Anna Nupponen arkistot - Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Avainsana: Anna Nupponen

Erityistä tukea tarvitsevan äidin imetys: Miten tukea imetystä sosiaalialan vauvaperhetyössä?

27.1.2017

”Kun sulla on nyt elämässä muutakin, niin älä murehdi sitä imetystä, kun se voi olla niin stressaavaa”. Edellä oleva lause saattaa olla monelle äidille tuttu, joka on asiakkaana jossakin sosiaalialan vauvaperheiden palvelujen parissa. Sosiaalialalla ei välttämättä olla totuttu ottamaan kantaa imetykseen tai imetyksen tukemiseen, sillä se on nähty enemmän terveydenhoitoalan tehtävänä. Voisiko imetysasenteita saada muutettua sosiaalialalla toimivien parissa? Olisiko tietoa, miten tukea erilaisista lähtökohdista käsin imetystä? Kaikilla äideillä tulisi olla mahdollisuus oman näköiseen ja itseään tyydyttävään imetykseen omasta taustasta tai elämäntilanteesta huolimatta. Jokaisella äidillä tulisi olla myös mahdollisuus imettää, tai olla imettämättä, ja tehdä asiasta päätös itse eikä jonkun toisen ohjaamana. Tänä syksynä Imetys ilman stressiä –hanke on julkaissut imetysmateriaalin, joka on suunnattu sosiaalialalla työskenteleville vauvaperhetyöntekijöille. Lähdin kirjoittamaan materiaalia osana sosiaalialan YAMK-opinnäytetyötäni. Yhteistyötä prosessin aikana on tehty Helsingin kaupungin Rastilan perhekuntoutuksen vuorovaikutustiimin sekä Helsingin ensikodin henkilökunnan kanssa. Vauvaperheiden parissa työskentelevät toivoivat hankkeen alussa tietoa imetyksen tukemisesta erityisryhmien parissa, esimerkiksi miten tukea erilaisista mielenterveysongelmista kärsivää äitiä imetykseen, miten päihteet ja erilaiset lääkkeet vaikuttavat imetykseen ja miten ylipäänsä tukea ja motivoida imetykseen, kun elämäntilanteessa saattaa olla paljon muutakin stressaavaa. Materiaalin tarkoituksena ei ole antaa tyhjentäviä vastauksia kaikkiin imetykseen liittyviin pulmiin. Tarkoituksena on ollut kirjoittaa juuri sosiaalialan ammattilaisille suunnattu materiaali, jossa huomioidaan heidän asiakaskuntansa erilaiset haasteet ja tarpeet. Tavoitteena on ollut myös normalisoida imetystä ja tuoda esille imetyksen luonnollisuus ja sen antamat mahdolliset voimavarat äideille. Erilaisten elämäntilanteiden vaikutus imetykseen Imetys ei tunnu jokaisen äidin mielestä luonnolliselta tai omien taustojen vuoksi se saattaa tuntua jopa vastenmieliseltä ja inhottavalta. Äidin tunteita imetystä kohtaan voi kuitenkin pohtia yhdessä äidin kanssa ja miettiä, mistä sellaiset tunteet voivat johtua. Tunteiden normalisointi voi auttaa joitakin äitejä ymmärtämään omia ajatuksiaan. Jo raskausaikana tehty imetysohjaus ja mielikuvien käyttäminen voivat saada äidin kokeilemaan imetystä. Toisilla äideillä päivä kerrallaan –ajattelu voi auttaa pääsemään imetystaipaleella eteenpäin. Työntekijällä ei tarvitse olla valmiita vastauksia kaikkeen, hän voi olla vain aidosti kiinnostunut ja yhdessä äidin kanssa pohtia, mikä merkitys imetyksellä voisi juuri hänen ja hänen vauvansa kohdalla olla. Äidin ja vauvan vilpitön kehuminen hienosta imetystaipaleesta voi jollekin äidille asia, joka saa jatkamaan imetystä suunniteltua pidempään ja mahdollisista vaikeuksista huolimatta. Miksi sosiaalialalla pitäisi osata tukea imetystä? Jo imetyksen edistämisen ohjelma 2009-2012 on asettanut tavoitteeksi, että yksiköissä, joissa kohdataan imettäviä äitejä, tulisi olla suunnitelma imetyksen edistämiseksi. Sosiaalialan vauvaperhetyössä tavataan yleensä asiakkaita useita kertoja viikossa, tai asutaan kuntoutusta antavassa yksikössä, jolloin imetyksen tukeminen voisi olla luonnollinen osa työskentelyä. Äidit saisivat näin oikea-aikaista imetystukea ja mahdollisesti tukea päästä edessä olevan ongelman yli, eikä tarvitsisi odottaa seuraavaa neuvolakäyntiä. Seuraava neuvolakäynti kun voi olla viikkojenkin päässä ja silloin on voitu jo siirtyä pulloruokintaan ja imetys päättyä, kun ei ole löydetty ratkaisua ongelmiin. Materiaalissa on kerrottu tyypillisiä imetyksen haasteita ja mahdollisia ratkaisuja niihin, jotta imetys voisi jatkua, jos äiti näin haluaa. Vaikka tämä materiaali onkin suunnattu ensisijaisesti sosiaalialalla toimiville ammattilaisille, en näe syytä mikseivät terveydenhoitajat tai kätilöt voisi hyötyä tästä materiaalista. Neuvolassa, synnytyssairaaloissa ja äitiyspoliklinikoilla tavataan melkein kaikki odottavat äidit, joten tämän materiaalin sisällöstä voi olla hyötyä myös heille, jotka harvemmin tapaavat äitejä, joilla on erityistä tuen tarvetta. Materiaalin löydät sekä suomeksi että ruotsiksi Ensi- ja turvakotienliiton sivuilta. Anna Nupponen, sosionomi (ylempi AMK) Lisätietoa Materiaali suomeksi. Materiaali ruotsiksi. Nupponen Anna 2016. Imetys vauvaperhetyössä : opas sosiaalialalla toimiville vauvaperhetyöntekijöille. Sosiaalialan ylempi AMK -opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Julkaisu saatava netistä.

Lue lisää

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan tarvitaan myös vauvaperheiden näkökulmaa

6.7.2016

Sosiaalialan bloggaajat

Yksi hallituksen kärkihankkeista on lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma. Ohjelman sisältö julkaistiin 11.1.2016. Sisällössä on valtavan paljon hyvää, jolla hallitus pyrkii parantamaan ja kehittämään lapsiperheiden oloja Suomessa. Koska teen töitä lastensuojelussa vauvaperheiden parissa, tarkastelen ohjelman tavoitteita erityisesti tästä näkökulmasta. Muutosohjelmassa esitetään ja kehitetään malleja, joita on tarkoitus tulevien vuosien aikana kehittää tukemaan suomalaisia lapsiperheitä. Tarkoituksena koko muutosohjelmalla on saada lapset ja nuoret voimaan paremmin ja tasa-arvoistaa suomalaisia lapsiperheitä. Periaatteet, jotka ohjaavat muutosohjelmaa ovat lapsen oikeudet ja etu, voimavarojen vahvistaminen, perhe- ja lapsilähtöisyys sekä perheiden monimuotoisuus. Sosiaalialan ammattilaisen näkökulmasta on hienoa, että hallitus on ottanut kärkihankkeekseen lapsiperheiden palvelujen parantamisen. Muutosohjelmalla pyritään luomaan uusia palveluja lapsiperheille ja painottamaan työtä ennaltaehkäisevään työhön. Ennaltaehkäisevä työ on juuri sitä työtä, mihin tulisi panostaa. Ohjelmalla pyritään luomaan sektorirajojen ylittäviä palveluja sekä yhdistää enemmän kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yksityisen sektorin palveluja. Ohjelmassa puhutaan paljon vanhemmuuden tukemisesta ja vuorovaikutuksen tukemisesta ja vahvistamisesta. Pienten lasten hyvinvointi lähtee juuri sitä, hyvinvoivasta ja sensitiivisestä vanhemmasta, joka vastaa pienen lapsen tarpeisiin tarkoituksenmukaisella tavalla. Vauvaperhetyön kehittäminen tärkeää Olisin kuitenkin toivonut näkeväni ohjelmassa enemmän mahdollisuuksia kehittää vauvaperhetyötä. Nyt vauvat ja raskaana olevat äidit jätetään lähes mainitsematta, kun painopiste on varhaislapsuudessa ja alle kouluikäisissä. Vuorovaikutuksen tukemisen tulee käynnistyä jo raskausaikana. Neuvoloissa tehdään hyvää työtä raskaana olevien äitien hyväksi, mutta se ei aina kaikkien äitien kohdalla riitä. Lapsen ensimmäinen ikävuosi on merkittävä tämän tulevaisuuden kannalta. Pienillä interventioilla pystytään vaikuttamaan suuresti vauvan ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen, ettei jo raskausaikana alkaneet mahdolliset vuorovaikutuksen häiriöt muutu vakaviksi häiriöiksi ensimmäisten kuukausien aikana. Raskaana olevien ja pienten vauvojen kanssa työskentely on varhaisinta ennaltaehkäisevää työtä, mitä voi tehdä. Muutosohjelmalla halutaan myös vaikuttaa meihin ammattilaisiin ja meidän tapoihin kohdata asiakkaat ja lisätä koulutusta. Ohjelmassa pyritään ”vahvistamaan täydennyskoulutuksella ammattilaisten taitoja lasten, nuorten ja vanhempien kohtaamiseen”. Tämä on tärkeä kehityskohde. Maailmassa ja perheiden tilanteissa tapahtuu parhaillaan suuria muutoksia, ja ammattilaisten pitää pysyä muutoksessa mukana. Neuvoloihin ja varhaiskasvatukseen olisi hyvä saada tietoa ja ymmärrystä varhaisen vuorovaikutuksen häiriöistä, miten ne lapsella näkyvät ja miten niitä voidaan hoitaa ja minkälaisesta kohtaamisesta lapsi hyötyy. Onkin toivottavaa, että ammattilaiset saisivat säännöllisesti osallistua koulutuksiin ja sovitun määrän kuukaudessa / vuodessa olisi mahdollisuus käyttää työaikaa kouluttautumiseen. Toivottavasti muutosohjelman myötä mahdollistuu useammin myös omaehtoinen kouluttautuminen, eikä pelkästään työnantajan osoittama koulutus. Lasten ja perheiden palvelujen muutosohjelmaa on valmisteltu ja sitä toteutetaan avoimesti ja vuorovaikutuksessa sidosryhmien, alan toimijoiden, lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa. Jokaisen panos ohjelman toimeenpanossa on tärkeää. Kun on kyse näin suurista muutostavoitteista, olisi ensiarvoisen tärkeää ottaa juuri ne mukaan suunnittelemaan palveluja, jotka niitä käyttävät ja jotka niitä palveluja tuottavat. Toivottavasti tämä osio tässä ohjelmassa toteutuu, jotta muutoksesta oikeasti saadaan kaikkia hyödyttävä ja varmasti toimiva. Hallituksella olisi nyt hyvä aika näyttää kyntensä, mitä he esimerkiksi meidän sosiaalialalla työskentelevien hyväksi tekevät, samoin kuin meidän lapsiperheille. Tähän mennessä hallituksen toimet eivät ole kovinkaan lapsi- ja lapsiperheystävällisiltä vaikuttaneet, mutta vielä on aikaa muuttaa suunta ja tämä muutosohjelma toimii hyvänä alkuna siinä. Anna Nupponen, sosionomi ylempi AMK -opiskelija Lisätietoa muutosohjelmasta STM / LAPE- lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma

Lue lisää