Työ on jatkuvassa muutoksessa, sanotaan. Yksi merkittävä työntekoon liittyvä muutos on työn kielellistyminen. Yhä useamman toimenkuvaan sisältyy varsinaisen työtehtävän lisäksi siihen liittyvän tiedon ja erilaisten tekstien tuottaminen. Samalla työtehtävissä ollaan aikaisempaa useammin tekemisissä vieraiden kielten ja eri kieltä puhuvien ihmisten kanssa. Kieli ja kielitaito alkavat olla keskeinen osa kenen tahansa arkea.
Marjut Johanssonin, Pirkko Nuolijärven ja Riitta Pyykön toimittama Kieli työssä (SKS 2011) valaisee kielellistymisen syitä ja eri ilmenemismuotoja. Teos sisältää yhdeksän artikkelia, jotka käsittelevät aihetta jonkin verran eri näkökulmasta ja siten toisiaan täydentäen.
Digi ja sote
Yksi syy työn kielellistymiseen on niin sanottu digitalisaatio, joka kaiken muun lisäksi on tuonut useita sähköisiä keinoja dokumentoinnin helpottamiseksi. Valmiit lomake- ja asiakirjapohjat ja yhä automaattisemmat tekstinkäsittelyohjelmat ohjaavat tietojen syöttämisestä ja tekstien laatimista. Samalla kun ne avustavat kirjoittamisessa, ne myös lisäävät kirjoittamista. Tietoyhteiskuntaa voisikin luonnehtia jonkinlaiseksi autonomiseksi tekstigeneraattoriksi, jonka mielekkyyttä voi arvioida kysymyksellä, laaditaanko tekstejä digitaalisia raportointijärjestelmiä vai lukijoita varten. Uhkana on lukemattomien raporttien kierre.
Lukemattomien tekstien uhka konkretisoituu Ulla Tiililän artikkelissa Sanoilla lavastettu virasto. Sosiaali- ja hoiva-alalla vanhastaan kasvokkaisissa kohtaamisissa ydintyötään tekevät asiantuntijat joutuvat kirjaamaan ja dokumentoimaan käymiään keskusteluja ja niiden tuloksia. Näyttää kuitenkin siltä, ettei työnantaja koe tekstityötä varsinaiseksi työksi. Vaikka dokumentointi kuormittaa merkittävästi sosiaali- ja hoiva-alan työtä ja vie yhä enemmän aikaa, siihen ei ole annettu tarpeeksi resursseja. Ei ole ihme, että tekstitaakkansa alle nääntyvät työntekijät kokevat kirjoittamisen vievän turhaan aikaa ”oikealta työltä”.
Työn kielellistymistä ja tekstityön merkitystä ei ilmeisesti ole vielä oivallettu työpaikoilla oikealla tavalla. Vaikuttaa myös siltä, että tuleva sote-uudistus hankaloittaa tilannetta entisestään. Sen valinnanvapautta koskevat prosessit rakentuvat pitkälti erilaisten tekstien laatimiseen (ilmoituksia, hakemuksia, päätöksiä, maksusitoumuksia, arviointeja, toimenpiteiden määrittelyjä). Jos yksittäiset tekstit ovat vaikeaselkoisia ja luotaantyöntäviä, kansalaisten mahdollisuus seurata ja ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää vähenee olennaisesti. Jotain olisi tehtävä – ainakin se, että tekstityö resursoitaisiin osaksi sosiaali- ja terveysalan ydintyötä ja tekijöille annettaisiin oppia kunnollisten tekstien työstämiseen.
Monikielinen työ
Toinen keskeinen syy työn kielellistymiseen on globalisaatio. Ihmiset työskentelevät yhä useammin monikielisissä työyhteisöissä, jotka toimivat maapallon joka kolkalla. Yhä useampi viestii työssään muulla kuin omalla äidinkielellään. Käytettävän kielen valintaan liittyy myös vallankäytön ulottuvuuksia.
Eero Vaara, Janne Tienari, Rebecca Piekkari ja Risto Säntti tarkastelevat yritysten kielipolitiikkaan liittyviä valtasuhteita artikkelissaan Kieli ja valta fuusioituvassa ylikansallisessa yrityksessä. Heidän mukaansa kielitaidon voi nähdä organisaation kommunikaatiossa joko työtekijän asemaa vahventavana tai heikentävänä voimavarana sen mukaan, valitaanko yrityksen työkieleksi työntekijän äidinkieli vai jokin vieras kieli. Siksi on tarkkaan mietittävä, minkälainen kielipolitiikka työyhteisöön valitaan ja millä perusteella. Kielen valinta vaikuttaa monella tavalla koko yrityksen toimintaan – ja sitä kautta työyhteisön menestykseen.
Työn kielellistymistä ei voi sivuuttaa olankohautuksella ja itsestäänselvyytenä työyhteisöjen arjessa vaan se tulisi ottaa työpaikoilla vakavasti puheeksi. Kieli työssä tarjoaa hyvän apuneuvon työn kielellistymisen kielellistämiseksi.
Ei kommentteja