Hyppää pääsisaltöön
Lukemiani

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Lukemiani
Näköaloja kirjoihin, näkökulmia kirjoista
0

Kenen ohi kuljitkaan?

Pasi Lankinen · 19.12.2019

Vuoden 2018 kaunein kirja sai vuonna 2019 yhden valtion tiedonjulkistamispalkinnoista. Vuonna 2020 Kimmo Oksasen ja Heidi Piiroisen teos Ohikuljetut. Erään kerjäläisperheen tarina (WSOY 2018) on edelleen ajankohtainen, varsinkin kun Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieken mukaan ihmisyydestä on tulossa megatrendi.

Oksasen ja Piiroisen kirjan kauneus on paitsi kirjan upeankarheassa kuvituksessa myös juuri ihmisyyden näkemisessä koko monimuotoisuudessaan. Samalla tulee julkistetuksi tieto, jota länsimainen kouluttautunut urakiitäjä ei ehdi oivaltaa: ihmisyys ei ole mikään muotioikku tai huomisen megatrendi, vaan ihmisen oikeus olla olemassa tässä ja nyt sellaisena kuin hän on.

Ihmisyyden kohtaaminen alkaa siitä, kun toiselta kysyy, kuka hän on ja mistä hän on kotoisin – aidosta tutustumisen halusta, ilman ennakkoluuloja. Se ei ole helppoa, sillä ensi silmäyksessä korostuvat useimmiten piirteet, jotka ovat itselle vieraita: ihonväri, vaatetus, kieli, polvistunut asento… Ohittaminen käy sujuvasti, oma arki jatkuu tasaisen tappavasti.

Rinnalla kulkien

Oksasen ja Piiroisen teoksen ensimmäisen sadan sivun jälkeen ohittaminen käy vaikeammaksi. Kun on nähnyt, minkälaisissa oloissa kirjan päähenkilöt elävät, ja kun on lukenut, miten kirjan keskeisin henkilö, 16-vuotias Mihaela Stoica on päätynyt Suomeen, alkaa häpeillä omia ennakkoluulojaan. Samalla tulee kiittäneeksi, että on olemassa toimittajia ja valokuvaajia, joilla on taito näyttää ja kertoa, mitä maailmassa tapahtuu pienten piirien ja pikkumaisuuksien ulkopuolella. Pieniä piirejä ja pikkumaisuuksia on muuallakin, mutta ne ovat erilaisia – mutta kuitenkin niin samanlaisia.

Tekijät ovat seuranneet kymmenen vuoden ajan Mihaela Stoican ja hänen läheistensä vaiheita muun muassa rähjäisillä kotikonnuilla Romaniassa ja hyytävän kylmissä kadunkulmissa Helsingissä. He ovat olleet mukana arjessa ja juhlassa, suruissa ja iloissa, vihassa ja rakkaudessa. Taustalla piirtyy esiin laajempi yhteiskunnallinen näkymä romanikerjäläisten lohduttomasta asemasta Euroopassa. Köyhyyden juuret ovat syvällä Romanian maaperässä, eikä ole olemassa mitään äkkikonstia asioiden muuttamiseksi.

Koulutuksen merkitys korostuu läpi koko teoksen. Romaneilla on niukasti mahdollisuuksia kouluttautua kotimaassaan, ja kun he lapsesta asti päätyvät kerjäämään vanhempiensa rinnalla ympäri Euroopan unionia, tulevaisuus näyttää toivottamalta. Huhtikuussa 2016 Mihaelan poika Fernando käy koulua ja aviomies Suras opiskelee muun muassa suomen kieltä. Heillä on mahdollisuus, jota Mihaelalla itsellään ei ole koskaan ollut. ”Hänen elämästään puuttuu se pieni henkeä salpaava ilon hetki, jolloin yhtäkkiä havahtuu siihen, että osaa.”

Ohittamaton jokin

Kun laskee kirjan kädestään, Stoican suvun väki alkaa tuntua tutummalta kuin kerrostalonaapurin perhe. Olisi kenties hyvä käydä soittamassa naapurin ovikelloa tai jotain.

Leena Krohnin teoksessa Matemaattisia olioita tai jaettuja unia on novelli Kuolemani valtias, jossa minäkertoja kiirehtii kuvottavan laitapuolen kulkijan ohi väkijoukossa, mutta jää jälkeenpäin miettimään vastenmielisyyden syytä. Heidän katseensa olivat kohdanneet, eikä minäkertoja pääse irti näkemästään.

Minäkertoja päätyy järkyttävään oivallukseen. Vaikka hänellä ja laitapuolen kulkijalla ei ole ainakaan mitään myönnettävissä olevaa yhteistä, ihmisyyden ydin, olkoonpa se sitten kauhu tai riemu, pakottaa minäkertojan toteamaan ”Sinä olet minä!” Sen ymmärtäminen on kuitenkin ylipääsemättömän vaikeaa.

Oksasen ja Piiroisen Ohikuljetut auttaa ymmärtämään.

 

 

ihmisyyskoulutusromanit

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Kell' onni on - ja kell' ei ole
      Kell' onni on - ja kell' ei ole
      21.3.2021
    • Kuuntelu, nerouden moottori
      Kuuntelu, nerouden moottori
      2.2.2022
    • Itsetunnosta elämätuntoon
      Itsetunnosta elämätuntoon
      13.10.2021

    Uusimmat jutut

    • Kuuntelu, nerouden moottori

      2.2.2022
    • Itsetunnosta elämätuntoon

      13.10.2021
    • Henkilö tutkii avaruuskarttaa.

      Ajattelun avarrusmatka

      19.5.2021

    Arkisto

    • ► 2022 (1)
      • ► helmikuu (1)
        • Kuuntelu, nerouden moottori
    • ► 2021 (3)
      • ► lokakuu (1)
        • Itsetunnosta elämätuntoon
      • ► toukokuu (1)
        • Ajattelun avarrusmatka
      • ► maaliskuu (1)
        • Kell' onni on - ja kell' ei ole
    • ► 2020 (1)
      • ► syyskuu (1)
        • Ihminen hyvässä ja pahassa
    • ▼ 2019 (3)
      • ▼ joulukuu (1)
        • Kenen ohi kuljitkaan?
      • ▼ lokakuu (1)
        • Hengen rinkitanssi
      • ▼ kesäkuu (1)
        • Runo tulee, olethan valmis?
    • ► 2018 (4)
      • ► joulukuu (1)
        • Viekö robotti kohta sanat suusta?
      • ► marraskuu (1)
        • Satakieli laulaa myös suomeksi
      • ► huhtikuu (1)
        • Maailman kohtaaminen on taitolaji
      • ► tammikuu (1)
        • Pitäisikö ihmisen olla kaljurotta?
    • ► 2017 (8)
      • ► joulukuu (1)
        • Naisen logiikka
      • ► syyskuu (1)
        • Aikansa mahtavin sähköveturi
      • ► elokuu (1)
        • Tiedätkö, mitä juuri sanoit?
      • ► kesäkuu (1)
        • Elämä kuin hiekkaan piirretyt kuviot
      • ► toukokuu (4)
        • Kieli keskellä työtä
        • Murhasiko joku kirjoittamisen?
        • Kieli jota hengitämme
        • Johtaminen on identiteettien muokkaamista

    Avainsanat

    aika Aittokoski ajattelu antiikki digitalisaatio ego elämismaailma globalisaatio harha hyvä identiteetti ihmisyys ilmastonmuutos itseohjautuvuus johtaminen kaunokirjallisuus keskustelu keskustelukulttuuri kielenkäyttö kielikuva kirjallisuus kirjoittaminen kokonaisuus koulutus Lydia Koidula maailmanselitys mielenrauha onnellisuus paha psykologia puhuminen rautatie robotiikka romanit runo runous ryhmä sanonnat suomen kieli tietotekniikka tilanne työyhteisö veturi Viro vuorovaikutus

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste