Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Sosiaalialan AMK- ja YAMK-tutkinnon opiskelijoiden yhteisblogi

Avainsana: oppimisympäristö

Kouluvalmentaja loistaa kouluyhteisön majakkana
21.1.2025
Katja Ihamäki

Maailmassa tapahtuvat muutokset heijastuvat myös kouluihin. Yhteiskunnan ja yksilöiden haasteet näkyvät koulussa, jossa on huomattu oppilaiden tarvitsevan yhä moninaisempaa tukea. Parhaimmillaan koulu luo oppilaalle myönteisen ja luottamuksellisen ilmapiirin. Oppilaitos toimii innostuksen lähteenä ja vahvistaa osallisuutta. Koulun tavoitteena on turvallinen oppimisympäristö, jossa oppilaat voivat hyvin. Eettisesti kestävä yhteisöllisyys tarkoittaa, että oppilaalla on turvallinen olo ja hän kokee osallisuutta. (1) Psykologisen turvallisuuden vaikutus oppimiseen on merkittävä, sillä ilman turvallisuuden tunnetta on vaikeaa oppia. Psykologisen turvallisuuden vahvistaminen tukee luovaa ajattelua, innovaatioiden tuottamista ja riskien ottamista. Sen on todettu edistävän oppimista, kun ideoita, ajatuksia ja huolia uskalletaan tuoda esiin ja virheistä kerrotaan. (2) Piirros: Eeva Louhio Psykologista turvallisuutta vahvistetaan yhtäaikaisesti yhteisön toimivuudella sekä vuorovaikutuksen sujuvuudella. Vahvat rakenteet tarkoittavat sääntöjen, käytäntöjen sekä työn ja vastuunjaon yhteisesti sovittua ja hyväksyttyä toimintamallia. Sujuva vuorovaikutus perustuu avoimuuden, keskinäisen kunnioituksen ja kaikkien huomioimiseen arjessa. Lisäksi tarvitaan tilaa sekä luottamusta ja ponnisteluja yhteisöllisyyden luomiseen ja ylläpitoon. (3) Luottamus liittyy vahvasti psykologiseen turvallisuuteen. Oppilaan kyky ja halu luottaa ilmenevät silloin, kun hän rohkeasti asettuu alttiiksi tilanteille, joissa on epävarmuutta ja riskiä. Luokassa, jossa oppilaat luottavat toisiinsa ja opettajaan, ihminen uskoo toisen hyviin aikomuksiin ja positiiviseen toimintaan itseä kohtaan. (4) Luottamuksella on suuri vaikutus siihen, miten kommunikoidaan, tehdään yhteistyötä ja sitoudutaan toimimaan. Kun suhteessa on edes pieni määrä luottamusta, kommunikointi lisää sitä ja luottamuksen kasvaessa vahvistuu myös halukkuus tehdä yhteistyötä.  (5) Kouluvalmentaja luo turvallista koulua Kouluvalmentaja luo koulussa turvallista ilmapiiriä, hän on tavoitettavissa mieltä askarruttavissa tilanteissa niin väli- kuin oppitunneillakin. Kouluvalmentaja ei opeta tai arvioi, vaan keskittyy kohtaamaan oppilaat ja tukee hänen ja kouluyhteisön hyvinvointia. (6) Kouluvalmentajalla on enemmän mahdollisuuksia perehtyä oppilaan tilanteeseen, koska hän on koulussa tuttu aikuinen, johon oppilaan on helppo ottaa yhteyttä. Myös opettajat tai huoltajat sekä kouluvalmentaja voivat keskustella yhdessä tilanteesta, jonka jälkeen valmentaja aloittaa yhteistyön oppilaan kanssa. Jos oppilasta huolettaa ryhmätyöskentely, hän saattaa esimerkiksi aluksi hakea koululta tehtäviä ja myöhemmin liittyä pikkuhiljaa opiskeluun luokassa. Kouluvalmentaja osallistuu monialaiseen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Se koetaan tärkeäksi, jotta voidaan yhdessä pohtia tavoitteita ja toimia oppilasta tukien.    Kouluvalmentajan työ on monipuolista. Joskus opettaja toivoo oppilaiden ryhmäyttämistä, jotta kaikki saadaan mukaan toimintaan. Toisinaan huolettaa oppilaan poissaolot, kiusaaminen tai yleinen häiriköinti. Kouluvalmentaja voi myös siirtyä oppilaitoksen ulkopuolelle, jos oppilasryhmä on aiheuttanut huolta, esimerkiksi kirjastossa. Usein kouluvalmentaja vahvistaa oppilaiden taitoja koulussa. Hän voi yhdessä oppilaiden kanssa pitää aamunavauksen, jossa käsitellään tunnetaitoja ja niiden merkitystä hyvinvointiin. Yhteistyössä nuorisotoimen kanssa kouluvalmentaja voi saattaa oppilaita koulusta nuorisotalolle. Oppilaat voivat tulla kouluvalmentajan luo juttelemaan, lepäämään tai tuunaamaan vaatteitaan. Työskentely on monimuotoista ja jokaiselle oppilaalle löytyy sopiva tapa toimia. Kirjoittaja Katja Ihamäki, valtiotieteen tohtori VTT, yhteiskuntatieteen opettaja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kirjoittaja on perehtynyt muun muassa monikulttuurisuuteen ja sosiaaliturvan kehittämiseen.      Breaking Barriers-hanke Blogikirjoitus pohjautuu Metropolia Ammattikorkeakoulun Breaking Barriers -hankkeeseen (2023-2024), jossa kehitettiin inklusiivista koulua virolaisten ja latvialaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeen rahoitti Interreg Central Baltic -ohjelma. Hankkeessa julkaistiin suomenkielinen kirja: Ihamäki & Nuutinen 2024 (toim.) Inkluusio ja turvallisuutta vahvistava yläkoulu. Kirjassa kerrotaan Haagan ja Vesalan peruskoulusta, yksintulleiden maahanmuuttajien toiveista koulussa sekä kouluvalmentajan työstä. Teoksen tietoperusta koostuu turvallisesta ja osallistavasta koulusta moninaisine harjoituksineen ja linkeistä, joita voi eri-ikäisten oppilaiden kanssa työskentelyssä soveltaa. Julkaisun pysyvä osoite onhttps://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-429-6 Lähteet Piirrokset Eeva Louhio. Majakka Pixapay. Kalliokoski, Taina 2020. Yhteisöllisyyden rajat yhteistoiminnan ja ihmisen perushyvien näkökulmasta. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6077-5 Edmondson 1999, 350–383; Edmondson, Higgins, Singer & Weiner 2016, 65–83; Harvey 2019, 1726–1751. Edmondson, Amy 1999. Psychological Safety and Learning Behavior in Work Teams. Administrative science quarterly 44 (2), 350–383. Edmondson, Amy & Higgins, Monica & Singer, Sara & Weiner, Jennie 2016. Understanding Psychological Safety in Health Care and Education Organizations: A Comparative Perspective, Research in Human Development 13 (1), 65–83. Harvey, Jean-François & Johnson, Kevin & Edmondson, Amy 2019 From orientation to behavior: The interplay between learning orientation, openmindedness, and psychological safety in team learning. Human Relations 72 (11) 1726–1751. Raatikainen & Otonkorpi-Lehtoranta 2023, 268. Raatikainen, Eija & Otonkorpi-Lehtoranta, Katri 2023. Psykologista turvallisuutta tukeva työkulttuuri Esteet ja edellytykset opetus- ja sosiaalialalla. Aikuiskasvatus 4, 257–270. https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/130393/89962 Blomqvist 2023, 6–9; Edmondson 1999; Otala 2018, 66–73. Blomqvist, Kirsimarja 2023. Työyhteisön pieni kirja luottamuksesta. TYÖ2030- julkaisuja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-088-1 Edmondson, Amy 1999. Psychological Safety and Learning Behavior in Work Teams. Administrative science quarterly 44 (2), 350–383. Otala, Leenamaija 2018. Ketterä oppiminen – keino menestyä jatkuvassa muutoksessa. Helsinki: Kauppakamari. Blomqvist, Kirsimarja 2023. Työyhteisön pieni kirja luottamuksesta. TYÖ2030- julkaisuja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-088-1 Katja Ihamäki, Eija Raatikainen, Alpo Kivijärvi ja Maria Rouvali Kouluvalmentaja välituntien magneettina. Teoksessa Inkluusio ja turvallisuutta vahvistava yläkoulu. Metropolia amk. 19–24. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/853365/2024%20Taito%20138%20Inkluusio%20ja%20turvallisuutta%20vahvistava%20yl%c3%a4koulu.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Lue lisää

Saadaanko Helsingin päiväkoteihin lisää tilaa leikille ja oppimiselle?
25.5.2022
Niina Eloranta

Varhaiskasvatuksen tila ja ahdinko on ollut aktiivisesti esillä eri medioissa ja mielipidepalstoilla. Yksi merkittävä tekijä laadukkaan pedagogiikan toteuttamisessa ja henkilöstön työoloissa ovat riittävät tilat, joissa toimia. Ahtaissa tiloissa on erittäin haastavaa muodostaa laadukkaita oppimisympäristöjä, joissa olisi mahdollisuus rauhalliseen toimintaan ja pitkäkestoiseen leikkiin. Opetushallitus (2021) (1) on todennut, että hyvän oppimisympäristön tulee mahdollistaa lapsille vaihtoehtoja mieluisaan tekemiseen, monipuoliseen ja vauhdikkaaseen liikkumiseen, leikkeihin ja peleihin sekä rauhalliseen oleiluun ja lepoon. Varhaiskasvatuksessa sisätilojen lisäksi myös ulkotiloja on hyödyllistä käyttää oppimisympäristöinä. Helsingissä tavoitteena onkin, että koko kaupunki toimii oppimisympäristönä. Kuten koronapandemia on osoittanut, tulee vastaan myös tilanteita, jolloin liikkumista on syytä välttää. Näin onkin oleellista, että jokaisella varhaiskasvatusyksiköllä on käytettävissään riittävät omat tilat – sekä sisällä että ulkona. Riittävillä tiloilla mahdollistetaan leikki ja oppiminen Varhaiskasvatuksen toimintaa ja tiloja koskevassa tutkimuksessa on havaittu, että lasten omaehtoinen leikki ja sen monipuolinen toteutuminen edellyttävät riittävästi tilaa. Erilaisia tietoja ja taitoja on mahdollista omaksua sitä paremmin mitä monipuolisemmat tilat oppimiseen on tarjolla. Ahtaissa tiloissa toiminta saattaa keskittyä käsillä tekemisen taitoihin ja pöydän ääressä toimimiseen. Päiväkodin sali, jota ei ole otettu vain yhden ryhmän käyttöön, mahdollistaa erilaisia laulu-, leikki- ja liikuntakokemuksia. (2) Riittävä tilamitoitus mahdollistaa myös lasten leikin pitkäkestoisuuden. Kun oppimisympäristö on laadukas ja lapset sitoutuvat leikkiin ja myös ristiriitoja tulee vähemmän. Myös osapäiväisessä hoidossa olevilla lapsilla on oltava oma tila. Niissä osapäiväryhmissä, joilla ei ole omaa ”kotitilaa” voi sitoutuminen leikkiin olla huonompaa ja lapset näin ollen levottomampia. Jos lapset siirtyvät toiminnassaan jatkuvasti toisten ryhmien alta pois, ei tilanne rakenna lapsille tunnetta yhteisöllisyydestä tai rohkaise pitkäkestoiseen toimintaan. Tilat vaikuttavat siis oleellisesti myös lasten sosiaalisiin suhteisiin ja psyykkiseen hyvinvointiin! Onko helsinkiläisillä päättäjillä tahtotilaa muutokseen? Helsingissä kunnallisissa päiväkodeissa on varattu tällä hetkellä keskimäärin 9,6 m² tilaa lasta kohden. Uudiskohteissa ja perusparannusten yhteydessä tilaa varataan kuitenkin vain 8 m².     Kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta antoi 21.9.2021 kaupungin hallitukselle lausunnon päiväkotien tilamitoituksen muutoksesta. Lausunto pohjautuu Petra Malinin talousarvioaloitteeseen uusien ja peruskorjattavien päiväkotitilojen lapsikohtaisen tilamitoituksen nostamisesta. (3) Tavoitteena on siis saada lisää tilaa lapsille ja leikille! Nykyinen tilojen mitoitus on jo johtanut siihen, että useampi ryhmä käyttää samaa tilaa porrastaen. Se, miten tällainen toiminta perustellaan pedagogisesti, on jäänyt yksittäisten päiväkodin johtajien tehtäväksi. Liian pienet tilat saattavat johtaa tiukkaan aikataulutukseen ja aikuisten tarkkoihin sopimuksiin siitä, kuka käyttää eteistä, ruokatilaa tai yhteistä tilaa mihinkin kellonaikaan päivästä. Mahdollistaako tämä rennon ja hetkeen tarttuvan pedagogiikan? Tilamitoituksen nosto on melko kallis investointi vuokra- ja rakennuskulujen osalta. Talousarviossa ei ole varauduttu tilamitoituksen muutokseen (4).  Helsingin kaupungin budjetti on kuitenkin ollut viime vuonna 500 miljoonaa ylijäämäinen. Osa poliitikoista on jo viime kaudella puoltanut leikkauspäätösten perumista ja vaatinut kasvatuksen- ja koulutuksen toimialalle lisää resursseja. (5) Nyt kun olemme saaneet Helsinkiin uudet päättäjät ja uuden toimialajohtajan, ovat odotukset korkealla. Ainakin ensimmäiset avaukset ovat antaneet toivoa siitä, että varhaiskasvatukseen aiotaan tällä valtuustokaudella panostaa enemmän. Henkilöstöä on syksyllä 2021 kuultu alaa vaivaavien epäkohtien, kuten ahtaiden tilojen, korjaamiseksi. Nyt tarvitaan luottoa siihen, että uudet päättäjämme tunnistavat tilojen merkityksen helsinkiläisten lasten leikille ja oppimiselle ja henkilöstön työoloille! Ja uskoa siihen, että he haluavat myös satsata niihin. Kirjottaja Niina Eloranta, päiväkodinjohtaja (Helsingin kaupunki), sosionomi YAMK-opiskelija (Metropolia Ammattikorkeakoulu) Lähteet Opetushallitus Oppimisympäristö varhaiskasvatuksessa. Sillanpää, Taina 2021: Tila, lapsi ja toimijuus. Lastentarha- ja päiväkotiarjen murrokset ja jatkuvuudet muistitietoaineistoissa. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Helsingin kaupunki 2021. Kasvatus- koulutuslautakunnan kokouspöytäkirja 20.9.2021. Helsingin kaupunki 2021. Kasvatus- koulutuslautakunnan kokouspöytäkirja 20.9.2021. Aholainen, Saara 2021. ” Budjetin ylijäämäisyys ei johtanut koulutusleikkausten perumiseen, Helsingin opettajat järjestävät mielenilmauksen: ”Haluamme että kuntapäättäjät vielä kerran harkitsisivat”. Julkaistu 25.3.2021. Helsingin sanomat.

Lue lisää