Avainsana: Henkilökohtainen budjetointi
Henkilökohtaisen budjetoinnin hankkeessa HB-kokeilut käynnistymässä asiakastyössä
Eri puolilla Suomea ja monen toimijan kanssa toteutuvan hankkeen käynnistyminen vaatii aikaa ja monenlaista valmistelua, ei vähiten hallinnollista hankeorganisaation pystyttämistä. Tärkeintä on ollut muodostaa yhteistä ymmärrystä asiasta ja tavoitteista sekä kumppanipilottien nykykäytännöistä. Kun kyseessä on uusi sote-palvelujen järjestämisen idea, olemme satsanneet erityisesti viestintään mm. näiden nettisivujen ja uutiskirjeen avulla sekä verkostoitumalla. Olemme esitelleet henkilökohtaisen budjetoinnin mallia ja hanketta monilla foorumeilla - huomenna (14.3.2017) puhun Talentian asiantuntijapäivillä, jonka diaesityksen julkaisen tässä blogissa. Esitykseni lopussa on kuvattuna hankkeen käynnistämisen toimiamme. Olemme järjestäneet kaikille avoimia seminaareja henkilökohtaisesta budjetoinnista (HB), hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja osallisuuden muutoksen mittaamisesta, asiakkaan sähköisen käyttöliittymän kehittämismahdollisuuksista ja siitä, miten organisaatio voi seurata asiakkaan HB-kustannuspaikan budjettia ja asiakkaan käyttämiä tuen ja palvelujen muotoja. Olemme tutustuneet pilottien valitsemien HB-asiakaskohderyhmien palvelurakenteisiin ja arvioineet valinnanvapauslakiehdotuksen HB-säännöksiä verrattuna hankkeen HB-malliin, josta edellisessä blogissani kirjoitinkin. Tarkastelemme seuraavassa avoimessa seminaarissa sosiaalipalvelujen kustannuksia ja erityisesti kustannus-vaikuttavuuden arviointia - löydät 27.3.2017 seminaarikutsun nettisivuiltamme Tapahtumista, ja vielä ehtii ilmoittautuakin. Puhumassa kansainvälisiä ja kotimaisia huippunimiä. Vaikutusten arvoimiseksi tuotetaan tietoa eri näkökulmista Hanke on varannut paljon resurssia vaikutuksia kuvaavan seurantatiedon tuottamiseen. Parhaillaan laadimme tutkimuslupahakemuksia kaikille kuudelle piloteille. Arviointisuunnitelman mukaan keräämme tietoa asiakkailta, henkilöstöltä ja johdolta sekä kustannuksista. Arvioimme myös kustannus-vaikuttavuutta, verrattuna tavanomaisella tavalla toteutuvaan ko. asiakasryhmien palvelujen järjestämiseen. Arvioinnista vastaavat hankkeen toteuttajina toimivat kolme ammattikorkeakoulua. Julkaisemme pilottien toimintasuunnitelmien sisällöt kevään aikana Kuusi kehittämispilottiamme ovat Hämeenlinna, Pori, Tampere, Vantaa, Eksote ja Kainuun sote. He ovat valmistelleet omaa pilotointisuunnitelmaansa, ja käytännön asiakastyössä HB-malli on kohderyhmän asiakkaiden valittavissa kevään aikana. HB-mallia käyttäviä asiakkaita pyrimme saamaan mahdollisimman paljon, jotta tietopohjaa vaikutusten arvioimiseksi olisi riittävästi. Käytännön asiakastyössä HB-mallin kokeilut käynnistyvät hiukan eri aikatauluilla sen mukaan miten henkilöstö ja asiakkaat on saatu perehdytettyä ja luotua valmiudet käynnistää HB-malli, ja esimerkiksi Eksotessa on vammaispalvelujen asiakas voinut jo aiemminkin valita HB-mallin Tiedän mitä tahdon -projektin pohjalta. Hankkeella on laaja ja asiantunteva ohjausryhmä. Löydät ohjausryhmästä tietoa nettisivuilta Hanke-pääsivulta. Siellä on myös luettavissa ohjausryhmän muistiot. Seuraavassa (27.3.) kokouksessa agendalla on erityisesti pilottien toimintasuunnitelmat, toki raportoimme mm. 1.maksatushakemuksen taloutta ja toiminnan seurantaa koskevat tiedot. Keskustelemme myös valinnanvapaus-lakiehdotuksesta. Tätä ennen hankkeen projektiryhmä myös kokoontuu: pohdimme mm. miten olemme tähän mennessä onnistuneet, ja millaisia korjausliikkeitä ja kehitystarpeita hankkeen toteuttamisessa olisi tarpeen. Itse kannan huolta mm. siitä miten olemme kyenneet tukemaan pilottien HB-kokeilujen käynnistymistä. Käytännön asiakastyön arki kun kunnissa on hyvin kuormittunutta, ja aikaa kehittämistyölle on vaatimassa monet muutkin sote-kehitystarpeet. Sirkka Rousu, projektipäällikkö, yliopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulusta, www.henkilohtainenbudjetointi.fi Lue lisää Avain kansalaisuuteen - henkilökohtainen budjetointi-hankkeen nettisivuilta Lue lisää Rousun esityksestä 14.3.2017_Rousu_Sirkka_Valtautumista_ja_voimaantumista_-_Talentia
Henkilökohtainen budjetointi (HB) osana sote:n valinnanvapaus-mallia: Metropolia mukana HB:n kehittämisessä
Hallituksen sote-ehdotus sai runsaasti kritiikkiä lausunnonantajilta Hallituksen kaavailema sote-uudistus muuttaa radikaalilla tavalla ja kertaheitolla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallin koko Suomessa. Sote- ja maakuntauudistuksessa Suomeen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa. Maakuntien vastuulle siirtyvät 1.1.2019 alkaen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, ensihoito, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät. Hallituksen mukaan sote- ja maakuntauudistuksella luodaan edellytykset Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden mallille. Uusissa maakunnissa otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua. Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuodesta 2017 lausuntokierroksen ja sen perusteella tehdyn viimeistelyn jälkeen. Uudistuksen lakipaketti (ilman valinnanvapausmallia) oli hyvin laajalla lausuntokierroksella marraskuulle asti. Yhteenveto 755 lausunnosta julkistettiin 9.12.2016. Uudistuksen tavoitteita pidetään tärkeinä, mutta tavoitteiden toteutumista ja haluttujen vaikutusten saavuttamista pidetään hyvin epävarmana hallituksen ehdottamalla mallilla. Vastaajat eivät usko, että esitys antaa riittävät edellytykset myöskään hillitä kustannusten kasvua. Ehdotus sai kritiikkiä mm. julkisesti rahoitettavien sote-palvelujen tuottamisen siirtämisestä yksityisten yhtiöiden liiketoiminnaksi - puhutaan pakkoyhtiöittämisestä, sekä maakunnan tehtävien organisoimisesta niin, että palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan maakunnassa - puhutaan tilaaja-tuottajamallista. Maakuntaan perustettavaa erityistä palvelulaitosta ei nähty hyvänä. Kun palvelujen tuottaminen siirretään yhtiöihin, tästä seuraa väistämättä myös demokratiavajetta mm. siksi, että yhtiöiden liiketoiminta ja päätöksenteko eivät ole julkisia. Lausunnonantajien kritiikin vaikutukset hallituksen ehdotuksiin jäivät olemattomiksi. Muutokset julkistettiin 21.12.2016 valinnanvapaus-ehdotuksen yhteydessä. Lue lisää lausuntoyhteenvedosta Emeritusprofessori Juhani Lehto analysoi hallituksen esityksiä KU-lehdessä, tässä linkki 4.1.2017 artikkeliin. Asiakkaan valinnanvapaus sote-palveluissa Hallitus julkisti 21. joulukuuta lakiluonnoksen siitä, miten asiakas voi valita palveluja valinnanvapauden piirissä olevista sosiaali- ja terveyspalveluista. Asiakas voi jatkossa listautua valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi ja valita lisäksi haluamansa suunhoidon yksikön. Sosiaali- ja terveyskeskukset ja suunhoidon yksiköt tuottavat palvelut itse tai verkostomaisesti. Ne voisivat myös myöntää asiakkailleen maksuseteleitä asiakkaan valitsemalta palvelun tuottajalta hankittaviin yksittäisiin palveluihin. Lisäksi asiakas voisi myös valita maakunnan tuottamissa palveluissa palveluja antavan toimipisteen, kuten sairaalan. Kannattaa huomata, että jo tällä hetkellä voi terveydenhuoltolain mukaan valita terveyskeskuksensa mistä kunnasta tahansa. Jatkossa sote-keskuksen valintaan pitää sitoutua vuodeksi. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti (HB) olisivat käytössä maakunnassa (sen palvelulaitoksessa) tehdyn palvelutarpeen arvioinnin perusteella: asiakas saisi valita asiakassetelillä palvelun tuottajan tai hyväksytyn HB-budjetin puitteissa järjestää palvelunsa valitsemallaan tavalla. Merkittävä osa sosiaalihuollon palveluista ovat ns.viranomaispalveluja, joita ei voi siirtää yhtiöihin. Vaikka ehdotuksessa puhutaankin sosiaali- ja terveyskeskuksen valinnasta, ei yksiköstä kuitenkaan ole saatavilla sosiaalihuollon osalta juuri muuta kuin neuvontaa ja ohjausta. Siten suunniteltu sote-integraatio todennäköisesti heikentyy nykyisestä kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämän sosiaali- ja terveyskeskuksen sote-yhteistyöstä. Millaisia vaihtoehtoja olisi hallituksen sote-ehdotuksen sijaan? Järjestämme usean yhteistyökumppanin kanssa 24.1.2017 klo 17-19 seminaarin ”Vaihtoehtoja katastrofille - nykyisen SOTE ehdotuksen kipupisteisiin”. Mukana keskustelussa myös hallituksen sote-ministeri - seminaarin ohjelma päivittyy sivulle. Lue lisää seminaarista Metropolian Tapahtumat-sivuilta Lue lisää valinnanvapaus-lakiehdotuksesta Metropolia on kehittämässä henkilökohtaista budjetointia valtakunnallisessa hankkeessa Hallituksen valinnanvapaus-ehdotuksen mukaan asiakas voisi valita myös henkilökohtaisen budjetin (HB). Se perustuu asiakkaan palvelutarpeiden arviointiin ja asiakassuunnitelmassa määriteltyyn budjettiin, jonka mukaan asiakas järjestää itse valitsemallaan tavalla palvelunsa. Hallitus arvioi HB:n soveltuvan erityisesti asiakkaalle, joka tarvitsee elämäntilanteessaan useampaa palvelua, hoitoa tai tukea samanaikaisesti. Käynnistimme syksyllä kolmivuotisen valtakunnallisen HB.tä kehittävän hankkeen yhdessä kolmen ammattikorkeakoulun ja useiden kumppaneiden kanssa. Käytännön asiakastyössä HB:tä kehitetään kuudella pilottialueella: mukana ovat Hämeenlinnan, Porin, Tampereen ja Vantaan kaupungit sekä Etelä-Karjalan ja Kainuun sote-kuntayhtymät. Päärahoitus tulee Euroopan sosiaalirahastosta STM:n valtakunnallisesta teemasta. Hankkeessa asiakkaan palvelutarve arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja asiakas voisi tarpeisiinsa määriteltyä budjettia käyttää niin julkisiin kuin yksityisiinkin palveluihin sekä yhteisöiltä ja omista läheisverkostoista haettuun tukeen. Sipilän hallituksen HB-mallissa asiakas ei voisi käyttää julkisia palveluja HB-budjetillaan - mikäli ehdotus tällaisenaan toteutuu 2019. Kehittämistyöstämme ollaan kiinnostuneita. Järjestämme myös keväällä kaikille avoimia maksuttomia teemaseminaareja, joita voi seurata myös etäyhteydellä: Asiakkaan digitaalinen asiointiyhteys ja omaseuranta to 2.2. klo 9-16 Helsinki HB organisaatioiden hallinnollisissa järjestelmissä 9.2. klo 9.30-15.30 Helsinki Palvelut ja asiakastyön prosessit ma 13.2. klo 10-15.30 Lappeenrannassa Palvelujen kustannukset ja kustannus-vaikuttavuus ma 27.3. klo 10-14.30 Helsinki Lisätietoa seminaareista ja hankkeesta Henkilökohtainen budjetointi-hankkeen kotisivut avataan tammikuussa. www.henkilokohtainenbudjetointi.fi Sitä ennen löydät tietoa Metropolian hanke-esittelyistä: Avain kansalaisuuteen -henkilökohtainen budjetointimalli. Tervetuloa mukaan! Sirkka Rousu, hankkeen projektipäällikkö, ylipettaja, Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalue (lisätty linkki Juhani Lehdon 4.1.2017 julkaistuun artikkeliin)
Metropolia kehittämässä henkilökohtaista budjetointia: asiakkaalla mahdollisuus valita
Kun kerron kehittävänäni henkilökohtaista budjetointia (HB), kuulija on voinut ajatella sen tarkoittavan ihmisen omien rahojen käytön suunnittelua. Siitä ei kuitenkaan ole kyse. Henkilökohtaisella budjetoinnilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapaa, jossa asiakkaan palvelutarpeiden arvioinnin pohjalta hänen kanssaan laaditaan asiakassuunnitelma ja määritetään rahasumma, jolla asiakas itse päättää mistä ja millaista tukea hankkii. Valmisteilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yksi suuri muutos tulee koskemaan asiakkaan roolia palvelunkäyttäjänä: tulevaisuudessa ihminen voi laajemmin kuin nykyisin valita mitä ja kenen palveluja käyttää ja sen mukaisesti palveluntuottaja saa maksun. Toiminnassa otetaan askeleita asiakasohjautuvampaan palvelujärjestelmään. Sipilän hallituksen kesäkuun 2016 linjauksissa HB-malli nähdään yhtenä tapana jatkossa järjestää asiakaspalveluja. Hallituksen valinnanvapautta koskevat lakiesitykset on ilmoitettu julkaistavan marraskuussa 2016. HB-toimintamalli on tavoitteellinen ja asiakasohjautuva vaihtoehto palvelujen järjestämiseen HB-toimintamallissa asiakkaan kanssa kartoitetaan hänen palvelutarpeensa. Asiakas laatii yhdessä tukihenkilönsä/lähipiirinsä kanssa ja omatyöntekijän tukemana tukisuunnitelman. Tukisuunnitelma sisältää ne palvelut ja palvelujen järjestämistavat, joilla asiakas itse katsoo tulevansa autetuksi. Budjettisumma pohjautuu palvelutarpeen arvioinnin ja tukisuunnitelman tavoitteisiin. Asiakkaan elämäntilanne ja palvelutarpeet pyritään arvioimaan asiakkaan kanssa sovitulla tavalla mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja ottamaan tukisuunnitelmassa huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon eri lakien kautta tulevat palvelut, joita asiakas tarvitsee. Budjettisumman puitteissa asiakas päättää mitä palveluja tai hoitoa hän käyttää ja mistä palvelut hankkii, julkisten palvelujen ohella suoraan yrityksiltä, yhteisöiltä ja myös lähiverkostolta. HB-mallin valinneet voivat joustavasti rakentaa omaa hyvinvointiaan ja arkeaan tukevia palvelu- ja hoitoratkaisuja. HB-toimintamallissa ihminen itse päättää millaisesta tuesta hän hyötyy kulloisessakin elämäntilanteensa. Tämä näkyy asiakkaan hyvinvoinnin kokemisena ja tyytyväisyytenä. HB-malli myös laajentaa asiakkaan omia toimintavaihtoehtoja hankkia palveluja asiakkaan omista verkostoista, yhteisöiltä sekä yrityksiltä sovitun asiakassuunnitelman ja -budjetin puitteissa. HB-palvelunkäyttäjinä voisivat Suomessakin olla erilaiset asiakkaat, kuten pitkäaikaissairaat, erilaista kuntoutusta tarvitsevat tai vammais-, vanhus- tai lapsiperhepalveluja tarvitsevat. Nyt käynnistyneessä HB-hankkeessa halutaan kokeilla toimintamallia erilaisten asiakkaiden kanssa. Toivottavasti asiakkaat innostuvat kokeilemaan henkilökohtaista budjettia. Näin saadaan tutkittua tietoa kokemuksista. Metropolia Ammattikorkeakoulu kehittää kumppaneiden kanssa HB-mallia Metropolia on koordinointivastuussa kolmivuotisesta kehittämishankkeesta yhdessä Diakonia- ja Saimaan ammattikorkeakoujen kanssa. Kehittämistyö toteutuu käytännön asiakastyössä kuudella pilottialueella: Hämeenlinna, Pori, Tampere ja Vantaa sekä Etelä-Karjalan ja Kainuun sote-kuntayhtymät. Yhteistyössä on mukana myös yritys- ja järjestöyhteisöjä. Hanke on saanut Euroopan sosiaalirahaston rahoituksen STM:n valtakunnallisesta teemahausta. Hanke tuottaa HB-mallin toimivuudesta tutkittua tietoa ja raportoi kokemukset myös valinnanvapauslainsäädännön kehittämisen tueksi. Asiakasryhmien erilaiset tarpeet huomioitava HB-mallin kehittämisessä Käytännön asiakastyössä HB-malli on asiakkaiden mahdollista valita keväästä 2017 alkaen. Toiminta käynnistyy kullakin pilottialueella kun on saatu työstettyä uuden toiminnan perusedellytykset. Näitä ovat mm. henkilöstön ja asiakkaiden koulutus, uuden toimintamallin kehittely eri paikkakuntien tarpeiden mukaan, asiakkaan näkökulmasta kuvattua tietoa palveluista ja kustannuksista budjetin määrittämiseksi. Asiakas tarvitsee tietoa näistä vaihtoehdoista valintansa tekemisessä. Lisäksi koulutetaan HB-avustajia asiakkaan tueksi. HB-avustajat voivat olla esim. kokemusasiantuntijoita tai vapaaehtoisjärjestöjen toimijoita. Asiakastyön kokemusten pohjalta toimintamallia ja sen edellytyksiä kehitetään edelleen hankkeen kuluessa yhdessä kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Asiakkaat tarvitsevat myös sähköiset asiointiyhteydet omaan palvelusuunnitelmaan ja budjettiinsa, mieluiten reaaliaikaisesti. HB-hanke tulee viestimään aktiivisesti hankkeen kehittämistyöstä. Järjestämme myös avoimia maksuttomia seminaareja ja työpajoja ajankohtaisista teemoista. Hanke järjesti syyskuussa henkilökohtaista budjetointia esittelevän seminaarin, jonka tallenne on katsottavissa hankkeen nettisivuilta. Tervetuloa 17.11.2016 hyvinvointiin liittyviä mittareita käsittelevään seminaariin. Hankkeessa tuotetaan mitattua tietoa toiminnan vaikutuksista niin asiakkaan, palvelujen kuin kustannustenkin näkökulmasta. Sirkka Rousu, projektipäällikkö, yliopettaja, Avain kansalaisuuteen - henkilökohtainen budjetointimalli Lue lisää hankkeesta Metropolian hankesivuilta (hankkeen varsinaiset nettisivut vielä työn alla): sivuilta pääset katsomaan myös syyskuun HB-seminaarin talenteen. Sivuita löytyy myös tulevien seminaarien ohjelmat ja ilmoittautumisohjeet. Lue lisää HB:stä ja valinnanvapaudesta tässä blogissa aiemmin julkaistusta laajemmasta artikkelista. 10.10.2016 julkaistu viranhaltijavalmistelun esitys valinnanvapausmallin (mm.HB-mahdollisuus) vaiheittaisesta toteuttamisesta, lue lisää STM:n sivuilta Lue Kuntaliiton uutinen huolesta valinnanvapausmallin yksityiskohdista (Kuntalehti) ja sama kannanotto Kuntaliiton sivuilla
Henkilökohtaista budjetointimallia (HB) kehitetään: Miten sote-palvelujen asiakas voisi valita HB-mallin – 26.9.2016 seminaari
Henkilökohtainen budjetointi – Kokemukset meillä ja muualla Henkilökohtaista budjetointia kehittävän valtakunnallisen hankeen seminaari maanantaina 26.9.2016 kello 9.30–15.45 Tikkurilassa Ohjelma 9- 9.30 Aamukahvi 9.30 -11.45 Mistä henkilökohtaisessa budjetoinnissa on kyse? Millaisia kokemuksia tällaisesta valinnanmahdollisuudesta on meillä ja muualla? Miten henkilökohtainen budjetointi mahdollistuu sote-mallissa? · Henkilökohtainen budjetointi -malli maailmalla ja Suomessa Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra · Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kokemukset henkilökohtaisesta budjetoinnista Katriina Kunttu, vastaava sosiaalityöntekijä, Eksote · Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Projektipäällikkö, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 10.30-10.45 Tauko 10.45- 12.15 Hankkeen ja alueellisten pilottien esittely · Hankkeen esittely, projektipäällikkö Sirkka Rousu, Metropolia Ammattikorkeakoulu · Pilottialueiden sote-palvelut ja kehityskohteet: Hämeenlinna, Vantaa, Tampere, Pori, Kainuun sote sekä Eksote 12.15 - 13.00 Lounas 13.00 - 14.15 Työskentelyä · aluekoordinaattoreiden ohjaama työskentely 14.15-14.30 Iltapäiväkahvi 14.30-15.45 Työskentelyn tuotokset ja keskustelu Aika: maanantai 26.9.2016 9.30 - 12.00 koulutuksellinen osuus 13.00 - 15.45 työskentelyä Paikka: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Lummetie 2, Tikkurila Auditorio IAD 190 Iltapäivän työskentelyä varten lisäksi IAD 172 Kaltala-luokka HUOM! - tilat ovat Metropolian ala-aulan kerroksessa Metropoliaan pääsee myös Laurea AMK:n sisääntulokerroksessa sijaitsevan ruokalan läpi lisätietoja: http://www.metropolia.fi/yhteystiedot/lummetien-toimipiste/ Osallistujat: Kaikki sote-palveluissa asiakkaan valinnanvapauden ja laajan osallisuuden edistämisestä kiinnostuneet. Kaikki käynnistyneen henkilökohtainen budjetointi - kehittämishankkeen toimijat. Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaan viimeistään 21.9.2016 oheisen linkin kautta https://elomake.metropolia.fi/lomakkeet/16980/lomake.html Avain kansalaisuuteen: osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta sekä tukea henkilökohtaisen budjetointimallin avulla Hankekumppanit yhteistyössä: Metropolia, Saimaa ja Diakonia ammattikorkeakoulut, Hämeenlinna, Vantaa, Tampere, Pori, Kainuun sote-kuntayhtymä ja Etelä-Karjalan sote-kuntayhtymä sekä Perhehoitoliitto, Kasvatus- ja perheneuvontaliitto, Suomen avohuollon toimijat Sulat ry sekä Helsingin Diakonissalaitos HDL ja alueellisia yhteisöjä.
Henkilökohtaisella budjetoinnilla vaihtoehtoja kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoimintaan
Helsingissä ja Vantaalla on pilotoitu henkilökohtaista budjetointia kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoiminnoissa. Kokeiluun osallistujat – päämiehet – vaihtoivat yhden toimintapäivän haluamaansa muuhun toimintaan. Perinteisen toiminnan tilalle he valitsivat tavallisella työpaikalla työskentelyä, maatilan töitä ja vapaa-ajan toimintoja. Henkilökohtaisen budjetoinnin järjestelmässä palveluja tarvitseva henkilö saa itse määritellä palvelujaan ja hallinnoida niihin käytettäviä rahoja (1). Vantaalla henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilu käynnistyi syksyllä 2011. Kokeilu oli osa Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten palvelusäätiön koordinoimaa ’Tiedän mitä tahdon!’ –hanketta. Helsingissä kokeilu käynnistettiin ilman taustatoimijoiden apua syksyllä 2012. Prosessien myötä Vantaalla on myönnetty henkilökohtainen budjetti kahdelle ja Helsingissä neljälle henkilölle. Prosessit käynnistyivät päämiesten toiveiden ja tarpeiden kartoituksella yksilökeskeistä työotetta käyttäen. Kukaan päämiehistä ei halunnut kokonaan luopua toimintakeskustoiminnasta, vaan he vaihtoivat yhden toimintapäivän haluamaansa muuhun toimintaan. Kukin päämies käytti oman budjettinsa henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen, jotta saisi tarvittavan tuen haluamansa toiminnan toteuttamiseen. Sekä päämiehet, heidän läheisensä että työntekijät ovat olleet tyytyväisiä henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluihin. Erityisesti päämiesten vaikuttamismahdollisuuksien lisääntyminen sai kiitosta. Ilman henkilökohtaista budjettia he eivät olisi saaneet mahdollisuutta toteuttaa haaveitaan päiväaikaisen toiminnan suhteen. Työ- ja päivätoiminta – perinteitä ja uusia tuulia Työ- ja päivätoiminnassa on perinteisesti tehty paljon alihankinta- ja kädentaidon töitä, ja näin edelleen on (vrt. 2). Toiminnan sisältöjen monipuolistamista pidetään kuitenkin tärkeänä, ja erityisesti halutaan lisätä asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Yksilökeskeisyys ja valinnanvapauden lisääminen ovat keskeisiä tavoitteita Helsingissä ja Vantaalla, ja henkilökohtaisen budjetoinnin käynnistäminen liittyi juuri näiden tavoitteiden saavuttamispyrkimyksiin. Palvelun käyttäjien itsemäärääminen on kuitenkin toiminnassa vielä vähäistä, ja sitä pyritään lisäämään yksilökeskeisellä työotteella ja henkilökohtaisella budjetoinnilla. Työ- ja päivätoiminnan palveluvalikoima toiminnan sisältöjen suhteen on jo jossain määrin monipuolistunut ja toimintojen uudistamisen tarve tiedostetaan kentällä. Keskeisin muutos tapahtuu kuitenkin työntekijöiden ajattelussa. Henkilöstöllä on halukkuutta toiminnan kehittämiseen ja yksilökeskeisen työotteen käyttöön, mutta muutosvastarintaakin on ilmennyt. Perinteisen työtavan poisoppiminen ja uuden opettelu ei ole helppoa. Näyttää kuitenkin siltä, että suuntaus on palvelujen yksilöllisyyteen ja järjestelmän uudenlaiseen joustavuuteen. Keskeisimmät tekijät vammauttavien ja itsemääräämisen toteutumisen esteiden poistamisessa ovat riittävä tuki ja yksilökeskeinen työote. Näiden avulla valtaa siirtyy henkilölle itselleen, poispäin järjestelmästä ja työntekijöiltä. Aktiiviseen tukeen liittyy aito kuuleminen ja ihmissuhteiden, päätöksenteon ja osallistumismahdollisuuksien tukeminen (3). Jos henkilö ei itse tee aloitteita, tulee hänelle antaa vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia valita. Henkilölle tulee antaa tietoa eri vaihtoehdoista ja tarjota kokemuksia erilaisista asioista. Kaiken perustana on tuetun päätöksenteon idea: kun henkilöllä on riittävästi tietoa asian taustoista, mahdollisista ratkaisuista ja niiden seurauksista, hän voi tehdä itsenäisiä päätöksiä – tarvittavaa tukea unohtamatta. Työntekijän rooli muuttuukin yksilökeskeisen työotteen avulla hoitajasta tai ohjaajasta mahdollistajaksi (vrt. 4). Henkilökohtaisen budjetoinnin haasteita ja mahdollisuuksia Henkilökohtaisen budjetoinnin haasteina esille nousi toiminnan koordinointi, budjettien kohdentaminen sekä henkilökohtaisen tuen järjestäminen. Palveluohjauksen ja sosiaalityön merkitys näyttäytyi toiminnan koordinoinnissa suurena, ja niihin resurssointia pidettiin tärkeänä. Henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisuudet näyttäytyivät asiakkaan itsemääräämisen paranemisessa. Vaikka henkilön toiveet ja tarpeet saataisiinkin esille yksilökeskeisen suunnittelun keinoin, eivät henkilön vaikuttamismahdollisuudet lisäänny, mikäli toiveita ja tarpeita ei pystytä toiminnassa huomioimaan eikä tavoitteita toteuttamaan. Henkilökohtainen budjetointi toimii yhtenä keinona toiveiden toteuttamisessa, yhtenä päiväaikaisen toiminnan järjestämistapana. Tuolloin henkilö saa itse päättää, mitä päivisin tekee saaden toimintaan osallistumiseensa tarvittavan tuen. Helsingin ja Vantaan kokeilujen perusteella henkilökohtainen budjetointi on toimiva vaihtoehto perinteisille työ- ja päivätoiminnoille. Etenkin kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla tarvitaan kuitenkin yksilökeskeistä suunnittelua budjetoinnin perustana. Ilman yksilökeskeistä suunnittelua voi tukea tarvitsevan henkilön olla hyvinkin vaikeaa ilmaista toiveitaan ja tarpeitaan. Riittävän tiedon saanti ja monipuoliset kokemukset erilaisista asioista helpottavat päätöksentekoa. Minna Eronen, Sosionomi (Ylempi amk). Kirjoittaja on laatinut aiheesta opinnäytetyönsä keväällä 2013. Lähteet Ahlsten, Marika 2012: Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilusta Tiedän mitä tahdon! –projektissa. Taustapaperi sosiaalihuollon lainsäädännön uudistustyöryhmälle. Kehitysvammaliitto. Taustapaperi sosiaalihuollon lainsäädännön uudistustyöryhmälle. Kehitysvammaliitto. Kairi, Tea – Nummelin, Tua – Teittinen, Antti 2010: Työtoiminnan käytäntö ja kokemus. Kriittisiä arvioita kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille järjestettävästä työtoiminnasta. Kehitysvammaliiton selvityksiä 6. Helsinki: Kehitysvammaliitto. Konola, Kirsi - Kekki, Sanna - Tiihonen, Petra - Marjamäki, Katja 2011: Tulevaisuus omissa käsissä - Miten päämies itse johtaa oman elämänsä ja palvelujensa suunnittelua. Teoksessa Ripatti, Päivi (toim.): Kehitysvammaisten asuminen. Uusi reformi 2010-2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Beadle-Brown, Julie – Mansell, Jim 2011: Yksilökeskeinen aktiivinen tuki mahdollistaa kehitysvammaisille hyvän elämän yhteiskunnassa. Teoksessa Konola, Kirsi – Kukkaniemi, Petteri – Tiihonen, Petra (toim.): Aktiivinen tuki. Kehitysvammaisten palvelusäätiö. 9 – 29.
Katriina Rantala-Nenonen
päätoimittaja
Lehtori, YTM
katriina.rantala-nenonen@metropolia.fi
p. 040 641 8303
Hilla Niemi
koulutussuunnittelija
hilla.niemi@metropolia.fi
p. 050 567 8049
Eveliina Korpela
Lehtori:suomen kieli ja viestintä, FT
eveliina.korpela@metropolia.fi
p. 040 641 8336
Toimituskunta toimittaa blogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Uudistuva sosiaalialan osaaminen –blogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.6.2018.
Ammatillinen koulutus asiakaslähtöisyys Asiakkaan oikeudet Ehkäisevä lastensuojelu Eija Raatikainen empatia Etiikka Henkilökohtainen budjetointi hyvinvointi Hyvinvointipolitiikka ikäihmiset Kasvatus Kehitysvammaisten palvelut Kelpoisuusehdot Kotihoito Koulu Lapsiperheiden palvelut Lastensuojelu Maahanmuuttaja Metropolia ammattikorkeakoulu Moniammatillinen yhteistyö nuoret Nuorten hyvinvointi Opinnäytetyöt Osaaminen Osallisuus Perhepolitiikka Päivähoito Sirkka Rousu Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen sosiaaliala sosionomi Sosionomi ylempi AMk-tutkinto Sote-uudistus Syrjäytyminen Työhyvinvointi Työllisyys Työttömyys Vaikuttavuus valinnanvapaus Vanhemmuus Varhaiskasvatus vuorovaikutus Yhdenvertaisuus Ylempi amk-tutkinto