Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan master`s-tutkintojen vuosittainen Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaari järjestettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti etänä. 12.11.2020 pidetty seminaari keräsi yli 100 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista ja opiskelijaa Zoomin välityksellä seuraamaan ajankohtaisia puheenvuoroja. Esiintyjät oli kutsuttu master`s opiskelijoiden ammatillisista verkostoista. Tämän vuoden teemana oli: yhteen toimivat palvelut hyvinvoinnin tukena. Seminaarin avasi Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän innovaatiojohtaja Minna Elomaa-Krapu, joka toi puheenvuorossaan esille sen, miten hyvinvointia edistävät palvelut ovat uuden edessä covid-19-pandemian aikana. Poikkeusolot ovat heikentäneet erityisesti nuorten, perheiden ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointia.  Mediassa on käsitelty niin koulukiusaamista, päihteiden lisääntynyttä käyttöä kuin nuorten käyttämää väkivaltaa. Sote alalla on nopealla aikataululla tehty joustavia ratkaisuja ja ketterästi kehitetty uusia etäpalveluja käyttöön. Palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja kehitettäessä tulee huomioida hyvinvointivaikutukset, asiakkaan osallisuus ja toimijuus. Palveluiden järjestämisessä on oleellista tunnistaa asiakkaiden palvelutarpeet. Seminaarin puheenvuoroja yhdisti monitarpeisten asiakkaiden hyvinvoinnin parantamisen näkökulma, ja siinä korostuu eri ammattilaisten yhteistyö. Palvelukokonaisuuksista ja -ketjuista puhui erityisasiantuntija Eeva Liukko Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Hallinnollinen integraatio ei riitä toiminnallisen ja asiakaskohtaisen yhteistyön toteutumiseen, vaan jokaisen vastuulla on toimia omaa ydintehtävää laajemmin. Organisaatioissa toimintakulttuurin muutos on väistämätön vaikuttavien palveluiden tuottamiseksi. Apuna palveluiden kehittämisessä on käytettävissä THL:n juuri julkaisema PKPK-käsikirja (PDF) palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyyn, ohjaukseen ja seurantaan. Palveluja yhteensovitettaessa on siirtymävaiheissa tärkeä varmistaa, että asiakas ei jää yksin, vaan saa tarvitsemansa tuen.   Eriarvoisuuden vähentämiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn käynnistetty Mukana-ohjelma etsii projektipäällikkö Piia Pelimannin mukaan systeemistä muutosta yhdessä kumppaneiden kanssa. Helsingissä väestöalueiden eriytymistä on ehkäisty lisäämällä lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia, joista esimerkkinä on Helsingin koulujen lukujärjestyksiin varattu sama keskiviikkoinen ajankohta harrastuksille sekä harrastuspassi -sovellus. Apua perheiden erilaisiin elämäntilanteisiin Syrjäytymisen ehkäisyssä toimenpiteet tulee kohdentaa oikea-aikaisesti ja vahvistaa hyvinvointia tukevia ja suojaavia tekijöitä sekä kasvuympäristöjen toimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on työn painopisteen siirtäminen ennaltaehkäiseväksi, jolloin paremmin pystytään vaikuttamaan ylisukupolvisiin ilmiöihin. Ennaltaehkäisevässä Perheen mukana -palvelussa kokeillaan uudenlaista rahoitusmallia Lapset SIB (Social Impact Bond), joka on uusi vaikuttavuusinvestoimisen muoto. Lasten ja nuorten ylisukupolvisten huono-osaisuusketjujen katkaisemiseksi ja heikoimmassa asemassa olevien perheiden palveluiden saatavuuden kehittämiseksi tehdään työtä Kriminaalihuollon tukisäätiössä. Säätiö tuottaa palveluja rikostaustaisille ja heidän perheilleen sekä kehittää uusia lapsilähtöisiä perhetyön muotoja.  Vankeus koskettaa jopa 55000 ihmistä, joista 12500 on lapsia (Selvitys yhteydenpitokäytännöistä ja niiden mahdollisista esteistä vankien ja heidän läheistensä välillä, PDF). Lapsi- ja perhetyön päällikkö Tarja Sassi toi esiin haavoittuneen vanhemmuuden, joka vaurioittaa lapsen kasvua ja kehitystä monella tavalla. Suomessa tarvitaan lisää tutkimusta vankien lasten oloista perhetyön kehittämiseksi. Kritsin Perheleiritoiminta voitti kansallisen rikoksentorjuntakilpailun 2020. Viranomaisen tai muun järjestön työntekijänä voit pyytää konsultaatiotukea Ehjä perhe -toiminnasta, jossa myös lisätään tietoisuutta rikostaustaisen perhetyön merkityksestä. Työskentelyssä on tärkeää kohdata ihmisenä, ei vankina. Teknologia terveyden ja hyvinvoinnin tukena Terveysteknologiassa tekoäly säästää resursseja. Theresa Eklund ja Tiina Jaatinen esittelivät jatkuvatoimisen verenpainemittarin kehittämiseen liittynyttä insinööriopintojen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötään. Uusi teknologia mahdollistaa oman terveyden seurannan monella tapaa. Eettiset kysymykset ovat erityisen tärkeitä sekä terveys- että sosiaalialalla niin ammattilaisten toiminnassa kuin tutkimuksessa. Myös sosiaalialalla tarvitaan uudenlaista teknologiaa esimerkiksi helpottamaan työn kuormitusta, esimerkiksi Metropolian innovaatiokeskittymien kehitystyössä työelämäkumppaneiden kanssa. Metropolian HyMy-kylässä luodaan ihmislähtöistä oppimisen ja asiakaspalvelut yhdistävää ympäristöä, joka huomioi myös monitarpeiset asiakkaat. Palveluita kehitetään matalan kynnyksen ja yhden asiointipisteen –periaatteella. Tulevaisuuden osaajat opiskelevat monialaisesti ja palvelut toteutuvat innostavassa yhteistyössä asiakkaiden ja työelämäkumppaneiden kanssa. Toiminnan keskiössä on alueellisen yhteistyön vahvistaminen sekä yksilöiden ja yhteisöjen kohtaaminen. HyMy-kylän toimintamallin soveltaminen laajasti eri sote-palveluissa tukee kestävää kehitystä. Kaikissa seminaarin esityksissä ja alustuksissa näkyi seuraava ajatus: Ihminen syntyy täydellisenä yksilönä - kohdataan hänet sellaisena! Kirjoittajat Lea Stranden, Sari Salin-Hämäläinen, Jenni Viertokangas, Niklas Hjort ja Katri Horuz Kirjoittajat ovat valmistuvia Metropolian sosiaalialan (ylempi AMK) opiskelijoita. Kirjoitus on osa tutkimuksellisen kehittämisen opintokokonaisuuden opintojaksoa ja siihen sisältyvää alan ajankohtaisseminaarin valmistelutehtävää. Uudistuva sosiaali- ja terveysala 12.11.2020 seminaarin ohjelma käynnistyi lyhyellä Alumni-tilaisuudella.