Hyppää pääsisaltöön
Lukemiani

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Lukemiani
Näköaloja kirjoihin, näkökulmia kirjoista
0

Kieli keskellä työtä

Pasi Lankinen · 31.5.2017

Työ on jatkuvassa muutoksessa, sanotaan. Yksi merkittävä työntekoon liittyvä muutos on työn kielellistyminen. Yhä useamman toimenkuvaan sisältyy varsinaisen työtehtävän lisäksi siihen liittyvän tiedon ja erilaisten tekstien tuottaminen. Samalla työtehtävissä ollaan aikaisempaa useammin tekemisissä vieraiden kielten ja eri kieltä puhuvien ihmisten kanssa. Kieli ja kielitaito alkavat olla keskeinen osa kenen tahansa arkea.

Marjut Johanssonin, Pirkko Nuolijärven ja Riitta Pyykön toimittama Kieli työssä (SKS 2011) valaisee kielellistymisen syitä ja eri ilmenemismuotoja. Teos sisältää yhdeksän artikkelia, jotka käsittelevät aihetta jonkin verran eri näkökulmasta ja siten toisiaan täydentäen.

Digi ja sote

Yksi syy työn kielellistymiseen on niin sanottu digitalisaatio, joka kaiken muun lisäksi on tuonut useita sähköisiä keinoja dokumentoinnin helpottamiseksi. Valmiit lomake- ja asiakirjapohjat ja yhä automaattisemmat tekstinkäsittelyohjelmat ohjaavat tietojen syöttämisestä ja tekstien laatimista. Samalla kun ne avustavat kirjoittamisessa, ne myös lisäävät kirjoittamista. Tietoyhteiskuntaa voisikin luonnehtia jonkinlaiseksi autonomiseksi tekstigeneraattoriksi, jonka mielekkyyttä voi arvioida kysymyksellä, laaditaanko tekstejä digitaalisia raportointijärjestelmiä vai lukijoita varten. Uhkana on lukemattomien raporttien kierre.

Lukemattomien tekstien uhka konkretisoituu Ulla Tiililän artikkelissa Sanoilla lavastettu virasto. Sosiaali- ja hoiva-alalla vanhastaan kasvokkaisissa kohtaamisissa ydintyötään tekevät asiantuntijat joutuvat kirjaamaan ja dokumentoimaan käymiään keskusteluja ja niiden tuloksia. Näyttää kuitenkin siltä, ettei työnantaja koe tekstityötä varsinaiseksi työksi. Vaikka dokumentointi kuormittaa merkittävästi sosiaali- ja hoiva-alan työtä ja vie yhä enemmän aikaa, siihen ei ole annettu tarpeeksi resursseja. Ei ole ihme, että tekstitaakkansa alle nääntyvät työntekijät kokevat kirjoittamisen vievän turhaan aikaa ”oikealta työltä”.

Työn kielellistymistä ja tekstityön merkitystä ei ilmeisesti ole vielä oivallettu työpaikoilla oikealla tavalla. Vaikuttaa myös siltä, että tuleva sote-uudistus hankaloittaa tilannetta entisestään. Sen valinnanvapautta koskevat prosessit rakentuvat pitkälti erilaisten tekstien laatimiseen (ilmoituksia, hakemuksia, päätöksiä, maksusitoumuksia, arviointeja, toimenpiteiden määrittelyjä). Jos yksittäiset tekstit ovat vaikeaselkoisia ja luotaantyöntäviä, kansalaisten mahdollisuus seurata ja ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää vähenee olennaisesti. Jotain olisi tehtävä – ainakin se, että tekstityö resursoitaisiin osaksi sosiaali- ja terveysalan ydintyötä ja tekijöille annettaisiin oppia kunnollisten tekstien työstämiseen.

Monikielinen työ

Toinen keskeinen syy työn kielellistymiseen on globalisaatio. Ihmiset työskentelevät yhä useammin monikielisissä työyhteisöissä, jotka toimivat maapallon joka kolkalla. Yhä useampi viestii työssään muulla kuin omalla äidinkielellään. Käytettävän kielen valintaan liittyy myös vallankäytön ulottuvuuksia.

Eero Vaara, Janne Tienari, Rebecca Piekkari ja Risto Säntti tarkastelevat yritysten kielipolitiikkaan liittyviä valtasuhteita artikkelissaan Kieli ja valta fuusioituvassa ylikansallisessa yrityksessä. Heidän mukaansa kielitaidon voi nähdä organisaation kommunikaatiossa joko työtekijän asemaa vahventavana tai heikentävänä voimavarana sen mukaan, valitaanko yrityksen työkieleksi työntekijän äidinkieli vai jokin vieras kieli. Siksi on tarkkaan mietittävä, minkälainen kielipolitiikka työyhteisöön valitaan ja millä perusteella. Kielen valinta vaikuttaa monella tavalla koko yrityksen toimintaan – ja sitä kautta työyhteisön menestykseen.

Työn kielellistymistä ei voi sivuuttaa olankohautuksella ja itsestäänselvyytenä työyhteisöjen arjessa vaan se tulisi ottaa työpaikoilla vakavasti puheeksi. Kieli työssä tarjoaa hyvän apuneuvon työn kielellistymisen kielellistämiseksi.

digitalisaatioglobalisaatiokielenkäyttötekstityö

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Itsetunnosta elämätuntoon
      Itsetunnosta elämätuntoon
      13.10.2021
    • Ihminen hyvässä ja pahassa
      Ihminen hyvässä ja pahassa
      17.9.2020
    • Kell' onni on - ja kell' ei ole
      Kell' onni on - ja kell' ei ole
      21.3.2021

    Uusimmat jutut

    • Kuuntelu, nerouden moottori

      2.2.2022
    • Itsetunnosta elämätuntoon

      13.10.2021
    • Henkilö tutkii avaruuskarttaa.

      Ajattelun avarrusmatka

      19.5.2021

    Arkisto

    • ► 2022 (1)
      • ► helmikuu (1)
        • Kuuntelu, nerouden moottori
    • ► 2021 (3)
      • ► lokakuu (1)
        • Itsetunnosta elämätuntoon
      • ► toukokuu (1)
        • Ajattelun avarrusmatka
      • ► maaliskuu (1)
        • Kell' onni on - ja kell' ei ole
    • ► 2020 (1)
      • ► syyskuu (1)
        • Ihminen hyvässä ja pahassa
    • ► 2019 (3)
      • ► joulukuu (1)
        • Kenen ohi kuljitkaan?
      • ► lokakuu (1)
        • Hengen rinkitanssi
      • ► kesäkuu (1)
        • Runo tulee, olethan valmis?
    • ► 2018 (4)
      • ► joulukuu (1)
        • Viekö robotti kohta sanat suusta?
      • ► marraskuu (1)
        • Satakieli laulaa myös suomeksi
      • ► huhtikuu (1)
        • Maailman kohtaaminen on taitolaji
      • ► tammikuu (1)
        • Pitäisikö ihmisen olla kaljurotta?
    • ▼ 2017 (8)
      • ▼ joulukuu (1)
        • Naisen logiikka
      • ▼ syyskuu (1)
        • Aikansa mahtavin sähköveturi
      • ▼ elokuu (1)
        • Tiedätkö, mitä juuri sanoit?
      • ▼ kesäkuu (1)
        • Elämä kuin hiekkaan piirretyt kuviot
      • ▼ toukokuu (4)
        • Kieli keskellä työtä
        • Murhasiko joku kirjoittamisen?
        • Kieli jota hengitämme
        • Johtaminen on identiteettien muokkaamista

    Avainsanat

    Ada Lovelace aika Aleksis Kivi antiikki bloggaaminen digitalisaatio ego elämismaailma globalisaatio harha historia hyvä ilmastonmuutos johtajuus Jyväskylä keskustelukulttuuri kielenkäyttö kielnparsi kirjallisuus kirjoittaminen kokonaisuus koulutus kulttuurienvälinen kuuntelu lukeminen maailmanselitys monilukutaito More näkökulma onnellisuus projekti robotiikka romanit runo ryhmä sananvalinta sanonnat suomen kieli tekstityö Theseus tietotekniikka työttömyys työyhteisö utopia vuorovaikutus

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste