Avainsana: pedagoginen johtaminen
Miltä näyttää varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävä Helsingin kaupungilla?
Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävä on uusi. Tehtävä on asetettu varhaiskasvatuslaissa (2018) (1) ja se mainitaan vain hyvin lyhyesti valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen perusteissa (2022) (2). Tehtävän käytännön toteutuksen ja sisällön määrittely onkin palvelun järjestäjien eli kuntien ja yksityistä varhaiskasvatusta tuottavien yritysten, tehtävä. Opinnäytetyössäni selvitin sähköisten kyselyiden avulla, miltä varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävä näyttää Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksessa tällä hetkellä ja mitä odotuksia tehtävässä toimivilla sekä heidän esihenkilöillään on tehtävän suhteen tulevaisuudessa. Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävässä työskentelee Helsingissä pääosin lähihoitajakoulutuksen saaneita henkilöitä, mutta muutama sosionomikin on jo aloittanut tehtävässä. Sekä työntekijät että heidän esihenkilönsä kuvaavat tehtävää vielä epäselvänä. He toivovat selkiyttämistä erityisesti suhteessa muiden moniammatillisen tiimin jäseniin. Suomalaisen varhaiskasvatuksen historiassa onkin ollut monia vaiheita, jossa tehtävien sisällöstä ja jaosta on kiistelty. Moniammatillisessa yhteistyössä on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa yhteisön jäsenten osaamisen (3). Moniammatillisesta yhteistyöstä varhaiskasvatuksen tiimityössä voidaan katsoa myös sosiaalialalla tyypillisen systeemiseen ajattelun kautta. Siinä perustana on lapsen, hänen perheensä ja elinympäristönsä väliset vuorovaikutussuhteet ja lapsi nähdään osana ympäristöään (4). Systeeminen ajattelu tukee myös varhaiskasvatussuunnitelmassa (2022) esitettyjä ajatuksia oppivasta yhteisöstä ja siitä, ettei lasta ei nähdä kasvatuksen ja koulutuksen kohteena vaan osana moninaista ympäristöään. Tehtävän sisältö, vaativuuden arviointi ja palkkaus Opinnäytetyötäni varten tehdyn kyselyn tulokset osoittavat, että tehtävässä oleellisiksi näkökulmiksi koetaan perheiden tukemisen lisäksi tasa-arvon edistäminen ja antirasistinen työote, jotka ovat osa sosiaalipedagogista työotetta. Tehtävän ollessa uusi, sekä varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävässä toimivat että heidän esihenkilönsä arvioivat hyvin varovaisesti tehtävän tähän mennessä perheille ja lapsille tuomia hyötyjä. Varhaiskasvatuksen sosionomin nähtiin kuitenkin tuovan työyhteisöön yhteisöllisyyden näkökulmaa ja mahdollistavan muiden ammattilaisten osaamisen hyödyntämisen. Moniammatillisen ja systeemisen näkökulman lapseen ja lapsuuteen nähtiin tuottavan varhaiskasvatuksen moniammatilliseen työhön laatua. Työntekijöiden kiinnostus jatkokoulutukseen ja sosionomiksi pätevöitymiseen oli kyselyn tulosten mukaan riippuvaista tehtävän tulevasta selkiyttämisestä sekä palkkakehityksestä. Myös esihenkilöt näkivät palkkauksen parantamisen oleellisena tekijänä tehtävän veto- ja pitovoiman parantamisessa. Yhteenvetoa ja suosituksia tulevaan Tehtävä on uusi ja on ymmärrettävää, että sen jäsentäminen ja kehittäminen on vielä kesken. On hienoa, että kehittämistyöhön on Helsingissä lähdetty, vaikka varsinaisia varhaiskasvatuksen sosionomeja on valmistunut vasta muutamia. Opinnäytetyöni on osa käynnistyvää kehitystyötä ja sen tulokset on esitelty Helsingissä varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävässä toimiville, heidän esihenkilöilleen sekä aluepäälliköille. Kaupunkitasoisen sosionomien ja esihenkilöiden verkoston luominen on aloitettu ja yhteinen keskustelualusta perustettu. Tällä hetkellä tehtävässä toimivilla sekä tehtävää johtavilla esihenkilöillä onkin hyvä mahdollisuus osallistua yhteiseen keskusteluun ja tehtävän kehittämiseen sekä sen merkityksen sanoittamiseen työnantajatasolla, omissa työyhteisöissään sekä perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Jatkossa on kuitenkin tärkeää, että työnantaja järjestää kaupunkitasoista perehdytystä sekä työntekijöille että esihenkilöille, jotka tehtävää johtavat. Oleellista on saada aikaa yhteiselle keskustelulle uuden tehtävän äärellä. Kirjottaja Niina Eloranta, sosionomi (ylempi AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kirjoittaja toimii päiväkodin johtajana Helsingissä. Kirjoitus perustuu opinnäytetyöhön: Eloranta, Niina 2022. Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävä Helsingin kaupungilla. Lähteet Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Annettu Helsingissä 13.07.2018 (Varhaiskasvatuslaki 540/2018 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2022:2a. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 (oph.fi)) Isoherranen, Kaarina 2012. Uhka vai mahdollisuus -moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Akateeminen väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. Systeeminen toimintamalli lastensuojelussa. Viitattu 12.11.2022.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pedagogisen johtajuuden tukena varhaiskasvatuksen arjessa
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman on nimensä mukaisesti tarkoitus edistää lasten hyvinvointia. Lastensuojelulain 12§ mukaisesti kunnilla tulee olla suunnitelma niistä toimista ja toimijoista, joilla edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja ennaltaehkäistään mahdollisia ongelmia. Varhaiskasvatus on yksi osa lähes jokaisen suomalaisen lapsen elämää. Varhaiskasvatuksen merkitys lasten hyvinvoinnin edistäjänä on suuri ja siksi varhaiskasvatuksen pedagoginen johtaminen on tärkeä tekijä lasten hyvinvoinnin edistämisessä. Elina Fonsénin mukaan pedagoginen johtajuus sisältää toiminnan laadun ylläpitämisen. Tätä on Fonsénin mukaan arjen käytänteiden jatkuva tarkastelu ja arviointi, taloudellisten resurssien hallinta ja ennen kaikkea hyvän lapsuuden puolesta puhuminen. (Fonsén 2014: 27.) Hyvinvointi on subjektiivinen kokemus ja sen määritteleminen on vaikeaa. Ihmisten kokemukset vaihtelevat iän ja elämän tilanteen mukaan. Mitä nuorempia lapset ovat, sitä vaikeampaa on arvioida ja varsinkin saada luotettavia mittaustuloksia heidän hyvinvoinnin kokemuksistaan. Lasten antamiin vastauksiin vaikuttaa eniten juuri koetut tunteet ja heidän luontainen halunsa miellyttää aikuista. (Dolan - Peasgood - White 2007: 24.) Tein opinnäytetyöni Nurmijärven varhaiskasvatuksessa ja tutkin siinä päiväkodin johtajien ja varajohtajien käsityksiä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman käytöstä pedagogisen johtajuuden tukena. Tulosten mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa ei hyödynnetä pedagogisessa johtajuudessa tai varhaiskasvatuksen arjessa juuri laisinkaan. Miksi ei? Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma löytyy päiväkotien ilmoitustauluilta tai kahvihuoneesta, mutta harvoin sen joku avaa. Kiireinen arki ei houkuttele oma ehtoiseen asiakirjaan tutustumiseen, eikä hyvinvointisuunnitelmaa useinkaan yhteisesti käsitellä. Sen sisältämät asiat koetaan yleisluonteisiksi, eikä niiden merkitystä varhaiskasvatukselle koeta merkitykselliseksi. Kuitenkin varhaiskasvatuksen arjessa toimitaan hyvinvointisuunnitelman keskeisten periaatteiden mukaisesti. Pedagogisen johtajuuden tukeminen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan olisi helppoa, koska suuri osa varhaiskasvatuksen esimiehistä johtaa henkilöstöään hyvinvointisuunnitelman mukaisesti; tiedostamattaan. Keskeiset periaatteet; osallisuus, toimivat palvelut, tuki lasten kasvuympäristöihin ja varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet ohjaavat pedagogista johtajuutta. Päiväkodin johtajat eivät koe, että he saisivat tukea omalle pedagogiikalleen hyvinvointisuunnitelmasta. Syynä saattaa olla asiakirjan vieraus. Hyvä perehdytys asiakirjan sisältöön toisi sille uutta arvoa ja sen käyttö lisääntyisi. Kun hyvinvointisuunnitelman sisältö olisi tuttu, siihen olisi helpompi tukeutua. Tämä taas lisäisi ymmärrystä ja lähentäisi nyt erillään olevia toimialoja lasten hyvinvoinnin edistämisessä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma päivitetään neljän vuoden välein. Päivitystä tehtäessä osallistetaan niin henkilöstöä kuin huoltajia ja lapsia itseään. Tämä koetaan varhaiskasvatuksessa haasteelliseksi, koska sen ajatellaan olevan vain irrallinen työ, joka ei johda mihinkään. Jos varhaiskasvatuksen esimiehet käyttäisivät asiakirjaa enemmän oman pedagogisen johtajuutensa tukena, henkilöstön olisi helpompi sitoutua päivittämisprosesseihin ja näin hyvinvointisuunnitelma saataisiin mukaan arkeen. Varhaiskasvatuksessa on käytössä useita menetelmiä, koulutuksia ja toimintoja, jotka on saatu käyttöön lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman myötä. Nämä toimet ovat arkipäivää ja niiden hyöty lasten hyvinvoinnille ymmärretään hyvin. Varhaiskasvatuksen esimiehillä ei ole useinkaan tietoa siitä, että nämä toimet ovat olleet kirjattuna hyvinvointisuunnitelman kehittämiskohteina. Pedagogisen johtajuuden näkökulmasta kaikki uusi olisi hyvä perustella, jotta hyvästä kokeilusta tulisi arkipäivää. Esimiesten parempi tietoisuus hyvinvointisuunnitelmasta tuleviin toimiin ja menetelmiin tukisi pedagogista johtajuutta ja toimien jalkautumista. Opinnäytetyö toteutettiin yhden kunnan varhaiskasvatuksen esimiesten haastatteluaineistolla ja sen tulokset evät ole yleistettävissä muualle. Tutkimus kuitenkin paljasti, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman käyttö pedagogisen johtajuuden tukena vaatii sen parempaa tuntemista ja perehtymistä sisältöön. On tärkeää, että lain velvoittama asiakirja vastaa tarkoitusta, eikä häviä asiakirjaksi asiakirjojen joukossa. Päivi Benjaminsson sosionomi (ylempi AMK) Artikkeli perustuu opinnäytetyöhöni 2017 ”Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman käyttö pedagogisen johtajuuden tukena Nurmijärven varhaiskasvatuksessa.” Metropolia Ammattikorkeakoulu. Lähteet: Dolan Paul, Peasgood Tessa, White Mathew 2008. Dow e really know what makes us happy? A review of the economic literature on the factors associated with subjective well-being. Fonsén Elina 2014. Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa. Tampere. Tampereen yliopisto. Lastensuojelulaki 2007.