Ohjelmoija-lastenkirjailija ja teoksen Hello Ruby kirjoittanut Linda Liukas on moneen kertaan todennut, että tietokoneohjelmoinnin ja koodaamisen perusta on runoudessa ja matematiikassa. Tavoitteena on monimutkaisten asioiden sanominen kauniisti ja yksinkertaisesti. Samalla Liukas on ollut huolissaan tyttöjen asemasta tietokoneiden maailmassa. Hänen näkemyksensä mukaan maailma menettää osan monipuolisuudestaan, jos ohjelmointibisnes jää vain nuorten miesten käsiin.
Nuorten naisten osuus on Metropolia Ammattikorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmissakin melko vähäinen. Näin ei välttämättä tarvitsisi olla. Olihan kaikkien aikojen ensimmäinen tietokoneohjelmoija nainen: Ada Lovelace (1815–1852).
Runous ja matematiikka yhdistyvät Ada Lovelacen elämässä ja James Essingerin elämäkerrallisessa teoksessa Adan algoritmi (Vastapaino 2016). Teoksen alaotsikko on ”Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan”. Adan isä lordi Byron oli aikansa kuuluisin runoilija. Adan intohimona puolestaan oli matematiikka.
Aikakauden tunnettu matemaatikko ja loogikko Augustus De Morgan hämmentyi Adan esittämistä matemaattisista kysymyksistä ja ongelmista jopa niin paljon, että alkoi toppuutella nuoren naisen tiedonjanoa. De Morganin mukaan Adan ”fyysiset kyvyt eivät riitä vaikeuksien edellyttämään erittäin suureen ajatusjännitykseen”. Onneksi tämä ei kuitenkaan ajatusjännitystä kaihtanut.
Alussa oli analyyttinen kone
Ada Lovelacen maine maailman ensimmäisenä koodarina perustuu hänen syvälliseen ymmärrykseensä matemaatikko ja filosofi Charles Babbagen kehittelemästä analyyttisestä koneesta. Babbage kehitteli mekaanista, reikäkortteihin perustuvaa tietojenkäsittelykonettaan vuosikausia muttei saanut sitä koskaan valmiiksi.
Ada seurasi läheltä hyvän ystävänsä tuskallista kamppailua koneen parissa ja halusi auttaa häntä viemään asiaa eteenpäin. Ada käänsi englanniksi italialaisen Luigi Federico Menabrean artikkelin Babbagen koneen ideasta ja laajensi sitä omilla merkinnöillään (Notes), joiden pohjalta käännöksestä kertyi lähes kolme kertaa alkuperäistä tekstiä laajempi. Ada kirjoittaa merkinnöissään mm. operaatioiden tieteestä, minkä on katsottu olevan kaikkien aikojen ensimmäisiä hahmotelmia erottaa tietojenkäsittelyn tiede matematiikan tieteestä.
Toisin kuin analyyttisen koneen keksijä ja kehittäjä Charles Babbage, Ada tajusi, miten konetta voitaisiin soveltaa käytäntöön. Hän ennakoi näkemyksissään arkielämän digitalisaation syntymisen, muun muassa sen, miten analyyttisen koneen ideaa voitaisiin käyttää musiikin digitalisaatioon. Adalla oli ajatus koneesta, joka osaisi käsitellä ja muistaa laskuja, algebran kaavoja ja kaikenlaisia symbolisia suhteita.
Tulevaisuutta kohti
Ada Lovelacen looginen ajattelu oli aikakautensa terävintä huippua. Hänen mielikuvituksensa pystyi visioimaan tietokoneen toimintaperiaatteen lähes sata vuotta ennen kuin ensimmäinen Harvard Mark I:ksi nimetty elektromagneettinen laite näki päivänvalon vuonna 1944. Ei siis ole ihme, että British Computer Society jakaa vuosittain Lovelace-mitalin henkilölle, joka on edistänyt merkittävästi tietokoneiden ymmärtämistä ja kehitystä.
Ada Lovelace ymmärsi Charles Babbagea paremmin, mihin tämän rakentama analyyttinen kone pystyisi. Mitä pidemmälle tietotekniikka ja tekoäly kehittyvät, sitä tärkeämpää on saada piilaaksolaisten nörttien joukkoon Adan kaltaisia ajattelijoita, näkijöitä ja tekijöitä. Ei ole hyväksi, että tulevaisuudesta puuttuu puolet…
Ei kommentteja