Avainsana: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pedagogisen johtajuuden tukena varhaiskasvatuksen arjessa
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman on nimensä mukaisesti tarkoitus edistää lasten hyvinvointia. Lastensuojelulain 12§ mukaisesti kunnilla tulee olla suunnitelma niistä toimista ja toimijoista, joilla edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja ennaltaehkäistään mahdollisia ongelmia. Varhaiskasvatus on yksi osa lähes jokaisen suomalaisen lapsen elämää. Varhaiskasvatuksen merkitys lasten hyvinvoinnin edistäjänä on suuri ja siksi varhaiskasvatuksen pedagoginen johtaminen on tärkeä tekijä lasten hyvinvoinnin edistämisessä. Elina Fonsénin mukaan pedagoginen johtajuus sisältää toiminnan laadun ylläpitämisen. Tätä on Fonsénin mukaan arjen käytänteiden jatkuva tarkastelu ja arviointi, taloudellisten resurssien hallinta ja ennen kaikkea hyvän lapsuuden puolesta puhuminen. (Fonsén 2014: 27.) Hyvinvointi on subjektiivinen kokemus ja sen määritteleminen on vaikeaa. Ihmisten kokemukset vaihtelevat iän ja elämän tilanteen mukaan. Mitä nuorempia lapset ovat, sitä vaikeampaa on arvioida ja varsinkin saada luotettavia mittaustuloksia heidän hyvinvoinnin kokemuksistaan. Lasten antamiin vastauksiin vaikuttaa eniten juuri koetut tunteet ja heidän luontainen halunsa miellyttää aikuista. (Dolan - Peasgood - White 2007: 24.) Tein opinnäytetyöni Nurmijärven varhaiskasvatuksessa ja tutkin siinä päiväkodin johtajien ja varajohtajien käsityksiä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman käytöstä pedagogisen johtajuuden tukena. Tulosten mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa ei hyödynnetä pedagogisessa johtajuudessa tai varhaiskasvatuksen arjessa juuri laisinkaan. Miksi ei? Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma löytyy päiväkotien ilmoitustauluilta tai kahvihuoneesta, mutta harvoin sen joku avaa. Kiireinen arki ei houkuttele oma ehtoiseen asiakirjaan tutustumiseen, eikä hyvinvointisuunnitelmaa useinkaan yhteisesti käsitellä. Sen sisältämät asiat koetaan yleisluonteisiksi, eikä niiden merkitystä varhaiskasvatukselle koeta merkitykselliseksi. Kuitenkin varhaiskasvatuksen arjessa toimitaan hyvinvointisuunnitelman keskeisten periaatteiden mukaisesti. Pedagogisen johtajuuden tukeminen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan olisi helppoa, koska suuri osa varhaiskasvatuksen esimiehistä johtaa henkilöstöään hyvinvointisuunnitelman mukaisesti; tiedostamattaan. Keskeiset periaatteet; osallisuus, toimivat palvelut, tuki lasten kasvuympäristöihin ja varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet ohjaavat pedagogista johtajuutta. Päiväkodin johtajat eivät koe, että he saisivat tukea omalle pedagogiikalleen hyvinvointisuunnitelmasta. Syynä saattaa olla asiakirjan vieraus. Hyvä perehdytys asiakirjan sisältöön toisi sille uutta arvoa ja sen käyttö lisääntyisi. Kun hyvinvointisuunnitelman sisältö olisi tuttu, siihen olisi helpompi tukeutua. Tämä taas lisäisi ymmärrystä ja lähentäisi nyt erillään olevia toimialoja lasten hyvinvoinnin edistämisessä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma päivitetään neljän vuoden välein. Päivitystä tehtäessä osallistetaan niin henkilöstöä kuin huoltajia ja lapsia itseään. Tämä koetaan varhaiskasvatuksessa haasteelliseksi, koska sen ajatellaan olevan vain irrallinen työ, joka ei johda mihinkään. Jos varhaiskasvatuksen esimiehet käyttäisivät asiakirjaa enemmän oman pedagogisen johtajuutensa tukena, henkilöstön olisi helpompi sitoutua päivittämisprosesseihin ja näin hyvinvointisuunnitelma saataisiin mukaan arkeen. Varhaiskasvatuksessa on käytössä useita menetelmiä, koulutuksia ja toimintoja, jotka on saatu käyttöön lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman myötä. Nämä toimet ovat arkipäivää ja niiden hyöty lasten hyvinvoinnille ymmärretään hyvin. Varhaiskasvatuksen esimiehillä ei ole useinkaan tietoa siitä, että nämä toimet ovat olleet kirjattuna hyvinvointisuunnitelman kehittämiskohteina. Pedagogisen johtajuuden näkökulmasta kaikki uusi olisi hyvä perustella, jotta hyvästä kokeilusta tulisi arkipäivää. Esimiesten parempi tietoisuus hyvinvointisuunnitelmasta tuleviin toimiin ja menetelmiin tukisi pedagogista johtajuutta ja toimien jalkautumista. Opinnäytetyö toteutettiin yhden kunnan varhaiskasvatuksen esimiesten haastatteluaineistolla ja sen tulokset evät ole yleistettävissä muualle. Tutkimus kuitenkin paljasti, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman käyttö pedagogisen johtajuuden tukena vaatii sen parempaa tuntemista ja perehtymistä sisältöön. On tärkeää, että lain velvoittama asiakirja vastaa tarkoitusta, eikä häviä asiakirjaksi asiakirjojen joukossa. Päivi Benjaminsson sosionomi (ylempi AMK) Artikkeli perustuu opinnäytetyöhöni 2017 ”Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman käyttö pedagogisen johtajuuden tukena Nurmijärven varhaiskasvatuksessa.” Metropolia Ammattikorkeakoulu. Lähteet: Dolan Paul, Peasgood Tessa, White Mathew 2008. Dow e really know what makes us happy? A review of the economic literature on the factors associated with subjective well-being. Fonsén Elina 2014. Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa. Tampere. Tampereen yliopisto. Lastensuojelulaki 2007.
Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille Espoossa
Uusi sosiaalihuoltolaki on tuonut mukanaan velvoitteita, jotka voivat aiheuttaa kunnille suuria haasteita. Käytännössä asiat eivät muutu nopeasti, ja konkreettisten järjestelyjen lisäksi tullaan tarvitsemaan myös asenteiden muutosta. Sosiaalihuoltolaki painottaa erityisesti ennaltaehkäisevää ja varhaisen tuen työtä, asiakkaan osallisuutta, palveluiden saavutettavuutta ja kokonaisvaltaisuutta sekä eri tahojen välistä yhteistyötä. On mielenkiintoista nähdä, miten kunnat näihin haasteisiin tulevat reagoimaan, ja millaisilla aikatauluilla. Espoossa lastensuojelun sijoitusten määrä laskussa Espoossa ollaan jo hyvässä vauhdissa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävässä työssä. Espoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-2016) toimeenpanon väliraportointi keskittyy siihen, mitä Espoossa on jo tehty lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi siinä määritellään painopisteet vuosille 2015 – 2016, sekä tarvittavia lisäyksiä oppilas- ja opiskelijahuollon osalta. Yksi väliraportista ilmenevä huomio on, että lastensuojelusijoitusten määrä on kääntynyt vuoden 2014 aikana laskuun ensimmäistä kertaa. Samaan aikaan lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä on lisätty, samoin erityispalveluiden konsultaatiota peruspalveluille. Tämä vahvistaa ymmärrystä siitä, että varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn panostaminen on erittäin tärkeää ja sitä työtä kannattaa jatkaa. Maahanmuuttaneiden perheiden hyvinvointityöhön enemmän huomiota Maahanmuuttajaperheiden hyvinvointi on jäänyt raportin mukaan liian vähäiselle huomiolle, vaikka maahanmuuttajien osuus Espoon väestöstä kasvaa jatkuvasti. Koska tämä on todettu tässä vaiheessa, on asiaa mahdollista painottaa jatkossa enemmän hyvinvointisuunnitelmaa toteutettaessa. Lapsille ja perheille suunnatut palvelut eivät tietenkään lähtökohtaisesti erottele maahanmuuttajia ja kantaväestöä toisistaan, vaan samat palvelut ovat kaikille. On kuitenkin tärkeää nostaa esille, että maahanmuuttajaperheiden osalta täytyy kiinnittää erityistä huomioita joihinkin asioihin, esimerkiksi palveluiden saavutettavuuteen ilman riittävää kielitaitoa. Yhteistyössä on voimaa -monialainen lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä ja alueelliset ryhmät Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi Espoossa on kehitetty yhteistyötä sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen välillä. Kaupunkiin on lähdetty luomaan rakenteita monialaiselle yhteistyölle perustamalla monialainen lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä ja neljä alueellista hyvinvointiryhmää. Rakenteilla onkin tärkeä merkitys muutosten ja uudistusten viemisessä käytäntöön, joten tässä on lähdetty tavoitteellisesti mahdollistamaan uudenlaisia toimintamalleja. Herää ajatus, että asioita on mietitty laajemmin ja pidemmälle tulevaisuuteen, eikä vain toimittu lyhytnäköisesti jonkun yksittäisen asian ympärillä. Monialaisen yhteistyön kehittäminen edelleen on yhtenä uusista painopisteistä, ja siinä tullaan hyödyntämään näitä rakenteita. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellytysten mukaisesti hyvinvointisuunnitelmaan tehtiin lisäyksiä koskien oppilashuoltoa, ja sen osalta alkuvaiheen painopistealueina ovat opiskeluhuollon strategisen johtamisen vahvistaminen, tuen ja palvelujen saatavuuden parantaminen sekä yhteisöllisen oppilashuollon vahvistaminen. Myös tämän eteenpäin viemisessä tullaan hyödyntämään lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmää, sillä se toimii oppilashuollon ohjausryhmänä ja seuraa työskentelyn etenemistä. Lasten ja nuorten osallisuuden ja toimijuuden lisääminen Edellä mainittujen lisäksi suunnitelman painopisteinä ovat jatkossa lasten ja nuorten osallisuuden ja toimijuuden lisääminen, monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvien toimenpiteiden käytäntöön vieminen sekä nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuuden ja sujuvuuden parantaminen. Myös seuranta- ja hyvinvointitietoja pyritään hyödyntämään nykyistä paremmin. Työsarkaa varmasti on, mutta väliraportista jä kuva, että monenlaista Espoossa on tältä osin jo tapahtunut ja tekeillä. On varmasti liian optimistista ajatella, että kaikki tähän liittyvät hyvät suunnitelmat toteutuisivat ja jäisivät elämään, mutta jos edes osa, niin suunta on erinomainen. Mielenkiinnolla odotan, miltä tilanne parin vuoden kuluttua näyttää sekä sosiaalialan ammattilaisen näkökulmasta, että erityisesti espoolaisen lapsiperheen näkökulmasta. Jälkimmäisessä roolissa olen tähän mennessä käytännössä tutustunut lähinnä sähköisten palveluiden lisääntymiseen, ja kokenut sen erittäin hyvin toimivana uudistuksena. Raportin mukaan se olikin saanut kaupunkilaisilta yleisesti hyvän vastaanoton. Sanna Nykänen, sosionomi ylempi AMK-opiskelija Lisätietoa Espoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman väliraportti, verkkojulkaisu. Keväällä 2015 päivitetty versio suunnitelmasta, verkkojulkaisu. Kuva: amira_a
Sipoossa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla edistetään kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia
Sipoon kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2014-2016) tarkoituksena on toimia sekä taloutta ohjaavana työvälineenä että arjessa toimivien työntekijöiden käsikirjana ja kansalaisten aktivoijana. Painopisteinä kyseisessä suunnitelmassa on osallisuuden edistäminen, lasten ja nuorten mielipiteiden esille saattaminen, vanhempien näkemys perheen tukemisesta, työntekijöille konkreettinen työväline ja hyvinvointisuunnitelman juurruttaminen. Yhtenä keskeisenä tekijänä suunnitelmasta nousee osallisuus. Se on nostettu yhdeksi painopisteeksi mutta mielestäni vielä merkittävämpää on se, että se näkyy jo suunnitelman tekovaiheen raportoinnista. Kuntalaisia on lähdetty osallistamaan työstämisvaiheessa erilaisin työpajoin, jotka ovat järjestetty niin että ne ovat kohderyhmien helposti saavutettavissa ja osallistuminen on innostavaa. Suunnitelmasta välittyy kuva kunnasta, joka todella haluaa tietää, miten sen asukkaat hyvinvointinsa kokevat kyetäkseen kehittämään toimintaansa ja luomaan tämän avulla organisaatioihin toimivia, kuntalaislähtöisiä palveluja joilla luodaan toiminnan vaikuttavuutta. Suunnitelma ei kuitenkaan keskity kuntalaisten osallistamiseen suunnitelman tekovaiheessa, vaan sillä pyritään luomaan tahtotilaa jossa kuntalaiset olisivat arjen keskelläkin aktiivisia toimijoita. Juuri tästähän osallistamisessa on loppujen lopuksi kyse. Siitä, että ihmisellä on kokemus omasta merkityksellisyydestään ja mahdollisuudesta vaikuttaa ympärillä oleviin asioihin. Nämä eivät tule itsestään ja niitä on opeteltava. Kunnalla on tässä suuri rooli osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistajana. Kunta on instanssi, joka luo foorumeita kansalaisvaikuttamiselle ja sitä kautta rakentuu yhtenäisempää yhteisöä. Toteutuessaan tämä toimisi esimerkkinä muille kunnille kansalaisten aktivoimisesta ja osallistamisesta. Ennaltaehkäisevän työn merkitys Toisena ajankohtaisena aiheena suunnitelmassa nostetaan ennalta ehkäisevän työn merkitys. Aikuinen kyllä ymmärtää teorian tasolla sen merkityksen ja monesti puheissa korostetaan asian tärkeyttä. Se ei kuitenkaan ole välttämättä niin yksinkertainen asia. Ihmiset tuppaavat nimittäin tuudittautumaan vääränlaiseen turvallisuuden tunteeseen silloin kun asiat sujuvat, ainakin näennäisesti. Työntekijät, jotka työskentelevät ennalta ehkäisevän työn alueella eivät välttämättä osaa tunnistaa mihin kannattaisi keskittyä, mikä on oman persoonan merkitys ihmisten kanssa tehtävässä työssä ja mihin asiat voivat lähteä kehittymään jos ei tarpeeksi ajoissa puututa epäkohtiin. Tätä osa-aluetta tulisi vahvistaa monilla eri toimialoilla, niin harrastus kuin auttamis- ja opetustyössä. Ehkäpä tämän suunnitelman myötä kyetään luomaan tiiviimpää palvelujen verkkoa jossa eri toimijat keskustelisivat keskenään ja toimisivat toisiaan täydentävästi. Sillä totuus on, ettei kunta yksin kykene täyttämään kansalaisten tarpeita. Viisas kunta osaa ottaa kolmannen sektorin kumppanikseen ja yhdessä kehittää tarjontaa. On hienoa, että kunta luo hyvinvointisuunnitelmien kaltaisilla tahtotilan jolla hyvinvoinnin merkitystä nostetaan vielä paremmin keskiöön. Kehittäminen ja strategioiden luominen vaatii kuitenkin johtajansa ja selkeät, käytännön toimintatavat. Suunnitelma on vasta suunnitelma ja todellisuutta siitä tulee jokaisen ihmisen oman toiminnan kautta. Jokaisen palapelin palan on siis ymmärrettävä ja omaksuttava oma roolinsa ja haluttava vielä osallistua peliin. Jokainen ihminen voi vaikuttaa mutta todellista voimaa on vain ryhmässä. Miten se valjastetaan ja motivoidaan, onkin sitten ihan toinen strateginen toimenpide. Jenni Kivinen, sosionomi ylempi AMK-opiskelija Lue lisää Sipoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosiksi 2014-2016. Sipoon kunta. Verkkodokumentti.