Avainsana: Eija Raatikainen

Ammatillinen empatia sosiaalialan opinnoissa

Qualified Empathyilla viitataan ammatilliseen empatiaan, jota voi oppia ja opiskella, ja johon voi opintojen aikana kehittyä. Ammatillisella empatialla kuvataan moniaistillista tapaa oppia ja opiskella empatiaa (esim. Austring & Sørensen 2007). Tällöin perinteisten oppimis- ja opetusmenetelmien rinnalla otetaan kaikki aistit käyttöön. Se tarkoittaa, että perinteisten oppimistapojen rinnalla käytetään myös luovia menetelmiä, kuten kuvataidetta ja draamaa. Sosiaalialan opetuksessa on perinteisesti keskitytty usein suulliseen tai kirjalliseen reflektioon, kokemisen, välittämisen ja kokemuksellisen ulottuvuuden kustannuksella. Sosiaalialalla tehtävä työ on kuitenkin vuorovaikutukseen, suhteen luomiseen ja luottamukseen perustuvaa työtä. Tällöin vuorovaikutus- ja tunnetaidoilla ja toisen ihmisen hyväksyvällä kohtaamisella on ratkaiseva merkitys.     Talentian Sosiaalialan asiantuntijapäivillä 14.3.–15.3.2017 Wanhassa Satamassa esiteltiin Metropolia AMK:ssa sosiaalialan NORDPLUS -hanketta, jossa on kehitetty moniaistillista lähestymistapaa oppia ja opettaa empatiaa. Esityksessä tuotiin esille erään opintojakson avulla (Elämänkulun tukeminen 10 op.), kuinka kognitiivinen lähestymistapa ja luovat menetelmät integroituvat toisiinsa opeteltaessa ammatillista empatiaa. Empatia on tärkeä asia sosiaalialan tuloksellisuuden näkökulmasta, sillä tutkimuksin on osoitettu (Gerdes & Segal 2011), että empatiaa kokeneiden asiakkaiden kanssa työskentely on ollut vaikuttavampaa. Lisäksi empatian on todettu vähentävän työntekijöiden loppuun palamista. Ammatillisen empatian pedagoginen kehittämistyö on ollut osa NORPLUS -hanketta (2015–2017).     Kumppaneina hankkeessa ovat olleet Norwegian University of Science and Technology, Trondheimista ja Zealand University College of Social Education, Roskildesta. Hanke jatkuu lokakuun 2017 loppuun, mutta yhteistyö ja jatkokehittely työelämän kanssa kiinnostavat.  Hankkeesta Metropolian TKI-sivuilta. Eija Raatikainen, KT, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu, sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalue Kysy lisää  Eija.Raatikainen(at)metropolia.fi

Numeroa isommat saappaat – opinnollistamista kesäaikaan Roihu 2016 -leirillä !

Kuinka 17 000 osallistujaa majoitetaan keskelle metsää muutaman viikon ajaksi? Miten järjestetään peseytyminen, ruuanlaitto, tapaturmien hoito ja mielekäs tekeminen 2-22 -vuotiaille osallistujille? Näihin ratkaisuja haettiin Suomen Partiolaisten Roihu 2016-leirillä. Leiri järjestettiin Evon leirintä-alueella Hämeenlinnassa, jossa 17 000 osallistujalle rakennettiin pienoiskaupunki ravintoloineen, yöpymismahdollisuuksineen, hygieniapisteineen, apteekkeineen, sairaaloineen sekä ravintoloineen. Leiri mahdollisti useille eri alojen ja eri koulutusasteiden opiskelijoille vertaansa vailla olevan intensiivisen oppimisympäristön. Leiri oli monialainen ja edustettuina olivat esimerkiksi muotoilu, arkkitehtuuri, logistiikka, hotelli- ja ravintola-ala, metsäala, rakennusala, terveysala, kasvatusala, sosiaaliala ja liiketalous, media-ala ja tapahtumatuotanto. Opiskelijoita oli muun muassa Oulun yliopistosta, Metropolia AMK:sta, Aalto yliopistosta, Helsingin yliopistosta ja monelta toiselta asteelta. Leiri toimi muun muassa näyttöpaikkana monelle toisen asteen opiskelijalle. Leiri toimi siis opiskelijoille monimuotoisena oppimisympäristönä ja oman osaamisen kehittymisen näyttämönä. Toiminnan tuloksena opinnollistettiin tehtyä vapaaehtoistyötä. Opintopisteet vaihtelivat 5 op.– 20 op. Opiskelijoilla oli mahdollisuus jo tapahtumaan valmistautuessa (useita kuukausia etukäteen), ja vielä tapahtuman jälkeen, oppia laajasti monia oman alan sisällöllisiä taitoja, mutta lisäksi myös yleisiä geneerisiä työelämässä vaadittavia taitoja. Opinnollistaminen Roihahtaa seminaarissa (25.1.2017) kuultiin opiskelijoiden kokemuksia omien opintojen ja Suurleirillä tapahtuneen vapaaehtoistoiminnan yhdistämisestä osaksi opintojaan. Esimerkiksi Tiina Varhee Metropoliasta kuvailee omaa opinnollistamisprosessiaan seuraavasti: Olen digitaalisen viestinnän opiskelija ja sain opinnollistettua 15 op. Vapaavalintaisiin opintoihin. Toimin leirillä some-mestarina, jonka tehtäviin kuuluivat mm. blogin pitäminen, osallistujailmoittautumis -kampanjan suunnittelu ja toteutus, viestintästrategian laadintaa sekä lähes päivittäistä asiakaspalvelua verkossa, osallistujien kysymyksiin vastaten Opinnollistaminen tapahtui etukäteen viestinnän koulutusohjelmaan kuuluvien tuotantokokousten kautta, ja jo ennen leiriä oli 5 opintopistettä merkitty suoritettavaksi. Keskeisenä työvälineinä toimivat Microsoftin O365-alusta, projektinhallintatyökaluna Trello, monien some-kanavien syvällisempi käyttö (esim. Facebook-mainosten luonti) ja analytiikkatyökaluja, kuten Flockler ja Meltwater. Roihu-projektista jäikin oppimiskokemuksien lisäksi paljon uusia verkostoja, joita voi hyödyntää ammatillisessakin mielessä, ja tietty uusia kavereita, JP Humanistisesta korkeakoulusta Jyväskylästä puolestaan kuvaili opinnollistamistaan seuraavasti: Vastasin leirin yhteisistä ohjelmista, johon osallistuivat kerralla kaikki leiriläiset. Yhteisohjelmia leirin aikana oli yhteensä neljä. Lisäksi yhteisohjelmien organisaatio vastasi leirin tapahtumatekniikasta, musiikillisesta tuotannosta ja tarinasta. Johtamani organisaatio oli yli 200-henkinen, joista suurin osa toimi tehtävissään vapaaehtoisesti.. Valtaosan pesti kesti yli vuoden. Pestini Roihun vastaavana yhteisohjelmapäällikkönä opinnollistettiin yhteensä 20 opintopisteellä, johon lukeutui muun muassa syventävä harjoittelu painottuen liiketaloudelliseen osaamiseen. Vastaavana tuottajana minun vastuulleni kuului oman organisaation talous ja tuotannon budjetointi, jota pääosin tehtävissäni hoidin. Yhteisohjelmien budjetti oli reilut 200 000€ ja budjetointi toteutettiin kolmessa vaiheessa (budjettikierros). Opinnollistamisprosessin lopuksi esittelin projektin koulussa vastuulehtorille ja muille opiskelijoille ja pureuduin tarkemmin aiheeseen talous ja talousjohtaminen. Opin projektin aikana muun muassa tapahtumabudjetin tekemistä, taloudellisten riskien kartoittamista ja niihin varautumista sekä reaaliaikaista taloudenseurantaa isossa tapahtumaorganisaatiossa. Opiskelijat pääsivät tekemään oman alansa töitä laajalla skaalalla. Suurleiri informaalina oppimisympäristönä ja kesäaikaan toteutettuna mahdollisti opiskelijoiden joustavan opintojen etenemisen opinnollistamisen ansiosta. Rouhulla vapaaehtoistoiminnasta oppiminen ja sen opinnollistaminen tarjosi monenlaisia hyötyjä sen kaikille osapuolille. Roihu on mitä oivallisin esimerkki monimuotoisesta ja intensiivisestä oppimisympärisöistä ja mahdollisuuksista opinnollistaa. Vastaavanlaisia uusia avauksia tarvitaan lisää! Eija Raatikainen, lehtori, sosiaalinen hyvinvointi-osaamisalue Pääset tästä Opinnollistaminen roihahtaa -tilaisuuden materiaaleihin, sieltä löydät myös oivallisen partiolaisten videon. Lue lisää RoihuAkatemiasta - tässä linkki.