Hyppää pääsisaltöön
Lukemiani

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Lukemiani
Näköaloja kirjoihin, näkökulmia kirjoista
0

Kieli jota hengitämme

Pasi Lankinen · 12.5.2017

Joskus tulee miettineeksi, pitäisikö opetuksessa käyttää keppiä vai porkkanaa, pakottavia vai houkuttavia keinoja opiskelijoiden motivoimiseksi. Minkälaisia ilmaisuja olisi hyvä käyttää: anelevia, moittivia, uhkailevia, rohkaisevia, kehuvia? Sananvalintoihin tulee kiinnittäneeksi huomiota turhan harvoin – ja useimmiten silloin, kun on liian myöhäistä.

Pitkän linjan kielimies Erkki Lyytikäinen ihmettelee kielen ilmiöitä kirjoituskokoelmassaan Sanotaan tyyliin näin (Gaudeamus 2016). Hänen mukaansa kieli on kuin ilma: se on kaikkialla ympärillämme, sisällämmekin, mutta sitä ei juurikaan tiedosta ennen kuin se vaikuttaa menevän pilalle, tunkkaiseksi tai epäpuhtaaksi. Lyytikäisen pyrkimys on herättää lukija siihen, että kieli todellakin ympäröi meitä kaikkialla, että me elämme ja toimimme kielen varassa ja vallassa. Tarkoitus ei ole kuitenkaan jumittua epäpuhtauksien äärelle vaan myös tuulettaa olemassa olevia käsityksiä.

Havahtumista kielen ilmiöiden äärelle kutsutaan kielitietoisuudeksi. Se on sen oivaltamista, miten kieli toimii ja miten itse sitä käytämme – ja ennen kaikkea sen hahmottamista, miten kieli vaikuttaa ajatteluumme ja käyttäytymiseemme, tajusimmepa sitä itse tai emme. Parempi olisi tajuta: monialaisessa ja -kulttuurisessa toiminnassa kielitietoisuus on yhä tärkeämpää.

Miksi esimerkiksi tulemme miettineeksi keppiä ja porkkanaa? Sanonta on monesti liitetty Winston Churchillin puheisiin, joissa hän on kyseisen kielikuvan avulla esimerkiksi esitellyt Italian irrottamista Saksan rinnalta toisen maailmansodan loppukahinoissa: ”Käsittelemme italialaista aasia molemmista päistä, sekä porkkanalla että kepillä”. Churchill on kuitenkin ilmeisesti vain ottanut käyttöönsä aikaisemmin tutun lausahduksen, jonka alkuperä on jäänyt hämärän peittoon. Lyytikäisen selvittelyjen perusteella ajatuskuvio kepistä ja porkkanasta vaikuttaa olevan vähintään 200 vuotta vanha.

Sanoilla ja lausahduksilla on historiansa, kielellä käyttöyhteytensä. Osa kielenkäytön kommervenkeista on tiiviisti kytköksissä yhteiskunnan instituutioiden rakenteisiin ja niitä yllä pitäviin odotuksiin ja käyttäytymismalleihin. Asuntolainaa haetaan pankista luultavasti erilaisin sanankääntein kuin aviopuolisoa seuranhakupalstoilla – tai ehkä ainakin pitäisi.

Lyytikäinen kiinnittää huomiota kielenkäyttötilanteiden pikku kummallisuuksiin. Kesämökkipaikkakunnan jätehuollosta vastaava viranomainen saattaa aloittaa asuntojen jätehuoltotilannetta kartoittavan kyselynsä puhuttelulla ”Arvoisa jätteenhaltija!” Pikkusormensa murtanut kansalainen saa tapaturma-asemalla lääkärin selostuksen tapahtuneesta ja havaitsee sen perusteella olevansa ”espoolainen oikeakätinen amanuenssi”.

Kielitietoisuus on myös sen oivaltamista, miten kielenkäyttö ja kulloinenkin tilanne sopivat yhteen ja miten tilanteessa olisi järkevintä, hyväksyttävintä tai tarkoituksenmukaisinta kieltä käyttää. Lyytikäinen vertaa ilmiötä pukukoodiin: ali- tai ylipukeutuminen ei välttämättä edistä vuorovaikutusta vaan saattaa aiheuttaa jopa harmillisia väärinkäsityksiä. Kieli- ja tilannetajua onkin hyvä kehittää koko elämän ajan.

Lyytikäisen Sanotaan tyyliin näin on opettavaista luettavaa. Kieli on eläväinen olio, josta on vaikea saada otetta ihan kylmiltään. Siksi voikin lämpimästi suositella tarttumapinnaksi opusta, joka kiinnostavan kielitietouden lisäksi vastaa kysymyksiin ”Kuinka monta sanaa on suomen kielessä?” ja ”Onko suomi maailman vanhin kieli?”

kielenkäyttökielikuvasananvalintatilanne

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Ihminen hyvässä ja pahassa
      Ihminen hyvässä ja pahassa
      17.9.2020
    • Kuuntelu, nerouden moottori
      Kuuntelu, nerouden moottori
      2.2.2022
    • Kell' onni on - ja kell' ei ole
      Kell' onni on - ja kell' ei ole
      21.3.2021

    Uusimmat jutut

    • Kuuntelu, nerouden moottori

      2.2.2022
    • Itsetunnosta elämätuntoon

      13.10.2021
    • Henkilö tutkii avaruuskarttaa.

      Ajattelun avarrusmatka

      19.5.2021

    Arkisto

    • ► 2022 (1)
      • ► helmikuu (1)
        • Kuuntelu, nerouden moottori
    • ► 2021 (3)
      • ► lokakuu (1)
        • Itsetunnosta elämätuntoon
      • ► toukokuu (1)
        • Ajattelun avarrusmatka
      • ► maaliskuu (1)
        • Kell' onni on - ja kell' ei ole
    • ► 2020 (1)
      • ► syyskuu (1)
        • Ihminen hyvässä ja pahassa
    • ► 2019 (3)
      • ► joulukuu (1)
        • Kenen ohi kuljitkaan?
      • ► lokakuu (1)
        • Hengen rinkitanssi
      • ► kesäkuu (1)
        • Runo tulee, olethan valmis?
    • ► 2018 (4)
      • ► joulukuu (1)
        • Viekö robotti kohta sanat suusta?
      • ► marraskuu (1)
        • Satakieli laulaa myös suomeksi
      • ► huhtikuu (1)
        • Maailman kohtaaminen on taitolaji
      • ► tammikuu (1)
        • Pitäisikö ihmisen olla kaljurotta?
    • ▼ 2017 (8)
      • ▼ joulukuu (1)
        • Naisen logiikka
      • ▼ syyskuu (1)
        • Aikansa mahtavin sähköveturi
      • ▼ elokuu (1)
        • Tiedätkö, mitä juuri sanoit?
      • ▼ kesäkuu (1)
        • Elämä kuin hiekkaan piirretyt kuviot
      • ▼ toukokuu (4)
        • Kieli keskellä työtä
        • Murhasiko joku kirjoittamisen?
        • Kieli jota hengitämme
        • Johtaminen on identiteettien muokkaamista

    Avainsanat

    Ada Lovelace Aleksis Kivi antiikki bloggaaminen digitalisaatio ego elämismaailma globalisaatio harha historia identiteetti johtajuus Jyväskylä kaunokirjallisuus keskustelu kielenkäyttö kielnparsi kirjallisuus kirjoittaminen kokonaisuus koulutus kulttuurienvälinen kuuntelu lukeminen Lydia Koidula maailmanselitys monilukutaito More näkökulma onnellisuus projekti psykologia robotiikka romanit ryhmä sananvalinta sanonnat suomen kieli tekstityö Theseus tietotekniikka tilanne työttömyys utopia veturi

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste