Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Helsinki haluaa lisätä yksityisen päivähoidon määrää: toteutuuko perheiden yhdenvertaisuus ja miten taataan yksityisten palveluiden laatu?

9.5.2015

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto teki vuonna 2011 mittavan lasten päivähoidon palvelujen järjestämiseen ja hankintaan liittyvän selvityksen. Selvityksen perusteella sosiaalilautakunta päätti Helsingin päiväkotihoidon palvelustrategiasta 17.1.2012, jonka mukaisesti varhaiskasvatusvirastolla on kattavat omat päivähoitopalvelut. Näiden palveluiden lisäksi vanhemmilla on mahdollisuus valita yksityisen hoidon tuella avustettua päivähoitoa. Käytännössä Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirasto tarjoaa peruspäivähoitoa, kaikki kieleen tai ideologiaan perustuva toiminta on yksityisten päiväkotien tuottamaa. Tällä hetkellä Helsingillä on ostopalvelusopimus enää noin viiden yksityisen päiväkodin kanssa. Helsinki lisää yksityistä päivähoitoa - onko valinta mahdollista kaikille perheille ja lapsille? Helsinki haluaa edelleen lisätä yksityistä päivähoitoa: tällä hetkellä noin 8% helsinkiläisistä päivähoitoikäisistä lapsista saa tukea yksityiseen päivähoitoon. Tämä on vielä melko pieni määrä ja on ymmärrettävää, että Helsinki haluaa kasvattaa tätä määrää. Yksityinen päivähoito on kaupungille edullisempaa ja tuo näin ollen säästöä. Perheiden kannalta yksityinen päivähoito tuo valinnanvapautta ja erilaisia mahdollisuuksia lapsen päivähoitopaikan valitsemiseen. Mutta miten tasa-arvoisessa asemassa perheet ovat päivähoitopaikan valitsemisen suhteen? Onko kaikille perheille yksityinen päivähoito mahdollista vaikka he niin haluaisivat? Yleisesti ottaen perheet maksavat itse yksityisestä päivähoidosta suurempaa kuukausimaksua kuin kunnallisen päivähoidon hoitomaksu on. Helsinki on tullut hieman vastaan pienituloisia perheitä ja on päättänyt, muista kunnista poiketen, maksaa pienituloisille perheille hieman suurempaa yksityisen hoidon tuen hoitolisää jolloin yksityisellä päiväkodilla on mahdollisuus pienentää perheen maksamaa kuukausimaksua. Mutta tämä koskettaa vain hyvin pienituloisia. Monet pienituloiset kaksi vanhempaiset perheet eivät saa hoitolisää ollenkaan ja näin ollen maksavat yksityisessä päivähoidossa maksimimaksun. Ja tämä voi olla perheelle liikaa, jolloin heillä ei ole muita vaihtoehtoja kuin kunnallinen päivähoito. On myös muita syitä kuin raha miksi yksityinen päivähoito ei ole kaikille perheille mahdollinen. Esimerkiksi yksityisissä päiväkodeissa ei yleensä ole mahdollista erityiseen tukeen niille lapsille, joille tähän olisi tarve. Näin ollen erityistä tukea tarvitsevat lapset jäävät usein yksityisen päivähoitomahdollisuuden ulkopuolelle. Yksityistä päivähoitoä monenlaisiin tarpeisiin Vanhemmilla voi olla monenlaisia syitä haluta valita yksityinen päiväkoti lapsensa hoitopaikaksi. Esimerkiksi asuinalueen päiväkodit voivat olla niin täynnä, että päivähoitopaikka osoitetaan hankalasti saavutettavasta hoitopaikasta. Tai perhe haluaa laittaa tiettyyn ideologiaan tai pedagogiikkaan perustuvaan päiväkotiin tai halutaan tukea lapsen kielellisiä valmiuksia vieraan kielen opiskelussa jo päivähoitoikäisenä. Tai halutaan tukea toista äidinkieltä suomen lisäksi. Syitä voi siis olla esimerkiksi sijaintiin ja päiväkodin toimintaan liittyviä, jotka omalta osaltaan tukevat perheitä heidän kasvatustyössä, elämän- ja arjen hallinnassa. Yksityisen päivähoidon toimijoissa voi olla sellaisia palvelun tuottajia, jotka pystyvät tarjoamaan perheille sellaista kasvatuksellista tukea, mihin kaupungin oma tuottama päivähoito ei pysty, esimerkiksi kaksikielisyys. Yksityisen päivähoidon palvelun laatu ja perheiden yhdenvertaisuus Yksityisessä päivähoidossa piilee kuitenkin omat ongelmansa ja haasteensa. Niistä voidaan nostaa esiin esimerkiksi kysymykset miten voidaan taata palveluiden laatu ja perheiden yhdenvertaisuus. Kuten erityisesti terveyspalveluissa yksityiset palveluntuottajat ovat lisääntyneet myös päivähoidon tuottajissa. Markkinoille tulee bisneshenkisiä palvelun tuottajia, joiden lähtökohdat eivät yleensä ole halu tuottaa laadukasta päivähoitoa tietyllä ideologialla tai toiminnalla vaan sijoittajalähtöinen bisnes. Näin ollen toimintaa voi leimata mahdollisimman suuri tuotto eikä silloin etusijalla ole pedagogiikka, lapsen etu ja henkilöstön työolot. Helsingissä varhaiskasvatusvirasto toimii yhteistyössä yksityisten päivähoidon tuottajien kanssa. Se valvoo, neuvoo ja ohjaa niiden toimintaa. Ja tietenkin päivähoitoa koskevan lait ja asetukset määrittävät palvelun tuottajien toimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa palvelun tuottajalle omavalvontasuunnitelman laatimista ja kaupungilta valvontakäyntiä kerran vuodessa. Koulutusta ei yksityisten päiväkotien henkilökunnalle ole tarjolla oikeastaan ollenkaan kaupungin toimesta. Miten siis oikeasti Helsinki varmistaa yksityisten päivähoidon tuottajien laadukkuuden? Miten varmistetaan, että yksityiset palvelun tuottajat ovat luotettavia toimijoita? Miten varmistetaan perheiden yhdenvertaisuus palvelujen käyttäjinä? On ymmärrettävää, että Helsinki haluaa tarjota perheille vaihtoehtoja lapsensa päivähoidon järjestämiseen, varsinkin kun se mahdollistaa säästöt omissa kustannuksissa. Mutta mikä on perheiden eriarvoistumisen hinta? Ja miten taataan yksityisen päivähoidon laatu? Hieman suuremmalla taloudellisella panostuksella, yksityisen päivähoidon aktiivisempi valvonta ja ohjaus Helsingin osalta mahdollistaisi perheille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet valita käyttämänsä palvelut. Leena Linsiö, sosionomi ylempi AMK-opiskelija Lisätietoa Helsinki haluaa lisätä yksityistä päivähoitoa. Helsingin sanomat 20.1.2015, Maija Aalto Helsingin kaupunginvaltuusto. Esityslista nro 8. 7.5.2014. Esittelijänä Satu Järvenkallas. Helsingin kaupungin Varhaiskasvatuslautakunta. Päätöstiedote nro 2. 20.1.2015.

Lue lisää

Sipoossa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla edistetään kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia

5.5.2015

Sosiaalialan bloggaajat

Sipoon kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2014-2016) tarkoituksena on toimia sekä taloutta ohjaavana työvälineenä että arjessa toimivien työntekijöiden käsikirjana ja kansalaisten aktivoijana. Painopisteinä kyseisessä suunnitelmassa on osallisuuden edistäminen, lasten ja nuorten mielipiteiden esille saattaminen, vanhempien näkemys perheen tukemisesta, työntekijöille konkreettinen työväline ja hyvinvointisuunnitelman juurruttaminen. Yhtenä keskeisenä tekijänä suunnitelmasta nousee osallisuus. Se on nostettu yhdeksi painopisteeksi mutta mielestäni vielä merkittävämpää on se, että se näkyy jo suunnitelman tekovaiheen raportoinnista. Kuntalaisia on lähdetty osallistamaan työstämisvaiheessa erilaisin työpajoin, jotka ovat järjestetty niin että ne ovat kohderyhmien helposti saavutettavissa ja osallistuminen on innostavaa. Suunnitelmasta välittyy kuva kunnasta, joka todella haluaa tietää, miten sen asukkaat hyvinvointinsa kokevat kyetäkseen kehittämään toimintaansa ja luomaan tämän avulla organisaatioihin toimivia, kuntalaislähtöisiä palveluja joilla luodaan toiminnan vaikuttavuutta. Suunnitelma ei kuitenkaan keskity kuntalaisten osallistamiseen suunnitelman tekovaiheessa, vaan sillä pyritään luomaan tahtotilaa jossa kuntalaiset olisivat arjen keskelläkin aktiivisia toimijoita. Juuri tästähän osallistamisessa on loppujen lopuksi kyse. Siitä, että ihmisellä on kokemus omasta merkityksellisyydestään ja mahdollisuudesta vaikuttaa ympärillä oleviin asioihin. Nämä eivät tule itsestään ja niitä on opeteltava. Kunnalla on tässä suuri rooli osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistajana. Kunta on instanssi, joka luo foorumeita kansalaisvaikuttamiselle ja sitä kautta rakentuu yhtenäisempää yhteisöä. Toteutuessaan tämä toimisi esimerkkinä muille kunnille kansalaisten aktivoimisesta ja osallistamisesta. Ennaltaehkäisevän työn merkitys Toisena ajankohtaisena aiheena suunnitelmassa nostetaan ennalta ehkäisevän työn merkitys. Aikuinen kyllä ymmärtää teorian tasolla sen merkityksen ja monesti puheissa korostetaan asian tärkeyttä. Se ei kuitenkaan ole välttämättä niin yksinkertainen asia. Ihmiset tuppaavat nimittäin tuudittautumaan vääränlaiseen turvallisuuden tunteeseen silloin kun asiat sujuvat, ainakin näennäisesti. Työntekijät, jotka työskentelevät ennalta ehkäisevän työn alueella eivät välttämättä osaa tunnistaa mihin kannattaisi keskittyä, mikä on oman persoonan merkitys ihmisten kanssa tehtävässä työssä ja mihin asiat voivat lähteä kehittymään jos ei tarpeeksi ajoissa puututa epäkohtiin. Tätä osa-aluetta tulisi vahvistaa monilla eri toimialoilla, niin harrastus kuin auttamis- ja opetustyössä. Ehkäpä tämän suunnitelman myötä kyetään luomaan tiiviimpää palvelujen verkkoa jossa eri toimijat keskustelisivat keskenään ja toimisivat toisiaan täydentävästi. Sillä totuus on, ettei kunta yksin kykene täyttämään kansalaisten tarpeita. Viisas kunta osaa ottaa kolmannen sektorin kumppanikseen ja yhdessä kehittää tarjontaa. On hienoa, että kunta luo hyvinvointisuunnitelmien kaltaisilla tahtotilan jolla hyvinvoinnin merkitystä nostetaan vielä paremmin keskiöön. Kehittäminen ja strategioiden luominen vaatii kuitenkin johtajansa ja selkeät, käytännön toimintatavat. Suunnitelma on vasta suunnitelma ja todellisuutta siitä tulee jokaisen ihmisen oman toiminnan kautta. Jokaisen palapelin palan on siis ymmärrettävä ja omaksuttava oma roolinsa ja haluttava vielä osallistua peliin. Jokainen ihminen voi vaikuttaa mutta todellista voimaa on vain ryhmässä. Miten se valjastetaan ja motivoidaan, onkin sitten ihan toinen strateginen toimenpide. Jenni Kivinen, sosionomi ylempi AMK-opiskelija Lue lisää Sipoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosiksi 2014-2016. Sipoon kunta. Verkkodokumentti.

Lue lisää

Etsivä nuorisotyö etsii paikkaansa, mutta kenen ehdoilla?

1.5.2015

Sosiaalialan bloggaajat

Hyvinkään kaupunginvaltuustolle on jätetty valtuustonaloite koskien etsivää nuorisotyötä. Aloitteessa esitetään, että Hyvinkää kaupunki päättää ostopalvelusopimuksen Hyvinkää-Riihimäen Seudun ammattikoulutussäätiön kanssa ja järjestää etsivän nuorisotyön kaupungin omana palveluna. Valtuustonaloitteen mukaan ostopalveluna järjestetty etsivä nuorisotyö on haavoittuvainen työntekijöiden vaihtuvuuden johdosta, etsivän nuorisotyön resurssit ovat liiaksi työpajojen käytössä ja etsivän nuorisotyön kanssa tehtävä yhteistyö ei ole riittävää. Aloitteessa esitetään, että etsivä nuorisotyö järjestetään osana Hyvinkään kaupungin Nuorisopalveluiden kokonaisuutta. Hyvinkään kaupunginvaltuustossa ollaan kiinnostuneita hyvinkääläisistä nuorista -tämä on hienoa! En vain ymmärrä, miksi etsivän nuorisotyön palvelut tulisi siirtää Hyvinkää-Riihimäen Seudun ammattikoulutussäätiöltä kaupungin omaksi toiminnaksi? Olisiko aiheellisempaa miettiä miten yhteistyötä rakennetaan, kuin sitä mikä organisaatio palvelut tuottaa? Elina Aaltion (2013) mukaan hyvinvointipalvelut tulisi rakentaa yhteistyössä luovasti yli sektorirajojen, hyödyntäen niin yksityisen, julkisen kuin kolmannenkin sektorin erityisosaamista. Vai olisiko etsivä nuorisotyö sittenkin järkevä organisoida osana kunnan Nuorisopalveluita? Kunnanvaltuusto on pyytänyt lausuntoa etsivän nuorisotyön organisoimisesta kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnalta, Hyvinkää-Riihimäen Seudun ammattikoulutussäätiöltä ja nuorisovaltuustolta. Kukaan valtuustonaloitteeseen lausuntonsa antava taho ei ole ollut etsivän nuorisotyön asiakkaana, vaikka ottavatkin kantaa etsivän nuorisontyön tulevaisuuteen. Kuka näistä tahoista tietää, miten etsivä nuorisotyö on järkevintä toteuttaa? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman KASTE 2012- 2015 tavoitteena on saada palveluihin rakenteellisia muutoksia, jotka lisäävät asiakaslähtöisyyttä. Valtuustonaloitteessa asiakaslähtöisyydestä ei mainita. Asiakaslähtöisyyden esiin nostaminen etsivän nuorisontyön tulevaisuutta mietittäessä tarkoittaisi sitä, että sanavaltaa annettaisiin nuorille. Nuorille tulisi kertoa kunnanvaltuuston aloitteesta, antaa tietoa etsivän nuorisotyön järjestämisestä ja erilaisista vaihtoehtoisista sekä käydä keskusteluja nuorten kanssa heidän tarpeistaan etsivään nuorisotyöhön liittyen. Nuorten kanssa tulisi keskustella heidän roolistaan palveluiden käyttäjinä ja palveluiden tarpeen tuottajina. Nuorille tulisi antaa mahdollisuus tietoon perustavaan mielipiteenmuodostukseen sekä mahdollisuus antaa mielipiteensä palveluiden järjestämiseen liittyvään päätöksentekoon. Nuoret mukaan keskustelemaan Tällaisen keskustelun voisi saada aikaiseksi esimerkiksi nuorten avoimissa kokoontumistiloissa. Hyvinkää-Riihimäen Seudun ammattikoulutussäätiön avoin sohvaryhmä voisi olla oiva paikka käynnistää keskustelua nuorten palveluista ja tarpeista. Se tosin vaatisi sen, että työntekijät ottaisivat asian puheeksi, jakaisivat tietoa ja suhtautuisivat vakavasti ja arvostaen nuorilta saatavaan palautteeseen. Millaisia palveluita nuoret tarvitsevat ja mikä on hyvinkääläisten nuorten mielestä paras tapa järjestää etsivä nuorisotyö? Hyvinkää-Riihimäen Seudun ammattikoulutussäätiön etsivä nuorisotyö sai jatkoaikaa vuodesta 2016 eteenpäin. Hyvinkään sivistystoimenjohtajan mukaan Hyvinkään- Riihimäen Seudun ammattikoulutussäätiön järjestämä etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ovat mahdollistaneet työllisyyspalveluiden erityisasiantuntijaorganisaation, jonka asiakas-, kunta- ja yhteistyöpalautteet ovat olleet hyviä. Ammattilaisten tekemä arvio ja päätös etsivän nuorisotyön jatkosta on perusteltu ja vakuuttava. Pidän silti tärkeänä asiakkaiden osallisuutta palveluitaan koskevassa päätöksenteossa. Kun etsivän nuorisotyön tulevaisuus tulee uudestaan mietittäväksi toivon, että nuorten ääni kuuluu asiasta päätettäessä esimerkiksi avoimen keskustelutilaisuuden muodossa. Näin asiakaslähtöisyys voisi toteutua etsivän nuorisotyön tulevaisuuden suunnittelussa ja päätöksenteossa. Näin toimimalla uudistukset ja muutokset tapahtuisivat ennen kaikkea asiakkaiden ehdoilla. Katja Rastas, sosionomi ylempi AMK-opiskelija Lisätietoa Aaltio, Elina 2013. Hyvinvoinnin uusi järjestys. Helsinki: Gaudeamus Oy. Hyvinkään kaupunginhallituksen kokous 19.1.2015. Sosiaali- ja terveysministeriö 2012: Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012-2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1. Verkkodokumentti.

Lue lisää

Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset