Mistä tietää, ettei tämä kirjajuttu ole tekoälyn laatima? Kaiketi ainoa keino estää moinen epäily on sijoittaa juttuun sellaisia ilmaisuja, joita tekoäly ei älyäisi keksiä. Rökäletappio tai pitkänä päätyyn eivät enää tähän maailman aikaan ole sellaisia ilmaisuja.
Martin Ford esittelee teoksessaan Robottien kukoistus (2017, suomennos Kirsi Laitila, kustantaja Sammakko) ohjelman Quill, joka alun perin on suunniteltu StatsMonkeyn nimellä kirjoittamaan urheilu-uutisia automaattisesti. Ohjelman kehittynyt versio luo nykyään tunnettujenkin mediayhtiöiden verkkosivustoille artikkeleita politiikasta, taloudesta ja liiketoiminnasta ilman ihmistoimittajan apua noin puolen minuutin välein. Se tuottaa myös laadukkaita raportteja yksityistä ja julkista käyttöä varten – ja jos se tekee oikeakielisyysvirheitä, sitä voi opettaa välttämään niitä.
Ensimmäinen suomenkielinen robottijournalistin laatima juttu – jääkiekkouutinen – ilmestyi Ylen sivuilla 28.12.2016. Asialla oli robotti nimeltä Voitto. Vuoden 2018 presidentinvaaleista Voitto kirjoittikin sitten jo satoja juttuja alta aikayksikön. Helsingin Sanomat puolestaan aloitti omat automaatiojournalismikokeilunsa 31.1.2017 Latojaksi kutsutulla ohjelmistolla.
Ihmisnäppäilijän pähkäillessä edellisten kappaleiden sanajärjestystä ja niiden sisällön herättämiä jatkoajatuksia Quill, Voitto tai Latoja olisi kenties jo saanut blogikirjoituksen valmiiksi – ja kirjoittanut valmiiksi monta muutakin blogitekstiä. Kätevääkö?
Nykyään kaikki on toisin
Robottien kukoistuksen alaotsikko Teknologia ja massatyöttömyyden uhka saa bloggaajankin tuntemaan lievää hämmennystä. Fordin mukaan sana ”rutiininomainen” ei enää ole paras kuvaamaan työtehtäviä, joita uusi teknologia – robotti tai ohjelmisto – uhkaa. Parempi ilmaus olisi ”ennalta arvattava”. Jos joku toinen ihminen oppii tekemään samat työt tutustumalla työntekijän aikaisempaan työhistoriaan, on todennäköistä, että jossain vaiheessa algoritmi oppii tekemään osan – tai kaiken – kyseisestä työstä. Jos Voiton kaltainen jutuntekoapparaatti tutkisi koneoppimalla bloggaajan sanailua ja tyylipiirteitä, se saattaisi yltää samankaltaisiin suorituksiin kuin bloggaaja itse – jos bloggaaja ei pidä varaansa eikä keksi luovia ratkaisuja tekstinsä pitimiksi.
Tietotekniikan, tekoälyn ja automatisaation kehitys etenee vääjäämättä kuin ilmastonmuutos, ja se vaikuttaa luultavasti yhtä laajasti ainakin kehittyneissä maissa. Ford kuvailee kirjassaan, miten esimerkiksi toimistotyö, korkeakouluopetus ja terveydenhoito tulevat mullistumaan älykkäiden laitteiden ja ohjelmistojen ansiosta. Niin teknologinen murros kuin ilmastonmuutoskin vaativat meitä muuttamaan ajatteluamme ja suhtautumistamme omaan arkeemme.
Murros on Fordin mukaan erilainen ja totaalisempi kuin aikaisemmin. Ennen automaation katsottiin vievän työpaikan lähinnä vähemmän kouluttautuneilta ihmisiltä esimerkiksi liukuhihnan ääreltä, mutta nykyinen megatrendi koskee myös korkeasti kouluttautuneita. Eipä siis aikaakaan, kun robotti vie leivän lisäksi monilta suusta myös sanat… (olisiko syytä riemastua: edellisen kaltaista lausetta Voitto tuskin olisi keksinyt!).
Yhteistyö on voimaa (tämä sen sijaan vaikuttaa algoritmin keksimällä keksimältä otsikolta)
Financial Times ja McKinsey & Company valitsivat Martin Fordin Robottien kukoistuksen ilmestymisvuotenaan (2015) Vuoden talouskirjaksi. Sen maalaamat uhka- ja muut kuvat ovat peräisin Yhdysvalloista tai Iso-Britanniasta, ja herääkin kysymys siitä, miten vastaavat asiat ovat koto-Suomessa. Onko robottien invaasio uhka vai mahdollisuus vai jotakin siltä väliltä? Aiheen tiimoilta on hyvä ottaa tutustuttavaksi Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037. Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia.
Valiokunnan julkaisu ei ole yhtä vetävää tekstiä kuin Robottien kukoistus, mutta sen näkökulma on toivoa täynnä. Mahdollisuuksien näkökulmasta katsottuna bloggaaja voisikin pestata Voiton tai Latojan kaltaisen algoritmin omien luovien juttujensa taustatoimittajaksi etsimään verkosta kiinnostavia aiheita juttujen raaka-aineeksi. Toimiihan Voitto jo esimerkiksi Ylen Uutisvahtina.
Tärkeää ei kenties olekaan yrittää tukkia tekoälysovellusten suuta vaan etsiä käyttökelpoisia tapoja tehdä yhteistyötä niiden kanssa. Face to face. Tai jotenkin ainakin.
Ei kommentteja