Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Etätuki luo mahdollisuuden yhteisöihin osallistumisen ja yhteisöllisen vuorovaikutuksen. Säännöllisen etätuen avulla tapahtuva vuorovaikutus ja kohtaaminen sekä vertaistoiminta tuottavat hyvinvointia. Etätuen merkitys kasvaa eritysesti silloin, kun omaishoitajan fyysisessä ja psyykkisessä toimijuudessa tapahtuu muutoksissa. Silloin myös toimijuuden tukeminen ja sen kytkennät elämisen ehtoihin ja mahdollisuuksiin tulevat näkyviksi. Omaishoitajan osallisuuden ja kuulluksi tulemisen parantaminen on yksi merkittävimmistä keinoista edistää hyvää elämää ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä.   Ymmärrystä omaishoitajuuden arjesta tarvitaan juuri nyt Omaishoidon taloudellinen merkitys kunnissa on suuri ja sillä saavutetaan hoidettavaa kohti keskimäärin 20 000 euron vuosittaiset säästöt. Suomessa vuonna 2016 oli arviolta 60 000 omaishoitajaa, ja tavoitteena oli saada 5 – 6 prosenttia yli 75-vuotiaista omaishoidontuen piiriin. (Shemeikka, Buchert, Pitkänen, Pehkonen-Elmi, Kettunen: 2017). Omaishoiva koskettaa monia ihmisiä omassa tai läheisen arjessa. Ymmärrystä omaishoitajan ja omaishoitajuuden arjesta tarvitaan erityisesti juuri nyt. Hoivapolitiikka ja sen käytännöt ohjaavat hoivaa takaisin koteihin ja läheisten välisiin suhteisiin. Omaishoitoa tukemalla ja kehittämällä voidaan mahdollistaa hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden kotona asuminen ja heidän omaishoitajiensa jaksaminen. Omaishoidon tukeminen sekä omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa hyvinvoinnin varmistaminen on kansantaloudellinen etu. Omaishoidon tarve kasvaa lähivuosina voimakkaasti väestön ikääntymisen takia. Siksi tarvitaan joustavia ja omaishoitoperheiden yksilöllisistä tarpeista lähteviä palveluratkaisuja.   Yhteiskehittämisellä asiakaslähtöisiä palveluja Sosiaali -ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisen peruslähtökohtana on ihminen, jolle palvelua kehitetään. Palvelukonsepteja suunniteltaessa palvelunkäyttäjä tarpeineen saattaa jäädä etäiseksi, sillä tuotekeskeinen ajattelumalli on usein vallitseva tapa suunnitella palveluja. Palvelunkäyttäjän mukaan ottaminen palvelujen suunnitteluun vaati paljon vaivannäköä, aikaa ja organisointia. Asiakaslähtöisessä mallissa palvelua kehitetään asiakasta, ei organisaatiota varten. Siinä palvelunkäyttäjät nähdään merkittävänä resurssina, jota tarvitaan kokemustiedon kokoamiseksi, jalostamiseksi ja kehittämiseksi. Palvelunkäyttäjän mukaan ottaminen ja osallisuuden kokemuksen vahvistuminen edellyttää kulttuurista ja asenteellista muutosta, uusien toimintatapojen aktiivista kehittämistä ja samalla organisaation rakenteisiin viemistä. Kokeilutoiminnassa tarkoituksena on viedä uusia asioita mahdollisimman nopeasti niiden aitoon toimintaympäristöön. Kokeilutoiminnassa on ensisijaisen tärkeätä huomioida eettiset lähtökohdat ja otettava vakavasti se, että toiminnan kohteena ovat usein ihmiset, jotka ovat jo lähtökohtaisesti haavoittuvassa asemassa olevia. Tulevaisuuden ennakointi ja heikkojen signaalien havainnointi sekä palvelunkäyttäjien mukaan ottaminen tulee ottaa nykyistä selkeämmäksi lähtökohdaksi palvelujen kehittämiselle. Tätä tavoiteltiin Suomen hallituksen I&O -kärkihankkeessa Pirkanmaalla (2016 – 2018), jossa luotiin valtakunnallisia koti -ja omaishoidonmalleja eri kokeilujen avulla. Omaishoitajan etätuen kokeilu toteutettiin 1.10.2017 – 31.3.2018, johon osallistui yhteensä 15 omaishoitajaa viidestä eri Pirkanmaan kunnasta. Tarkoituksena oli tukea erityisesti taajama-alueen ulkopuolella asuvia omaishoitajia, joilla oli pitkä matka järjestettyyn toimintaan. Kokeilussa selvitettiin omaishoitajan kokemaa hyötyä etätuesta ja sen vaikutusta omaishoitajan kokemaan jaksamiseen. Lisäksi selvitettiin omaishoitajan kokemaa vaikutusmahdollisuutta etätukipalvelun sisältöön.   Teknologia omaishoitajan toimijuuden tukena Omaishoitajan etätuki on ennaltaehkäisevää ja vertaistuellista toimintaa, joka tuo palvelun kotiin matalalla kynnyksellä, videovälitteisesti. Etätuen tavoitteena on omaishoitajan omatoimisuuden lisääntyminen ja omaehtoinen aktivoituminen. Sen avulla pyritään vahvistamaan omaishoitajan osallisuuden kokemusta siitä, että hän voi itse vaikuttaa asioidensa kulkuun ja mahdollisuutta olla mukana yhteisöllisissä prosesseissa. Etätuen mahdollistavalla teknologialla omaishoitajuutta voidaan samaan aikaan tukea läheltä ja kaukaa. Kaikki ihmiset eivät asu monipuolisten palvelujen lähellä tai heidän voimavaransa eivät riitä palvelujen äärelle menemistä. Pitkät etäisyydet palveluihin ja ihmisten toimintakykyjen esteet luovat tarpeen kehittää erityisesti etäpalveluja sekä löytää uusia ratkaisuja ja toimintamalleja kotona asumisen tueksi. Tätä myös pohti eräs kokeiluun osallistunut omaishoitaja: ”Minulle voisi olla hyväksi jonkin uuden aloittaminen, että olisi pieni pakko esim. seurata laitteelta jokin luento ja siitä keskusteltaisiin henkilökohtaisen puhelun aikana. Lopulta ihminen aktivoituu ja rutinoituu (uuden) käyttöön.” Teknologia-avusteisten palvelujen ja etäpalvelujen käyttöedellytysten vahvistaminen on keskeistä, mikäli haluamme tukea iäkkäiden kotona asumista. Etäpalveluilla voidaan yhdistää myös eri toimijoiden tarjoamia palveluja ja vaikuttaa konkreettiseen muutokseen kohti parempaa arkea. Etätuen merkittävyys tulee nähdä myös palveluna, jolla voidaan ennaltaehkäistä vakavampien sairauksien syntyä. Omaishoidon ja etätuen merkitys kasvaa entisestään laitoshoidon purkamisen myötä.   Etätuki toimintamahdollisuuksien ja jaksamisen vahvistajana Kokeilun tulosten mukaan omaishoitajien etätuki toi arkeen kaivattua emotionaalista ja samalla ammatillista tukea, joka edisti omaishoitajien toimijuutta ja osallisuuden kokemusta. Etäohjaajan antama ohjaus -ja neuvonta nähtiin merkittävänä apuna erityisesti niissä tilanteissa, kun hoiva -ja hoitotilanteet koettiin liian kuormittavina. Tulosten mukaan myös omaishoitajan arjessa jaksaminen parani merkittävästi kokeilun aikana, samoin heidän omanarvontunteensa lisääntyi. Lisäksi heidän ymmärryksensä oikeudestaan omaan hyvään elämäänsä vahvistuivat. Kokeilun aikana omaishoitoperheiden palveluntarpeisiin vastaava suunnitelma päivitettiin, jonka seurauksena omaishoitajien ja omaishoidettavien fyysinen ja psyykkinen toimintakyky kohenivat. Kokeilun aikana omaishoitajat kiinnostuivat enemmän hyvinvoinnistaan ja pyrkivät omilla toimillaan, kuten tapaamalla ystäviään tai osallistumalla kodin ulkopuoliseen toimintaan, lisäämään toimintamahdollisuuksiaan. Smith & Toseland (2006) ovat tutkineet ammattilaisen antaman puhelinneuvonnan ja -ohjauksen vaikutusta omaishoitajien arjessa jaksamiseen. Tutkimustulosten mukaan etätuella oli lähes yhtä vaikuttava merkitys kuin kasvotusten annettavalla neuvonnalla ja ohjauksella. Etätuki vähensi myös merkittävästi omaishoitajien kokemaa psyykkistä kuormitusta. Etätukipalvelu parhaimmillaan parantaa tuen saatavuutta, joustavuutta ja saavutettavuutta sekä vastaa myös tämän päivän muuttuneisiin palvelutarpeisiin. Omaishoitajan etätuen kokeilu oli yksi onnistunut esimerkki siitä, miten helppokäyttöinen etäpalvelu toi uusia mahdollisuuksia viedä tuki lähelle omaishoitajan toimintaympäristöä. Etänä annetulla neuvonnalla ja ohjauksella voidaan keventää myös palvelurakennetta ja sujuvoittaa omaishoitajan palvelupolkua. Kirjoittaja: Minna Nummi, palvelupäällikkö, sosionomi (ylempi AMK) Artikkeli perustuu Minna Nummen - Omaishoitajan etätuella osallisuutta ja voimaa arkeen, sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön Metropolia Ammattikorkeakoulussa.   Lähteet Shemeikka, Riikka, Buchert, Sari, Pitkänen, Pehkonen-Elmi, Tuula, Kettunen Aija, 2017. Omaishoitajien tarvitsemat tukitoimet tehtävässä selviytymiseen. Valtionneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 37/2017. Luettu 27.4.2018. Smith TL, Toseland RW. The effectiveness of a telephone support program for caregivers of frail older adults. The Gerontologist 2000:46:620 – 629.