiakastyössä Sveitsiläinen Jeanette Brodbeck toi luennollaan esiin, että asiakastyötä tehdään esimerkiksi verkko-ohjauksena tai videoyhteyttä ja chat-palvelua hyödyntäen. Digitalisaation käyttäminen asiakastyössä edellyttää yhteisten pelisääntöjen sopimista kenties vielä vahvemmin kuin monessa muussa kanssakäymisessä (Moser 2013). Esimerkiksi asiakkaan oletus siitä, milloin ja miten hän voi ottaa yhteyttä työntekijään, saattaa muuttua. Kesäkoulun keskusteluissa korostuivat eettiset haasteet. Digitaalisten sovellusten tulisi sulautua asiakastyön käytäntöihin ihmislähtöisesti ja asiakkaan tarpeita vastaavasti (Kairala 2017). Olivier Steinerin luennolla keskusteltiin siitä, että sovellusten käyttäminen edellyttää perehtymistä ja sitä, että sovellukset otetaan käyttöön yhteistyössä työntekijän ja asiakkaan kanssa. Lisäksi sovellusten käyttö edellyttää luottamusta, minkä vuoksi sovellusten käyttö voi olla vaativaa silloin, kun asiakkaan ja työntekijän suhde on uusi. On tärkeä muistaa, että chat-, Skype- tai sähköpostiviestintä ei kaikissa tilanteissa korvaa kasvokkaista kohtaamista. Digitaaliset sovellukset eivät sovi esimerkiksi kompleksisiin tilanteisiin, jotka edellyttävät uusia neuvoteltavia ratkaisuja eri osapuolten välillä. (Moser 2019.) Ihmisillä on erilaisia valmiuksia ja mahdollisuuksia käyttää digitaalisia palveluita (Robinson L. ym. 2015). Asiakastyön digitaalisten sovellusten kehittämisessä on välttämätöntä huomioida huono-osaisimpien käyttäjien tilanne ja se, miten realistista tai mahdollista digitaalisten palveluiden käyttö on asiakkaalle. Esimerkiksi kaikilla vanhuksilla Suomessakaan ei ole älykännykkää saati tietokonetta. Digitaalisuus työympäristön näkökulmasta Oli kiinnostavaa huomata, että monissa maissa painitaan samojen ongelmien kanssa: miten työntekijöitä tuetaan digitaitojen oppimisessa? Digitalisaatio ja erilaisten sovellusten omaksuminen ja hyödyntäminen edellyttävät työntekijän näkökulmasta aikaa ja organisaation tukea. Digitalisaatio voi antaa mahdollisuuden tehdä töitä eri paikoissa ja eri tiloissa, mutta samalla digitalisaatio muuttaa työn luonnetta. Myös väärinymmärrysten mahdollisuus voi kasvaa, jos käytössä ei ole nonverbaalia viestintää. Ihmiset tulkitsevat viestejä aina omista kulttuurisista ja historiallisista lähtökohdistaan käsin. Digitaalisten sovellusten avulla asioihin voidaan kuitenkin reagoida nopeasti, mikä voi purkaa pitkiä jonoja ja luoda asiakkaalle arvostuksen ja välittämisen tunteen. Digitaalisiin palveluihin ja työtapoihin siirryttäessä olisi hyvä sopia yhteisistä säännöistä ja keskustella digitaaliseen työskentelyyn liittyvistä normeista ja uskomuksista. Aikatauluista sopiminen lisää autonomiaa virtuaalisissa suhteissa. Autonomia puolestaan tukee luovuutta, työtyytyväisyyttä ja työn imua. Jokaisessa yhteisössä, jossa digitaalisuus on läsnä, on hyvä keskustella, suunnitella ja sopia toimintavavoista. (Moser 2013) Parhaimmillaan digitaalisten sovellusten hyödyntäminen sosiaalialan asiakastyössä voi tukea asiakkaan digitaitojen kehittymistä osana muuta arkea ja elämänhallintaa sekä mahdollistaa aikaan ja paikkaan kiinnittymättömän kohtaamisen. Kesäkoulussa oli kiinnostavaa huomata, miten samanlaisten asioiden kanssa eri maista tulevat sosiaalialan ammattilaiset painivat. Monet toivat esiin sen, miten tärkeää on organisaation tuki, riittävien digitaitojen hankkiminen sekä sovellusten hyödyntäminen muun asiakastyön rinnalla. Monissa tilanteissa kasvokkaisia kohtaamisia ei voi korvata. Kirjoittajat: Eija Raatikainen, KT, Yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Katriina Rantala-Nenonen, YTM, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähteet: Brodbeck, J. 2019. Internet interventions for improving health and well-being. Pääluento Sosiaalialan kesäkoulussa 5.6.2019, Basel Master Summer School. Dufva, M., Halonen, M., Kari, M., Koivisto, T., Koivisto, R. ja Myllyoja, K. 2017. Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 33/2017. Helsinki: Valtioneuvosto. Kairala M., 2017. Alkusanat. Teoksessa Kivistö, M. & Päykkönen, K. (toim.) 2017. Sosiaalityö digitalisaatiossa. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja C. Rovaniemi: Lapin yliopisto. 7 - 11. Karin, K.S. Moser. 2019. How digital media change our interaction with others. Pääluento Sosiaalialan kesäkoulussa 4.6.2019, Basel Master Summer School. Moser, K. S. 2013. Only a click away? – What makes virtual meetings, emails and outsourcing successful. Management Articles of the Year 2013. 25 - 30. Kivistö, M. 2018. Sosiaalityö digitalisaatiossa ja eettisyyden vaade. Teoksessa Kivistö, M. & Päykkönen, K. (toim.) 2018. Sosiaalityö digitaalisaatiossa. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja C. Rovaniemi: Lapin yliopisto. 21 - 42. Kivistö, M. & Päykkönen, K. (toim.) 2018. Sosiaalityö digitaalisaatiossa. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja C. Työpapereita 58. Ritvanen, J. 2018. Voiko sosiaalityötä tehdä verkossa? – Verkkososiaalityön käsitteen määrittelyä teoksessa Kivistö, M. & Päykkönen, K. (toim.) 2018. Sosiaalityö digitaalisaatiossa. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja C. Työpapereita 58, 73- 86. Robinson, L., Cotten S. H., Ono H., Quan-Haase, A., Mesh, G., Chen, W., Schulz, J., Hale, T.M. & Stern, M. J. 2015. Digital inequalities and why they matter. Information, Communication & Society, 2015 Vol. 18, No. 5. 569–582. Steiner 0. 2019. Digital Transformation Challenges and Opportunities. Social Work between the Convergence and Divergence of Mediatization. Keynote lecture in Basel Master Summer School (3.6.2019)
Digiä asiakastyöhön
Miten sosiaali- ja terveysala voi hyödyntää erilaisia sähköisiä palveluja ja ratkaisuja? Mitkä ovat tärkeimmät painopistealueet ja hyödyt erityisesti asiakkaiden kannalta? Miten sähköisistä palveluista saadaan kehitettyä parhaita mahdollisia kuluttajien tarpeisiin? Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastauksia Metropolia Ammattikorkeakoulun sote-alan Master’s-koulutuksen järjestämässä Uudistuva sosiaali- ja terveysala 2015 – Palveluiden digitalisoituminen –seminaarissa. Paikalla oli mielenkiintoinen kattaus huippuammattilaisia ajankohtaisen aiheen ympärillä. Seminaarin keskiössä olivat digitaaliset palvelut asiakkaan näkökulmasta. Paikalla oli puhujia muun muassa HUS:lta, LähiTapiolasta, Suomen Kuntaliitosta, KoKoA Koulutetut kokemusasiantuntijat ry:stä, Sitrasta ja Valtiovarainministeriöstä. Lisäksi seminaarissa esiteltiin sote-alan master’s –opinnäytetöiden työelämää uudistaneita tuloksia: kuvassa keväällä 2015 valmistunut koulukuraattori Katariina Mäki-Kokkila sosionomi ylempi AMK. Yleisöä paikalla oli noin 200 henkilöä. Loistavia esimerkkejä erilaisista digitaalisista palveluista esitteli muun muassa Jan-Henry Stenberg Hus:lta. Digitaalisessa Mielenterveystalossa on kaikkea oirenavigaattorista nettiterapiaan. Matti Hämäläinen DIGILE / China – Finland Strategic ICT Alliancelta kertoi innovatiivisista vanhuksille suunnatuista palveluista, jotka mahdollistavat turvallisen asumisen kotona. Digitaalisia palveluita on jo olemassa! Seminaari havahdutti huomaamaan ja rohkaisi käyttämään jo olemassa olevia digitaalisia palveluja. Esille tuli asiakkaiden osallistuminen digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Ville Koiste pohti esityksessään ”Asiakas on aina oikeassa”, miten ihmiset itse ovat parhaita tietämään omista palvelutarpeistaan. Asiakkaiden tietotaito pitää olla mukana uudenlaisten palveluiden suunnittelussa. Millaiset sähköiset palvelut helpottaisivat asiakkaiden arkea? Seminaari kannusti työntekijöitä kiinnostumaan asiakkaiden arjesta ja kuulemaan asiakkaiden tarpeita digitaalisten palveluiden kehittämisessä, jotta ei mennä ”härpäkkeiden” vaan asiakkaiden ehdoilla. Vain luovuus ja mielikuvitus ovat digitaalisten palveluiden kehittämisen rajana. Paneelikeskustelussa pohdittiin miten digitaaliset palvelut toimivat erilaisilla kansalaisilla. Palveluiden digitalisoituminen palvelee kaikkia asiakkaita palveluvaihtoehtojen ja avoimuuden lisääntymisenä. Digitalisoituminen hyödyttää myös veronmaksajia, koska se tuo valtiolle säästöjä. Digitaaliset palvelut hyödyttävät kaikkia. Ainakin välillisesti. Kuvassa puhumassa Suna Saadetdin, joka on ollut kehittämässä mm. Hämeenlinnassa digitaalista omahoito-polkua, Minna Saario Kuntaliitosta ja paneelia vetänyt perhekuntoutusyksikön johtaja Teemu Tuominen, joka opiskelee sosionomi ylempi AMK-tutkintoa. Kun digitaaliset palvelut saadaan niiden käyttöön, jotka osaavat hyödyntää digitaalisia palveluita, jää enemmän resursseja muiden asiakkaiden auttamiseen. Asiakastyön resursseja voidaan suunnata niille, jotka tarvitsevat enemmän ja henkilökohtaiseen tapaamiseen perustuvaa tukea. Vastaus siihen, palvelevatko digitaaliset palvelut kaikkia, seminaarin osallistujien mukaan – KYLLÄ. Kuvassa oikealla Nina Osenius KoKoA ry:stä, puhumassa Metropolian terveysalan koulutuksen johtaja Katri Luukka, sekä yliopettaja Mikael Soini hyvinvointiteknologian koulutuksesta. Valtiovarainministeriön Sirpa Mäntysen esityksessä kävi ilmi, että valtion tasolla tehdään asioita palveluiden digitalisaation edistämiseksi. Myös jokainen työntekijä voi laittaa kortensa kekoon. Se tapahtuu ottamalla rohkeasti käyttöön digitaalisia palveluita, opastamalla ja ohjaamalla asiakkaita niiden käytössä esimerkiksi organisoidulla vertaistuella, sekä osallistumalla innovaatio ja kehitystyöhön yhdessä asiakkaiden ja eri ammattialojen osaajien kanssa. Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan kokeilua ja innovaatiota palveluiden uudistamiseksi. Seminaaria seurattiin myös netin kautta suorana. Myös kommentointi twiittaamalla oli mahdollista. Mielenkiintoinen ja ajankohtainen seminaari on myös mahdollista katsoa jälkikäteen tallenteena. Tervetuloa Uudistuva sote-ala 2016 seminaariimme! Seminaarin toteutuksesta vastasivat Metropolian sote-alan masters-tutkintojen opiskelijat ja opettajat. Tilaisuuden raportoijana Katja Rastas, sosionomi (ylempi AMK) 2015 Tässä linkki 2.12.2015 seminaarin nettisivuille Tässä linkit seminaaritallenteisiin: aamupäivä ja iltapäivä Tässä linkki seminaarin uutiseen Metropolian netttisivuilla Lue lisää ylempi ammattikorkeakoulututkinnoista –Metropolia Master´s tutkinnot