Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Kuva: Pixabay Työn murroksen ja erityisesti digitalisaation myötä on työelämä muuttunut joustavammaksi, monimuotoisemmaksi ja toisaalta pirstaleisemmaksi. Työsuhteessa tehdyn työn ja yrittäjyyden lisäksi erilaiset epätyypilliset työnteon tavat ovat lisääntyneet. Itsensä työllistäminen kevytyrittäjänä on yleistynyt ja sähköisten alustojen kautta tarjotaan työtehtäviä suoraan tekijöille (1, 2).  Osatyökykyisillä tai heikommassa työmarkkina-asemassa olevilla henkilöillä saattaa olla erityistä osaamista ja työkykyä tiettyihin töihin, jolloin kuvaavaa on käyttää termiä täsmätyökykyinen. Henkilö kykenee tekemään tiettyä työtä, jolloin hän on kyseiseen työhön täysin työkykyinen. Epätyypilliset työsuhteet ja erilaiset itsensä työllistämisen muodot voivat olla mahdollisuuksia myös täsmätyökykyisten henkilöiden työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Kuvaan tässä blogikirjoituksessa neljää erilaista epätyypillisiä työnteon tapaa ja annan esimerkkejä siitä, miten täsmätyökykyiset henkilöt voivat tehdä töitä ja tarjota omaa osaamistaan avoimilla työmarkkinoilla. Oman osaamisen myyminen laskutuspalveluyrityksen kautta - kevytyrittäjänä toimiminen Laskutuspalveluyrityksissä on kehitetty sujuvia digitaalisia palveluja siihen, miten kuka tahansa voi laskuttaa omasta työstään. Verkkolaskutuksen ja sähköisen tiedonsiirron yleistettyä toiminta on myös nopeutunut ja esimerkiksi verotiedot siirtyvät sähköisesti verottajalle. Tällainen kevytyrittäjänä toimimisen muoto on lisääntynyt ja 60 600 henkilöä laskutti työstään laskutuspalvelun kautta vuonna 2022 (3). Kevytyrittäjänä tehty työ antaa täsmätyökykyiselle mahdollisuuden saada työkokemusta ja kartuttaa ammattitaitoaan. Erityisen tärkeää on saada tekemästään työstä myös rahallinen korvaus. Täsmätyökykyisen kannattaa ehdottaa laskutuspalveluyrityksen käyttämistä silloin, kun kyse on keikkamaisesta ja kertaluonteisesta työstä. Usein työnantajille ja organisaatioille on vaivattomampaa maksaa laskutuspalveluyrityksen kautta tullut lasku, kuin tehdä lyhyestä keikasta työsopimus. Täsmätyökykyiset voivat käyttää laskutuspalveluyrityksiä esimerkiksi puhuja- ja esiintymiskeikkojen tai kokemusasiantuntijana toimimisen laskuttamiseen. Työstä maksettava palkkio on työkorvausta. Kannattaa tarkistaa verottajalta, milloin toimintaa varten tarvitaan erillinen verokortti. Tärkeää kevytyrittäjänä toimimisessa on selvittää, kertyykö työstä eläkettä ja kenen tulisi eläkemaksut hoitaa. Osuuskunnan kautta mielekkään työn tekeminen Yritysmuotona osuuskunta ei ole uusi, mutta nykyisten digitaalisten sovellusten avulla osuuskuntamainen toiminta on kokenut uuden tulemisen. Sosiaalisen median kanavat ja verkkokaupat ovat mahdollistaneet kohdennetun mainonnan ja tuotteiden myynnin suoraan asiakkaille. Osuuskunnat tarjoavat myös osaajia, joiden löytäminen on sujuvaa kotisivujen ja erilaisten hakupalvelujen kautta. Tällaisia osuuskuntia on syntynyt esimerkiksi esiintyvien taiteilijoiden välitykseen. Viime vuosina on perustettu erityisryhmien ja täsmätyökykyisten omia osuuskuntia. Tällainen on esimerkiksi Livesäätiön Live Flow (liveflow.fi). Omillaan osuuskunta (omillaan.fi) on tehnyt käsikirjan tuetusta osuuskuntamallista. Käsikirjassa kuvataan, miten yksilöllisen tuotteistamisen avulla monet kehitysvammaiset ovat saaneet palkkatuloa tai työkorvausta mielekkäistä työtehtävistä, joihin heillä on erityistä kiinnostusta ja osaamista (4). Keikkatyö tai kokoaikatyö henkilöstöpalveluyrityksen kautta Digitalisaatio ja erilaiset sähköiset työkalut ovat muuttaneet myös työntekijöiden rekrytointia. Henkilöstöpalveluyritykset välittävät työntekijöitä työnantajille joko keikkatöihin tai pitempiaikaisiin työsuhteisiin. Monet henkilöstöpalveluyritykset ovat ottaneet käyttöön digitaalisia sovelluksia, joilla yhdistetään työtehtävä ja keikkalainen, hoidetaan perehdytys sekä palkanmaksu. Henkilöstöpalveluyritysten määrä on rajusti kasvanut ja Henkilöstöpalvelualan yritysten liiton, HELA:n, jäsenyrityksiä on Suomessa yli 400 (5). Koska avoimilla työmarkkinoilla keikkamainen työ on lisääntynyt, voi täsmätyökykyinen harkita myös   tätä työllistymisen vaihtoehtoa. Henkilöstöpalveluyrityksen kautta työtä tehdään joko kevytyrittäjänä, jolloin maksetaan työkorvaus tai työntekijänä, jolloin maksetaan palkkaa ja työnantaja huolehtii työnantajavelvoitteista eli maksaa mm. eläkemaksut. Tarjolla on hyvin monenlaisia työtehtäviä ja viikkotuntimäärät vaihtelevat. Joskus ns. nollatuntisopimus voi olla täsmätyökykyiselle hyvä vaihtoehto, koska se ei velvoita häntä ottamaan vastaan keikkaa, mutta toisaalta se ei myöskään velvoita työnantajaa tarjoamaan työkeikkaa. Keikkamaiseen työhön liittyy monia epävarmuustekijöitä ja kysymyksiä. Täsmätyökykyisen ei välttämättä aina ole mahdollista selvittää kaikkia kysymyksiä yksin, vaikka vastaukset löytyvät digitaalisessa muodossa erilaisilta verkkosivustoilta. Hän voi tarvita neuvoja ja tukea keikkatyön hakemiseen, keikkatyössä olemiseen tai keikkatyön jälkeisten asioiden selvittämiseen. Näitä asioita työstettiin Puuttuva Pala - tuetun keikkatyön malli - hankkeessa (2019 - 2021). Hyvistä käytänteistä koottiin Tuettu keikkatyö -julkaisuun, jota voivat hyödyntää sekä täsmätyökykyiset että heidän työhönvalmentajansa (6). Osa henkilöstöpalveluyrityksistä ovat yhteiskunnallisia yrityksiä, joiden tavoitteena on osatyökykyisten työllistäminen. Tällainen yritys on esimerkiksi EskoTyö Oy (eskotyo.fi), joka välittää mielenterveystoipujia keikkamaisiin töihin. Myös valtioyhtiö Työkanava Oy:n (tyokanava.fi) tavoitteena on välittää vaikeasti työllistyviä henkilöitä töihin. Tällaisten yhteiskunnalliset yritykset tarjoavat työkyvyn tuen palveluja sekä työntekijöille että työnantajille. Digitaalisten alustojen kautta työllistyminen Kaikkein uusin työnvälityksen muoto on alustayrittäjyys, jolloin digitaalisen alustan ylläpitäjä tarjoaa työn tilaajalle ja työn tekijälle kohtaamispaikan. Työterveyslaitos ylläpitää listaa työtä välittävistä alustayrityksistä (tyoelamatieto.fi). Tällaisia alustayrityksiä on Suomessa jo yli 50. Sähköisten työnvälitysalustojen kautta työn tekeminen on vielä Suomessa uutta ja sen vuoksi on työntekijän tärkeä olla tietoinen, millainen sopimus työn tekemisestä syntyy. Maksetaanko esimerkiksi palkkio työkorvauksena, jolloin työn tilaaja tai alustayritys ei huolehdi työnantajavelvoitteista, esimerkiksi eläkemaksuista. Työterveyslaitoksen Reilu työ alustoilla  REITA-hanke  (ttl.fi) on selvittänyt alustatyön reiluutta. Haasteet voivat liittyä työn ja tulojen säännöllisyyteen, työoloihin, sosiaaliturvaan tai neuvotteluoikeuksiin. Tästä huolimatta hankkeen raportissa todetaan, että esimerkiksi osatyökykyiset, nuoret ja maahanmuuttajat voivat hyötyä työnvälitysalustojen tarjoamista joustavista työnsaanti- ja tulonhankkimismahdollisuuksista. (7) Alustayritys WorkPilots (workpilots.fi) on kehittänyt sähköisen alustan nuorten työllistymiseen ja nimenomaan heidän ensimmäisiin askeliinsa työelämässä. Alustan kautta lyhyetkin, vaikka sukulaisille tehdyt, työkeikat näkyvät alustalla ansioluettelon muodossa. WorkPilots -alustaa käytetään mm. EskoTyö Oy:ssä ja Invalidiliiton Sopivaa työtä kaikille -toiminnassa (invalidiliitto.fi). Epätyypillisissä työnteon tavoissa digitaalisuus keskeisessä roolissa Työnteon mahdollisuudet ovat monipuolistuneet digitaalisuuden myötä ja erilaiset epätyypilliset työnteon tavat yleistyneet. Digitaaliset ratkaisut helpottavat sopivan työntekijän etsintää, rekrytointia, työnteosta sopimista sekä palkan tai palkkion maksua. Samalla on noussut esiin työlainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi: Milloin itsensä työllistäjä katsotaan yrittäjäksi? Kenen kuuluu eri työnteon tavoissa hoitaa eläke- ja sosiaaliturvamaksut? Kuka huolehtii vakuutuksista keikkamaisessa työssä ja alustatyössä? Miten aikaan ja paikkaan sitomatonta työtä johdetaan? Miten huolehditaan työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista? Miten yhdistää palkka tai työkorvaus sekä sosiaalipalvelut ja -etuudet? Milloin toimeksianto on hyväksyttävä tapa tehdä keikkatyötä? Vastaukset kyllä löytyvät, kun perehtyy esimerkiksi viranomaisten sivustoihin ja pyytää asiantuntijoiden apua. Jotta täsmätyökykyinen henkilö voisi löytää itselleen sopivia työnteon mahdollisuuksia, tulisi hänellä olla riittävät digitaidot, ymmärrys työelämän pelisäännöistä, uudistuvasta työelämästä ja mahdollisuus saada apua esimerkiksi työhönvalmentajalta. Tämä edellyttää, että myös työhönvalmentajalla on riittävät digitaidot ja tietoa muuttuvasta työelämästä sekä erilaisista työnteon tavoista (8). Työllistymisen tiedonhakupalvelu avuksi Digitalisaatio haastaa työllistymistä monin tavoin. Nykyisin työnhaku edellyttää mm. teknologian käyttöä ja digitaalisissa ympäristöissä toimimista (8). Mitä paremmin hallitsee digitaaliset työnhaun vaihtoehdot ja some-kanavat, sitä monipuolisempia mahdollisuuksia on myös täsmätyökykyisellä työllistyä avoimille työmarkkinoille. Digitaalisen työnhaun avuksi kokosimme Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa (2021 - 2023) Työllistymisen tiedonhakupalvelun (metropolia.fi). Sivustolle on koottu hyväksi todettuja työkaluja ja digiratkaisuja työllistymisen ja digiosallisuuden tukemiseksi. Tiedonhakukanavasta voi lukea lisää Eläydy ja tunnista - Työllistymisen tiedonhakupalvelu työ(hön)valmennuksen tukena -blogikirjoituksesta. Työllisyyden tiedonhakupalvelu on suunnattu ammattilaisten avuksi ja sitä ylläpidetään Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan ja toimintaterapian opiskelijoiden kanssa yhtenä Digi- ja duunikulman palveluna. Näin myös työllisyyden edistämisen tulevat ammattilaiset voivat perehtyä digitaaliseen työnhaun erilaisiin mahdollisuuksiin, osaamisen tunnistamiseen, työnhakukanaviin ja viranomaisten sivustoihin. Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa (2021 - 2023) kehitettyä toimintamallia esitellään laajemmin Avaimia digitaaliseen osallisuuteen ja työllisyyteen -blogikirjoituksessa. Kirjoittaja Ulla Vehkaperä on innovaatiotoiminnasta ja -pedagogiikasta kiinnostunut toimintaterapian lehtori. Työelämän ja opiskelijoiden kanssa yhteistoiminnassa toteutuvat opintojaksot ja projektit innostavat häntä erityisesti. Hän on perehtynyt laajasti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyden edistämiseen työkykykoordinaattoreiden kouluttajana ja asiantuntijana useissa hankkeissa. Viime aikoina kiinnostuksen kohteena ovat olleet sosiaaliset innovaatiot, yhteiskunnallinen yrittäjyys ja monimuotoiset työn tekemisen mahdollisuudet. Lähteet Tilastokeskus (2023) Erilaiset työsuhteet ja työnteon tavat. Työelämä tilastoina-opas. Kokkinen, L. (toim.) 2020. Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Helsinki: Työterveyslaitos. Raijas, M. 2023. Kevytyrittäjyys yleistyy vauhdilla - paljon nuoria miehiä, viidennes ulkomaalaisia. Tietotrendit. Helsinki: Tilastokeskus. Seppälä, R. & Rantanen V. 2023. Käsikirja tuettu osuuskuntamalli. Tampere: Omillaan osuuskunta. Jäsenyritykset - Henkilöstöala HELA Vehkaperä, U. & Roivas, M. & Wallin, R. (2021). Tuettu keikkatyö. Helsinki: Metropolia ammattikorkeakoulu. Seppänen, L. & Känsälä, M.  & Immonen, J. & Alasoini, T. 2022. Näkökulmia alustatalouden reiluuteen. Reiluuden mallit alustatyössä -hankkeen loppuraportti. Helsinki: Työterveyslaitos Rantala-Nenonen, K. & Saikko, S. & Vehkaperä, U. 2023. Digiosallisuus työllistymisen näkökulmasta. Teoksessa Mattila, L. & Alaverdyan, A. & Hilli-Harju, T. 2023 (toim.) Samassa digiveneessä. Digiosallisuuden arkirealismia ja ratkaisuja työllistymisen edistämisessä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 92-105.