itsearviointi arkistot - Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Avainsana: itsearviointi

Lisää laatua itsearvioinnilla

1.4.2019

Marjatta Kelo ja Katriina Rantala-Nenonen

Laatu ja sen arviointi ovat tärkeä osa ammattikorkeakoulun toimintaa. Metropolian sosiaalialan ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa toteutettiin viime vuonna tutkinnon itsearviointi, joka osoittautui mielekkääksi tavaksi tunnistaa kehittämistarpeita ja muistuttaa vahvuuksista. Laatu ei ole käsitteenä yksiselitteinen. Voidaan ajatella, että laatu on hyvä, mikäli se vastaa asiakkaan toiveisiin ja odotuksiin. Raija Holli kuvaa korkeakoulutuksen laatua seuraavasti: "Laatu on järjestelmällistä pyrkimystä tehdä työmme mahdollisimman hyvin, saada aikaan strategisesti oikeita asioita ja vaikuttavia tuloksia". Laatu ja sen arviointi ovat olennainen osa ammattikorkeakoulun toimintaa. Jatkuva kehittäminen ja parantaminen ovat osa strategiaa ja samalla edellytyksiä laadukkaan toiminnan ja lopputulosten saavuttamiseksi. Laadukkaan työn takana ovat motivoituneet ja kehittämismyönteiset työntekijät. Laki velvoittaa ammattikorkeakouluja arvioimaan koulutustaan ja toimintaansa sekä niiden vaikuttavuutta. Kouluja velvoitetaan myös ulkopuoliseen arviointiin säännöllisesti. YAMK-tutkinnon laatua arvioimassa Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen (YAMK-tutkintojen) sisällöt on suunniteltu yhteistyössä työelämän kanssa, jotta tutkinnot vastaisivat työelämän tarpeisiin. YAMK-tutkinto varmistaa eväät myös oppimaan oppimiselle työelämässä, jossa muutos on pysyvää. Opiskelijalähtöisyys, käytännönläheisyys ja aidossa työympäristössä oppiminen ovat opiskelijoiden arvostamia YAMK-tutkintojen tunnuspiirteitä. (Arene, 2016) Korkeakoulutuksen laadun arvioinnissa voidaan käyttää sekä itsearviointia että vertaisarviointia. Vertaisarviointia edeltää itsearviointi, joka on kaiken perusta. Itsearviointiin on erilaisia työkaluja. Metropolian sosiaalialan YAMK-tutkinto-ohjelman opettajat toteuttivat ohjelman itsearvioinnin vuonna 2018. Työkaluksi valittiin EU:n rahoittamassa hankkeessa kehitetty Self-Evaluation Handbook. Itsearvioinnin työkalu sisälsi 10 arvioitavaa aluetta, joita olivat mm. tutkinto-ohjelman perusta ja filosofia, oppiminen ja opetus, arviointi ja palaute, taitojen kehittyminen ja työllistyminen, tutkimus ja arviointi, opiskelijakeskeisyys sekä opetushenkilöstön kehittäminen. Näiltä alueilta oli yhteensä 28 arviointikohdetta, jota hyödynnettiin soveltuvin osin. Itsearvioinnin toteutus Metropolian sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon itsearviointiin osallistuivat vuonna 2018 tutkinnon kahdeksan opettajan tiimi ja opiskelijat. Itsearvioinnin arviointikysymyksiä tarkennettiin kolmen opettajan ydinryhmän kesken sosiaalialan tutkintoon soveltuviksi ennen itsearvioinnin tekemistä. Opettajat valmistautuivat itsearviointiin arvioimalla jokaisen arvioitavan alueen henkilökohtaisesti. Arvioinneista ja niiden perusteluista keskusteltiin opettajatiimin kokouksessa. Kolmen opettajan ydinryhmä teki yhteenvedon itsearvioinnin tuloksista ja niiden perusteluista. Arvioinnin yhteenveto käsiteltiin tutkinnon opettajatiimissä ja samalla keskusteliin tutkinnon kehittämistarpeista. Tutkinnon opiskelijat osallistuivat itsearviointiin syksyllä 2018. Opiskelijat keskustelivat neljän-viiden henkilön kotiryhmissä arviointikysymyksistä soveltuvin osin ja vastasivat niihin kirjallisesti. Opiskelijoiden tekemää arviointia varten arviointikysymykset oli muutettu avoimiksi kysymyksiksi. Tutkinnon sidosryhmät osallistuvat tutkinnon arviointiin työelämän tarpeiden näkökulmasta kuluvan vuoden aikana osana tutkinnon opetussuunnitelmatyötä. Itsearvioinnin kertomaa Itsearvioinnissa on mahdollista saada kuuluviin niin opettajien, opiskelijoiden kuin sidosryhmienkin ääni. Sosiaalialan ylemmän tutkinnon opettajatiimi koki arvioinnin tekemisen hyvänä tapana tarkastella sekä tutkinnon että opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymisen kannalta tärkeitä ja keskeisiä asioita. Arjen työn keskellä oli mielenkiintoista pysähtyä keskustelemaan kollegoiden kanssa tutkinnon perustasta, opiskelijakeskeisyydestä, arviointi- ja palautekäytännöistä sekä mahdollisuudesta oman työn ja osaamisen kehittämiseen. Opettajien tekemän arvioinnin perusteella eri osa-alueet olivat tutkinnossa pääsääntöisesti hyvää - osittain myös kiitettävää - tasoa. Opiskelijoiden havainnot ja kirjallinen palaute olivat yhdensuuntaisia opettajien tekemän arvioinnin kanssa. Itsearvioinnin toteuttaminen mahdollisti vuosien kehittämistyön äärelle pysähtymisen ja tehtyjen valintojen arvioimisen. Itsearviointi ohjaa kiinnittämään huomiota oleellisiin kehittämistarpeisiin sekä tunnistamaan tutkinnon vahvuudet. Kirjoittajat: Marjatta Kelo, FT, Kehityspäällikkö, YAMK-tutkinnot, Metropolia Ammattikorkeakoulu Katriina Rantala-Nenonen, YTM, Sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintovastaava, Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähteet: Arene 2016. Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana ja kansallisena koulutusinnovaationa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n selvitys YAMK-tutkintojen rakenteellisesta kehittämisestä. Quality Assurance and Enhancement Marketplace for Higher Education Institutions. Self-Evaluation Handbook 2016.

Lue lisää

Sosiaalialan (ylempi AMK) opiskelija on transversaalisten taitojensa vastuullinen kehittäjä

1.11.2017

Sosiaalialan bloggaajat

Suomalaisilla työpaikolla muutostahti on nopea. Työntekijältä vaaditaan kykyä muutosten hallintaan, jolloin onnistuneet muutokset työpaikoilla tukevat työntekijöiden työhyvinvointia. Kahden edellisen vuoden aikana noin 60 % julkisen sektorin organisaatioista on toteuttanut organisaatiomuutoksen. Muutokset ovat vaikuttaneet kielteisimmin julkisella sektorilla. (Pasu,Hasu & Pahkin 2016.) Tulevaisuuden työelämätaidot 2020 raportissa luetellaan tulevaisuuden taidoiksi monialaisuus, sosiaalinen älykkyys, luova ajattelu, kulttuurien välinen osaaminen ja virtuaalinen yhteistyö. (Tulevaisuuden työelämätaidot, 2016). Myös empatia ja kyky ihmisten arkisten ongelmien ratkaisuun saattavat Megatrendien (2016) mukaan olla keskeisiä tulevaisuuden innovaatioiden kohteita. Transversaalisia taitoja tutkimuksessamme (OTTO -hanke) yhtenä keskeisenä kiinnostuksen kohteena olivat kysymykset siitä miten transversaaliset taidot kehittyvät ammattikorkeakouluopintojen aikana ja miten niitä voidaan arvioida (ks. alla Isacsson 2017; Raatikainen 2017). Transversaaliset taidot ovat kaikille aloille yhteisiä taitoja; luonteen taidot, ajattelun taidot sekä tunne, yhteistyö ja vuorovaikutustaidot. (Euroopan komissio 2012; 2013, Euroopan Unioni 2016). Näitä taitoja tarvitaan muuttuvassa työympäristössä, oman ammattitaidon ylläpitämisessä ja edelleen kehittämisessä sekä työssä menestymisessä. Tässä tekstissä tuon esille sen mikä on merkitys arvioinnilla ja palautteella on opintojen aikaisten transversaalisten taitojen kehittymisessä. Tutkittaessa sosiaalialan (ylempi AMK tai YAMK) opiskelijoiden transversaalisia taitoja ja arvioinnin merkitystä taitojen kehittymisessä, toivat tutkimukseen osallistuneet opiskelijat (n=10) vastauksissaan esille arvioinnin ja palautteen monipuolisuuden merkityksen. Heidän mukaansa on tärkeää, että transversaalisia taitoja sanoitetaan säännöllisesti opintojen eri vaiheissa. Taidoista puhuminen ja niihin kohdistuva monimuotoinen eri tahoilta tuleva arviointi ja palaute edistävät kaikista parhaiten transversaalisten taitojen tunnistamista. Osa vastaajista koki, että transversaalisten taitojen arviointia oli opintojen aikana tehty yllättävän vähän, joidenkin mielestä arviointia oli riittävästi. Tämä voi osaltaan kuvastaa sitä, että arvioinnin ja palautteen erilaisia muotoja ei ole aina helppo tunnistaa. Keskeinen tutkimustulos oli myös se, että YAMK-opiskelijat kaipasivat opettajilta saadun palautteen lisäksi vertaisarviointia sekä työpaikalla tapahtuvaa esimieheltä saatavaa palautetta. Mielestäni esimies/johtajuus-tasolle olisi hyvä kehittää mittareita, jolla tämän tyyppisiä taitoja voisi arvioida. Itsearvioinnilla töissä esimiehen ja työyhteisön kanssa yhdessä. Yhteistyökumppanit lienevät myös pätevä taho arvioimaan tätä. Vertaisryhmää hyödyntämällä voidaan myös arvioida oppimista ja sen strategioita. Vastausten perustella voidaan ajatella, että sosiaalialan YAMK-opiskelijoiden opintojen aikaisten transversaalisten taitojen kehittymisessä olisi tavoiteltavaa entistä monipuolisempi näihin taitoihin keskittyvä arviointi ja palautteenanto. Opettajien antama tuki taitojen sanoittamisessa osana opetusta on tärkeää, mutta sen ohella myös opiskelijoiden vertaispalautetta tulisi hyödyntää entistä laajemmin. Myös esimiesten antama tuki ja palaute edistäisi transversaalisten taitojen tunnistamista työelämäkontekstissa. Erityisesti tätä YAMK-opiskelijat tuntuivat kaipaavan. Myös vertaisilta saatu palaute asettaa alttiiksi kyvyn ottaa palautetta vastaan, mutta myös edistää palautteenantotaitoa. Palautteenanto ja palautteen vastaanotto taito ovat tärkeitä elinikäisen oppimisen ja työelämätaitoja. Opiskelijan transversaalisten taitojen arvioinnin ja palautteen osa-alueet: itsearviointi vertaispalaute opettajan antama palaute esimiesten antama palaute Opiskelijoiden transversaalisten taitojen kehittymisessä tulisi huomioida kokonaisvaltaisemmin arvioinnin ja palautteen merkitys opiskelijan moninaisissa arki -ja työelämäkonteksteissa. Opiskelijaa tulisi ohjata ja tukea kehittämään itsearviointitaitoja, jossa hän on transversaalisten taitojensa sisäinen ohjaaja siten, että hän itseohjautuvasti ohjaa omaa arviointi- ja palauteprosessiaan koko opintojen ajan. Tällöin hän kerää palautetta esimieheltään, vertaisiltaan ja opettajilta. Itsearviointikäytäntöjen harjoitteleminen opettaa opiskelijalle itsetuntemusta, sopeutumiskykyä ja joustavuutta (McDonald 2010: 127). Arvioinnin keskiön tulisi transversaalisten taitojen kehittymisessä olla opiskelijalla itsellään. Arviointi- ja palauteprosessiin voitaisiin kehittää yhtenäisiä kriteerejä tai suunnitelma, jolloin ne voisivat olla sovellettavissa arvioinnin ja palautteen kaikille yhteistyötahoille. Toisaalta palautteenanto voisi olla hyvinkin vapaamuotoista. Tavoitteena olisi arvioinnin / palautteen ohjaava luonne, jolloin opiskelija olisi itse omien transversaalisten taitojen muutosagentti. Itsearviointia varten pitäisi uskaltaa olla rohkeasti avoin ja rehellinen itsensä kanssa. Parhaimmillaan itsearviointi tarjoaa opiskelijalle tietoa hänen vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan (Boud & Falchikov 1989). Mielenkiintoiseksi taitojen kehittymisen kannalta tekisi vielä se, jos opiskelija uskaltautuisi haastamaan oman vapaa-ajan ja harrastukset transversaalisten taitojensa tutkimiseksi. Eija Raatikainen, KT, lehtori, sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalue, Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähteet Boud, D. & Falchikov, N. 1989. Quantitative studies of students’ self-assessment in higher education: a critical analysis of findings. Higher Education 18, 529–549. Isacsson, A. 2017. avaintaidoista transversaaleihin taitoihin -mistä on kyse? https://esignals.haaga-helia.fi/2017/03/16/avaintaidoista-transversaaleihin-taitoihin-mista-on-kyse/16.3.2017. Isacsson, A. 2017. Korkeakoulusta taidot ja hyveet tulevaisuudessa menestymiseen. https://esignals.haaga-helia.fi/2017/03/30/korkeakoulusta-taidot-ja-hyveet-tulevaisuudessa-menestymiseen/ Isacsson, A., Raatikainen, E. & Ekström, M. Transversal skills and emotional intelligence in higher professional education. Nordic Journal of Vocational Education and Training (in process). McDonald, B. 2010. Improving learning through meta-assessment. Active Learning in Higher Education 11(2), 119–129. Puttonen, S., Hasu, M. & Pahkin, K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Työterveylaitos. Helsinki. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130787/Ty%C3%B6hyvinvointi%20paremmaksi.pdf?sequence=1 Raatikainen, E. Työelämä muuttuu, SOTE -uudistus etenee. Mitä se vaatii sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaajalta? https://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen/2017/05/30/tyoelama-muuttuu-sote-uudistus-etenee-mita-se-vaatii-sosiaali-ja-terveysalan-tulevaisuuden-osaajalta/

Lue lisää