Hyppää pääsisaltöön
Lukemiani

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Lukemiani
Näköaloja kirjoihin, näkökulmia kirjoista
0

Naisen logiikka

Pasi Lankinen · 14.12.2017
Kuva: Sanna Nyqvist; Vastapaino

Ohjelmoija-lastenkirjailija ja teoksen Hello Ruby kirjoittanut Linda Liukas on moneen kertaan todennut, että tietokoneohjelmoinnin ja koodaamisen perusta on runoudessa ja matematiikassa. Tavoitteena on monimutkaisten asioiden sanominen kauniisti ja yksinkertaisesti. Samalla Liukas on ollut huolissaan tyttöjen asemasta tietokoneiden maailmassa. Hänen näkemyksensä mukaan maailma menettää osan monipuolisuudestaan, jos ohjelmointibisnes jää vain nuorten miesten käsiin.

Nuorten naisten osuus on Metropolia Ammattikorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmissakin melko vähäinen. Näin ei välttämättä tarvitsisi olla. Olihan kaikkien aikojen ensimmäinen tietokoneohjelmoija nainen: Ada Lovelace (1815–1852).

Runous ja matematiikka yhdistyvät Ada Lovelacen elämässä ja James Essingerin elämäkerrallisessa teoksessa Adan algoritmi (Vastapaino 2016). Teoksen alaotsikko on ”Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan”. Adan isä lordi Byron oli aikansa kuuluisin runoilija. Adan intohimona puolestaan oli matematiikka.

Aikakauden tunnettu matemaatikko ja loogikko Augustus De Morgan hämmentyi Adan esittämistä matemaattisista kysymyksistä ja ongelmista jopa niin paljon, että alkoi toppuutella nuoren naisen tiedonjanoa. De Morganin mukaan Adan ”fyysiset kyvyt eivät riitä vaikeuksien edellyttämään erittäin suureen ajatusjännitykseen”. Onneksi tämä ei kuitenkaan ajatusjännitystä kaihtanut.

Alussa oli analyyttinen kone

Ada Lovelacen maine maailman ensimmäisenä koodarina perustuu hänen syvälliseen ymmärrykseensä matemaatikko ja filosofi Charles Babbagen kehittelemästä analyyttisestä koneesta. Babbage kehitteli mekaanista, reikäkortteihin perustuvaa tietojenkäsittelykonettaan vuosikausia muttei saanut sitä koskaan valmiiksi.

Ada seurasi läheltä hyvän ystävänsä tuskallista kamppailua koneen parissa ja halusi auttaa häntä viemään asiaa eteenpäin. Ada käänsi englanniksi italialaisen Luigi Federico Menabrean artikkelin Babbagen koneen ideasta ja laajensi sitä omilla merkinnöillään (Notes), joiden pohjalta käännöksestä kertyi lähes kolme kertaa alkuperäistä tekstiä laajempi. Ada kirjoittaa merkinnöissään mm. operaatioiden tieteestä, minkä on katsottu olevan kaikkien aikojen ensimmäisiä hahmotelmia erottaa tietojenkäsittelyn tiede matematiikan tieteestä.

Toisin kuin analyyttisen koneen keksijä ja kehittäjä Charles Babbage, Ada tajusi, miten konetta voitaisiin soveltaa käytäntöön. Hän ennakoi näkemyksissään arkielämän digitalisaation syntymisen, muun muassa sen, miten analyyttisen koneen ideaa voitaisiin käyttää musiikin digitalisaatioon. Adalla oli ajatus koneesta, joka osaisi käsitellä ja muistaa laskuja, algebran kaavoja ja kaikenlaisia symbolisia suhteita.

Tulevaisuutta kohti

Ada Lovelacen looginen ajattelu oli aikakautensa terävintä huippua. Hänen mielikuvituksensa pystyi visioimaan tietokoneen toimintaperiaatteen lähes sata vuotta ennen kuin ensimmäinen Harvard Mark I:ksi nimetty elektromagneettinen laite näki päivänvalon vuonna 1944. Ei siis ole ihme, että British Computer Society jakaa vuosittain Lovelace-mitalin henkilölle, joka on edistänyt merkittävästi tietokoneiden ymmärtämistä ja kehitystä.

Ada Lovelace ymmärsi Charles Babbagea paremmin, mihin tämän rakentama analyyttinen kone pystyisi. Mitä pidemmälle tietotekniikka ja tekoäly kehittyvät, sitä tärkeämpää on saada piilaaksolaisten nörttien joukkoon Adan kaltaisia ajattelijoita, näkijöitä ja tekijöitä. Ei ole hyväksi, että tulevaisuudesta puuttuu puolet…

Ada Lovelacedigitalisaatiotietotekniikka

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Ihminen hyvässä ja pahassa
      Ihminen hyvässä ja pahassa
      17.9.2020
    • Kuuntelu, nerouden moottori
      Kuuntelu, nerouden moottori
      2.2.2022
    • Kell' onni on - ja kell' ei ole
      Kell' onni on - ja kell' ei ole
      21.3.2021

    Uusimmat jutut

    • Kuuntelu, nerouden moottori

      2.2.2022
    • Itsetunnosta elämätuntoon

      13.10.2021
    • Henkilö tutkii avaruuskarttaa.

      Ajattelun avarrusmatka

      19.5.2021

    Arkisto

    • ► 2022 (1)
      • ► helmikuu (1)
        • Kuuntelu, nerouden moottori
    • ► 2021 (3)
      • ► lokakuu (1)
        • Itsetunnosta elämätuntoon
      • ► toukokuu (1)
        • Ajattelun avarrusmatka
      • ► maaliskuu (1)
        • Kell' onni on - ja kell' ei ole
    • ► 2020 (1)
      • ► syyskuu (1)
        • Ihminen hyvässä ja pahassa
    • ► 2019 (3)
      • ► joulukuu (1)
        • Kenen ohi kuljitkaan?
      • ► lokakuu (1)
        • Hengen rinkitanssi
      • ► kesäkuu (1)
        • Runo tulee, olethan valmis?
    • ► 2018 (4)
      • ► joulukuu (1)
        • Viekö robotti kohta sanat suusta?
      • ► marraskuu (1)
        • Satakieli laulaa myös suomeksi
      • ► huhtikuu (1)
        • Maailman kohtaaminen on taitolaji
      • ► tammikuu (1)
        • Pitäisikö ihmisen olla kaljurotta?
    • ▼ 2017 (8)
      • ▼ joulukuu (1)
        • Naisen logiikka
      • ▼ syyskuu (1)
        • Aikansa mahtavin sähköveturi
      • ▼ elokuu (1)
        • Tiedätkö, mitä juuri sanoit?
      • ▼ kesäkuu (1)
        • Elämä kuin hiekkaan piirretyt kuviot
      • ▼ toukokuu (4)
        • Kieli keskellä työtä
        • Murhasiko joku kirjoittamisen?
        • Kieli jota hengitämme
        • Johtaminen on identiteettien muokkaamista

    Avainsanat

    aika Aittokoski ajattelu antiikki digitalisaatio ego elämismaailma globalisaatio harha hyvä identiteetti ihmisyys ilmastonmuutos itseohjautuvuus johtaminen kaunokirjallisuus keskustelu keskustelukulttuuri kielenkäyttö kielikuva kirjallisuus kirjoittaminen kokonaisuus koulutus Lydia Koidula maailmanselitys mielenrauha onnellisuus paha psykologia puhuminen rautatie robotiikka romanit runo runous ryhmä sanonnat suomen kieli tietotekniikka tilanne työyhteisö veturi Viro vuorovaikutus

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste