Hyppää pääsisaltöön
Lukemiani

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Lukemiani
Näköaloja kirjoihin, näkökulmia kirjoista
0

Satakieli laulaa myös suomeksi

Pasi Lankinen · 14.11.2018

Suomen kielen lautakunnan kannanotto (26.10.2018) herätti paljon huomiota eri medioissa. Siinä lautakunta edellyttää valtiovallan ryhtyvän pikaisesti toimiin kansallisen kielipoliittisen ohjelman laatimiseksi. Kannanotto päätyy kohtalokkaisiin painotuksiin: ”Olemme lähellä tilannetta, jossa on konkreettisesti tehtävä päätös siitä, haluammeko edelleen pitää kiinni äidinkielestämme vai olemmeko valmiit luopumaan siitä toisen kielen hyväksi – ensin vain joillakin elämän osa-alueilla mutta vähitellen yhä kattavammin.”

Kannanottoon saa perspektiiviä, jos vertaa sen lopunajan tunnelmia kansalliseen aamunkoittoon – tilanteeseen, jossa äidinkieli vasta alkaa nousta inhimillisen identiteetin tunnusmerkiksi vieraan vaikutuksen alta. Aiheeseen saa tuntumaa, kun ottaa luettavakseen virolaisen Lydia Koidulan (1843–1886) vastikään ilmestyneen suomennosvalikoiman Sillalla soi satakieli. Lydia Koidulan runoja suomeksi (NyNorden 2018).

Lydia Koidula (alkujaan Lydia Emilie Florentine Jannsen) on yksi Viron alkutaipaleen merkittävimmistä runoilijoista. Suomessa tunnetuin Koidulan runo on Hilja Haahdin 1900-luvun alkupuolella suomentama Äidin sydän (Emasüda), joka on jo vuosikymmeniä ollut erilaisten runoantologioiden ja äitienpäivälauluvihkojen vakioaineistoa. Saara Aallon taannoista lauluversiota on marraskuun 2018 alkuun mennessä katsottu Youtubessa yli 175 000 kertaa.

Runon mahti

”Koidulan tuotannosta alkaa kansallisessa muistissa tunnistettava vironkielinen runous”, kirjoittaa Sirje Olesk artikkelissaan suomennosvalikoiman lopussa. Oppikirjat ja laulujuhlat ovat pitäneet jotkin Koidulan runoista elinvoimaisina kautta aikain, varsinkin laulu Mu isamaa on minu arm on erityinen kaikille virolaisille. Toimittaja C. J. Jakobsonin arvio vuodelta 1867 on profeetallinen: ”Todella, tuokoon tuleva aika, mitä tuokoon, kuuluisia runoja ja runoilijoita, Emajoen Satakielen laulut tulevat aina helisemään niitten rinnalla ja elämään yhtä kauan kuin viron kielikin”. Koidulan lempinimi tulee Tarton läpi virtaavan joen mukaan.

Lydia Koidula ei itse ehtinyt kokea runoissaan kuvittelemansa isänmaan itsenäistymistä vuonna 1918, mutta hänen merkityksensä heräävän kansallistunnon ja viron kielen kehityksen kannalta oli merkittävä. Hänen aikanaan ja osin hänen innoituksestaan alkoi viron kielen matka sanomalehdistön, koulutuksen ja tieteen kieleksi – niin kuin samoihin aikoihin tapahtui suomen kielelle Suomenlahden pohjoispuolella.

Sillalla soi satakieli on kirjan tekoon osallistuneiden kuudentoista suomentajan lahja satavuotiaalle Virolle. Onneksi olkoon! Samalla valikoima on lahja satayksivuotiaalle Suomelle; sen verran läheisenä runoilijana Lydia Koidulaa voi pitää. Käsite Suomen silta, suomalais-virolaisen (tai virolais-suomalaisen) yhteistyön ja yhteisyyden unelma ja ylistys on peräisin hänen samannimisestä neljän runon sikermästään vuodelta 1881.

Saa nähdä, jatketaanko Suomen siltaa joskus tunnelissa – ja näkyykö silloin yhä valoa sen molemmissa päissä.

Lydia Koidularunosuomen kieliViro

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Itsetunnosta elämätuntoon
      Itsetunnosta elämätuntoon
      13.10.2021
    • Kuuntelu, nerouden moottori
      Kuuntelu, nerouden moottori
      2.2.2022
    • Kell' onni on - ja kell' ei ole
      Kell' onni on - ja kell' ei ole
      21.3.2021

    Uusimmat jutut

    • Kuuntelu, nerouden moottori

      2.2.2022
    • Itsetunnosta elämätuntoon

      13.10.2021
    • Henkilö tutkii avaruuskarttaa.

      Ajattelun avarrusmatka

      19.5.2021

    Arkisto

    • ► 2022 (1)
      • ► helmikuu (1)
        • Kuuntelu, nerouden moottori
    • ► 2021 (3)
      • ► lokakuu (1)
        • Itsetunnosta elämätuntoon
      • ► toukokuu (1)
        • Ajattelun avarrusmatka
      • ► maaliskuu (1)
        • Kell' onni on - ja kell' ei ole
    • ► 2020 (1)
      • ► syyskuu (1)
        • Ihminen hyvässä ja pahassa
    • ► 2019 (3)
      • ► joulukuu (1)
        • Kenen ohi kuljitkaan?
      • ► lokakuu (1)
        • Hengen rinkitanssi
      • ► kesäkuu (1)
        • Runo tulee, olethan valmis?
    • ▼ 2018 (4)
      • ▼ joulukuu (1)
        • Viekö robotti kohta sanat suusta?
      • ▼ marraskuu (1)
        • Satakieli laulaa myös suomeksi
      • ▼ huhtikuu (1)
        • Maailman kohtaaminen on taitolaji
      • ▼ tammikuu (1)
        • Pitäisikö ihmisen olla kaljurotta?
    • ► 2017 (8)
      • ► joulukuu (1)
        • Naisen logiikka
      • ► syyskuu (1)
        • Aikansa mahtavin sähköveturi
      • ► elokuu (1)
        • Tiedätkö, mitä juuri sanoit?
      • ► kesäkuu (1)
        • Elämä kuin hiekkaan piirretyt kuviot
      • ► toukokuu (4)
        • Kieli keskellä työtä
        • Murhasiko joku kirjoittamisen?
        • Kieli jota hengitämme
        • Johtaminen on identiteettien muokkaamista

    Avainsanat

    aika Aittokoski ajattelu antiikki digitalisaatio ego elämismaailma globalisaatio harha hyvä identiteetti ihmisyys ilmastonmuutos itseohjautuvuus johtaminen kaunokirjallisuus keskustelu keskustelukulttuuri kielenkäyttö kielikuva kirjallisuus kirjoittaminen kokonaisuus koulutus Lydia Koidula maailmanselitys mielenrauha onnellisuus paha psykologia puhuminen rautatie robotiikka romanit runo runous ryhmä sanonnat suomen kieli tietotekniikka tilanne työyhteisö veturi Viro vuorovaikutus

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste