Tekijä: Milla Åman Kyyrö
Asiantuntijatiimin ohjaaminen muutoksen jälkeen
Organisaatiot ovat jatkuvassa muutoksessa, ja välillä monta muutosta toteutuu yhdellä kerralla. Miten itse itseään johtavan eli itseohjautuvan asiantuntijatiimin toimintaa voisi kehittää organisaatiomuutoksen jälkeen? Organisaatioiden muutos on osa tarpeellista sopeutumista toimintaympäristöjen muutoksiin. Se on normaalia kehityskulkua, vaikka juuri muutoshetkellä korostuu sen haasteellisuus. Toisaalta muutostilanteissa on tarve rakentaa yhteistä tahtotilaa, mutta usein muutosta ohjataan organisaation ylimmän johdon tasolta. Organisaatiomuutoksissa moni pienempi riviasiantuntijan tärkeä näkemys jää helposti suuremman kokonaisuuden jalkoihin. Muutokset eivät koskaan vastaa täydellisesti kaikkien organisaatiossa toimivien ihmisten toiveita ja odotuksia. Uudessa tilanteessa merkityksellisyyden kokemuksien syntymiseen tarvitaan ihmisen uskomatonta kykyä sopeutua uuteen. Muutostilanteiden jälkeen vallitsee hetkellinen hämmennys. Organisaation perustehtävä ja asiantuntijana työskentelyn tavoitteet eivät ole välttämättä kadonneet minnekään, mutta muutokset voivat tuntua pitkäänkin. Uuteen sopeutumiselle on annettava aikaa etenkin, jos lähityöyhteisö eli tiimi vaihtuu tai tehtävänkuva muuttuu. Pienempikin muutos voi rikkoa totuttuja rutiineja. Tiimin toimintakulttuuri muodostuu toimijoidensa näköiseksi Jokaiseen itseohjautuvaan asiantuntijatiimiin muodostuu ajan myötä toimintakulttuuria, jossa organisaation virallinen strategia ja kvartaalitavoitteet sekoittuvat päivittäisiin tehtäviin, kommunikaatioon ja yksilöiden välisiin henkilösuhteisiin. Toimintakulttuurin voi antaa muodostua ja elää omaa elämäänsä, tai sitä voi yrittää ohjata hienovaraisesti ja jalostaa tietoisesti. Muutosten aikana ja niiden jälkeen toimintakulttuuriin voi syntyä epämääräistä vastarintaa ja tyytymättömyyttä. Se voi olla oire, jolla ihmiset reagoivat pettymyksiin, joita muutokset ovat tuoneet. Mitä suuremmat odotukset, sitä suurempi riski on pettyä, jos muutos onkin jotain muuta kuin odotettiin. Siitä ei päästä itsekseen yli, vaan se on purettava käsiteltäväksi pienempinä palasina. Luottamuksellinen ja arvostava ilmapiiri mahdollistaa niin avoimen keskustelun ja yhteisen ongelmanratkaisun kuin uskalluksen rakentavan kritiikin esittämiselle. Olen toiminut vuoden 2024 alusta alkaen lähiesihenkilönä uudessa, hankeviestinnän ja julkaisutoiminnan palvelutiimissä, jonka jäsenet ovat itseohjautuvia asiantuntijoita. Tiimimme muodostettiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintojen uudelleenorganisoimisen myötä. Toiminnan käynnistysvuosi on sujunut subjektiivisesti arvioituna yllättävän hyvin. Suurin kiitos siitä kohdistuu tiimin jäsenille, jotka kantavat vastuun oman tehtävänsä suorittamisen lisäksi osaamisensa ylläpitämisestä ja erilaisten kehittämistarpeiden tunnistamisesta. Organisaatiomuutoksen jälkeen tärkeintä on ollut selkeyttää tilanne ja tulkita yhdessä, mikä on uutta ja miten se vaikuttaa yksilöön sekä ryhmään. Olen esihenkilönä palveluammatissa, ja menestyäkseni tehtävässäni minun on tunnettava itseni ja ajattelumallini, sillä ne vaikuttavat toimintatapaani ja päätöksiini pintaa syvemmällä. Tiiminvetäjän tärkein tehtävä voi olla tiimin ohjaaminen yhteisesti määriteltyjä tavoitteita kohti. Joskus tämä voi vaatia erilaisten käytännön kysymysten selvittämistä. Useimmiten se kuitenkin on pysähtymistä hetkeen, ryhmän yhteisen edun ajattelemista tai yksilön kuuntelemista ja kohtaamista. Ilman säännöllistä vuorovaikutusta tiiminjäsenten kesken on vaikea löytää yhteisiä näkemyksiä pienempään tai isompaan asiaan. Tiimin jäsenten tuominen yhteen on itsenäisesti toimiville asiantuntijoillekin tärkeää. Samalla kun yhdessä kehitämme konkreettisesti palvelujamme tai prosessejamme, syntyy aina vertaisten välistä keskustelua, joka voi johtaa uusiin oivalluksiin. Tärkeää on, että asiantuntijan työpäivistä löytyy merkityksellisyyttä muutoksienkin jälkeen. Jaettu johtajuus tulevaisuuden asiantuntijatiimeissä Asiantuntijatiimillä voi olla isomman muutoksen jälkeen tavoitteet hukassa tai motivaatio kadoksissa, mikäli jälkitilanteita ei olla ohjattu riittävästi. On voitu unohtaa jättää aikaa muutoksen yhteisten merkitysten löytämiselle. Kollegat saattavat tulkita asioita keskenään eri tavoin. Johtamisvastuun uusien tiimien kehittymisestä voi ottaa virallinen johtaja tai asiantuntijoiden joukosta nouseva epävirallinen johtaja, johon muut asiantuntijat luottavat. Johtaja ei ole vain organisaation hierarkiassa sijaitseva vastuurooli, vaan toimija, jonka tehtävänä on luoda puitteet asiantuntijatiimien kukoistukselle. Itseohjautuvien asiantuntijatiimien voimavara on yhteisesti jaettu ymmärrys tulevaisuuden tavoitteista, johon kuuluu myös käsitys oman työn merkityksestä ja arvosta. Työtä tekemällä edistetään yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Jokaisen tiimissä työskentelevän asiantuntijan työnkuva voi olla erilainen, mutta yhdessä nämä tehtävät muodostavat toimivan kokonaisuuden, joka on edistää tavoitteiden saavuttamista. Jokainen yksittäinen tehtävä ei nostata tekijässään välttämättä suurta intohimoa, mutta suorittaminen voi olla välttämätöntä, jotta laajempi kokonaisuus etenee. Asiantuntija tietää tämän, eikä lannistu rutiinitehtävistäkään. Hyvä organisaation strategia ei ole ympäripyöreä tai liian jäykkä, vaan sitä on mahdollista soveltaa erilaisten tiimien kohdalla eri tavoin painottaen. Johtajuuden mallit ja käytännöt ovat nekin jatkuvassa muutoksessa, ja käsitys johtajuudesta on moniulotteinen. Ehkäpä tulevaisuudessa johtajuus nähdään luontevammin tiimien yhteisenä prosessina, johon jokainen tiimin jäsen osallistuu tuomalla näkemyksensä ja osaamisensa päätöksentekoon mukaan. Yksi johtajaksi nimetty voi olla virallisesti vastuussa tehdyistä päätöksistä, mutta tiimin jokaisen jäsenen sitoutumista tarvitaan yhteisiin päätöksiin ja tavoitteisiin. Kirjoittaja Milla Åman Kyyrö on viestinnän asiantuntija ja työskennellyt Metropoliassa vuodesta 2006. Hän on erikoistunut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden viestintään. Tikissä-blogin päätoimittajana hän aloitti vuonna 2018. Hän toimii hankeviestintä- ja julkaisupalvelut -tiimin esihenkilönä. Koulutukseltaan Milla on Master of Media Management (MA) ja kulttuurituottaja (YAMK). Kirjallisuus Schein, E. Organizational Culture and Leadership. John Wiley Sons Inc (2017).
Viestintää pintaa syvemmältä
Kun viestejä tulvii kaikkialta, voi olla vaikea erottua joukosta. Yleisöä kiinnostaa, mitä hyötyä viestitystä asiasta on heille. Yksi vaikuttava tapa toteuttaa viestintää on johdonmukainen toisto. Toinen keino on vaikuttaa ihmisten tunteisiin. Yleisö kiinnostuu tarinoista, jotka tuntuvat samaistuttavilta. Tunteiden lisäksi yleisöjen arvot ja asenteet vaikuttavat asioihin suhtautumiseen. Siksi nämä seikat tulisi huomioida viestinnän suunnittelussa ja toteuttamisessa. Asenteita ja mielipiteitä voi mitata monin tavoin Erilaisilla kyselyillä voidaan selvittää, mitä mieltä yleisö on eri asioista. Esimerkiksi voidaan tutkia, minkälaisia asenteita ja mielipiteitä eri ikäryhmillä tai eri kaupungeissa asuvilla on jostain asiasta. Tällaisissa kyselyissä on usein vaihtoehtona vastata kolmesta viiteen jakautuvalla skaalalla. Myönteinen näkökulma: kannattaa tai suhtautuu myönteisesti asiaan Neutraali näkökulma: asia ei hetkauta kumpaankaan äärilaitaan tai ei ole muodostanut mielipidettä Kielteinen näkökulma: vastustaa tai suhtautuu kielteisesti asiaan Tämänkaltaiset kyselyt antavat pintapuolisen käsityksen, mitä mieltä asiasta ollaan. Niistä voidaan tehdä jonkinlaisia johtopäätöksiä, mutta ne ovat yksinkertaisia ja nopeita vastatakseen pinnan alla kyteviin tekijöihin kuten arvoihin, asenteisiin, uskomuksiin ja oletuksiin. Hankkeiden kohderyhmille tarvitaan täsmäviestintää Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) parissa toteutetaan satoja hankkeita vuosittain. Näissä hankkeissa on aina ennalta ja usein hyvin tarkastikin määriteltyjä kohderyhmiä, joille halutaan viestiä hankkeessa toteutettavista asioista. Kohderyhmien tuntemus on hankeviestinnän onnistumisen kannalta oleellista. Kohderyhmien tavoittamiseksi ja viestinnän suunnittelemiseksi tarvitaan taustatutkimusta. On selvitettävä, mitä kautta yleisön parhaiten tavoittaa ja minkälainen viestintä mihinkin kohderyhmään puree. Kohderyhmäviestinnälle voidaan valita jokin tietty viestintätapa, mutta kohderyhmän sisällä on erilaisia yksilöitä. Samat keinot eivät välttämättä tavoita koko kohderyhmää. Uutiskirjeet ja sosiaalinen media ovat yleisiä keinoja, henkilökohtainen yhteydenotto perinteisellä kirjeellä tai puhelimitse on harvinaisempaa. Mikä tahansa keino voi joko ilahduttaa tai vieraannuttaa, henkilökohtaisista mieltymyksistä riippuen. Ennen viestinnällisten ratkaisujen päättämistä hanketoimijoiden kannattaa tarkastella asiaa monelta kantilta. Hyvä keino on tavoitella kohderyhmään kuuluvia yksilöitä ja kysyä, minkälainen viestintä vaikuttaa heihin. Tuotetaanko tärkeät viestittävät asiat videolle, tehdäänkö podcast, sarjakuva vai opaskirjanen? Kuinka usein viestitään? Minkälainen äänensävy puhuttelee parhaiten? Miten aiheesta saisi kiinnostavamman? Kohdataanko ihminen ruudun läpi vai kasvokkain Hankkeiden toiminnassa viestitään monissa kanavissa ja monin tavoin. Digitaalinen massoille suunnattu viestintä jää aina hieman etäisemmäksi, mutta kohdennettu digiviestintä voi toimia tehokkaastikin. Teksti, kuva ja ääni yhdessä voivat luoda vaikuttavaa viestintää verkossa tai kuvituksilla saada aikaan vaikutus painotuotteissa. Hankkeet toteuttavat usein myös yleisölle suunnattuja tapahtumia, koulutuksia ja pilotteja, joissa päästään keskustelemaan ihmisten kanssa kasvokkain. Näissä hetkissä korostuu puhuttu viestintä, jossa sanat täydentyvät niiden väleihin jäävillä tauoilla, äänenpainoilla ja kehonkielellä. Ihminen harvemmin on yhtä kärkäs ollessaan kasvokkain muiden ihmisten kanssa kuin mitä hän voi olla anonyymisti verkon yli viestiessään. Kirjallisen viestinnän eli tekstiin ja sen tulkintaan pohjautuvan väärinkäsityksen korjaaminen verkossa on myös huomattavasti hankalampaa kuin kosketusetäisyydellä. Viestintää voi muokata kohdeyleisön asenteiden pohjalta Hankkeiden viestintää tehdään usein myönteisten mielikuvien herättämiseksi. Hankkeen aihepiiristä halutaan viestiä asiantuntevasti ja lisätä tietoisuutta. Hanketyön aiheet voivat olla myös rankkoja tai yhteiskunnallisesti polarisoituneita. Esimerkkejä tällaisista aiheista ovat lapsen saattohoito, maahanmuuttajien kotouttaminen tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten tukeminen taiteen avulla. Kaikkia näitä teemoja on käsitelty Metropolian hanketoiminnassa vuosien varrella. Hankkeen aihepiiriin suhtaudutaan yleensä myönteisesti, jos se on entuudestaan tuttu tai koska se on lähellä omaa arvomaailmaa. Neutraalisti suhtautuva ei ehkä halua valita puolta tai ei vain ole tunnistanut, onko aihepiirissä jotain oman arvomaailman mukaista tai vastaista. Kielteisesti suhtautuva voi kokea, että hankkeessa ollaan kehittämässä asiaa, joka on oman arvomaailman vastaista, joka vaikuttaa turhalta tai tuntuu typerältä. Miten voisi huomioida hankkeen aiheeseen eri tavoin asennoitumista viestinnällisesti? Vaikka yleinen hankeviestintä hankkeen verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa on tosiasioihin pohjautuvaa asiantuntijatiedon jakamista, voisi sen rinnalle määritellä, millä kärjillä viestitään eri tavoin suhtautuville täsmäkohderyhmille. Myönteisesti suhtautuville: asenteen vahvistaminen kiittämällä ja kannustamalla sekä kutsumalla mukaan. Uusimman tiedon jakaminen voi tukea myönteisten käsitysten ylläpitämisessä. Neutraalisti tai epäröiden suhtautuville: viestinnässä voi aina tarjota lisää tietoa aiheesta, jolloin sen merkitys avautuu. Tämä on avuksi heillekin, jotka eivät ole muodostaneet mitään mielipidettä. Kielteisesti suhtautuville: on rehellistä tuoda asiaan liittyviä kielteisiäkin seikkoja esiin. Tietoisuuden ja tiedon lisääminen on erityisen tärkeää, jos kielteisyys pohjautuu aiemmin saatuun misinformaatioon. Viestinnällä voi vahvistaa tai heikentää yleisön luottamusta Hankkeen aihepiiriin myönteisesti suhtautuva lähtee helpommin hankkeen toimintaan mukaan. Sitä tukee se, että asia on oman arvomaailman mukainen eli tuntuu tärkeältä ja omalta. Viestinnällisesti tätä tunnetta kannattaa vahvistaa. Mukaan kutsuminen hankkeen toimintaan, asian edistämiseksi, voi vahvistaa käsitystä oman toimijuuden merkityksestä ja omien arvojen oikeellisuudesta. Hankkeen toiminnassa saatu myönteinen osallisuuden kokemus vahvistaa käsitystä siitä, että hanke tekee hyviä asioita. Kielteinen kokemus voi saada ottamaan takapakkia ja siirtymään neutraaliin tai kielteiseen asenteeseen hanketta – ei välttämättä sen aihetta – kohtaan. Viestinnän kolme vaihetta myönteisesti suhtautuville: Tiedotus. ”Tämä on todella tärkeä asia. Näin asiaan liittyvän ongelman ratkaiseminen vaikuttaa sinuun, meihin, maailmaan ja tulevaisuuteen.” Tavoitteena on herättää kiinnostusta ja innostusta sekä antaa uutta tietoa tärkeästä aiheesta. Kutsu toimintaan. ”Tule mukaan! Näin pystyt vaikuttamaan asian edistämiseen, ja halutessasi näin voit tulla mukaan ratkaisemaan asiaa.” Tavoitteena on toimijuuden aktivoiminen, osallisuuden ja aikaansaamisen herättäminen, luottamuksen luominen. Onnistunut viestintä voi tuottaa osallistumisen tarpeellisuuden ja kannustavuuden tuntemuksia. Jatkotoimenpiteet. ”Kiitos, että olet ollut mukana! Olet tärkeä osa joukkoa, joka haluaa olla ratkaisemassa asiaa. Näin voit vaikuttaa jatkossa asian edistämiseen.” Viestinnässä voi korostua onnistumisen kokemusten herättäminen, osallisuuden vahvistaminen ja vaikuttavuuden kokemus. Samalla voi vahvistua tunne asian ja toiminnan merkityksellisyydestä. Hankkeen aihepiiriin neutraalisti suhtautuvilla voi olla epävarmuutta, miten asia koskettaa omaa elämää. Voi olla myös haluttomuutta valita puolia. Tähän voi olla vaikea vaikuttaa, jos neutraalisti suhtautuva tahtoo olla passiivinen. Kiinnostusta aiheesta voi herättää tuomalla esiin konkreettisia esimerkkejä ja pitäytymällä muutoin tiedon jakamisessa, jolloin ainakaan tiedon puute ei enää tuota epävarmuutta. Neutraalikin asenne voi pysyä ennallaan tai kääntyä myönteiseen tai kielteiseen päin, jopa täysin ennakoimattomista syistä johtuen. Viestinnän kolme vaihetta epäröiden suhtautuville: Tiedotus. ”Tämä on tärkeä asia. Saatavilla olevan tiedon perusteella olemme tunnistaneet asiassa haasteita ja mahdollisuuksia, jotka voivat koskettaa myös sinua. Olemme koonneet lisätietoa ja konkreettisia esimerkkejä, toivottavasti tästä on sinulle hyötyä.” Kokemus myönteisten ja kielteisten puolien esittämisestä ja asian konkretisointi esimerkein antaa mahdollisuuden pohtia asiaa rauhassa. Kutsu toimintaan. ”Olet tervetullut kysymään lisää asian vaikutuksista omaan tilanteeseesi.” Tietopohjainen viesti ei ärsytä, muttei välttämättä myöskään epäröijässä intohimoista aktiiviosallistujaa. Jatkotoimenpiteet. Aluksi välinpitämätön voi aktivoitua pohdiskelemaan asiaa. Parhaimmillaan saattaa syttyä oivallus, että asialla voi olla jotain merkitystä omaan elämään. Tällöin epäröijä voi jopa hakeutua oma-aloitteisesti toiminnan pariin. Hankkeen aihepiiriin kielteisesti suhtautuvien syyt vastustamiselle pohjautuvat erilaisiin syihin. Kriitikko voi kokea hanketoiminnan oman arvomaailman haastamisena, jolloin asiasta viestiminen voidaan kokea loukkaavana tai hyökkäävänä. Kielteisyys voi johtua myös siitä, ettei tunnisteta ongelman koskettavan itseä tai ei koeta sen olevan ratkaistavissa. Viestinnällisesti tällaisessa tapauksessa on tasapainoteltava. Hankkeen näkökulmasta voi olla tärkeää purkaa ennakkoluuloja, etenkin jos ne pohjautuvat perusteettomiin oletuksiin. Avoin keskustelu asiaan liittyvistä niin kielteisistä kuin myönteisistä seikoista tukee läpinäkyvyyttä ja hanketoiminnan uskottavuutta. Kielteisesti suhtautuvalle voi olla tärkeintä kokea tulevansa kuulluksi eli saada mahdollisuus tuoda esiin huolia ja pelkoja. Viestinnän kolme vaihetta kielteisesti suhtautuville: Tiedotus. ”Tiesitkö tämän haastavan tilanteen olevan ajankohtainen nyt? Asiaan liittyvät nämä myönteiset ja nämä kielteiset tosiasiat. Yritämme nyt löytää parasta mahdollista ratkaisua.” Viestinnässä voi korostaa, että hyödyt ja haitat ovat tasavertaisesti puntaroitavina. Kutsu toimintaan. ”Haluamme saada lisää tietoa asian vaikutuksista eri ihmisiin. Kutsumme sinut mukaan keskusteluun saadaksemme näkemyksiä eri osapuolilta. Onko sinulla kokemuksia asiasta tai idea, miten asian voi ratkaista? Suhtaudumme tässä vaiheessa avoimin mielin kaikkiin ehdotuksiin.” Kielteisesti suhtautuvilla voi olla erinomaiset perustelut sille, miksi vastustaa hankkeen ideaa tai toimintaa. Omakohtaisen kokemuksen jakaminen on mahdollisuus kertoa, miten asia kannattaisi ratkaista ja voi siten tuottaa tunteen kuulluksi tulemisesta. Jatkotoimenpiteet. ”Kiitos, että olet ollut mukana! Olet tuonut esiin oleellisia, kriittisiä näkökulmia. Näin voit vaikuttaa jatkossa asian edistämiseen.” Viestinnässä voi kiittää osallisia erilaisten näkökulmien esiin tuomisesta. Osallistuneelle voi syntyä tunne, että hänen ajatuksensa ja kokemuksensa ovat tärkeitä. On hyvä huomioida, että kielteisesti suhtautujia on monenlaisia. On internetin trolleja ja jopa maalittajia, mutta sen lisäksi pelkoja hankkeen aihepiirin vaikutuksista omaan elämään. Jotkut eivät muuta mieltään aiheesta, tarkemmin määrittelemättömän ”periaatteen vuoksi”. Tämä on luonnollista, mutta kielteisyydelle ei voi antaa loputtomasti tilaa. Tilanteiden kärjistymistä kannattaa aina pyrkiä välttämään. Kirjoittaja Milla Åman Kyyrö on viestinnän asiantuntija ja työskennellyt Metropoliassa vuodesta 2006. Hän on erikoistunut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden viestintään. Tikissä-blogin päätoimittajana hän aloitti vuonna 2018. Hän toimii hankeviestintä- ja julkaisupalvelut -tiimin esihenkilönä. Koulutukseltaan Milla on Master of Media Management (MA) ja kulttuurituottaja (YAMK).
About sustainable project communication
In any work setting, cultivating a sustainable mindset involves considering human, financial, and environmental aspects. Communication is no exception. A critical factor in achieving sustainability in project communication is ensuring sufficient time and competencies. The balanced connection between the budget of research, development, or innovation project and the sustainable implementation of project communication is a crucial component. Project managers and communicators often play intertwined roles. Project managers must effectively communicate with various stakeholders, including funders, owners, partners, and the media, and this role can never be fully outsourced, not even to a publicist. However, in large projects aiming for high exposure and impact, the project manager most likely can't coordinate everything on their own—proficient project communication personnel is a great asset. To ensure quality work, it is essential to allocate adequate working hours and ensure that the individuals responsible possess the necessary competencies. In many cases, project communication is integrated into other tasks, such as project coordination, highlighting the importance of proper training and onboarding for communicators. How about outsourcing? While complete outsourcing of communication responsibilities is rarely feasible, certain communication tasks, such as graphic design, audiovisual production, or event management, can be outsourced. From a sustainability perspective, careful selection of service providers is crucial, considering potential challenges from both the service buyer's and provider's perspectives. Understanding how to procure what the project truly needs is a specific competence. Outsourcing communication tasks may pose challenges, such as uncertainty regarding compliance with copyright rules. The increasing use of AI introduces the possibility of unintentional violations of indie artists' rights in the outsourcing processes. Project managers typically bear full responsibility for all project activities and costs, necessitating a thorough understanding the limitations of competence. This may require project manager, or project communicator, to understand when collaboration with other professionals, such as seeking legal advice for interpreting contract terms, is necessary. Tight project budgets may result in inadequate communication or hasty decisions, negatively impacting the project's outcomes. Insufficient or poorly conducted communication has the potential to damage reputation, making it imperative for project organizations and funders to collaboratively create a working culture where communication is not limited to writing bulletins and social media posts but is an integral part of successful projects. Even during tight budget negotiations, maintaining a focus on aligning communication efforts with available resources is essential.
Tikissä-blogin vuosi 2023
Tikissä-blogi julkaisee yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia Metropolia ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) kytkeytyvistä aiheista. Vuonna 2023 Tikissä julkaistiin yhteensä 92 toimitettua blogikirjoitusta, joista 13 on englanninkielisiä. Kirjoittajina on kymmeniä eri alojen asiantuntijoita Metropolian TKI- ja oppimistoiminnan sekä hanketyön parista. Blogikirjoitukset on ryhmitelty teemoittain. Jaottelussa on haavoittuvuutensa, sillä osa kirjoituksista sopisi useamman teeman alle. Toivomme uuden tiedon löytämisen iloa! Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot TKI-työ tuo ihmiset yhteen kompleksisten haasteiden ratkaisemiseksi Suomalaisen tieteen pelisäännöt varmistetaan tutkimusyhteisön itsesääntelyllä Yhdenvertaisuuden edistäminen TKI-toiminnassa Merkityksellinen yhteistoiminta osallistuvassa TKI-kumppanuudessa Osallistuvaa TKI-kumppanuutta uudessa eurooppalaisessa Bauhausissa Kulttuuriset sillat ja kielelliset kohtaamiset innovaatioiksi Kampus yritysyhteistyön raja-alueena Ammattikorkeakoulun rooli ekosysteemissä on edistää osaamisen ja teknologian siirtymää Mitä hubin rakentaminen vaatii? Keksijän muistilista Keksintö Hollywoodin säihkeestä: taajuushyppely Hankkeen arvioinnista on moneksi Vuoroin vieraissa - vertaisista vauhtia hankearviointiin Voiko hankkeen arvioinnissa hyödyntää taiteellisia menetelmiä? Hanketyön sivuvirrat hyötykäyttöön Taide rakentamassa tulevaisuuden vaihtoehtoja Koulutus, osaaminen ja oppiminen Muuttuva korkeakoulu ja näkökulman vaihtamisen taito Edelläkävijäorganisaatioissa keskitytään toimivan oppimiskulttuurin luomiseen Projektiopinnot ovat joustava tapa uuden oppimiseen Virtuaalitodellisuuden tarinat terävöittävät transversaaleja taitoja Kaksikielinen koulutus avaa eettisesti kestävän tien sairaanhoitajaksi Onko mikrokursseista hyötyä yrittäjälle? Onnistuneen opinnäytetyön resepti Monialaisuus innovaatiokyvykkyyden vahvistajana Yhteisö oppimisen tukena Digitaalisen muotoilun eettiset haasteet - opiskelijat ja työelämä yhteiskehittäjinä Sosiaalialan ohjauspalveluiden kehittäminen vaatii tilanteen rakentamista Aineenopettajat kohtaavat kriisimaista tulevia maahanmuuttajataustaisia oppilaita yläkoulussa Musiikin osallisuuden portaat Työelämä ja johtaminen Valmentava johtajuus hanketyössä Psykologinen turvallisuus ja sen vahvistaminen työssä Tunteet työelämässä psykologista turvallisuutta edistämässä Resilienssiä vahvistavat hyväksymisen taito, työn merkityksellisyys ja autenttisuus Moninaisuuden ja inklusiivisuuden johtaminen vahvistaa organisaatioiden sosiaalista kestävyyttä Muuttuvalla urapolulla tarvitaan toivoa ja myötätuntoa Työntekijöiden kytkeminen organisaation kehittämiseen kestävyyden vahvistamiseksi Henkilöstötuottavuus ja sen kehittämisen mahdollisuudet Kolme vinkkiä, joiden avulla tarjoat ja vastaanotat tukea paremmin hajautetussa tiimissä Työn kehittämisellä ja muokkaamisella kohti hyvää henkilöstöpolitiikkaa sekä työuria Mitkä tekijät houkuttavat työntekijäkonkareita jatkamaan Ikääntyneen yksilöllisyys korostuu työelämään liittyvissä valinnoissa Ennakoivalla henkilöstövoimavarojen johtamisella kestävää kehitystä rakentamassa Työllisyystilanteen nopeat vaihtelut vaikuttavat AV-alan opiskelijoiden verkostoitumiseen Rakennusalan menestys vaatii monialaista yhteistyötä ja uusia toimintatapoja Pidetään ääntä hiljaisesta tiedosta! Suuret päätökset, ennakoimattomat seuraukset Yrittäjyyden ja yritystoiminnan kehittäminen Strategialähtöinen osaamisen kehittäminen Mitä yrittäjyyskeskukset voivat tuoda lisää korkeakoulujen toimintaan? Seniorien vaikuttajaryhmät - uusi tapa vaikuttaa yksityisiin palveluihin, asiakkaita ja yrittäjiä hyödyttäen Yrityksen kasvuhalukkuus, kasvun keinot ja esteet - Pitääkö aina kasvaa? Voiko taide juurtua yrityksiin? Korkeakoulujen yritysyhdistyksistä ponnistetaan tulevaisuuteen Monenlaista yritystoimintaa kohtaamassa Hypätäänkö jo lentävän auton kyytiin? Katsaus älyliikenteen markkinaympäristöön ja tulevaisuuteen Liiketoimintaa Lean Startupilla - Ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin Yrittäjänaisten ryhmätoiminnasta vahvuutta omaan yrittäjyyteen Yrittäjänaisten digitaidot vauhdittavat kasvua Tekoäly yritystoiminnan tukiälynä Female Entrepreneurs Without Borders Ympäristö ja kestävyys Tiedolla johtamisen ja teknologisten megatrendien mahdollisuudet, haasteet sekä vaikuttavuus Suomen vihreässä siirtymässä Ympäristöystävällinen tapahtumatuotanto - hanketapahtumat suunnannäyttäjnä Elämä kierrätystaloudessa matkalla kohti kiertotaloutta Vihertävää työmatkailua Euroopassa Terveys ja hyvinvointi Liikkuminen ja ravinto seniorien hyvinvointipalveluiden ytimessä Inkontinenssihanke yhteistyössä kokemustoimijoiden, ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin haasteet näkyvät tutkimuksissa Vuorovaikutus ja viestintä Tuumasta toimeen Brysselissä - miten aktivoitua EU-vaikuttamiseen? Hanketulokset voi koota yhteen Thinglinkillä Onko mikki auki? Onnistuuko empaattinen vuorovaikutus etänä? Verkostoitumisen mahdollisuudet hybriditapahtumissa Tekoäly asiantuntija-artikkelin kirjoittamisen tukena Innovaatiopodcasteja tekemässä Tekoäly asiantuntija-artikkelin kirjoittamisen tukena Viestintäyhteistyö hankekumppanin kanssa - 10 vinkkiä Eettisyys asiantuntijaviestinnän kulmakivenä Timanttinen hankeseminaari Blogi on yksi kanava asiantuntijatiedon levittämisessä 3 oivallusta, jotka opin hankeviestinnän kouluttajana Tekoälyn vaikutuksista tekijänoikeuksiin Vetovoimaprojekti paljasti ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielikuvat huolinta- ja logistiikka-alasta Communications is a universal profession – staff exchange helps to broaden networks Research, development and innovations The critical role of research managers and associates in securing the future of RDI Slowing down to speed up - from first idea to prototype Using Open Innovation to Support Local Companies Focusing on Innovators Instead of Innovations 7 Reasons Why Creativity at Work is Essential Service Design The Importance of Service Design in Organisations Avoiding Service Design Theatre When Developing Projects 6 startup failures service design can help avoid The Harmful Nature of Informed Assumptions Be the guide not the hero How to create an engaging MOOC Tikissä-blogin toimituskunta kiittää kaikkia lukijoita ja kirjoittajia.
Tekoälyn vaikutuksista tekijänoikeuksiin
ChatGPT:n tuotua tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuudet konkreettisesti ihmisten tietoisuuteen, eri alojen ammattilaiset ovat sekä riemastuneet että huolestuneet tulevaisuudesta. Viestinnän asiantuntijana olen lähes päivittäin tekemisissä luovien sisältöjen kanssa. Tässä blogimerkinnässä kerron Suomen lainsäädännön näkökulmasta tekoälyn hyödyntämisen vaikutuksista tekijänoikeuksiin. Tekijänoikeudella turvataan teoksen tekijän oikeuksia Tekijänoikeuksien kehittyminen on käynnistynyt Euroopassa 1700-luvulta eteenpäin, kun filosofinen ihmiskäsitys kehittyi tunnistamaan yksilön persoonan yhteisöstä erillisenä, luovana toimijana (1). Tänä päivänä yhtä, yhtenäistä kansainvälistä tekijänoikeuslakia ei ole olemassa. Jokaisella maalla on oma lainsäädäntönsä. Nykyisellään suomalaisen tekijänoikeuden perusolettamus on, että tekijänoikeuslain alaisia luovia teoksia voi luoda vain luonnollinen henkilö, jonka tuotoksen tulee olla itsenäinen ja omaperäinen teos. Tekijänoikeudesta säädetään tekijänoikeuslaissa, § 1 määrittelee tekijänoikeuden kuuluvan sille, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen. (2) Tekijänoikeudet taiteelliseksi tulkittavissa olevassa työssä kuuluvat teoksen luojalle. Teoskynnyksen ylittäminen on oleellista. Tekijyydestä on säädetty tekijänoikeuslain § 7 tekijäolettama (3), jossa tekijänä pidetään sitä, jonka "nimi taikka yleisesti tunnettu salanimi tai nimimerkki yleiseen tapaan pannaan teoksen kappaleeseen tai ilmaistaan saatettaessa teos yleisön saataviin". Onko kone vain hyödyllinen apuri? Digitalisaation äärellä on eletty jo vuosikymmeniä. Myönteistä on, että verkossa kaikki data leviää laajemmille yleisöille helpommin. Kielteistä on se, ettei teosten leviämisestä verkossa ole tekijälle välttämättä taloudellista hyötyä. Vaikka erilaisia tekijänoikeuden edunvalvontaorganisaatioita on olemassa, verkossa tekijänoikeuksien noudattamista on haastavaa valvoa. Nopeasti kehittyvät tekoälysovellukset haastavat käsityksiämme tulevaisuuden työelämästä. Ihanteellisessa tilanteessa massiivisen laskenta- ja mallinnustehokkuuden hyödyntäminen vapauttaa ihmisen työaikaa rutiinitehtävistä luovempaan työhön. Tekoälyn tehoilla voidaan generoida eli tuottaa myös luovia sisältöjä: kuvia, tekstejä, musiikkia ja elokuvia. Tekoäly mahdollistaa nopean visuaalisen, tekstin ja musiikin tuotannon. Se voi tukea monia luovia projekteja automatisoimalla eli käytännössä nopeuttamalla editointivaiheita. Internetissä on nähtävillä tekoälyn tuottamaa aineistoa, jota on ihmissilmin voitu arvioida jopa irvokkaaksi. Tekoäly ei pahastu kritiikistä, vaan se oppii tuottamaan miellyttävämpiä kokonaisuuksia. (4) Entäpä, kenelle syntyy tekijänoikeus, kun ihminen ja tekoäly luovat teoksen yhdessä? Lähtökohta on, että teoksen tekijä on luonnollinen henkilö. Tekoälyä ei tunnisteta luonnolliseksi henkilöksi. Näin ollen tekoäly ei voi olla taiteellisen työn tekijä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tekoälyllä luotu teos voisi nauttia tekijänoikeuden suojaa. Tekoälyn avulla generoitu teos voi olla tekijänoikeuden alainen, kun tekijä on käyttänyt tekoälyä apunaan itsenäisen ja omaperäisen teoksensa luomisessa tekijänoikeusvapaa, kun tekoäly on generoinut teoksen täysin itsenäisesti, automaatiolla. Todellisuus kehittyy ensin, lainsäädäntö seuraa perästä Tekoälyn aiheuttamat haasteet tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa kasvamaan yhä suuremmiksi, kun ohjelmiston kehittäjän tai käyttäjän rooli koneen luovassa työssä vähenee entisestään (5). Jos filosofit 1700-luvulla pohtivat ihmisen kykyä toimia luovan työn tekijänä, tulevaisuuden filosofit pääsevät pohtimaan, voiko kone tulla tietoiseksi olemassaolostaan, saada luonnollisen henkilön aseman, ja siten luoda tekijänoikeuksia nauttivia teoksia. Oikeus ei ole tarkkarajaisen muuttumaton, vaan kysymyksiä käsitellään ja säädöksiä tulkitaan tapauksittain. Samalla luodaan perustaa pysyville oikeuskäytännöille. Lainsäädäntö seuraa toimintaympäristöjen muutoksia omassa tahdissaan. Tekoälyn kehittyessä riittävän pitkälle, paineet uudistaa lainsäädäntöä ja sittemmin oikeuskäytäntöä kasvavat. Näiden kautta lopulta koetellaan mahdolliset tulevaisuuden tulkinnat tekoälyn ja ihmisälyn luovuuden eroista. EU:n tekoälydirektiivin (6) kehittämisessä ja standardisoimisprosesseissa erilaisille teknologisille ratkaisuille kehittyvät kaupallista tuotekehitystä jäljessä, mutta perusajatus säädösten kehittäjillä on yhteinen ja selkeä: koneen ei pidä sallia toimia ihmistä vastaan. Lähteet Riku Neuvonen: Yleistä ja yksityistä etua - Tekijänoikeuden oikeutusperusteet (helda.helsinki.fi) Teoksessa Muuttuva tekijä. (2020). Helsingin yliopisto. Tekijänoikeuslaki (TekijäL) 1. 1 § (22.5.2015/607) (finlex.fi) Tekijänoikeuslaki (TekijäL) 1. 7 § (22.5.2015/607) (finlex.fi) Pitcher, Laura. Why Is AI Art So Cringe? (Vice.com) 20.1.2023 Vice Magazine. Wang, Sofia (2022). Tekoäly ja luovuus - Voisiko luova kone kuulua tekijänoikeussuojan piiriin? (twobirds.com) Blogikirjoitus 8.3.2022 European Commission: Regulatory framework proposal on artificial intelligence.
3 oivallusta, jotka opin hankeviestinnän kouluttajana
Vuosi sitten kirjoitin, miten hankeviestinnän osaamisen kehittyminen on hyödyksi ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle. Kun takana on lukuvuoden verran kokemuksia hankehenkilöstölle ja projektipäälliköille tarjotusta viestintäkoulutuksesta ja vertaisverkoston kehittämisestä, voin kiteyttää oppimani kolmeen väitteeseen. Lyhytkin koulutus voi avartaa ymmärrystä viestinnän kysymyksistä. Ymmärrystä tarvitaan, jotta hanketta valmistellessa muistetaan suunnitella myös sen viestintää. Hanketyötä ymmärtävän viestintäasiantuntijan tuki on tarpeen niin hankkeen valmistelun kuin toteuttamisen aikana. Nämä voivat vaikuttaa itsestäänselviltä väitteiltä, mutta sitä ne eivät aina ole. Blogimerkintäni kertoo, miksi. Hankerahoitusten hakijoita ei pakoteta ennakoimaan viestinnän tarpeita Yksinkertaistaen voisi sanoa, että ilman viestintää kukaan ei tiedä, että hanke on olemassa. Viestinnällä tuetaan hankkeen toiminnan onnistumista ja tuloksiin pääsemistä. Useimmat Suomen ammattikorkeakoulujen käyttämät tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan hankkeiden rahoitusohjelmat ovat kansallisia tai Euroopan Unionin hallinnoimia. Yleisesti ottaen hankkeiden rahoittajat vaativat, että hankkeista viestitään. Vähintäänkin saadun rahoituksen tulee näkyä viestintämateriaaleissa, verkkosivuilla ja julisteissa. Kaikki rahoittajat eivät määrittele suoraan, miten viestintätyö tulisi järjestää. Hakemuslomakkeilla yleensä kysytään, miten hankkeesta viestitään ja sen tuloksia levitetään. Kuinka paljon viestintään tarvitaan työaikaa, jää hakijan arvioitavaksi. Yhtenäistä mallia ei ole. Jotkin rahoittajat vaativat rahoituksen hakijoilta enemmän ja toiset vähemmän ennakkosuunnittelua viestinnän toteuttamiselle. Jos viestintä tuntuu epämääräiseltä aiheelta, sen toteuttamiseen vaadittavien resurssien arviointi jää helposti uutta hankehakemusta tehdessä vähemmälle huomiolle. Harmillisena seurauksena tästä ennakoinnin ja suunnittelun puutteesta on, että vasta hankkeen käynnistyessä havaitaan viestinnän tekemisen tarve. Asiaa voi harvemmin korjata, kun hankkeelle on jo myönnetty rahoitus. Mitä merkitystä viestintäkoulutuksella on hankkeiden toteuttamiselle? Metropolia Ammattikorkeakoulussa tuotettiin kuluneen lukuvuoden aikana runsaasti hankeviestinnän koulutuksia. Niiden tavoitteena oli tuoda hankkeissa työskentelevät, eri alojen asiantuntijat ja viestinnän ammattilaiset yhteen. Tilaisuuksissa tarjottiin aihekohtainen luento ja mahdollisuus osallistujille tutustua, jakaa kokemuksia ja esittää kysymyksiä. Kokeilu on hiljalleen ohitse. Koulutuksista on ollut hankeviestinnän osaamisen kehittymiselle jonkinlaista hyötyä. Vielä ei ylletty tilanteeseen, jossa koulutuksilla olisi todennetusti suora vaikutus esimerkiksi hankkeiden näkyvyydelle mediassa. Toiveikasta on, että osallistujilta saatu palaute on ollut myönteistä. Kokenutkin projektipäällikkö on voinut todeta ymmärryksensä viestintätyön laajuudesta ja moniammatillisuudesta auenneen koulutusten myötä. Ensi kertaa viestintäaiheiseen koulutukseen osallistunut insinööritaustainen projektipäällikkö on ollut ilahtunut siitä, että asiahan käy oikeastaan järkeen. Osallistujat ovat siis oivaltaneet, että viestintä on oikeaa työtä, aivan kuten heidän oma asiantuntijuutensakin. Niin tärkeitä kuin arkiset viestintäteot ovatkin, viestinnässä on kyse paljosta muustakin kuin tiedotteiden lähettämisestä tai sosiaalisen median sisältöjen tuottamisesta. Viestinnän mahdollisuuksien oivaltamisesta on voinut seurata harmitus siitä, ettei omassa hankkeessa ole huomioitu viestintää riittävästi. Kouluttajan nimi ja kasvot jäävät kuitenkin mieleen ja seuraavan hankkeen valmistelussa on ehkä helpompi muistaa kutsua viestintäasiantuntija mukaan. Koulutuksiin osallistumisesta on parhaimmillaan jäänyt vahva muistijälki sille, että seuraavaan hankevalmisteluun varaudutaan paremmin. Jos viestinnän tarpeita, toteuttamiskeinoja ja tekijää ehditään jatkossa pohtia hankevalmistelun kiireiden keskellä, on kokeilu ollut onnistunut. Vielä parempaa, jos tulevissa hankevalmistelussa on mukana viestintäasiantuntija, joka on hyvin perillä hanketyön erityisvaatimuksista. Koulutusten toteuttaminen tuotti arvokasta palautetietoa Kehitin ja tarjosin hanketyötä tekeville kollegoilleni lukuvuoden aikana yli sata tilaisuutta perehtyä, joskin pintapuolisesti, hankeviestinnän teemoihin. Ne vaihtelivat suunnittelusta toteutukseen, kumppanien yhteisviestinnästä hankejulkaisuihin ja tapahtumista mediaviestinnän kysymyksiin. Mukana opettamassa olivat myös verkkoviestinnän, julkaisemisen ja digisaavutettavuuden asiantuntijamme, lehtorimme sekä hankkeissa työskentelevät visuaalisen viestinnän ammattilaiset. Uuteen henkilöstökoulutukseen kohdistui alkuinnostusta. Osallistumisaktiivisuus oli huipussaan, mukana oli aloittaneita ja kokeneita projektipäälliköitä sekä hankkeiden viestinnästä vastaavia henkilöitä, myös opiskelija-assistentteja. Oppimistilaisuuksista kerättiin osallistujapalautetta, ja toimintaa pyrittiin kehittämään sen perusteella. Monet kaipasivat kasvokkaistapaamisia, ja niitä tuotiin tarjolle kevätlukukaudelle webinaarien rinnalle. Osallistumismäärät vähenivät. HAVAINTO - hankeviestinnän avaintekijät -koulutukset olivat lukuvuoden mittainen pilotti. Verkosto jää elämään Teams-ryhmäänsä, jossa webinaarien materiaalit on koottu ryhmänjäsenten käyttöön yli 200 diaa sisältäväksi Hankeviestinnän megadeckiksi. Hankeviestinnän asiantuntijana kouluttaminen on ollut mahdollisuus tehdä viestintätyötä tutummaksi muiden alojen asiantuntijoille. On ollut tärkeää saada vuorovaikutteinen keskusteluyhteys hankkeita toteuttaviin. Sen ansiosta olen voinut muodostaa kuvan hankeviestintää koskevista tyypillisimmistä kysymyksistä, huolista - ja myös asenteista. Näiden havaintojen perusteella voin kehittää tarjoamiani hankeviestinnän tuen palveluita, vastaamaan paremmin hanketoiminnan tarpeita. Seuraavaksi keskityn tarjoamaan hankkeiden valmistelijoille ja käynnistyville tai päättyville hankkeille niiden tarvitsemaa neuvontaa. Tätä työtä olen tehnytkin jo ennen koulutuspilotin käynnistymistä. Neuvontatyön rinnalla näen tärkeänä pitää yllä säännöllisiä hankeviestinnän toteuttajien ja projektipäälliköiden verkostotapaamisia. Parhaassa tapauksessa ne edistävät TKI-hankkeiden toteuttajien keskinäistä vuorovaikutusta, sekä lopulta näkyvät ulospäin asiakaslähtöisesti toteutettuna hankeviestintänä. Kehittämistyö ei lopu, sillä toimintaympäristön muuttuessa myös toiminnan on sopeuduttava uusiin haasteisiin.
Communications is a universal profession – staff exchange helps to broaden networks
With Erasmus+ programme, the EU supports staff mobility for teaching and training activities between institutions of higher education (HEI). The mobility experience with EU's Erasmus+ programme benefits participants in different ways. This blog post explains, how a communications professional can benefit from this opportunity. Identify your reasons for the exchange The similarities we share with strangers in another country stay hidden, until we choose to look closer. Exchange of thoughts, ideas and knowledge is fundamental when we thrive to grow our understanding of the world, and ourselves as human beings. Once getting familiar with others, the similarities are revealed. Before applying for exchange, I scrolled through organizations we have mutual exchange agreements with. Then, I checked our organization’s notifications about the upcoming staff weeks in different European institutions of higher education (HEI). None of them felt quite right for my specific interests. So I did quite a bit of research to find the places I would ask to visit. Many organizations produce international staff weeks, and during and after Covid-19 pandemic, the online versions of exchange programmes are available. For the convenience of the mutual thought-exchange, I wanted to make sure the conversations would be taking place in English. Now that UK is no longer part of the EU family, there was just Ireland to bother. And none of their institutions answered back. The superficial differences between a Dutch and a Finn I knew from previous experiences that my best bet after fully native English-speaking countries would be the Netherlands. Both Finland and the Netherlands share similar educational structure so that a university of applied sciences is not a total oddball when introducing my proposal for a visit. There’s the difference in funding models of HEI’s in Finland and the Netherlands. In Finland all degrees of education are free for students. The HEI’s are subsidized by Finnish government only after the student graduates. In most countries around the world, the student pays the tuition fee themselves. So the HEI’s abroad get the gold coins right when the student chooses the particular HEI for their study place. Depending on the industry, workplace culture and the individual personality traits, we have different working life practices and dynamics. The Dutch I have previously met, were very efficient and not afraid to speak their mind. I like that mindset. On this exchange period, the efficient Dutch working style was present, yet sofisticated. My host had designed a two-day visit, tailor made, just for me. I got to meet eight communications professionals, playing different roles at the hosting institution. The discussions were deep-diving and enlightening. Similar challenges and solutions were identified. Communications is everywhere but communications professional is a rare sight This may be a less obvious and not the most popular opinion, but. Erasmus+ staff exchange between institutions of Higher Eduction in the geographical frame of Europe is not that much of an internationalization experience for learning to understand different cultures, as it is an opportunity for collaboratively compare with colleagues the ways of working and recognize development issues. At HEIs, the role of communications is significant, but the number of communications professionals is small. I wanted to find an organization similar to ours, and get to the bottom of it: are they doing something better than we are. As I finally met the highly experienced communication professionals, and they were shocked to learn, how small our organization’s communications team actually is. They had a bit more personnel, and they too, sometimes, felt overwhelmed by the workload. So, are they doing better than us? Some of the things are obvious: more staff equals more resource for communications. But, it never is enough to serve every communications need, if “everything should be communicated”. Strategic choices and building a community inclusively with the members of organization, students, staff and shareholders alike, would seem the key to success. This is what my host institution in the Netherlands is actively promoting. I trust it will help them with the competition of diminishing number of students, as the new generations of students in Europe get smaller in numbers. Exchange supports internationalization but can be so much more The contributions of receiving organization are crucial for the sending institution’s staff. Before my communications specialist career, I’ve been working as international mobility coordinator. I’ve help students and staff to internationalize, and received many exchange students and teachers to visit our organization. Many of them are still, after 15 years, keeping contact with me. I’ve been part of the team that has organized international staff week at Metropolia UAS. Having dozens of visitors at the same time is great, it brings the bubbly conversations to life, but the programme usually can’t cater for everyone to satisfy their specific desires for learning. A truly successful exchange follows the principle of reciprocity. My visit was very efficient, in Dutch style. I was surprised that staff of my hosting institution were not too familiar with the possibilities of Erasmus+ exchange. Many said they had never visited Finland. I've promised to host a visit, if they choose to rent a bus and have a little road trip up North. That is the least I could do. These were my experiences after a short but effective staff mobility experience a month back in the Southern Netherlands. Go and search for your own exchange experience! As an after thought: I’m curious to know if there is any HEI organizing international staff week only for the communications professionals? That would be absolutely brilliant. Let me know if you’d like to co-organize such an event with me - at our place or yours. Author Milla Åman Kyyrö (Master of media management, Master of cultural management). Milla works as a communications specialist at Metropolia University of Applied Sciences (UAS), located Finland, Helsinki capital region in the research, development and innovations services. She's seasoned project communications manager and enthusiastic about international relations.
Eettisyys asiantuntijaviestinnän kulmakivenä
Asiantuntijaviestinnän odotetaan perustuvan faktoihin ja ammattialalla yhdessä sovittuihin hyviin tapoihin. Miksi eettisillä periaatteilla on merkitystä asiantuntijan viestiessä omasta työstään? Tässä blogimerkinnässä tarkastelen asiaa erityisesti viestinnän ammattilaisen näkökulmasta. Eettiset periaatteet ovat yhteisesti hyväksyttyjä hyveitä Eettiset periaatteet ovat tärkeitä kaikessa ammatillisessa viestinnässä. Ammatista riippumattomia, yleisesti hyvinä pidettyjä periaatteita ihmisten välillä tapahtuvaan kommunikaatioon ovat esimerkiksi rehellisyys, avoimuus ja luottamuksellisuus. "Eettisten kysymysten rajaaminen vastuullisuusraportteihin, standardeihin ja auditointeihin työntää ne kauas toiminnan kovasta ytimestä ja arjen toiminnasta." (1) Työarjessa eettisten periaatteiden tulkitseminen ja soveltaminen voi vaihdella kulttuuristen, sosiaalisten ja tilannekohtaisten tekijöiden mukaan. Työyhteisön toimintakulttuuriin voi myös muotoutua niin sanottuja kirjoittamattomia sääntöjä, jotka aukeavat vasta työkokemuksen karttuessa. Asiantuntijat ovat yksilöitä arvoineen ja asenteineen, niistä juontuu yksilöllinen taipumus tulkita ja soveltaa eettisiä periaatteita käytännön työssä. Jotkut ovat tarkempia kuin toiset. Siksi useimmilla ammattialoilla ja työyhteisöillä on tänä päivänä käytössä eettisten toimintaperiaatteiden ohjeistukset. Esimerkiksi Metropolian eettiset toimintaperiaatteet ovat luettavissa julkisilla verkkosivuilla. Eettiset ohjeet turvaavat ammattilaisia ja alan mainetta "Vuorovaikutus ja viestintä ovat jokaisen organisaation keskeisiä tehtäviä demokraattisessa yhteiskunnassa, jossa asioita käsitellään julkisuudessa. Alan ammattilaiset sitoutuvat voimassa olevien lakien ja asetusten lisäksi noudattamaan ohjeita hyvin toimintatapojen edistämiseksi, ammatillisen identiteetin vahvistamiseksi sekä sidosryhmien ja yhteiskunnan palvelemiseksi.” (2) Kaikki toimijat yhdessä vaikuttavat ammattialansa maineeseen. Yleisellä tasolla eettisyyttä valvovien tahojen tavoitteita ovat alan eettisten ohjeiden ja standardien kehittäminen, sekä ammattilaisten ohjaaminen ja kouluttaminen. Lisäksi ne voivat käsitellä epäasialliseen toimintaan liittyviä valituksia ja antaa koko alan toimintaperiaatteita linjaavia päätöksiä. Suomessa journalismin, markkinoinnin ja viestinnän alan eettisyyttä valvovat Julkisen sanan neuvosto (JSN) Mainonnan eettinen neuvosto (MEN) Viestinnän eettinen neuvottelukunta (VEN) Näiden elinten tavoitteena on edistää alan eettisinä pidettyjä työtapoja ja ottaa kantaa epäkohtiin. Itsesäätely ei ole ongelmatonta. Neuvostojen ja neuvottelukuntien jäsenet ovat joukko niihin valittuja yksilöitä, ja päätöksiin voi aina jäädä tulkinnanvaraa. "Viestinnän eettinen neuvottelukunta VEN perustettiin 2015, ja samana vuonna uudistettiin suomalaiset Viestinnän eettiset ohjeet. Niihin ovat sitoutuneet ProCom -Viestinnän ammattilaiset ry, Viesti ry, Marketing Finland ja Julkisen alan tiedottajat JAT." (2) Suomessa viestintäalan järjestöt ovat sitoutuneet kansainvälisten viestintäalan järjestöjen eettisiin ohjeistoihin, soveltaen niitä paikallisesti. Kansainvälisesti hyväksytyt näkemykset alan eettisistä toimintaperiaatteista vaikuttavat siis kotimaisiin alan toimijoihin. Laki turvaa työnantajaa Miten voidaan varmistaa, että esimerkiksi viestintäasiantuntijat tuntevat ammatilliset standardit ja noudattavat alan eettisiä periaatteita? Alaa opiskeltaessa aihe tulee satunnaisesti vastaan. Työsuhteessa tulee noudattaa ensisijaisesti työnantajan linjauksia. Asiantuntijan mahdollisuudet sovittaa omat arvonsa työyhteisössä yleisesti hyväksyttyjen arvojen kanssa ei ole aina yksinkertaista. Yksittäisiä ylilyöntejä tapahtuu, tahallisesti tai tahattomasti. Niiden asiallisuutta on tarkasteltava, vaikka teot eivät olisikaan lainvastaista toimintaa. Työnantajalta saatu huomautus asiantuntijan henkilökohtaisella tilillä julkaistusta sosiaalisen median päivityksestä ei tunnu reilulta. Laki kuitenkin säätää työntekijän lojaliteettivelvoitteesta, eli työnantajaa ei saa moittia julkisesti edes vapaa-ajalla. Tee yleisöllesi palvelus ja viesti hyvin Viestintä kollegoiden kesken on erilaista kuin viestintä oman työyhteisön ulkopuolella. On monia hyviä syitä viestiä. Asiantuntija tuntee oman työnsä parhaiten ja oman työn tuloksista viestimisen voi ulkoistaa vain tiettyyn rajaan asti. On hienoa, jos viestiessä huomioi myös ammattikuntaansa ohjaavat eettiset periaatteet. Erilaisia tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia julkaistaan miljoonittain vuosittain. Suomalaiset korkeakoulut ovat sitoutuneita avoimen tieteen periaatteisiin, joka edellyttää tutkimustiedon julkaisemista avoimesti ja maksuttomasti. Tietoa levitettäessä on pohdittava, kenelle viestitään, ja muotoiltava viestintä yleisölle sopivaksi. Esimerkiksi tieteellistä tutkimustietoa yleistajuistetaan, jolloin se on helpommin laajempien yleisöjen saatavilla. Mutta miten asiantuntija ehtii tämän kaiken suorittaa? ”Toivomme, että tiedeorganisaatiot alkavat tulevaisuudessa selkeämmin laskea asiantuntijaviestinnän tärkeäksi osaksi asiantuntijoiden työtehtävää, jolloin siihen saa selkeästi panostaa työaikaa, siihen kannustetaan, sitä tuetaan ja siitä palkitaan.” (3) Mikään ei korvaa sitä, että asiantuntija itse viestii työnsä tuloksista laajemmille yleisöille tai osallistuu esimerkiksi sosiaalisen median keskusteluihin. Sosiaalinen media on suora tapa viestiä laajoille yleisöille, mutta se edellyttää monenlaisen häiriön sietokykyä. Someyleisö voi reagoida vahvasti, nopeasti ja tunteella. Moni asiantuntija on jättäytynyt pois somesta, kun sietokyvyn rajat ovat tulleet vastaan. Tämä on aina perusteltua, jos jaksaminen tai turvallisuus ovat uhattuina. Lähteet Rydenfelt,H. & Juholin, E.: Kohti parempaa viestintäkulttuuria (etiikka.fi) 2016 Juholin, E.: Communicare! Ota viestinnän ilmiöt ja strategiat haltuun (2022) E-kirja. Management Institute of Finland Oy, Infor Laaksonen, S. & Poutanen, P.: Askelta pidemmälle: avoin tiede ja tiedeviestintä (etiikka.fi) 2020
Tekoäly asiantuntija-artikkelin kirjoittamisen tukena
Virheellisen ja valheellisen tiedon levittäminen verkossa on kimurantti ongelma. Halusin kirjoittaa asiantuntija-artikkelin tekoälyn roolista virheellisen tiedon leviämisessä. Tukeuduin ensimmäistä kertaa urallani tekoälyyn artikkelin sisällön jäsentelyssä. Kokeilun jälkeen ymmärsin, miksi tulevaisuuden asiantuntijatyössä tekoäly tulee kaikkien työpöydälle. Keskusteleva ChatGPT vastaa kysymyksiin Kysyttäessä, mikä on ChatGPT, tekoäly esittelee itsensä seuraavasti: "ChatGPT on OpenAI:n kehittämä tekoälyn keskustelumalli. Se käyttää syvällisen oppimisen tekniikkaa, jota kutsutaan muuntajiksi, luodakseen ihmisen kaltaisia vastauksia tekstinsyötteisiin. Malli on koulutettu laajalla tekstidatan korpuksella, ja se pystyy suorittamaan erilaisia kielellisiä tehtäviä, kuten tekstin tuottamista, tekstin täydentämistä ja kysymyksiin vastaamista. ChatGPT on suunniteltu vastaamaan monenlaisiin aiheisiin, kuten yleistietoon, historiaan ja tieteeseen, ja se voi käydä keskusteluja, jotka ovat sekä mukaansatempaavia että informatiivisia." Kirjoitin kysymyksen tekoälyn roolista disinformaation leviämisessä ChatGPT-tekoälyohjelman jutusteluruutuun. Sain runsaasti tekstimassaa silmänräpäyksessä. Tekoäly ei tarjonnut itselleni täysin uutta tietoa. Sen sijaan se koosti virkkeitä, jotka tarjosivat useita eri näkökulmia kysymykseeni. Tekoäly listasi erilaisia ilmiöön liittyviä avaintermejä, joista kaikkia en olisi ehkä muistanut huomioida. Tekoäly antaa siis lisäkapasiteettia asiantuntijatyölle. Olennaisen tiedon suodattaminen, esimerkiksi artikkelin näkökulman valinta ja ajatusten kiteyttäminen, jäävät edelleen asiantuntijan tehtäväksi. DeepL tarjoaa sujuvia käännöksiä Nappasin ChatGTP:n tuottaman englanninkielisen tekstin talteen. Artikkeliani varten käänsin sen DeepL Translate -ohjelmalla suomeksi. Saksalaisen tekoäly-yrityksen DeepL GmbH:n kehittämä DeepL käyttää neuraalista konekäännöstekniikkaa (NMT). DeepL:n tuottamat käännökset pyrkivät luonnolliseen kieleen. Oma kokemus on, että se tuottaa toimivia käännöksiä suomen ja englannin välillä. Palvelu on käytettävissä maksuttomasti. Asiantuntijan avaintaito on kyky arvioida ja muokata tekoälysisältöjä Kun tekoälyn tuottama tietosisältö oli käännetty englannista suomeksi, silmäilin tekstiä ja ryhdyin muokkaamaan sitä mieleisekseni. ChatGPT tuottaa nopeasti tekstikappaleita, jotka näyttävät ensivilkaisulla vakuuttavilta. Tekoäly tuottaa tarjoamansa tietosisällöt teksteiksi rakenteella, joka sille on opetettu. Se on edukseen, kun asioita halutaan luetella. Mutta jos tekstiä käydään tarkemmin lävitse, tulee selväksi, että sisällössä on turhaa toisteisuutta. Alla on vertailun vuoksi ChatGPT:n ja ihmisen kirjoittamat tekstikappaleet. Kyseessä on tekoälyn rooli virheellisen tiedon levittämisessä verkossa. Tunnistatko tekoälyn ja ihmisen kirjoittaman tietosisällön eron? Tekoäly on työkalu ja, kuten mitä tahansa työkalua, sitäkin voi käyttää hyvään tai pahaan. Tekoälyllä on kuitenkin yhteiskuntaan merkittävästi suurempi vaikutus kuin monella muulla välineellä, minkä takia etiikalla ja vastuullisuudella on sen hyödyntämisessä suuri rooli. Tekoälyn sovellusten ja päätösvallan lisääntyessä pelkkä tekninen ongelmanratkaisu ei enää riitä sen kehittämiseen. Eettisen päätöksenteon mahdollistaminen ja varmistaminen on huomattavasti laajempi kysymys, jonka ratkomiseen tarvitaan laajasti osaajia eri aloilta. (1) Tekoälyn vaikutus väärän tiedon leviämiseen riippuu viime kädessä siitä, miten teknologiaa kehitetään ja käytetään. On tärkeää varmistaa, että tekoälyjärjestelmät suunnitellaan ja niitä käytetään tavalla, joka edistää avoimuutta ja vastuullisuutta, eikä niitä käytetä väärän tiedon vahvistamiseen tai yleisen luottamuksen heikentämiseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että tekoälyllä voi olla merkittävä rooli väärän tiedon tuottamisessa ja torjumisessa, ja meidän on yhteiskuntana varmistettava, että teknologiaa kehitetään ja käytetään vastuullisella ja eettisellä tavalla. (2) Tietosisältöjen erot eivät päällisin puolin ole kovin suuria. Teksteistä on erotettavissa, että ensimmäinen pyrkii esittämään kiteytetysti laajoja toisiinsa kytkeytyviä syy-seuraussuhteita, kun toinen luettelee pintapuolisemmin ilmiötä. Artikkelia kirjoittavan asiantuntijan työn kannalta merkitystä on vain sillä, miten lukija kokee lopullisen tekstin hyödyllisyyden. Tekoäly tukee ihmisen työtä Suunnittelemani artikkeli tekoälyn roolista virheellisen ja väärän tiedon levittämisessä voi hyötyä jossain määrin tekoälyn käytöstä. En ole aihepiirin syväasiantuntija, joten harkitsen vielä koko kirjoituksen lopullista näkökulmaa. Mietin, mitä uutta sanottavaa tähän aiheeseen minulla viestinnän asiantuntijana voisi olla. Tekoälyn tarjoama tuki tiedonkeruulle on valjastettavissa osaksi asiantuntijatyön rutiineja. Koen, että ChatGTP on tällä hetkellä välineenä kuin laajennettu Google-haku. Oleellisinta jokaiselle asiantuntijalle tässä vaiheessa tekoälyn kehitystä on olla tietoinen sekä tekoälyn laajoista hyödyistä että mahdollisista haitoista. Tulevaisuutta kohti tärkeintä on, että tekoälyjä kehitetään vastuullisesti ja ihmisten hyväksymien eettisten periaatteiden mukaisesti. "Yhteiskunnan tehtävänä on varmistaa, että tekoälyä kehitetään ja käytetään vastuullisesti ja eettisesti ja että sen hyödyt maksimoidaan ja mahdolliset haitat minimoidaan." - ChatGPT 11.2.2023 Lähteet Laitio, Paula: Tekoälyn älykkyydestä vastaa ihminen. Blogi 12.9.2021 (vere.fi) ChatGPT 11.2.2023 https://chat.openai.com/chat
Blogi on yksi kanava asiantuntijatiedon levittämisessä
Viestinnän trendit kulkevat sykleissä. Nopeasykkeisiä mediasisältöjä jakavien kanavien rinnalla blogilla on oma roolinsa. Blogi on oivallinen kanava napakoiden, yleistajuisten asiantuntijakirjoitusten julkaisemiseen. Tasaisen varman laadun takaa toimituskunta, joka viimeistelee sisältöasiantuntijoiden tuottamat tekstit lukijalle mielekkääksi kokonaisuudeksi. Viestinnän välineet valitaan tavoitteiden mukaan Välillä julistetaan jonkin aiemmin suositun kanavan tai välineen olevan kuollut. Tällä tarkoitetaan sitä, että kanavasta on tullut tarpeeton, hyödytön ja vanhanaikainen. Sen ei koeta enää saavuttavan entiseen tapaan laajoja tai tavoiteltuja yleisöjä. Näin ollen sellaisen kanavan ylläpitämiseen ei enää kannata käyttää aikaa tai rahaa. Kuolleiksi on julistettu viime vuosina esimerkiksi blogit ja kotisivut. Ne eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään. Ensin innostutaan uutuudesta, ongelmia pohditaan myöhemmin. Ilmiöille syntyy vastailmiönsä. Edistyneimmät häipyvät tällä hetkellä sosiaalisesta mediasta ja siirtyvät älyttömiin puhelimiin. Myös ammattikorkeakoulujen tulee seurata viestinnän kanavien ja välineiden kehitystä. Lisäksi on pohdittava, mihin tarkoitukseen mitäkin välinettä aiotaan käyttää. Asiantuntijat tuottavat blogiin sisällön Metropolian tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan Tikissä-blogi on nyt viisivuotias. Tikissä-blogin toimituskunta perustettiin tammikuussa 2018 tukemaan Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) näkyvyyttä. Blogin tarkoitus on tarjota lukijoille uutta tietoa, jota TKI-toiminnan parista syntyy. Kun Tikissä-blogin toimintaa käynnistettiin, kirjoittajia suorastaan maaniteltiin mukaan. Silti viikoittaiseksi julkaisuksi suunniteltu tuotantotahti ei aina toteutunut aineistopulan vuoksi. Nyt on toisin päin, kirjoittajat voivat joutua odottelemaan aineistonsa käsittelyvuoroa. Vuosi 2018: julkaisuja 40 Vuosi 2019: julkaisuja 45 Vuosi 2020: julkaisuja 51 Vuosi 2021: julkaisuja 57 Vuosi 2022: julkaisuja 89 Julkaisujen määrän kasvuun voidaan nähdä kaksi syytä. Ensinnäkin, Metropolian hanketoiminta on kasvanut. Hankkeiden toteuttajat kokevat yleistajuisen asiantuntijakirjoituksen yhtenä tulosten julkaisemisen ja levittämisen keinona. Toisekseen, kanava ja sen mahdollisuudet julkaisemiselle ovat tulleet kirjoittajille tutuksi. Toimitustyö tukee asiantuntijan kirjoittajuuden kehittymistä Blogiteksti on yksi hyvä tapa tarjoilla uutta tietoa oman alasi ulkopuolelle yleiskielellä ja sopivan kokoisina palasina, kannustaa julkaisuasiantuntija Riikka Wallin blogikirjoituksessaan 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen. Tikissä-blogin sisällöissä näkyvät niin TKI-hankkeiden kuin ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan teemat, innovaatioista tutkimuspoliittisiin linjauksiin. Kirjoittajina ovat Metropolian henkilöstö, eli eri alojen asiantuntijat. Blogin yhteiskirjoituksissa voi olla mukana myös hankkeiden kumppaneiden edustajia tai opiskelijoita. Osa kirjoittajista tuottaa blogimerkintöjä aktiivisesti, osa on julkaissut vain yhden kerran. Sisältöjen teemoissa näkyy, minkälaisia hankkeita milläkin ajanjaksolla on rahoitettu. Esimerkiksi koronavuosina syntyi runsaasti yrittäjyysaiheisia ja luovien alojen tueksi suunnattuja kirjoituksia. Toimitustyöllä varmistetaan sujuvasti luettava kokonaisuus Toimituskunnan antaman palautteen tarkoituksena on kehittää asiantuntijoiden monipuolisten tekstilajityyppien kirjoittamisen taitoa. Toimituskunnan työnä on huolehtia verkossa julkaistavien tekstien yleiskielisyydestä, selkeästä ilmaisusta ja helposta silmäiltävyydestä. Toimitustyö on aina neuvottelua kirjoittajan kanssa. Kirjoittajan omaa tyyliä ei pyritä vaimentamaan, vaikka tekstin rakenteeseen puuttuminen, ammattikielen karsiminen ja pitkien virkkeiden pilkkominen voi aluksi siltä tuntua. Tikissä-blogin julkaisualusta täyttää tekniset saavutettavuusvaatimukset, mutta myös sisällön on oltava saavutettavaa. Usein tämä tarkoittaa sitä, että etsitään yhdessä kirjoittajan kanssa yleistajuinen tapa ilmaista monimutkaisiakin asioita. Polveilevia virkkeitä pilkotaan lyhyemmiksi, kappalejakoja lisätään ja väliotsikointeja käytetään runsaasti. Aluksi voi tuntua erikoiselta, että oma asiantuntijuus riittää blogikirjoituksessa, eikä julkaisussa ole välttämätöntä käyttää lähteitä. Valtaosa Tikissä-blogin julkaisuista on suomenkielisiä, mutta kaksikielisenä ammattikorkeakouluna myös englanninkielisiä kirjoittajia on mukana ilahduttavassa määrin. Kieliopillisia seikkoja joudutaan korjaamaan harvakseltaan. Lyöntivirheitä saattaa aina jäädä sekaan, ja niitä korjataan jälkikäteen. Lukijamäärät vaihtelevat aiheiden mukaan Kuka esimerkiksi Tikissä-blogia lukee? Saatavilla oleva analytiikka ei tätä suoraan kerro. Valtaosa julkaisuista on suomenkielisiä, josta voidaan olettaa kielialueen ulottuvuutta. Yhdellä jutulla voi julkaisuviikollaan olla parikymmentä tai parisataa katselukertaa. Blogijutut eivät katoa, vaan niiden lukijamäärät kasvavat ajan myötä suuremmiksi. Tikissä-jutut saavat kiinnostavan aiheen ansiosta lukijoita, kun hakukoneissa käytettävät hakusanat osuvat kohdilleen. Hyvällä otsikoinnilla on mahdollista saada yllättävää suosiota tekstille vuosien varrella. Kirjoittajalla itsellään on tärkeä rooli blogitekstin leviämiseen. Jos lukuvinkkiä jakaa ahkerasti sosiaalisen median kanavissa, lukijoita voi saada nopeammin.
Tikissä-blogi 2022: kirjoittajien ja julkaisujen määrät kasvoivat
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) oma, yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia julkaiseva blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Tässä blogimerkinnässä on koottuna kalenterivuoden 2022 julkaisut teemoittain. Tikissä-blogissa on julkaistu yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan teemoista vuonna 2022 yhteensä 89 kappaletta blogitekstiä 89 kirjoittajalta 75 suomenkielistä julkaisua 13 englanninkielistä julkaisua Kasvun takana yhteiskirjoittaminen ja hankkeiden päättyminen Metropolian henkilöstö on kirjoittanut blogiin yksin tai yhdessä muiden ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden, hankkeiden työelämäkumppaneiden tai innovaatio-opintoja suorittaneiden opiskelijoiden kanssa. Julkaisujen lukumäärä kasvoi 26 kappaleella ja kirjoittajia oli mukana 33 henkilöä enemmän edellisvuoteen verrattuna. Erityisesti kevään 2022 julkaisujen suurta määrää selittää osaltaan se, että useita TKI-hankkeita päättyi ja tuloksista oli ajankohtaista viestiä. Näiden hankkeiden tuloksia ja TKI-toiminnan asiantuntijuutta on jaettu blogin välityksellä erilaisille kohdeyleisöille. Osa Tikissä-bloggaajista on vakiintuneita kirjoittajia, joilta ilmestyy vuosittain useampi julkaisu. Heidän asiantuntijuutensa on yleisesti TKI-toimintaan ja hanketyöhön liittyvissä teemoissa, ei välttämättä yksittäisissä hankkeissa. Ensikertalaiset voivat innostua blogijulkaisemisesta niin, että heistä tulee hiljalleen vakikirjoittajia. Monelle asiantuntijalle artikkelien yhdessä kirjoittaminen työparin kanssa on mielekästä. Valtaosa ryhmänä tuotettujen yhteisjulkaisujen kirjoittajista ei kuitenkaan osallistu kuin kerran. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittyminen ammattikorkeakoulussa Joona Koiranen: Metadatan merkityksestä Jennie Nyman, Tanja Osorio, Aliina Mikkola: Aito kiinnostus aiheeseen ja sisällöllinen motivaatio avaavat ovet oppimiselle Marita Huhtaniemi & Leena Unkari-Virtanen: Kohti ennakointikyvykkyyttä Juha Järvinen: Hyödynnettävyys hanketyössä - kaupallistamisen haasteet Anna-Maria Vilkuna: Nostetta pääkaupunkiseudun innovaatiotoimintaan Mona Roman: Miten osallistaa kansalaiset ja kansalaisjärjestöt alueellisen innovaatiostrategian kehittämiseen Miten innovaatiokeskittymä auttaa rakentamaan kestävää ja osallista tulevaisuutta Minna Elomaa-Krapu & Eija Raatikainen: Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia - Mikä ihmeen innovaatiokeskittymä, osa 1 Heidi Stenberg: Ammattikorkeakoulun hanketoiminta on hyvä oppimisympäristö - TKIO-toimintaa käytännössä, osa 2 Jenna Huhtanen & Virpi Luoma: Määränpäänä Eurooppa - mitä ottaa huomioon EU-hankevalmistelussa Päivi Rahmel: Vauhti kiihtyy - työnkuvat muuttuvat Kestävä kehitys Kaisa Rapanen: Vihreä siirtymä vaatii kulttuurinmuutoksen myös työpaikoilla Salla Kivelä & Marjatta Komulainen: Kestävä kehitys näkyväksi yrityksissä Juha Järvinen: Kestävää kehitystä voi edistää jo innovaatioiden alkulähteillä Eija Raatikainen & Seija Mäenpää: Vapaaehtoistoiminnalla kohti sosiaalisesti kestävää huomista Johtamisen kehittäminen Leena Unkari-Virtanen, Helena Kuusisto-Ek, Tiina Brandt & Sini Maunula: Miten johdetaan tulevaisuudenkestävää liiketoimintaa? Carita Hand & Marjatta Komulainen: Osaaminen on kestävän työn perusta Maarit Haataja: Ihmisjohtaja huomioi työntekijöiden tunteet muutostilanteessa Marjatta Komulainen: Vuorovaikutteinen johtajuus eettisen organisaatiokulttuurin rakentajana Johtajuuden kestävyysnäkökulmat ihmisten johtamisessa Työn muutos ja johtajuuden haasteet vuonna 2022 Yrityseettisyys tekee organisaatiosta tuloksellisen Yrittäjyys ja yritystoiminnan kehittäminen Titta-Maria Kettunen: Hanketoiminnasta maksutonta apua yrityksen kehittämishaasteiden ratkomiseen Heli Tuulenmäki: Ennakoi osaamista ja menesty Jaana Meriläinen & Carita Hand: Suhdekiemuroita - resilienssi ja kestävyys yritystoiminnassa Kaarina Pirilä & Jenni Koponen: Sattuipas samaan aikaan - koronaa, hanketta, yrittäjyyttä ja digiä Otto Härkönen: Sirkkaa lautaselle ketterästi - yrittäjän kokemuksia elintarvikkeiden tuotteistamisesta Neuvoja pienyrittäjälle pullonkaulojen ja kapeikkojen tunnistamiseen Maarit Laihonen, Perttu Pohjonen & Mika Launikari: Osaamisen kehittämisen prosessit tuottavat tuloksia yrityksissä Helena Miettunen: Yritysten toiminnan kehittämistyöskentelyn menetelmiä Jussi Salonen: Tulevaisuudessa kaikki toimialat voivat hyödyntää XR-teknologioita Työelämä ja työllisyyden edistäminen Heidi Stenberg: Kotihoidon vetovoima huolena - ratkaiseeko sosiaalinen media rekrytoinneissa? Elvira Vainio: Nimi leimaa työnhakijaa - asenteet vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä Katriina Rantala-Nenonen & Sanna Saikko: Miten digitalisaatio haastaa työllistymistä? Irene Alsti-Lehtonen: Työyhteisöjen yhteisöllisyyden vahvistaminen taiteen ja luovuuden keinoin Kati Ylikahri & Raili Honkanen-Korhonen: Tehokasta kuin leikkaussalissa - muistilista varmistamaan kestävää keikkatyötä Susanna Mattila & Kati Ylikahri: Vuokratyön 7 vahvuutta ja 7 kehittämiskohdetta Tiina Nevanperä: Mentorointi oman toiminnan kehittämisen ja resilienssin työkaluksi luovilla aloilla Päivi Rahmel: Hyvis vai pahis - miten konflikti voi luoda uutta Selviytymisen strategioista ennakointiosaamiseen Taiteilija taitonsa tuotteistajana Taiteilija yhteisöllisyyden rakentajana Helena Miettunen: Työssä jaksaminen sosiaali- ja terveysalalla Tero Aalto & Essi Santala: Purkkavirityksistä yhdenmukaisiin turvallisuustaitoihin - näyttämötyöturvallisuus läpäisee koko organisaation Timo Nykopp: HUBin rakennuspiirrustukset Digiympäristössä työskentely, johtaminen ja yrittäminen Kaarina Pirilä: Yrittäjänaisten digiosaamista tukemassa Otto Härkönen: Luottamuksen rakentaminen digitaalisessa toimintaympäristössä Helena Miettunen: Resilienssi, itsetuntemus ja näkökulman vaihto Marjatta Komulainen: Ihmisten moninaisuuden näkökulmat hybridityön äärellä Ristiriitoja hybridityössä - nääntyä vai kehittää Sosiaaliset innovaatiot Katri Halonen: Pokemonin matka sosiaaliseksi innovaatioksi Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja hankkeet Hannele Hokkanen: Miten saada kotihoitoon pitovoimaa? Kotihoidon ammattilaiset ja ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittämiskumppaneina Asiantuntijat ja opiskelijat kehittävät yhdessä palveluita - TKIO-toimintaa käytännössä, osa 1 Arja Liinamo & Kristiina Heinonen: Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia, osa 2: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Eija Raatikainen: Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia, osa 3: Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen Heikki Hyvärinen & Kaarina Pirilä: Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia, osa 4: Yrittäjyys ja johtamisosaaminen edistäminen ja kehittäminen hyvinvointi- ja terveysalalla Pekka Paalasmaa & Kaisa Puuronen: Vaikuttava hanketoiminta edistää hyvinvointia, osa 5: Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut Anita Ahlstrand & Aamos Lemström: Sisäilmapartio innovoitiin ratkaisuksi monialaisena opiskelijayhteistyönä Anna-Reetta Kyllönen: Hankalasti tavoitettavat nuoret kohdataan jalkautuvalla autotyöllä Anne Nikula & Aija Ahokas: Sakko vai pakolla rokottaminen - kysymys oli ajankohtainen jo ennen pandemiaa Kansainvälinen hanketoiminta Kajsa Sten & Janett Halonen: Co-Creating Student-Run Centers in Multicultural Contexts Päivi Keränen: Stewardship in the New European Bauhaus Aija Ahokas, Hannele Hokkanen, Yu Ni TAN, Raynee JW THAM, Natalie SH YEH Dip, Hong-Yong TAN: Behind the scenes of telehealth innovation project Krister Kalda, Azat Kuitunen, Jaanus Müür, Rebecca Ronke, Magdalena Szymańska & Milla Åman Kyyrö: Accelerating the evolution of mobility in the Baltic Sea region - robot bus pilot experiences Eija Raatikainen & Katriina Rantala-Nenonen: Trust as a transversal skill Kansainvälisyys ja maahanmuuttajuus ammattikorkeakouluympäristössä Hanna Repo Jamal, Sari Heikkinen & Vesa V.A. Heikkinen: Maahanmuuttajien työllisyyden haasteet ammattikorkeakoulujen ratkottavana Hanna Repo Jamal, Heini Maisala-McDonnell & Päivi Rimpioja: Metropolian kansainvälinen akatemia yhdistää eri maista ja kulttuureista tulevia opiskelijoita Johanna Niemi: Suomalainen koulutusjärjestelmä tutuksi toiminnallisilla tehtävillä ja selkeillä kuvilla Viestintä ja julkaiseminen Titta-Maria Kettunen & Milla Åman Kyyrö: Asiantuntija viestijänä - miten saada oma ääni kuuluviin? Milla Åman Kyyrö: Hankeviestinnän osaamisen kehittymisestä hyötyvät kaikki Viestintä on vallankäyttöä - asiantuntija, tunne arvosi! Toimiva hankeviestintä vaatii suunnittelua Mistä aloittaa hankkeen viestinnän suunnittelu? Mitä TKI-viestintä on? Vinkkejä hankkeen yleisötapahtuman tuottajalle Äänensävyn hyödyntäminen hankkeen viestinnässä Riikka Wallin & Anna Hermiö: Voimaa yhdessä tekemisestä - vaikuttava julkaiseminen, osa 3 Energia-alan kehittäminen Mari Suoheimo & Antti Tohka: Energia-alan voimakas murros vaatii jatkuvaa oppimista Rakennusalan kehittäminen Tuire Ranta-Meyer: Puumyönteisyys kannattaa pääkaupungissakin Construction Industry Sunil Suwal, Manika Bajracharya, Sharmaa Devi Muthusami, Vipul Agrawal: Sustainable wellbeing through inclusiveness in the construction industry Service Design and Innovations Pamela Spokes: Innovation events in three parts: Hackathons Innovation events in three parts: Design Sprints Embedding Service Design in Higher Education This Meeting Could Have Been a Workshop Why You Need to Learn Service Design Finding Real Problems to Solve All Around Us Learning to Innovate Every Day: 10 Days 100 Challenges event Tikissä-julkaisut ilmestyvät jälleen tammikuussa 2023, jolloin vietämme toimituksessa blogin viisivuotisjuhlaa! Toimituskunta kiittää lämpimästi kirjoittajia ja lukijoita.
Mitä TKI-viestintä on?
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on yksi ammattikorkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä. Toiminnassa tutkitaan, testataan, kokeillaan ja sovelletaan. Tuloksina syntyy uutta tietoa, oivalluksia ja muita tuotoksia. Mukana on erilaisia toimijoita: asiantuntijoita, kohderyhmiä, kumppaneita ja yhteistyöverkostoja. Kaikesta tästä tekemisestä halutaan viestiä. Mutta mitä TKI-viestintä oikeastaan tarkoittaa? TKI-viestinnän tehtävänä on välittää saavutettuja tuloksia, innovaatioita ja uusia näkökulmia. (1) TKI-viestintä edistää avointa tiedettä Ammattikorkeakoulut määrittelevät TKI-viestintäänsä omista lähtökohdistaan. Yleistäen voi kuvata, että kyse on paitsi TKI-toiminnassa syntyvien tulosten jakamisesta yleisöille, myös avoimen tieteen periaatteisiin kuuluvasta julkaisutoiminnasta. Avoimuus on tieteen ja tutkimuksen keskeinen periaate, jolla muun muassa laajennetaan tutkitun tiedon saatavuutta. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat osa vastuullisen tieteenteon käytäntöjä. (2) Ammattikorkeakouluissa tehtävä työ on myös tärkeää tehdä näkyväksi, mutta tällöin on kyse ennemminkin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyvästä viestinnästä, eli lyhyesti TKI –viestinnästä. Laadukas TKI –viestintä on osa tieteen avoimuutta. (3) Tutkimus- ja kehittämishankkeilla pyritään ratkaisemaan erilaisia haasteita ja saamaan aikaan muutoksia vallitsevaan tilanteeseen. Hankkeiden työn tuloksista oletetaan viestittävän ainakin niille yleisöille, joita hanketyön tulokset koskettavat. Julkisen rahoituksen hankkeissa pääsääntönä on, että hankkeesta ja sen tuloksista tulee viestiä mahdollisimman kattavasti. (4) Laajempi tulosten levittäminen on osa TKI-viestinnän haastetta. Yksittäisen hankkeen toiminnasta syntyneet tulokset voivat olla äärimmäisen tärkeitä – pienemmälle joukolle. Organisaatiotasolla ehkä toivotaan, että saataisiin laajasti näkyvyyttä, kun viestitään. TKI-toiminnan merkitys ei synny tyhjiössä Jotta TKI-toiminnan saavutukset voivat konkretisoitua, on niistä kerrottava julkisesti. TKI-viestintä on vaikuttamisen väline, jolla tehty työ saatetaan näkyväksi. Hyvin toteutettu TKI-viestintä muotoilee TKI-toiminnasta syntyneet tulokset yleisöä kiinnostaviksi tarinoiksi tai journalistiset uutiskriteerit ylittäviksi jutuiksi. Maamme korkeakoulujen TKI-aktiivisuus on huippuluokkaa, mutta vain mikroskooppisen pieni osa tuloksistamme nousee esille medioissa [...] (5) TKI-viestinnässä ei siis ole kyse vain hankkeiden tulosten raportoinnista. Kyse on tiedon levittämisestä, tieteen yleistajuistamisesta ja yleisöjen osallistamisesta keskusteluun. Miten TKI-viestinnässä onnistutaan? Viestinnän onnistumista voidaan mitata esimerkiksi sosiaalisen median päivitysten tykkäyksinä, blogikirjoitusten lukukertoina tai valtakunnallisiin uutisiin pääsynä. Onnistuminen vaatii ymmärrystä viestinnän roolista tiedolla kyllästetyssä informaatioympäristössä. Onnistumisen todennäköisyyttä parantaa organisaatiotasolla vallitseva, yhteisesti jaettu käsitys TKI-toiminnan vaikuttavuudesta ja siitä viestimisen merkityksestä. TKI-viestinnän laadukas toteuttaminen ja järjestelmällinen kehittäminen vaativat viestinnän ja julkaisemisen ammattilaisia tueksi TKI-toimintaa tekeville asiantuntijoille. Käytännössä työhön tarvitaan riittäviä resursseja. Ammattikorkeakoulujen TKI-viestintämyönteistä ilmapiiriä voi kehittää monin tavoin. Metropoliassa TKI-hankkeiden viestijät ja projektipäälliköt kutsuttiin yhdessä syyslukukaudella 2022 oppimaan hankeviestinnän perusteita. Samalla tunnistettiin joukko kehittämistarpeita hankkeiden näkyvyyteen liittyvissä kysymyksissä. Näihin pohditaan parhaillaan ratkaisuja, yhdessä TKI-toimijoiden ja viestinnän asiantuntijoiden kanssa. Lähteet Hautala, A. (2022) Ja homman pointti oli? (blogs.tuni.fi) TAMK-blogi. Avoin tiede (2021): Usein kysytyt kysymykset (avointiede.fi) Sinisalo, R. (2018) Tiedeviestinnästä TKI-viestintään (lamkpub.fi) Viestintä TKI-toiminnassa (HAMK.fi) Taatila, V (2021) Mistä me puhumme, kun puhumme TKI:sta? (arene.fi)
Äänensävyn hyödyntäminen hankkeen viestinnässä
Julkisin varoin toteutettavien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio- eli TKI-hankkeiden viestintää suunnitellessa pohditaan usein, miltä hankkeen pitäisi näyttää. Yhtä lailla voi miettiä, miltä hanke kuulostaa. Markkinointiviestinnässä yritykset käyttävät brändinsä mukaista visuaalista ilmettä ja äänensävyä. Tässä kirjoituksessa käsitellään äänensävyn hyödyntämistä hankeviestinnässä. Äänensävyssä on kyse tavasta, jolla viestivä taho puhuttelee yleisöään. Äänensävyllä tarkoitetaan tässä yhteydessä tekstipohjaisen verkkoviestinnän kirjallisen ilmaisun sävyjä, jota toteutetaan erityisesti verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa, chat-palveluissa tai sähköposteissa. Äänensävyn aitous kuuluu kauas Kuten ihmisten välisessä puhutussa keskustelussa, myös tekstipohjaisessa viestinnässä sanavalinnat ja ilmaisun tyyli välittävät tunnelatausta kirjoittajalta lukijalle. Äänensävyjä käyttämällä voidaan viestiä kirjaimellista tietosisältöä syvemmin. Parhaassa tapauksessa hankkeen viestintää kannatteleva äänensävy valitaan tietoisesti ja sitä käytetään johdonmukaisesti. Se voi auttaa yleisöä muodostamaan mielikuvaa hankkeen persoonasta, jota on helpompi lähestyä kuin kasvotonta organisaatiota. Yleisön on pidettävä viestintää uskottavana. Keskimääräisellä hankkeella on käytössä muutama sosiaalisen median kanava ja verkkosivut. Jos viestintää pyritään laajentamaan alustoille, jotka eivät ole entuudestaan tuttuja, voidaan törmätä vaikeisiinkin tilanteisiin. Hankkeen toiminnalle voi olla eduksi viestiä myös hankaliksi koetuilla foorumeilla, joissa kohdeyleisö on tavoitettavissa. Jokaisella verkkoyhteisöllä on oma kulttuurinsa ja niiden tunteminen on viestinnän uskottavuudelle eduksi. Varsinkin sosiaalisen median negatiivisia lieveilmiöitä käsiteltäessä on hyvä hahmottaa myös omia verkkokulttuureja koskevia ennakkoluulojaan sekä mahdollisia syitä niiden taustalla, kirjoittaa Elina Vaahensalo (1). Uskottavuuden kannalta, viestinnän ja toiminnan välillä ei tulisi olla kovin suurta ristiriitaa. Toisin sanoen, pirteinkään äänensävy ei peitä sitä, jos käytännön toiminta viestii väsymyksestä. Äänensävy ja hankkeen lähestyttävyys Kaikki viestintä pyrkii jollain tavalla vaikuttamaan. Jos markkinointi on enemmän potentiaalisen ostajan suostuttelua, niin viestintä pyrkii useammin tiedonjakoon ja vuoropuheluun. Mihin asioihin hankkeen äänensävyllä voisi siis vaikuttaa? Vaikutelma. Esimerkiksi verkkosivuilla käydessä sivuston käytettävyys, visuaaliset elementit ja äänensävy yhdessä vahvistavat hankkeen toivomaa kokonaiskuvaa, vaikkapa asiantuntevuudesta. Luottamus. Meltwaterin raportin mukaan 65 % kuluttajista kertoo, että ystävällisesti ja huolellisesti viestivä brändi tuottaa vahvemman tunneyhteyden. Kuluttajat kokevat, että vuorovaikutus tällaisen brändin kanssa on helpompaa. (2) Lähestyttävyys. Yleisön huomiota tavoitellessa helppo lähestyttävyys, keskustelevuus ja avuliaisuus ovat hyviä perusvalintoja. (2) Äänensävyn valinta vaatii tietoa ja harkintaa Monilla hankkeilla on useampi kuin yksi kohderyhmä. Viestinnällisissä ratkaisuissa on huomioitava kohderyhmäkohtaiset erot. Äänensävyjen tulkintaan vaikuttavat yksilötasolla monet eri tekijät. Miten hanke siis osaa valita yleisöilleen sopivan äänensävyn? Markkinoinnin suunnittelussa analysoidaan ostavaa yleisöä ja sen käyttäytymistä eri lähteistä kerätyn taustadatan avulla. Tiedon pohjalta luodaan yritykselle sopivat asiakasprofiilit, ja näihin pohjautuen suunnitellaan eri ostajapersoonille toteutettavat markkinointitoimenpiteet. Yhtä lailla kuin yritys, hankkeen viestintää varten voidaan luoda kuvitteellisia kohderyhmiä edustavia keskivertopersoonia. Näille ryhmille toteutetaan viestintää eri kanavissa ja formaateissa sen mukaan, mistä ryhmät oletetaan tavoitettavan ja minkälaisen sisällön arvioidaan parhaiten kiinnittävän kohderyhmän huomion. Äänensävyä voi mukauttaa eri kohderyhmille soveltuvaksi. Verkossa tapahtuva asiointi jättää palvelujen käyttäjästä yleensä jonkin jäljen. Hankkeen kohderyhmien tavoittamiseen voi riittää kevytkin kohderyhmien analysointi. Tärkeintä on hahmottaa, minkälainen oman hankkeen kohderyhmän koostumus ja käyttäytyminen verkossa tyypillisesti on. Lukuisat tahot tuottavat raportteja, joissa on erilaisista demografisista tekijöistä eli esimerkiksi iän, sukupuolen, asuinalueen tai tulotason mukaan ryhmiteltyjä joukkoja. Tällaisilla tiedoilla hankkeen viestinnän suunnittelussa voi päästä alkuun. Äänensävyn toteuttaminen edellyttää ohjeistusta ja koordinointia Verkkosisällöistä voidaan helposti tunnistaa ainakin nämä neljä äänensävyä: huumori, virallisuus, arvostus tai innostus (3-5). Jos hankkeen luonnetta tukevien äänensävyjen valinta on hankalaa, voi käyttää vastakohtapareja. Näiden avulla voi pohtia, kumpaan suuntaan hankkeen viestinnän äänensävy osuu paremmin, esimerkiksi: hauska vai vakava virallinen vai epävirallinen arvostava vai yhdentekevä innostunut vai pidättynyt Sen jälkeen voi määritellä, millä äänensävyillä hankkeen persoona viestii eri kohderyhmäpersoonille. Hankkeella on kolme kohderyhmää. Hankkeen äänensävy on ensisijaisesti asiantunteva. Yrittäjille viestitään asiantuntevasti, epävirallisesti ja yhteistyöhaluisesti Opiskelijoille viestitään asiantuntevasti, epävirallisesti ja innostuneesti Päättäjille viestitään asiantuntevasti ja hieman virallisemmin Haasteen hankkeen viestinnälle luo valitun äänensävyn johdonmukainen käyttäminen. Mikäli hankkeen viestintää toteuttaa useampi taho ilman yhteistä ohjeistusta, yhtenäistä äänensävyä tuskin heti syntyy. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö hanke hyödy hajautetusta sisällöntuotannosta ja jaetusta viestintävastuusta. Riittävän hyvä ohjeistus auttaa osapäiväviestijänkin pitämään tyylin hyppysissä. Jos haluaa olla varma viestien toimivuudesta, lisätueksi voi kutsua koolle kohderyhmää edustavien esiraadin, Heiltä voi kysyä mielipidettä erilaisten vaihtoehtojen välillä ennen lopullisen version julkaisemista. Lähteet Vaahensalo, E. Organisaatiot ja toiseuttava verkkokeskustelu (PDF sivulta 162). Poikkeuksellinen viestintä, 2022. Procomma Academic Meltwater 21.6.2021. Tone of voice - äänensävy yrityksen brändinhallinnassa. (meltwater.com) Verbina, E. 14.8.2022. How to define your brand's tone of voice (semrush.com) Nielsen Norman Group 2016. Tone of Voice - Dimensions (nngroup.com) Vilpa, T. Yrityksen äänensävy eli tone of voice tuo syvyyttä viestintään.(blog.kuulu.fi)
Toimiva hankeviestintä vaatii suunnittelua
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyötä tehdään pääasiallisesti julkisin varoin. Rahoitusta anotaan ja myönnetään eri lähteistä, tyypillisesti Euroopan Unionin hallinnoimista ohjelmista. Jokaisella rahoittajalla on omat ehdot sille, mihin tarkoitukseen ja kuinka paljon tukea myönnetään. Tässä blogimerkinnässä kerron, millä periaattein hankkeelle voi rakentaa toimivaa viestintää. Varmista rahoittajan ehdot Viestinnällä on tarkoitus tukea hankkeen toimintaa, etenemistä ja onnistumista. Viestintää tarvitaan esimerkiksi kohderyhmien tavoittamiseen ja hankkeen tuloksien levittämiseen. Rahoituslähteestä riippuen viestintään voidaan resursoida erilaisia työaikamääriä. Jotkin rahoittajat vaativat, että hankkeelle nimetään viestintäpäällikkö. Toiset rahoittajat eivät mainitse viestinnän roolista erityisesti mitään. (1) Hankearki osoittaa nopeasti, että viestinnän merkitys on tässä ajassa korostunut. Jos hankkeen viestintä jää kokonaan projektipäällikön harteille, roolin voi ajoittain kokea raskaaksi. Hankkeen valmisteluvaiheessa on siis hyvä ottaa huomioon myös viestintätyö. Se voidaan muotoilla hankesuunnitelmaan omaksi työpaketiksi tai jokaiseen työpakettiin omana osionaan. Tärkeintä on, että jo hankesuunnitelmassa tulee ilmi viestinnän toteuttamiseen ajatellut vastuuroolit ja ulkopuolisten palvelujen hankinnan tarpeet. Niiden perusteella hankebudjettiin voidaan kiinnittää henkilön työaikaa sekä ostopalveluja. (1) Tarkista hankkeen tavoitteet Kun hankkeelle myönnetään rahoitus, hankekumppanit käyvät suunnittelemaan hankkeen käytännön toteutusta. Alkuvaiheessa tehdään tärkeitä linjauksia, jotka vaikuttavat hankkeen toimintaan. Asioista yhdessä neuvotellen sopiminen käynnistää myös luottamussuhteen kehittymisen hankekumppanien välille. Hankesuunnitelma sisältää hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet, joiden avulla tavoitteet saavutetaan. Jos hankehakemuksen kirjoittamisesta on aikaa, voi olla tarve kirkastaa hanketyön perimmäinen tarkoitus. Siksi kumppanit käyvät läpi ja määrittelevät hankkeen käynnistyessä, mitä käytännössä on aikomus tehdä. Näin yhteistä tavoitetta kohti on huomattavasti helpompi kulkea. Suunnittele yhdessä Yhteisten tavoitteiden määrittely myös hankkeen viestinnän toteuttamiselle on tärkeää. (2) Hankkeen kokonaisviestintää kannattaa aluksi ideoida ja suunnitella kumppanien kanssa yhdessä. Tyypillisesti keskusteluja käydään siitä, miltä hankkeen pitäisi näyttää. Tämä on kuitenkin vasta yksi osa hankkeen viestintää. Yhteisessä viestintäsuunnittelussa voi käyttää pohjana hankesuunnitelmaa. Sieltä tunnistetaan ja poimitaan tärkeimmät yhteisesti viestittävät asiat. Hankkeelle on alkamis- ja päättymispäivämäärät. Niiden avulla on helppo ennakoida ainakin tulosviestinnän toteuttamisen ajankohta. Hankkeen toteuttajille yhteisesti tärkeitä viestinnän paikkoja ovat: Tiedottaminen ja uutisointi Yhteiset julkaisut Yhteiset tapahtumat Tulosviestintä hankkeen päättyessä Ennen lopullista toteutusta on varmistettava käytettävissä olevat resurssit, jotta työtunnit tai budjetti eivät lopu kesken. Jos budjetti on niukka, ei pidä lannistua. Hankkeen viestinnän onnistumista tukevat myös käytettävissä olevat suhdeverkostot ja henkilöstön mahdollinen piilo-osaaminen. Hankekumppanien joukosta voi löytyä toteuttajia monenlaisiin viestinnän osa-alueisiin. Sovi vastuut ja pidä niistä kiinni Vaikka hankkeelle nimetään viestinnästä vastaava työntekijä, hankeviestinnässä onnistuminen edellyttää kaikkien osapuolten tukea. Hankkeet syntyvät toimimaan hetkeksi aikaa vakiintuneiden organisaatioiden keskelle. Voi olla vaikea saada hankkeen viestintää toimimaan, elleivät vakiintuneet organisaatiot, sidosryhmät ja muut puolestapuhujat osallistu hankkeen viestien välittämiseen. Hankkeen käynnistyessä on tärkeä sopia selkeästi viestintään liittyvät vastuut ja avainhenkilöt, joiden kanssa viestinnästä vastaava voi työskennellä. Samalla voi asettaa mittarit, jolla onnistumista arvioidaan. Hankkeen suhdeverkostosta muodostuu viestintäverkosto Kuka tahansa voi tukea hankkeen onnistumista toimimalla sen puolestapuhujana ja välittämällä hankkeen viestejä omiin verkostoihinsa. Hankkeen työntekijät ovat luontevin joukko levittämään tietoa hankkeesta omiin sosiaalisiin verkostoihinsa. Tämä ei välttämättä toki riitä, sillä työntekijän omat verkostot saattavat olla kaukana hankkeen tavoittelemista yleisöistä (3). Jokaisella hankkeella on toiminta-aikanaan päätoteuttaja ja osatoteuttajat, hankehenkilöstö sekä ohjausryhmä. Yksistään näiden tahojen kautta on mahdollista löytää verkostoja, joihin hankkeen viestiä voi välittää. Kun suhdeverkostoa laajennetaan hankkeen kohderyhmiin, teemasta kiinnostuneisiin vaikuttajiin ja vaikkapa kohderyhmiä edustaviin järjestöihin, alkaa mahdollisten viestintätuen antajien määrä olla jo kohtalainen. Suhdeverkoston hyödyntäminen ei kuitenkaan saa kääntyä kuormittamiseksi. Kaikessa hankeviestinnässä on syytä käyttää tilannekohtaista harkintaa. Hyvin hallitussa kokonaisuudessa viestinnällä ajetaan yhteisesti hankkeen tavoitteiden saavuttamista, ei yksittäisen tahon etua. Lähteet Åman Kyyrö, Pirilä. Hankeviestinnän resurssit, teoksessa Hankeviestinnän käsikirja. Metropolia 2021. Åman Kyyrö. Hankeviestintä ja resurssit. Tikissä 23.2.2021. Kettunen, Åman Kyyrö. Asiantuntija viestijänä - miten saada oma ääni kuuluviin? Tikissä 25.10.2022.
Viestintä on vallankäyttöä – asiantuntija, tunne arvosi
Asiat, jotka saavat eniten tilaa julkisessa keskustelussa, muuntuvat hiljalleen yleisinä pidetyiksi totuuksiksi. Monimutkaistuvassa maailmassa on luontevaa kysyä juuri tiettyyn aiheeseen perehtyneen asiantuntijan mielipidettä. Asiantuntijalle voi kertyä julkista vaikutusvaltaa, etenkin, jos kilpailevia näkemyksiä ei tuoda esiin. Viestinnällä on aina merkitystä asiantuntijan työssä, vaikkei päätyisikään vaikuttamaan julkisuudessa. Asiantuntija, viesti reilusti Asiantuntija on työnimikkeensä takana kokonainen ihminen, oma persoonansa, joka toimii omalla tavallaan eri tilanteissa. Lähes poikkeuksetta asiantuntijan työhön kuuluu alaansa liittyvän tiedon jalostamista ja jakamista eri yleisöille. Ajatteluamme haastetaan aina, kun jokin yleisesti hyväksyttynä totuutena pitämämme asia muuttuu. Riippuen uuden tiedon merkityksestä vastaanottajalle, yleisö suhtautuu siihen uteliaana, innostuneena, välinpitämättömänä, tai jopa vastustellen. Asiantuntija voi kokea onnistumista, kun muutosvastarintaisetkin alkavat vähitellen sovitella uutta tietoa aikaisempien käsitystensä kanssa yhteen. Asiantuntija on silloin mahdollisesti käyttänyt valtaansa hyvin ja viestinyt vaikuttavasti. Asiantuntijan perehtyneisyyttä aiheeseensa harvoin kyseenalaistetaan. Silti, asiantuntijan työ- ja ajatteluprosessit ovat monitahoiset. Myös asiantuntijalla voi olla tiedostamattomia vinoumia, asenteita ja arvoja. Se on inhimillistä. Reilua yleisöä kohtaan on, että asiantuntija esittää avoimesti, mihin pohjaa omat näkemyksensä. Julkisessa keskustelussa yleisö päättää uskottavuuden Asiantuntijan luotettavuus punnitaan, kun hän esiintyy asiansa kanssa julkisesti. Kyseessä voi olla ammattilaisille suunnattu tapahtuma, perinteisessä mediassa esiintyminen tai sosiaalisen median päivitys. Yleisö voi asettua kannattamaan tai vastustamaan asiantuntijan viestiä, riippuen uskottavuudesta ja samaistuttavuudesta. Miten viestiä asiantuntijana aidosti, mutta uskottavasti julkisessa keskustelussa? Vakuuta tosiasioilla. Erota tosiasiat selkeästi omista mielipiteistäsi. Ole samaistuttava. Anna ihmisyytesi näkyä. Vältä spekulaatioita. On reilua kertoa, jos ei pysty ottamaan kantaa. Tunne yleisösi. Tiedä, kenelle olet viestimässä ja kohdenna viestisi kärki yleisön mukaan. Asetu yleisön asemaan. Mikä heille on oleellisinta tietoa? Kiteytä monimutkainen tieto yleistajuisempaan muotoon. Viesti selkeästi. Välttele kapulakieltä, piirrä selventävä kaavio, avaa kirjainlyhenteet. Asiantuntijan vastuu viestiä omista asiantuntijuuden alueensa asioista koskettaa monenlaisia yleisöjä. Ollakseen samaistuttava ja uskottava, on asiantuntijan samanaikaisesti tunnettava arvonsa ja kyettävä mukauttamaan viestintätyylinsä yleisön tarpeisiin. Viestintä on harjoitus, jossa kehittyy toistamalla Persoonasta riippuen olemme enemmän tai vähemmän avoimia haastamaan omia käsityksiämme vallitsevasta todellisuudesta. Tämä koskee niin asiantuntijaa joka viestii asioista, kuin yleisöä, jolle viesti on kohdistettu. On mahdollista, ettei yksi somepostaus tai aamutelevision haastattelu hetkauta yleisösi arkea mihinkään. Asiantuntijan on hyvä toistaa viestiään eri yhteyksissä, ennen kuin tekee liian hätäisiä johtopäätöksiä viestinnän vaikutuksesta. Sanoman levittäminen yhtä aikaa eri medioissa ja formaateissa lisää viestin tavoittavuutta. Viestinnän ajoittamisellakin voi taktikoida: jos jokin aihe on esillä julkisesti jo valmiiksi, siihen on mahdollista tarjota mukaan oma näkemyksensä. Mielipidekirjoitus, podcast, seminaaripuheenvuoro, haastattelu ammattilehdessä, tai paneelikeskustelu televisiossa ovat kaikki erilaisia viestintätilanteita. Asiantuntijan ja viestinnän asiantuntijan välisellä yhteistyöllä väline- ja kanavakohtainen tyylilajin löytäminen voi tehostaa viestiä entisestään. Mikään ei estä ottamasta johtavan asiantuntijan asemaa jostain vasta kehitteillä olevasta teknologiasta tai työmenetelmästä. Tilaisuus on vain tunnistettava ja hyödynnettävä! Kaikissa Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa toteutettavissa hankkeissa työskentelee asiantuntijoita. Hankkeissa tehdään tulevaisuuteen suuntaavaa kehittämistyötä. Monimutkaisista ilmiöistä ja uusista asioista viestiessä voi tuntua vaikealta viestiä, esimerkiksi vakiintuneen sanaston puuttumisen vuoksi. Mutta sen voi kääntää myös edukseen. On mahdollista toteuttaa vaikuttavaa asiantuntijaviestintää julkaisemalla hyvin esitettyä tietoa ja olemalla aktiivinen sosiaalisen median verkostoissaan. Lähteet Mielityinen, Ida 2022: Asiantuntija tietää, mutta saako hän myös tuntea? (aukeaa ihmisyydenmonetpuolet.com) Sopanen, Terttu 2019: Asiantuntijaviestinnän kolme myyttiä (aukeaa brunnen.fi) Mosander, Johanna 2021: Johtaminen on viestintää ja viestintä on vallankäyttöä (aukeaa lsr.fi) Asikainen, Martti 2022: Viestintäkö vallatonta vallankäyttöä (aukeaa esignals.fi) Salminen, Hanna 2019: Valtaa on, jos se otetaan (aukeaa viestijat.fi) Koppelo, Heli 2022: Kaiken pohjalla on ihmiskäsitys (aukeaa suomentyonohjaajat.fi)
Vinkkejä hankkeen yleisötapahtuman tuottajalle
Yleisötapahtuma on oiva tilaisuus kohdata samasta aiheesta kiinnostuneita ihmisiä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden tapahtumissa ollaan uuden äärellä. Tapahtumissa voidaan kehittää asioita yhdessä työpajaillen tai saapua kuulemaan hankkeen tarjoamaa tuoretta tietoa. Tässä kirjoituksessa tarjolla muutamia vinkkejä lähitapahtuman järjestäjälle. 1. Harkitse huolella Tapahtumien tuottaminen vaatii aikaa, vaivaa ja rahaa. Tapahtuman täytyy houkuttaa yleisöä paikalle. Ennen kuin muita valmisteluja aloitetaan, selvitä kaksi seikkaa: Mitä hyötyä tapahtumasta on yleisölle? Miten tapahtuma tukee hankkeen edistymistä tai tavoitteiden saavuttamista? Kun hyödyt ja tavoitteet ovat selvillä, tapahtuman tavoitteet on asetettu. Näiden pohjalta on mahdollista luoda tapahtuman raamit: ohjelma, tilaisuuden kesto, ja toteutustapa. Osallistumisen hyötyjen pohdinta auttaa myös luomaan tapahtuman ydinviestit, joita käytetään tapahtuman markkinoinnissa ja tiedottamisessa. 2. Suunnittele Tapahtumatuotantoon kuuluu useita osa-alueita, jotka kytkeytyvät toisiinsa. Samat elementit kuuluvat niin pieniin seminaareihin ja työpajoihin kuin isoihin konferensseihin tai festivaaleihin. Muotoile kokemus tapahtumaan osallistujan näkökulmasta käsin. Yleisöön voi luoda vaikutuksen vaatimattomallakin budjetilla. Erikokoisten ja -tyyppisten tapahtumien tuottamiseen tarvitaan kuitenkin eri määrä resursseja. Selvitä ensin, kenelle tehdään. Osallistuja havaitsee ja aistii, onko tapahtuma luotu yleisöä varten. On siis tunnettava yleisönsä. Keitä he ovat? Minkälainen tapahtuma tuotetaan? Mikä sille tulee nimeksi? Kun määritellään tapahtuman muotoa, toteutustapaa ja rakennetta, puhutaan tapahtuman konseptoinnista. Konseptointi on luovaa ja rajatonta ajattelua. Resurssien käytettävyys luo rajoitteet toteuttamismahdollisuuksille. Mitä hankkeen budjetissa on varattu tapahtumalle? Paljonko hankkeen työntekijöiden työtunteja voi käyttää tapahtuman järjestämiseen? Mitä, jos resurssit eivät riitä? Jätetäänkö tekemättä? Tuotantotyöryhmän roolit ja vastuut selviksi. Tuottaja vastaa kokonaisuuden koordinoinnista. Tuottaja huolehtii myös erilaiset sopimukset, palvelujen hankinnat, lupa- ja ilmoitusasiat. Budjetin seuranta kuuluu yleensä tuottajan tehtäviin. Suuremmassa tapahtumassa on jaettava vastuuta. Tekniikka, yleisöpalvelu, turvallisuus ja viestintä ovat tyypillisiä osa-alueita, joissa voi olla omat vastuuhenkilöt. Sisällöt ja puhujat. Minkälainen on tapahtuman ohjelma? Keitä esiintyjiä yleisö haluaa kuulla? Ovatko juuri nämä esiintyjät saatavilla tapahtumapäiväksi? Kuka juontaa, moderoi paneelikeskustelun, fasilitoi työpajan? Tila tarpeen mukaan. Seminaari auditoriossa ja pienryhmiin jakautuva työpajapäivä vaativat erilaiset tilat. Minkälaisen tunnelman tila luo? Miltä siellä näyttää, kuulostaa, tuoksuu? Mitkä ovat vuokraus- tai käyttöehdot? Moneltako hälytykset menevät päälle, kuka siivoaa, pääseekö parkkihalliin kuka vain? Miten tilaan löytää? Tarvitaanko erilliset opastekyltit? Hankinnat? Tapahtuman luonteesta riippuen hankinnoille on erilaisia tarpeita. Varmista rahoittajan ohjeista, mitä kustannuksia hyväksytään ja miten palveluiden tai tavaroiden hintavertailu suoritetaan. Esitystekniikkaa tarvitaan, jotta esitykset näkyvät ja kuuluvat koko yleisölle. Tilassa voi olla valmiina tai sinne tuodaan äänentoistoa ja valaistusta. Hybriditapahtumissa ehkä tarvitaan lisäkalustoa suoratoistoon. Kuka hoitaa tekniikan? Saavutettavuus on yleisön huomioimista. Ovatko esiintyjien aineistot saavutettavia? Tarvitaanko esityksille tulkkausta? Turvallisuus on varautumista poikkeustilanteisiin. Huomioi tilan yleisökapasiteetti. Iso yleisötilaisuus ulkotiloissa tai kutsuvierastilaisuus sisätiloissa muodostavat erilaisia riskejä. Noudata tilaisuuden luonteesta ja järjestämispaikasta riippuvia turvallisuusvaatimuksia. Tuotannosta ja yleisöpalvelusta vastaavien tulee tietää tilaa koskevat turvallisuusohjeet. Ensiaputaidoista ei ole haitaksi. Esteettömyys? Tapahtumatilaa valitessa, huomioi esteettömyys niin ulkoa saavuttaessa kuin sisätiloissa. Jos tilat eivät ole esteettömät, tiedota siitä ainakin tapahtumaan ilmoittautumisen yhteydessä. Viestintä. Kaikessa aineistossa on oltava näkyvissä hankkeen rahoittajaohjeiden vaatimat elementit, kuten rahoittajan ja kumppanien logot. Tapahtuman toteutuspäivämäärä on hyvä olla lukittuna, kun markkinointi käynnistetään. Yleisön saamiseksi paikalle, tapahtumasta on tiedettävä ja mieluiten riittävän ajoissa. Tuota viesteihin innostusta: mikä mielettömän ajankohtainen aihe ja kuinka valovoimaiset esiintyjät! Viesti selkeästi: kenelle tapahtuma on suunnattu, milloin ja missä se järjestetään, miten ilmoittaudutaan ja onko maksullinen. Vastuullisuus näkyy etenkin tarjoiluissa. Mitä viestivät kertakäyttökupit, reilun kaupan kahvi tai lihaton buffetlounas? Haitaksi ei ole, jos tapahtumaan voi saapua helposti myös julkisin liikennevälinein. Voidaan kehottaa jättämään auton kotiin ja tulemaan polkupyörällä. Tuotantosuunitelma, jossa on eriteltynä esivalmisteluvaihe, tapahtumapäivän juoksutus ja purku. Päivämäärät, kellonajat ja yhteystiedot ovat tuottajalle tärkeitä työvälineitä. Tapahtumalle voi laatia erillisen viestintäsuunnitelman. 3. Toteuta Tapahtumatuotannossa on useita liikkuvia osia. Tuottajan tulee voida seurata kaikkia yksityiskohtia. Vain siten voi olla varma, että asiat etenevät suunnitellusti. Tuottajalla on oltava tärkeimpiin asioihin myös käyttökelpoinen varasuunnitelma, jos jokin menee pieleen. Tapahtumatuotanto vaiheittain Suunnittelu (aloitus: 9-12 kuukautta ennen tapahtumaa) Tavoitteiden määrittely – kumppanit ja ohjausryhmä apuna Tapahtuman päivämäärä ja kesto Tapahtumatila, yleisökapasiteetti Tapahtuman nimi, tuotanto- ja viestintäsuunnitelma Sisältöjen ja toiminnan suunnittelu, tuotantotyöryhmän muodostaminen Valmistelu (aloitus: 9-3 kuukautta ennen tapahtumaa) Puhujien, juontajan sekä muiden esiintyjien valinta ja kiinnittäminen Ohjelman aikataulutus ja tauotus Tilan, tilasuunnittelun, tekniikan, turvallisuuden ja tarjoilujen varaaminen Markkinointi ja viestintä käyntiin Ilmoittautumiset auki Toteutus Tila ja tekniikka valmiina toimintaan Henkilöstö ja puhujat, juontaja tai työpajan fasilitaattori paikalla Yleisö paikalle ja esitys käyntiin Tapahtuman näkyvyyttä lisää, jos sosiaaliseen mediaan tehdään päivityksiä suoraan tapahtumasta. Jälkityöt Kiitokset puhujille, tapahtumatilan purku, palautteen läpikäynti ja kiitokset työryhmälle Viestintäsuunnitelman mukaisesti laadittavat mediatiedote ja sosiaalisen median päivitykset Raportointi ohjausryhmälle ja rahoittajalle Viestintäaineiston, kuten videon jälkityöt ja tapahtuman tulosten levitys hankkeen viestintäkanavissa. Kiinnostavan tapahtuman sisällöistä saadaan mediatiedote tai verkkouutinen. Kun puhujat ja tunnelmat taltioi videolle tai valokuviin, aineistoja voi hyödyntää tiedottamisessa. 3. Arvioi Onnistuiko tapahtuma? Tapahtumaa suunnitellessa voi myös miettiä, miten mitataan sen onnistumista. Mistä tiedetään, että tapahtumalle asetetut tavoitteet täyttyivät? Mitä tapahtumasta muuten opittiin? Yleisin onnistumisen mittari lie osallistujamäärä. Julkisesti rahoitettujen hankkeiden tapahtumat ovat lähes poikkeuksetta osallistujille maksuttomia. Kaikki ilmoittautuneet eivät saavu paikalle. Osallistujamäärän lisäksi voi tarkastella ilmoittautumismääriä. Onnistumista voi mitata myös pitkällä aikavälillä. Tapahtumista syntyy parhaimmillaan kauaskantoisia vaikutuksia. Kaikkia vaikutuksia ei voi ennakoida. Sellaisia ovat ihmisten kohtaamisista syntyvät yllättävät yhteistyöideat, tai jopa parisuhteet Lisälukemista Hankeviestinnän käsikirja (2021), Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja Esiintyvän taiteilijan näkökulma: Tehokasta kuin leikkaussalissa - Muistilista varmistamaan kestävää keikkatyötä (2022), Tikissä-blogi Tapahtumatekniikan näkökulma: Purkkavirityksistä yhdenmukaisiin turvallisuustaitoihin - Näyttämöturvallisuus läpäisee koko organisaation (2022), Tikissä-blogi
Mistä aloittaa hankkeen viestinnän suunnittelu?
Tutkimus-, kehitys- tai innovaatiohankkeen toiminnasta tai tuloksista on vaikea kertoa laajoille joukoille ilman viestintää. Hankeviestinnälle on ominaista, että hankkeen kesto, budjetti ja tavoitteet ovat ennalta määritellyt. Viestinnässä onnistuminen edellyttää taitoa, harkintaa ja hankekumppanien välistä yhteistyötä. Tässä blogikirjoituksessa kerrotaan, mistä lähteä liikkeelle hankkeen viestinnän suunnittelussa. 1. Varaa viestinnän resurssit rahoitushakemusta laadittaessa Hankerahoitus haetaan ja myönnetään tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilman riittäviä resursseja on vaikea toteuttaa hyvää viestintää. Hankkeen viestintään kohdistuvat tarpeet on perusteltava rahoitushakemuksessa. Rahoittaja lopulta päättää, paljonko resursseja myönnetään. Kaikissa tapauksissa viestintä kannattaa suunnitella kohdennetusti ja resurssiviisaasti. Huolehdi, että hankehakemukseen varataan viestinnälle tarvittavat henkilötyötunnit. Varmista, että eri ammattilaisilta ostettavat palvelut budjetoidaan mukaan. Viestinnän ammattilaisen palkkaaminen hanketyöhön on ihanteellinen lähtökohta. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Hankkeessa työskenteleviltä saattaa löytyä niin ideoita kuin kykyjä viestinnän toteuttamiseen. 2. Tunnista viestinnän tarpeet Kirkasta viestintää suunnitellessa: Mitkä ovat hankkeen keskeiset tavoitteet? Nämä lukevat hankehakemuksessa. Mitkä ovat hankkeen kohderyhmä(t)? Nämä on määritelty hankehakemuksessa. Miten hanke hyödyttää kohdeyleisöä? Miten viestintä voi tukea hankkeen edistymistä ja sen tavoitteiden saavuttamista? Mistä saa lisätietoa hankkeesta? Hankkeen parissa työskenteleviä helpottaa, kun hankkeelle on luotu yhteiset ydinviestit. Näiden avulla on helppo viestiä ulospäin yhtenäisellä tavalla. 3. Määrittele viestinnän roolit ja vastuut Viestintää helpompi toteuttaa, kun vastuut ja pelisäännöt ovat selvät. Näiden seikkojen tulisi olla tiedossa kaikilla hankkeen toteuttajilla: Kuka vastaa viestinnästä? Ketkä toteuttavat viestintää? Miten viestinnän toteuttaminen koordinoidaan? On arvokasta tunnistaa myös yhteisvastuullinen viestintä. Esimerkiksi hankkeen tapahtuman onnistuminen voi edellyttää sitä, että kaikki hankekumppanit välittävät tapahtumakutsun omien organisaatioiden viestintäkanaviin - ja tarvittaessa myös henkilökohtaisiin ammatillisiin verkostoihinsa. Ennakkosuunnittelusta huolimatta eteen voi tulla yllättäviä tilanteita. Kannattaa sopia ennalta, miten vastuut jakautuvat poikkeus- tai kriisitilanteista viestimisessä. Kriisin hetkellä kaikki paine kohdistuu todennäköisimmin projektipäällikköön. Vastuuhenkilön asemaa helpottaa, jos hän tuntee edustamansa organisaation kriisiviestintäohjeet. 4. Aseta toimenpiteet tärkeysjärjestykseen Viestinnällä on tarkoitus tukea hankkeen etenemistä ja sen tulosten jakamista. Joskus voidaan joutua valitsemaan kahden tai useamman vaihtoehdon väliltä. Päätöksenteossa kannattaa huomioida hankeviestinnän toteuttamisen vähimmäisvaatimukset: Rahoittajan viestintäohjeet. Jos ohjeissa määritetään millintarkasti, millä tavoin rahoittajan logon on oltava näkyvissä viestintäaineistoissa, tätä on noudatettava yli muiden vaihtoehtojen ja toiveiden. Viestinnän toteuttamista raamittava lainsäädäntö. Näitä ovat esimerkiksi tietosuoja, verkkosaavutettavuus ja tekijänoikeudet. Hankehakemuksessa luvatut viestintätoimet. Jos hakemuksessa mainitaan, että hankkeen aikana tuotetaan tulokset kokoava verkkojulkaisu, rahoittaja edellyttää tämän toteutuvan. Viestintää suunnitellessa on huomioitava rahoittajan ohjeet, lainsäädäntö ja hankesuunnitelmassa luvatut asiat. Muutoin viestinnän toteuttamisessa vain luovuus on rajana. 5. Suunnittele viestinnän toteutus hankkeen resurssien puitteissa Hankkeen varsinaisen viestintäsuunnitelman luominen on ihannetilanteessa ammattiviestijän vastuulla ja se tehdään vuorovaikutuksessa kaikkien hanketta toteuttavien kanssa. Hankkeen määräaikaisuus, budjetti ja työaikaresurssit rajaavat kuitenkin toteutusmahdollisuuksia. Viestinnästä vastaavan vastuulle voi jäädä valtavasti käytännön toimenpiteistä päättämistä. Siksi viestinnästä vastaavan tulisi olla mukana hankkeen toimintaa suunniteltaessa. Viestintää suunnitellessa on osattava tunnistaa hankkeen kannalta oleellisimmat toimenpiteet. Suunnitteluvaiheessa tukeudutaan yleensä rahoittajaohjeisiin ja hankehakemukseen. Joskus nämä materiaalit ovat tulkinnanvaraisia. Silloin voi olla tarpeen varmistaa, miten rahoittaja tulkitsee asiat. Viestinnän onnistumista, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta mitataan eri tavoin. Tavoitteet kannattaa suhteuttaa käytössä oleviin resursseihin. 6. Jousta suunnitelmista tarvittaessa Viestintä elää hankkeen edetessä. Strategisesti laaditut, tarkat suunnitelmat ovat monen mieleen, mutta joustoakin tarvitaan. Esimerkiksi, jos suunnitellut viestintätoimenpiteet eivät tuota toivottua tulosta. Ehkä kohdeyleisö ei enää käytä TikTokia, vaan on siirtynyt uudelle alustalle. Tällöin ei kannattane jatkaa sisällöntuotantoa TikTokiin. hankesuunnitelmaa kirjoittaessa ei ole voitu ennakoida hintatason äkillisiä muutoksia. Jos budjetti on käymässä vähiin, on aiempia suunnitelmia muutettava. Hyvässä vuorovaikutuksessa luotu kumppanien ja rahoittajan välinen luottamus takaa sen, että vaikeiltakin tuntuvista hetkistä päästään yli yhdessä. Lisälukemista Hankeviestinnän käsikirja (2021), Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja Viisi vinkkiä hankeviestintään (2021), Tikissä-blogi
Ennätysmäärä kirjoituksia julkaistu Tikissä keväällä 2022
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) oma, yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia julkaiseva blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Tässä blogimerkinnässä on koottuna kevään 2022 julkaisut teemoittain. Kevätlukukaudella 2022 Tikissä on julkaistu ennätyksellisesti 56 asiantuntijakirjoitusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan teemoista yhteensä 57 kirjoittajan blogimerkinnät 46 suomen- ja 10 englanninkielistä kirjoitusta Metropolian henkilöstö on harjoittanut yhteiskirjoittamista niin muiden ammattikorkeakoulujen, hankkeiden työelämäkumppaneiden kuin innovaatio-opintoja suorittaneiden opiskelijoiden kanssa yhdessä. Tavanomaista runsaamman julkaisumäärän taustalla vaikuttaa se, että moni hanke on päättynyt samalla ajanjaksolla. Hanketyön loppu- tai välituloksista on kerrottu laajemmalle yleisölle blogimerkintöjä kirjoittamalla. Lue ja oivalla uutta! Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittyminen ammattikorkeakoulussa Anna-Maria Vilkuna: Nostetta pääkaupunkiseudun innovaatiotoimintaan Mona Roman: Miten osallistaa kansalaiset ja kansalaisjärjestöt alueellisen innovaatiostrategian kehittämiseen Miten innovaatiokeskittymä auttaa rakentamaan kestävää ja osallista tulevaisuutta Minna Elomaa-Krapu & Eija Raatikainen: Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia - Mikä ihmeen innovaatiokeskittymä, osa 1 Heidi Stenberg: Ammattikorkeakoulun hanketoiminta on hyvä oppimisympäristö - TKIO-toimintaa käytännössä, osa 2 Jenna Huhtanen & Virpi Luoma: Määränpäänä Eurooppa - mitä ottaa huomioon EU-hankevalmistelussa Päivi Rahmel: Vauhti kiihtyy - työnkuvat muuttuvat Sosiaaliset innovaatiot Katri Halonen: Pokemonin matka sosiaaliseksi innovaatioksi Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja hankkeet Hannele Hokkanen: Kotihoidon ammattilaiset ja ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittämiskumppaneina Asiantuntijat ja opiskelijat kehittävät yhdessä palveluita - TKIO-toimintaa käytännössä, osa 1 Arja Liinamo & Kristiina Heinonen: Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia, osa 2: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Eija Raatikainen: Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia, osa 3: Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen Heikki Hyvärinen & Kaarina Pirilä: Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia, osa 4: Yrittäjyys ja johtamisosaaminen edistäminen ja kehittäminen hyvinvointi- ja terveysalalla Pekka Paalasmaa & Kaisa Puuronen: Vaikuttava hanketoiminta edistää hyvinvointia, osa 5: Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut Anita Ahlstrand & Aamos Lemström: Sisäilmapartio innovoitiin ratkaisuksi monialaisena opiskelijayhteistyönä Anna-Reetta Kyllönen: Hankalasti tavoitettavat nuoret kohdataan jalkautuvalla autotyöllä Anne Nikula & Aija Ahokas: Sakko vai pakolla rokottaminen - kysymys oli ajankohtainen jo ennen pandemiaa Rakennusalan kehittäminen Tuire Ranta-Meyer: Puumyönteisyys kannattaa pääkaupungissakin Kansainvälisyys ja maahanmuuttajuus ammattikorkeakouluympäristössä Hanna Repo Jamal, Sari Heikkinen & Vesa V.A. Heikkinen: Maahanmuuttajien työllisyyden haasteet ammattikorkeakoulujen ratkottavana Hanna Repo Jamal, Heini Maisala-McDonnell & Päivi Rimpioja: Metropolian kansainvälinen akatemia yhdistää eri maista ja kulttuureista tulevia opiskelijoita Johanna Niemi: Suomalainen koulutusjärjestelmä tutuksi toiminnallisilla tehtävillä ja selkeillä kuvilla Johtamisen kehittäminen Carita Hand & Marjatta Komulainen: Osaaminen on kestävän työn perusta Maarit Haataja: Ihmisjohtaja huomioi työntekijöiden tunteet muutostilanteessa Marjatta Komulainen: Vuorovaikutteinen johtajuus eettisen organisaatiokulttuurin rakentajana Johtajuuden kestävyysnäkökulmat ihmisten johtamisessa Työn muutos ja johtajuuden haasteet vuonna 2022 Yrittäjyyden, yritystoiminnan ja työelämän kehittäminen Titta-Maria Kettunen: Hanketoiminnasta maksutonta apua yrityksen kehittämishaasteiden ratkomiseen Heli Tuulenmäki: Ennakoi osaamista ja menesty Helena Miettunen: Työssä jaksaminen sosiaali- ja terveysalalla Jaana Meriläinen & Carita Hand: Suhdekiemuroita - resilienssi ja kestävyys yritystoiminnassa Kaarina Pirilä & Jenni Koponen: Sattuipas samaan aikaan - koronaa, hanketta, yrittäjyyttä ja digiä Otto Härkönen: Sirkkaa lautaselle ketterästi - yrittäjän kokemuksia elintarvikkeiden tuotteistamisesta Neuvoja pienyrittäjälle pullonkaulojen ja kapeikkojen tunnistamiseen Tiina Nevanperä: Mentorointi oman toiminnan kehittämisen ja resilienssin työkaluksi luovilla aloilla Kati Ylikahri & Raili Honkanen-Korhonen: Tehokasta kuin leikkaussalissa - muistilista varmistamaan kestävää keikkatyötä Päivi Rahmel: Selviytymisen strategioista ennakointiosaamiseen Taiteilija taitonsa tuotteistajana Taiteilija yhteisöllisyyden rakentajana Tero Aalto & Essi Santala: Purkkavirityksistä yhdenmukaisiin turvallisuustaitoihin - näyttämötyöturvallisuus läpäisee koko organisaation Timo Nykopp: HUBin rakennuspiirrustukset Digiympäristössä työskentely, toimiminen ja johtaminen Otto Härkönen: Luottamuksen rakentaminen digitaalisessa toimintaympäristössä Helena Miettunen: Resilienssi, itsetuntemus ja näkökulman vaihto Marjatta Komulainen: Ihmisten moninaisuuden näkökulmat hybridityön äärellä Ristiriitoja hybridityössä - nääntyä vai kehittää Viestintä ja julkaiseminen Milla Åman Kyyrö: Hankeviestinnän osaamisen kehittymisestä hyötyvät kaikki Riikka Wallin & Anna Hermiö: Voimaa yhdessä tekemisestä - vaikuttava julkaiseminen, osa 3 Kansainvälinen hanketoiminta Päivi Keränen: Stewardship in the New European Bauhaus Aija Ahokas, Hannele Hokkanen, Yu Ni TAN, Raynee JW THAM, Natalie SH YEH Dip, Hong-Yong TAN: Behind the scenes of telehealth innovation project Krister Kalda, Azat Kuitunen, Jaanus Müür, Rebecca Ronke, Magdalena Szymańska & Milla Åman Kyyrö: Accelerating the evoluton of mobility in the Baltic Sea region - robot bus pilot experiences Eija Raatikainen & Katriina Rantala-Nenonen: Trust as a transversal skill Service Design and Innovations Pamela Spokes: Innovation events in three parts: Hackathons Innovation events in three parts: Design Sprints Embedding Service Design in Higher Education This Meeting Could Have Been a Workshop Why You Need to Learn Service Design Finding Real Problems to Solve All Around Us Tikissä-blogi siirtyy kesälomalle ja julkaisutoiminta jatkuu jälleen elokuussa 2022. Toimituskunta kiittää lämpimästi kirjoittajia ja lukijoita!
Hankeviestinnän osaamisen kehittymisestä hyötyvät kaikki
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) kasvaa, kansainvälistyy ja vaikuttaa työelämässä. Viestinnän rooli toiminnan näkyvyyden ja vaikuttavuuden edistäjänä on merkittävä. Hankkeiden rahoittajatkin edellyttävät, että toiminnasta ja tuloksista viestitään. Viestinnän asiantuntijuus vaatii ammattitaitoa, kokemusta ja korkeakoulutusta. Työssäni viestinnän asiantuntijana neuvon TKI-hankkeita toteuttavia, eri alojen ammattilaisia. Kun haluan haastaa heitä kehittämään omaa viestintäosaamistaan, mistä lähteä liikkeelle? Tunnista osaamisen tarve tänään ja tulevaisuudessa Oman osaamisen kehittäminen on asiantuntijalle tärkeä työelämätaito. Se lähtee yksilön omien kehittämistarpeiden tunnistamisesta ja motivaatiosta. Kehittyä voi ajan myötä kokemusta kerryttämällä. Kehittyä voi myös tavoitteellisesti, uutta osaamista hankkimalla. Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa vuosittain noin sataa hanketta. Jokaisella niistä on projektipäällikkö. Lisäksi niiden parissa työskentelee eri alojen ammattilaisia. Jokainen hanke on ainutkertainen projekti, jossa on tarkoitus saavuttaa ennalta asetetut tavoitteet, tiukasti määritellyissä aika- ja budjettiraameissa. Hanketyön viestintävastuiden järjestäminen koskettaa suurta joukkoa. Yksin tai itselle vieraasta asiasta vastuussa oleminen voi olla kuormittavaa. Paineiden puristuksessa väkisin väännetty viestintä ei ole välttämättä kovin strategista, oikein kohdennettua tai hauskaa. Tosiasia kuitenkin on, ettei kaikkiin hankkeisiin saada kiinnitetyksi viestinnän ammattilaista. Pienimmissä hankkeissa viestinnästä usein vastaa projektipäällikkö yksin. Keskisuurissa hankkeissa viestintävastuuseen voidaan nimittää asiantuntija, joka ei ole viestinnän ammattilainen, ja joka tekee hankkeessa muutakin työtä. Se voi olla toimiva ratkaisu hankkeen tarpeisiin, jos tekijä on motivoitunut tehtävistään. Suuremman budjetin hankkeelle on yleensä mahdollista rekrytoida viestinnän asiantuntija. Hankkeissa työskentelevien viestinnän ammattilaistenkin on päivitettävä osaamistaan. Syventyminen hankkeen aihepiirin tekee viestintätyöstä entistä tehokkaampaa, kun alan sanasto, yleisöt ja viestintäkanavat tulevat tutuiksi. Kääntäen voisi myös ajatella, että eri alan ammattilaisesta voi halutessaan kehittyä ammattiviestijäksi. Toki se vaatii motivaatiota, kokemusta ja lisäkoulutusta. Opetushallitus on ennakoinut media- ja viestintäalan osaamistarpeita Osaamisen ennakointifoorumin toimikaudella 2017- 2020 (PDF). Raportissa luetellaan runsaasti viestinnän tulevaisuuden tarpeita, joissa korostuvat laaja-alainen osaaminen ja teknologinen kehitys. Kehitä kokonaisuuksia ja kokeile käytännössä Asiantuntijaroolissa minulla ei ole muodollista vaikutusvaltaa muihin työntekijöihin. Kun haluan kehittää jotain toimintaa, on neuvoteltava eri rooleissa toimivien tahojen kanssa. Jos tavoitteenani on tarjota hankkeita toteuttaville työkaluja ja tietoa, yksittäiset koulutustilaisuudet voivat olla hyvä ratkaisu. Jos tarkastellaan hanketoimintaan kytkeytyvää viestintää kokonaisuutena, tarvitaan moniulotteisempaa ajattelua. Viestinnän toteuttamiseen ei ole yhtä sapluunaa, joka sopii kaikille hankkeille. Niiden suunnittelussa ja hakemusten kirjoittamisessa on mukana useita eri alojen ammattilaisia. Tarkoituksenmukaisten resurssien takaamiseksi on osattava ennakoida erilaiset tarpeet jo hankehakemusta valmisteltaessa. Jos viestintä on hanketta valmisteleville etäinen asia, sen huomioiminen rahoitushakemuksessa jää helposti vähälle. Kokonaisuudelle on hyödyksi, jos mukaan saadaan viestinnän asiantuntijan näkemys. Tämän järjestäminen voikin olla koko hankeorganisaation toimintaa koskeva kehittämistarve. Päätöksenteon tueksi on selvitettävä todelliset kehittämistarpeet. Nykytilannetta voi arvioida esimerkiksi järjestämällä hankehenkilöstölle kyselyn, jonka tuloksista saadaan tukea johtopäätösten ja ratkaisujen tekemiseen. Päättävissä rooleissa toimivien on helpompi ottaa kantaa ja tukea konkreettisia toimintaehdotuksia. Uusien ratkaisujen kokeileminen käytännössä auttaa arvioimaan niiden toimivuutta ja vaikutuksia. Palautteen ja arvioinnin perusteella toimintaa voidaan kehittää edelleen. Ratkaisuna vertaisoppimisverkosto hankeviestinnän tekijöille Työarjessa kollegan kanssa yhdessä ongelmia ratkoessa ei aina tule ajateltua, että kyseessä on vertaisoppimistilanne. Yksin haasteiden kanssa painiessa ei välttämättä tule ajateltua, että samaa asiaa pähkitään parhaillaan jossain toisaalla. Miten paljon säästyisi aikaa, jos kokoonnuttaisiin pohtimaan yhdessä? Olisiko mahdollista järjestää tilaisuuksia, jossa tuoreet ja kokeneet hankeviestijät ja eri alojen projektipäälliköt jakaisivat omia vinkkejä ja kokemuksia? Olisiko tällaisessa verkostossa mahdollista edistää sekä oman hankkeensa että samanteemaisten hankkeiden yhteistä viestintää? Voisiko toiminnasta hyötyä niin osallistuja kuin koko talo? Verkoston toiminnasta muodostuu osallistujiensa näköistä. Onnistunut verkostotoiminta perustuu jokaisen osallistujan tasavertaiseen kohtaamiseen ja kuulluksi tulemisen tunteeseen. Kun tavoite on luoda toimintaa ja tilaa, jossa saa jakaa ajatuksiaan psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä, tarvitaan pelisäännöt. Ne on hyvä luoda yhdessä. Yhteisön inspiraation sytyttämiseen ja vaalimiseen tarvitaan muutamaa onnistunutta kokemusta, jaettua oivallusta sekä jäsenten keskinäistä, vahvaa luottamusta. Metropoliassa käynnistyy syyslukukaudella 2022 HAVAINTO-verkosto, jossa kehitetään koko organisaation hankeviestinnän osaamista tukemalla yksilöiden osaamisen kasvua. Käytännössä tarkoitus on tuoda eri alojen ja viestinnän ammattilaiset osallisiksi hankeviestinnän toteuttajien yhteisöön. Toiminnan tavoitteena on tarjota osallistujille aika ja paikka jakaa kokemuksia, vinkkejä ja esittää niitä tyhmiäkin kysymyksiä. Vain kokeilemalla selviää, mitä hyötyä siitä on hankeviestinnän osaamisen kehittymiselle, hankkeiden näkyvyydelle ja TKI-toiminnan vaikuttavuudelle. Näitä seikkoja kuulostellaan toiminnan edetessä.
Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 oli Tikissä-blogin runsaudensarvi
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) oma, yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia julkaiseva blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Vuonna 2021 Tikissä oli osa Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmaa. Tutkittu tieto auttaa ratkomaan omaan arkeemme ja koko ihmiskunnan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tutkitun tiedon teemavuonna 2021 kotimaiset toimijat tuovat yhdessä tutkittua tietoa meille kaikille. Lisätietoa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 sivustolta. Tikissä-blogin julkaisut ovat katsaus Metropolia ammattikorkeakoulun monialaisen ja -ammatillisen TKI-toiminnan ajankohtaisiin aiheisiin. Lisäksi blogimerkinnät tarjoavat lukijoille TKI-hankkeissa tehdyn työn tuloksina syntyneitä ratkaisuja, uutta tietoa ja työvälineitä. Vuonna 2021 Tikissä-blogissa julkaistiin yhteensä 62 kirjoitusta. Kevätlukukaudella 32 julkaisua, joista 29 on suomenkielisiä ja kolme englanninkielisiä. Syyslukukaudella 30 julkaisua, joista 25 on suomenkielisiä ja viisi englanninkielisiä. Kirjoittajina oli yhteensä 56 asiantuntijaa Metropoliasta ja kumppaniorganisaatioista. Ahkerimmat asiantuntijat ovat kirjoittaneet useammankin kerran vuoden varrella. Osalle asiantuntijoista Tikissä-blogiin kirjoittaminen on jo rutiinia, ja osa oli ensimmäistä kertaa asialla. Poimi siis parhaiten sinulle sopivista aihepiireistä ajatuksia ja vinkkejä käyttöösi! Syyslukukauden 2021 Tikissä-blogijulkaisut teemoittain Innovaatiotoiminnan kehittäminen ja työmenetelmät Uuteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauteen yhä osaavampina. Anna-Maria Vilkuna Onko sävellys innovaatio? Jukka Väisänen Onko yhteiskehittäminen vain kompromisseja? Elina Taponen Voiko verkkotyöpaja olla aidosti yhteisöllinen kokemus? Suvi Kiviniemi Innovation Events to Facilitate Teaching, Learning, and Shifting Mindsets. Pamela Spokes Innovation Events in Three Parts: Service Jams. Pamela Spokes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimustieto sekä osaamisen kehittäminen Toimintaympäristön kehittämistä yhdessä, asiakkaiden parhaaksi. Johanna Holvikivi & Katriina Rantala-Nenonen Interprofessional Approach for Transversal Skills in Higher Education. Eija Raatikainen & Katriina Rantala-Nenonen Ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointi-palveluiden kehittäminen kannattaa. Heidi Stenberg Senioriliikkujan hyvä ravitsemus – osa 1. Merja Lahdenperä Senioriliikkujan hyvä ravitsemus – osa 2. Merja Lahdenperä Comparison of nursing students’ health behaviour in four countries: China, Finland, Japan and Sri Lanka. Aija Ahokas, Eila-Sisko Korhonen, Anita Näslindh-Ylispangar, Wu Xue, Shaomei Shang, Kithsiri Edirisinghe, Reiko Okahisa, Leena Rekola Esitys- ja tapahtuma-alan turvallisuus Kohti turvallisempaa tulevaisuutta. Kiika Sarpola & Tero Aalto Nuorten syrjäytymistä ehkäisevien menetelmien kehittäminen Kohti vaihtoehtoista tulevaisuutta — miksi nuori radikalisoituu? Miia Ojanen & Jussi Ojanen Strengthening youth’s trust in the future. Eija Raatikainen Nuorten osallisuus vahvistuu hävikkiruokatoiminnassa. Anna-Reetta Kyllönen, Eija Raatikainen & Miia Ojanen Työelämän ja johtajuuden kehittäminen Kestävää työtä resilienssiä ymmärtämällä. Marjatta Komulainen Osaamisen johtaminen vahvistaa yritysten kilpailukykyä. Nora Lappalainen & Elina Taponen Kestävä johtajuus rakentaa työhyvinvointia. Carita Hand & Marjatta Komulainen Yrittäjyyden kehittäminen ja tukeminen Yrityksen resilienssi ja työntekijöiden jaksaminen vahvistuvat yhdessä. Titta-Maria Kettunen Hyvinvointia naisyrittäjille valmentavalla työotteella, Outi Pyrhönen Askelmerkkejä yritysten teknologisen muutoksen sparraamiseen. Nora Lappalainen & Elina Salo Pienyrityksen strategiaa kirkastamassa. Mari (Lehtori) Virtanen Hankeviestintä ja -julkaiseminen Näin toteutat verkkojulkaisun. Jussi Linkola Hankkeiden välisellä viestintäyhteistyöllä kohti laajempaa vaikuttavuutta. Oscar Nissin & Milla Åman Kyyrö Uutiset ovat suodatettua tietoa. Milla Åman Kyyrö Viestinnän asiantuntijuus tukee tutkimustiedon yleistajuistamista. Milla Åman Kyyrö Asiantuntija ja julkinen verkkokeskustelu. Milla Åman Kyyrö Vahvaa vuorovaikutusosaamista tarvitaan tulevaisuuden hanketyössä. Milla Åman Kyyrö Kevätlukukauden 2021 julkaisut Koostepostaus kevätkauden 2021 Tikissä-julkaisuista on julkaistu kesäkuussa.
Uutiset ovat suodatettua tietoa
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden piirissä toteutetaan usein käytännönläheisiä kokeiluja. Niiden tarkoituksena on todentaa, miten jokin uusi asia toimii käytännössä. Kyseessä voi olla jokin uusi toimintamalli tai fyysinen tuote, jota halutaan testata aidossa käyttöympäristössä. Testaaminen tuottaa tärkeää tietoa näiden toimintamallien tai tuotteiden kehittäjille ja on siten arvokasta työtä. Hankkeiden työn tuloksille halutaan myös laajempaa näkyvyyttä. Yleensä koetaan myönteiseksi, jos uutismediat kiinnostuvat kokeiluista ja niistä saaduista tuloksista. Vakiintuneiden, toimitettujen uutismedioiden tuottamiin uutisiin suhtaudutaan Suomessa yhä melko luottavaisesti. Media tavoittaa laajemmat yleisöt kuin yksittäisen hankkeen viestintäkanavat. Median kiinnostuksen kääntöpuolena on riski siitä, että hanketyö saa jostain syystä kielteistä julkisuutta. Kyse voi olla vaikkapa väärän tiedon leviämisestä, misinformaatiosta. Media toimii kilpaillussa ympäristössä, jossa kaikki reagoivat nopeasti uutiskynnyksen ylittäviin tapahtumiin. Huomioarvoa mitataan otsikoiden klikkauksien määrissä. Suosituimmat uutiset myös saavat nopeasti laajempaa näkyvyyttä lukijoiden linkkijakoina. Väärän tiedon levittyä, sen korjaaminen on hankalaa. Kaikki tieto ei mahdu uutisiin Hankkeissa toimivien vastuulla on tarjota medialle ja muille yleisölle parasta mahdollista saatavilla olevaa tietoa. Uutismedioissa työskennellään aikapaineen alla. Päivittäisuutiset eivät aina taustoita tapahtumia tai ilmiöitä kovinkaan laajasti. Hanketoimijoiden on hyväksyttävä, että hanke voidaan saada näkyviin mediassa, muttei välttämättä juuri siitä näkökulmasta, kuin olisi toivottu. Kaikki oleelliset näkökulmat ja havainnot eivät tosin mahdu hankkeissakaan toteutetun viestinnän sisältöihin. Hankkeiden omassa uutisoinnissakin tehdään valintoja ja linjauksia: hankkeiden sosiaalisen median päivityksissä, rapoteissa ja tiedotteissa tiivistetään pitkällä aikajänteellä kertynyttä tietosisältöä. tuloksista viestiminen vaatii usein tiedon yleistajuistamista kohdeyleisölle sopivalla tavalla. Selkeä viestintä vaatii kiteyttämisen taitoa, mutta liiallista yksinkertaistamista tulee välttää. Hankkeiden tiedotustyössä on hyvä olla mukana aihealueeseen syventynyt viestijä, joka kykenee taustoittamaan asioita ymmärrettävästi niin journalisteille kuin suurelle yleisölle. Kriisitilanne vaatii nopeaa reagointia Omassa työssäni olen toiminut monien robottibussikokeilujen viestinnästä vastaavana asiantuntijana. Kirjoitin heinäkuussa 2020 Tikissä-blogiin hankkeiden kriisiviestinnän ennakoivasta suunnittelusta. Marraskuussa 2021 kohdattiin päivä, jota kukaan robottibussihankkeissa toimiva ei halua kohdata: peltikolari. Robottibussikolarissa oli kyse turvakuljettajana toimineen ihmisen tekemästä inhimillisestä virheestä manuaaliajossa, kuten Helsingin Sanomat uutisoi. Robotti ei ollut kolariin syyllinen. Kun ensimmäinen versio uutisista ilmestyi verkkolehtiin, korvaamaton vahinko robottibussien maineelle oli lähellä. Juttujen otsikoissa mainittiin vain robottibussin kolaroineen. Täsmentävää tietoa ihmiskuskin roolista vahingon aiheuttajana ei mainittu. Luonnollisesti monet lukijat, mediaan luottaen, ottivat jutun totena. Uutisten lukijakommenteissa irvileuat ilakoivat. Tällaisessa tilanteessa on syytä saattaa toimittajat nopeasti ajan tasalle vahingon syistä ja vaatia oikaisua juttuun. Näin toimittiin nytkin ja saman iltapäivän aikana alkuperäisten uutisjuttujen otsikoita päivitettiin. Tämän jälkeen uutisen suosio hiipuikin. Esimerkissä mainittu kolari olisi todennäköisesti voitu välttää, mikäli ajoneuvo olisi kulkenut automaattiajossa. Robotti olisi tehnyt äkkipysäytyksen havaitessaan törmäysriskin. Tätä näkökulmaa ei oikaistuissa uutisjutuissa tuoda esiin. Eikä oikaistu juttuversio välttämättä tavoita koko yleisöä. Emme voi lopulta mitenkään olla täysin varmoja, kuinka monelle robottibussin kolarointiuutisen lukeneelle on jäänyt vääristynyt mielikuva robottibussien turvallisuudesta. Hankkeiden parissa työskentelevien tehtäväksi jää korjata mahdollisia väärinkäsityksiä ja tuoda esiin tosiasiat vielä kriisitilanteen lauettuakin.
Viestinnän asiantuntijuus tukee tutkimustiedon yleistajuistamista
Tutkimus on kivijalka tieteen kehittymiselle. Vain tieteenalan hyväksymien käytänteiden ja eettisten periaatteiden mukaisesti toteutettu tutkimus voi olla luotettavaa ja merkittävää. Tutkimustyötä, sen kysymyksenasettelua, teoreettista viitekehystä, tutkimuksen toteuttamista, tuloksia ja johtopäätöksiä kyseenalaistetaan moneen otteeseen vertaisten joukossa. Kun tutkija on kulkenut onnistuneesti eri vaiheiden lävitse ja on aika saattaa tuore tutkimustieto laajempien yleisöjen ulottuville, tutkijan pitäisi astua ulos tieteellisen julkaisemisen raameista tietotulvan vallassa vellovaan maailmaan. Jotkut tutkijat ovat erinomaisia viestijöitä, eivätkä kaipaa ulkopuolisten neuvoja. Hyvä niin! Mutta kaikki eivät ole yhtä taitavia. Tässä blogimerkinnässä nostan esiin, miten viestinnän asiantuntijuutta edustava ammattilainen voi olla tutkijalle avuksi. Viestinnän asiantuntijuus ei ole nimikkeeseen sidottu Viestintä-käsitteen alle mahtuu koko inhimillisen ja älyllisen kanssakäymisen kirjo. Viestintä on vuorovaikutusta, tiedon jakamista ja vaikuttamista. Viestintää toteutetaan monissa muodoissa ja eri kanavissa. Työkenttänä viestintä on jatkuvassa muutoksessa ja erikoistumisaloja syntyy lisää teknologisen kehityksen edistyessä. Tieteenalana viestintä jakautuu moniin haaroihin (1). Tyypillisesti tutkijalle voi tulla tarve toimittaa tieteellisestä julkaisusta yleistajuinen tietokirja. Tutkija voi olla erinomaisen kykenevä tähän itse, jos tekstin tyylilajien vaihdos sujuu luontevasti (2). Jos näin ei kuitenkaan ole, voi viestinnän asiantuntijuudesta olla hyötyä. Jokaisella viestinnän asiantuntijuutta edustavalla on oma ydinosaamisensa, mutta myös käsitys viestinnän perusteista ja toteuttamisen mahdollisuuksista. Viestinnän asiantuntijuus elää eri tehtävänimikkeiden alla: tiedottaja, toimittaja, tuottaja. Lisätään vielä tarkempi erikoistumisala mukaan, niin saadaan ammattinimikkeitä kuten hanketiedottaja, kustannustoimittaja tai videotuottaja. Edellytykset viestinnän asiantuntijuutta edustavan ammattilaisen kanssa tehtävälle yhteistyölle ovat periaatteessa yksinkertaiset: kun pyytää neuvoa, saa kasan neuvoja. Loput ovat yleensä kiinni neuvojen soveltamiskyvystä tai yhteistyöhön vaadittavista aikaresursseista, joiden käytännön toteutumismahdollisuuksiin tässä blogimerkinnässä ei oteta kantaa. Yhteistyö vaatii molemminpuolista ymmärrystä Kun tutkimuksen tuloksia halutaan jakaa laajemmalle yleisölle kuin tutkijakollegoille, on asetetuttava erilaiseen ajatuskehikkoon. Kuka on yleisö? Kenelle tietoa halutaan jakaa? Mistä tutkimuksessa oli kyse? Mitä tuloksista voi päätellä? Miten ne vaikuttavat yhteiskuntaan, ihmisiin, ympäristöön, talouteen? Miksi lukijan pitäisi välittää asiasta? Näitä kysymyksiä esittämällä syntyy käsitys, mikä on tutkimustekstistä löytyvää tietosisältöä. Tutkijan ja viestinnän ammattilaisen yhteistyön käynnistyttyä on tärkeää löytää yhteinen ymmärrys tavoitteista, yleisöistä, merkityksistä ja taustoista. Ne auttavat hahmottamaan kokonaiskuvaa, johon tutkimus kytkeytyy. Ammattilaisten välinen yhteistyö on hedelmällistä, mikäli viestinnän asiantuntijuutta edustava saavuttaa ymmärryksen tutkimuksen merkityksestä tutkija saavuttaa ymmärryksen periaatteista, joihin yleistajuistaminen perustuu Ei ole tarkoituksenmukaista, että tutkija ulkoistaisi kokonaan tietokirjan tai edes tiedotteen sisällönluonnin vastuun, sillä aina voi jäädä väärinymmärryksen riski. Viestinnän asiantuntijuutta on asettua eri yleisöjen asemaan Tutkimuksesta voidaan viestiä muullakin tavalla kuin toimittamalla tietokirja. Tutkimustuloksista viestimiseksi laajemmalle yleisölle valitaan toimivimmat vaihtoehdot riippuen tavoitteista, aiheesta ja yhteiskunnallisen merkityksen laajuudesta. Voidaan esimerkiksi toteuttaa mediaviestintää, lähettää tiedotteita ja antaa haastatteluja, kirjoittaa yleistajuinen blogikirjoitus tai julkaista infografiikkaa verkkosivuille. Perusperiaatteena on, että mitä laajempi yleisö, sen yleistajuisemmin laadittu ja selkeämpi viesti tarvitaan. Kysymys on ensisijaisesti tekstilajin ja tiedon esittämisjärjestyksen vaihtamisesta, alakohtaisen sanaston vaihtamisesta yleiskieliseen, sekä tieteellisessä kirjoittamisessa välttämättömien elementtien karsimisesta. (3,4) Verkossa on saatavilla runsaasti aineistoa ja ohjeita tiedeviestinnän asiantuntijoilta. Tekipä tutkija itse tai yhteistyössä viestintäammattilaisen kanssa, tutkijan vastuulle jää sisällön oikeellisuuden arviointi. On tärkeintä, että aineistoihin ei eksy yleistajuistamisen vuoksi virheellisiä tai ristiriitaisia tietoja, joista voisi vetää vääriä johtopäätöksiä. Samalla tutkijan on hyvä tiedostaa, että laajasti yleisöä tavoittavissa median uutisjutuissa päätösvalta on journalisteilla, joilla voi olla tarve yksinkertaistaa tietoa entisestään. Tutkijan on siis altistuttava sille epämiellyttävälle mahdollisuudelle, että tiedon kerran lähdettyä maailmalle siitä voi tulla vastaan muuntuneita ja vinoutuneita variaatioita. Lähteet Waaramaa, T., Kääntä, L., Koskela, M. & Isohella, S. (toim.) (2021) Monialainen viestintä - puheesta peleihin. Vaasan yliopiston raportteja 21 (PDF) [Vaasa]: Vaasan yliopisto. Nyqvist, S. (2020) Tutkimuksesta yleistajuiseksi tietokirjaksi (vastuullinentiede.fi -sivusto) Vaattovaara, J. & Strellman, U. 2013. Tieteen yleistajuistaminen. [Helsinki]: Gaudeamus. Raevaara, T. (2016) Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle.[Tampere]: Vastapaino.
Asiantuntija ja julkinen verkkokeskustelu
Ammattikorkeakoulujen henkilöstön jäsenille kertyvä, omaa alaa koskeva kokemus ja näkemys laajenevat ajan myötä. Henkilön kypsyessä työroolissaan, kehittyy myös kyky tunnistaa oman osaamisen ja tietämyksen rajat. Todellinen ammattilainen on tarvittaessa valmis uudistumaan. Asiaan kuuluu uusien teknologioiden ja työvälineiden käytön opetteleminen, mutta ennen kaikkea oman ajattelun ja toiminnan kriittinen tarkastelu. Erilaisten ajatusvinoumien välttämiseksi on syytä ajoittain poistua omanmielisten luota ja siirtyä keskusteluun eri alojen edustajien kanssa. Näkyvimmillään asiantuntija voi jakaa ajatuksiaan ja työnsä tuloksia julkisesti. Missä ja miten se kannattaa tehdä, on tällä hetkellä monisyinen kysymys, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta. Julkinen keskustelu voi kuormittaa tai palkita Verkkoalustoilla käytäviä keskusteluja leimaavat erilaiset ennakoimattomat tapahtumankulut. Täysin valvomattomien keskustelujen keskellä voi itsevarminkin asiantuntija joutua kohtuuttoman paineen, painostuksen ja kriitikin alle. Silloin on syytä vetää asiantuntijan rooli päälle, rauhoittaa mielensä ja edetä harkiten - tai poistua paikalta. Uhkakuva tilanteesta, jossa omia väitteitä joutuu puolustamaan netin kasvottomia häiriköitä vastaan, voi tuntua kuormittavalta. Jos asiantuntijoilla on näkemyseroja keskenään, he käyvät väittelyjä netissä yleensä kohtalaisen sivistyneesti esiintyessään omilla nimillään. Tähän ainakin kannattaa pyrkiä. Asialliset, mutta väärinymmärtäneet kommentoijat asiantuntija voi auttaa oikean tiedon lähteille. Erimielinen kommentoija puolestaan voi näkökulmallaan tuottaa rikkaampaa keskustelua. Ammattikorkeakoulujen toiminnan piiriin kuuluvista teemoista ei synny somemyrskyjä kovin usein suuren yleisön keskuudessa. Valitettavaa on, mitä politisoituneemmasta aiheesta on kyse tai mitä laajemmille yleisöille asiantuntija viestii, sen todennäköisemmin trollit löytävät paikalle. On harmillista, mikäli kovaäänisimmät huutajat tai väärän ja vääristellyn tiedon jakajat saavat eniten tilaa, sillä siten internetistä tulee entistä ankeampi paikka. Verkkonäkyvyys on henkilökohtainen valinta Omasta verkkonäkyvyydestä ja -käyttäytymisestä huolehtiminen on osa asiantuntijan maineenhallintaa. Koska verkkokeskusteluja ei voi ohjata, internet ei unohda ja kasvoton tekstipohjainen viestintä tuntuu jyrkemmältä verrattuna kasvokkaiseen vuorovaikutukseen, on hyvä ennen julkaisemista hetki harkita mitä on nostamassa esiin julkiseen keskusteluun millä sävyllä esittää asiansa mitä on tuomassa jo käynnissä olevaan keskusteluun miten suhtautuu yllättäviin vastoinkäymisiin. Viimeisen vuosikymmenen aikana vahvemmaksi kehittynyt ajatus asiantuntijoiden henkilöbrändäämisestä sosiaalisessa mediassa on ohjannut monien ajattelua pinnallisiin seikkoihin, jotka ohjaavat asiantuntijan harhapoluille. Itselle sopiva tapa olla esillä kannattaa harkita huolellisesti. Verkkonäkyvyyden perimmäinen tarkoitus on jakaa asiantuntijan perusteltuja ajatuksia omia kollegoita laajemmille yleisöille. Se auttaa käynnistämään vuoropuhelua eri tahojen kanssa. Avoimessa verkkoympäristössä toimiminen on tärkeää, koska vuoropuheluun osallistuvat vaikuttavat keskustelun suuntaan ja sävyihin. Yhteiskunnallisen kehityksen kannalta on välttämätöntä, että asioista keskustellaan avoimesti ja eri yleisöjä otetaan mukaan. Toisille henkilöbrändäys on tavoitteellista ja siitä voi olla paljon hyötyä. Näkyvyys luo lisää näkyvyyttä, jota algoritmit vahvistavat. Asiantuntijan roolissa julkisesti omalla nimellä esiintyminen on kuitenkin jokaisen oma, henkilökohtainen valinta. Yleistajuiset asiantuntijablogit tuotetaan yhdessä Asiantuntijan on helppo aloittaa julkinen vuoropuhelu alustoilla, joissa sisältö kuratoidaan ennen julkaisemista. Esimerkiksi Tikissä on yksi monista Metropolia Ammattikorkeakoulun blogeista, joissa asiantuntijat jakavat ajatuksiaan avoimesti saatavilla olevalle alustalle. Tällaisessa ympäristössä asiantuntija ei ole yksin, vaan blogin toimituskunta tutustuu ja antaa palautteen aineistoille ennen julkaisemista. Toimituskunnan tehtävä on arvioida, mikä aihepiirissä voisi olla blogin yleisöä kiinnostavaa sisältöä. Toimitustyötä tehdään yhteistyössä kirjoittajien kanssa. Kun yhteisesti tuotettu, mielenkiintoinen blogimerkintä on julkaistu, toimituskunta ja kirjoittaja yhdessä levittävät sisältöä sosiaalisiin verkostoihin. Blogimerkintöihin käydään suoraan harvakseltaan kommentoimassa, mutta sellainen avoimen vuoropuhelun mahdollisuus on olemassa.
Vahvaa vuorovaikutusosaamista tarvitaan tulevaisuuden hanketyössä
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita toteuttavat yksilöt ja organisaatiot ovat taustoiltaan erilaisia. Hanketta toteuttavien yksilöllinen osaaminen vaikuttaa vahvasti tulosten saavuttamiseen ja kokonaisuuden onnistumiseen. Maailman muuttuessa myös työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat. Mitä merkitystä viestintä- ja vuorovaikutusosaamisella on tulevaisuuden hanketyöntekijöille? Opetushallitus ja Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) tuottavat ennakointitietoa koulutuksen, osaamisen ja työelämän tarpeista tulevaisuudessa. OEF:n ensimmäisissä ennakointituloksissa 2021 raportoidaan tulevaisuuden yleisen työelämäosaamisesta ja kansalaisten digiosaamisen vaatimuksista. Raportin mukaan kymmenen yleisintä työelämän osaamisvaatimusta vuonna 2035 tulevat olemaan: Kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus Vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot Ongelmanratkaisutaidot Luovuus Oppimiskyky Monikulttuurisuustaidot Kokonaisuuksien hallinta Itseohjautuvuus Eettisyys Tiedon hallinta- ja analysointitaidot Ennakointiraportin perusteella vaikuttaa siltä, että vastuullisuuteen ja toisten huomioimiseen liittyvät osaamiset nousevat arvoon tulevan vuosikymmenen aikana. Hankeviestinnän näkökulmasta tämä on erinomainen tieto. Vaikka kaikista ei tule yhdessä yössä huippuviestijöitä tai vuorovaikuttajia, ainakin teeman tärkeys nostetaan esiin. Vuorovaikutusosaaminen edistää keskustelua yhteisistä asioista Tulevaisuuden yhteistyöverkostot (OEF, 2021) -raportin johtopäätöksissä esitetään, että yhteiskunnan toiminta perustuu osaavaan ja riittävään työvoimaan, jota tulee kehittää yhdessä työelämän kanssa: "Erityisosaaminen ja yksilöllisyys korostuvat tulevaisuudessa, siinä missä koulutus, tutkimus ja innovaatiotoiminta kasvattavat toimialoille asiantuntijuuksia. Omalta osaltaan nämä takaavat eri toimialojen kehitystoimintaa sekä uusien palveluiden ja tuotteiden syntymistä." Viestinnän tehtäviä ovat muun muassa tiedonlevitys, maineen hallinta sekä vuorovaikutus. Tiedottamalla huolehditaan, että tarvittavat viestit kulkevat halutun muotoisina ja sopivalla ajoituksella tietoa tarvitseville. Vuorovaikutusta tapahtuu ihmisten välillä eri tilanteissa, kuten keskusteluissa ja neuvotteluissa. Viestintä- ja vuorovaikutusosaamista hyödynnetään verkostoissa ja ekosysteemeissä toimittaessa. Kun maailma pirstaloituu monimutkaiseksi, tarvitaan entistä taitavampaa kommunikointia yhteisen ymmärryksen löytämiseksi. Omaan kuplaan vetäytyminen ei ole työelämässä tulevaisuudessa enää mahdollista. Ainakaan se ei edistä ratkaisujen löytämistä tulevaisuuden ongelmiin. Uusien ideoiden syntyminen vaatii erilaisten ajatusten törmäilyä. Ammatillisessa ympäristössä vastakkainasettelun sijasta on hedelmällisempää edistää yhteisiä asioita hyvässä vuorovaikutuksessa ja erilaisia näkökulmia arvostaen. Henkilökohtaisen osaamisen päivittäminen kannattaa Työelämän murroksessa on kyse vanhojen toimintatapojen ja arvomaailmojen haastamisesta. Hankkeissa ollaan yleensä aktiivisesti uuden ajattelun äärellä, mikä voi auttaa näkemään pitemmälle tulevaisuuteen. Niin TKI-toimintaa toteuttaville organisaatioille kuin yksittäisille hanketyöntekijöille on tärkeää pysyä muutoksessa mukana ja huolehtia omasta uusiutumiskyvystä. Asiantuntijan on kyettävä viestimään omasta työstään paitsi omalle työyhteisölle, myös laajemmille yleisöille. Luultavasti on hyödyksi, oman harkinnan mukaan, tuoda osaamistaan esiin. On mahdollista muokata henkilöbrändiä sosiaalisen median kautta. Joskus kannattaa osallistua keskusteluihin verkossa tai tulee tilaisuus esiintyä julkisesti seminaareissa. Toisille nämä viestintään ja vuorovaikutukseen liittyvät seikat tulevat luonnostaan. Toisten täytyy harjoitella. Jatkuva oppiminen on tulevaisuudessa yksilön urapolun kulmakiviä. Hanketyötä tekevillä on usein määräaikaisia työsuhteita, joita ketjutetaan. Kilpailu työpaikoista riippuu toimialasta, työehdoista ja yksilön osaamisesta. Toiset toimialat harmittelevat työvoimapulaa, joillain aloilla töitä ei enää tulevaisuudessa tule olemaan. Vuosia kestävien jatkotutkintojen suorittamisen rinnalle nousevat hiljalleen vaihtoehtoiset oppimispolut. Esimerkiksi pienempinä kokonaisuuksina omaksuttavat osaamispäivitykset voivat auttaa pysymään osaamisvaatimuksien tasalla. Mikro-oppimisesta tulee parhaimmillaan osa työnteon arkea, kun työnantajat alkavat tarjota paitsi virallisia perehdytyksiä tai syventäviä kurssituksia, myös ohjattuja vertaisoppimistuokioita kollegoiden välillä. Parhaat työnantajat kartoittavat työntekijöiden osaamista säännöllisesti ja kustantavat esimerkiksi täydennyskoulutuksien suorittamista. Jos niin ei ole, kannattaa ajatella omaan ammattiosaamiseen liittyvien opintojen suorittamista esimerkiksi avoimessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa sijoituksena itseen ja omaan työuraan. Lähteet Opetushallitus, 2021: Osaaminen 2035 ennakointiraportin ensivaiheen tulokset (PDF) Opetushallitus, 2021: Tulevaisuuden verkostoyhteistyö (PDF) Marjo Huhtala & Heli Tuulenmäki · 11.5.2021 Tikissä: Mikro-oppiminen tukee tehokkaasti oppimista työarjessa ja käytännössä
Tikissä-blogin kevät 2021
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) oma, yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia julkaiseva blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Vuonna 2021 Tikissä on osa Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmaa. Tutkittu tieto auttaa ratkomaan omaan arkeemme ja koko ihmiskunnan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tutkitun tiedon teemavuonna 2021 kotimaiset toimijat tuovat yhdessä tutkittua tietoa meille kaikille. Lisätietoa teemavuoden sivustolta. Tikissä on ilmestynyt kevätlukukaudella 2021 yhteensä 32 blogimerkintää, joista 29 on suomenkielisiä ja kolme englanninkielisiä. Yhteensä 35 asiantuntijaa Metropoliasta ja kumppaniorganisaatioista on osallistunut kirjoitustyöhön. Ahkerimmat asiantuntijat ovat kirjoittaneet useammankin blogikirjoituksen. Toimituskunta kiittää kaikkia osallistuneita. Tikissä-julkaisut jäävät kesätauolle ja toiminta käynnistyy jälleen elokuussa. Tikissä-blogin kevätlukukauden julkaisut on koottu alle teemoittain. Osa kirjoituksista soveltuisi useammankin teeman alle. Nämä julkaisut tarjoavat käytännön esimerkkejä TKI-toiminnastamme näkökulmia yhteiskunnallisiin kysymyksiin hankkeissa tehdyn työn tuloksina syntyneitä ratkaisuja, uutta tietoa ja työvälineitä. Poimi siis parhaiten sinulle sopivista aihepiireistä ajatuksia, tuoretta tietoa ja vinkkejä käyttöösi! Asiaa innovaatioista Juha Järvinen: Innovaatio, joka sopii kaikille Juha Järvinen: Näkökulmia prototyyppeihin Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen Johanna Holvikivi, Leila Lintula & Pekka Paalasmaa: Kuntoutuksen osaamiskeskittymä osaamisen vauhdittajana Toini Harra & Sari Helenius: Tinderistäkö vauhtia kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan monialaiselle verkostolle? Aija Ahokas, Hannele Hokkanen & Hong-Yong Tan: Innovation in a pandemic world and beyond Kulttuurin, luovien ja muotoilun alojen moniuloitteiset vaikutukset Laura Huhtinen-Hildén: Kulttuurihyvinvointialan yhteistä ymmärrystä rakentamassa Päivi Keränen: Augmenting the participation in urban planning with XR technologies Antti-Veikko Salo: Katse rohkeasti ammatilliseen koulutukseen Joona Koiranen: Suuri datamysteeri - datanhallintaa pakopelillistämässä Tero Aalto & Kiika Sarpola: Huomio tapahtumien turvallisuuteen - jos osaamista riittää Älyliikenteen kehittyminen Eetu Rutanen: Transport emission reduction goals in the light of energy consumption and charging of robot buses Oscar Nissin: Liikkuminen kriisissä Nuorten syrjäytymistä ehkäisevien menetelmien kehittäminen Miia Ojanen: Nuorten tulevaisuussuuntautuneelle ohjaamiselle on tarve poikkeuksellisena aikana ja sen jälkeen Eija Raatikainen, Eeva Sinisalo-Juha & Johanna Sova: Tulevaisuussuuntautunutta ohjausta yksilöllisesti Marianne Sipilä & Jouni Piekkari: Nuoret liikkeelle pelillistämisen keinoin Työelämän ja johtajuuden kehittäminen Marjo Huhtala: Perehdytys on osa onnistunutta rekrytointia Mari Lehtori Virtanen: Kyky innostua, ilo onnistua - työhyvinvoinnista voimaa kehittämiseen Miia Ojanen: Tasapainottelemalla hyvinvointia työhön Marjo Huhtala & Heli Tuulenmäki: Mikro-oppiminen tukee tehokkaasti oppimista työarjessa ja käytännössä Elvira Vainio, Taru Maamies & Marjo Huhtala: Miten yritykset voivat edistää itseohjautuvuutta Yrittäjyyden kehittäminen ja tukeminen Marjo Huhtala: Asennekanvaasi tehostaa oppimista yritysvalmennuksissa Mari Lehtori Virtanen: Pienyrittäjän uusi normaali Päivi Rahmel: Ota oppia yrittäjästä Mari Lehtori Virtanen: Omatoimimalli pienyrityksen tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen Leena Unkari-Virtanen & Hanna-Maija Aarnio: Korona, yrittäjät ja ammattikorkeakoulu: tiekartta onnistuneeseen yhteistyöhön Mari Lehtori Virtanen: Fasilitoitu tuotekehittäminen kannustaa onnistumaan Hankeviestintä ja julkaiseminen Terhi Eskelinen: Saavutettava verkkosivujulkaisu palvelee laajasti kohderyhmiä Milla Åman Kyyrö: Hankeviestintä ja resurssit Milla Åman Kyyrö: Projektipäällikön kommunikaatiotaidoista Milla Åman Kyyrö: Viisi vinkkiä hankeviestintään Riikka Wallin: Selkeästi päätöksentekijöille, vaikuttava julkaiseminen osa 1 Riikka Wallin: Muotoiltu ammattilaisten käyttöön, vaikuttava julkaiseminen osa 2
Viisi vinkkiä hankeviestintään
Viestintä tukee tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa (TKI) tehtävää työtä hankkeen koko elinkaaren ajan. Hankkeet ovat ainutkertaisia kokonaisuuksia, joille on myönnetty rahoitusta tiettyjen, ennalta määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista varten. Usein hankkeiden viestinnän toteuttamisen resurssit ovat rajalliset, mutta viestintään kohdistuvat toiveet rajattomat. Tämän blogimerkinnän viisi vinkkiä muistuttavat keskittymään oleelliseen. 1: Suunnittele tarpeiden mukaisesti Viestinnälle asetettavat odotukset tulee suhteuttaa hankerahoituksessa myönnettyyn resurssiin. Jos hankkeella ei ole riittävästi työaikaresurssia tai ostopalvelubudjettia, on viestintätoimenpiteiden tärkeysjärjestystä tarkasteltava realistisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensisijaisesti toteutettavia toimenpiteitä ovat rahoittajan vaatimusten ja ohjeiden noudattaminen hankesuunnitelman mukaisten työkokonaisuuksien toteutumista tukeva viestintä hankkeen kohderyhmien tavoittaminen hankkeen tuloksien levittäminen Toissijaisesti voidaan toteuttaa muut tarpeet, joita jokaisessa hankkeessa riittää. 2: Sitouta kumppanit kehittämään yhdessä Ulkopuolista rahoitusta saavaa hanketta toteuttaa tyypillisesti useampi organisaatio yhdessä. Toimiva hankekumppanuus pohjautuu yhteisten tavoitteiden asettamiselle ja luottamuksen rakentamiselle hankkeessa toimivien välille. Hankkeen käynnistyessä on hyvä työstää ja sopia kumppanien kanssa yhdessä viestinnän toteuttamisen pelisäännöt ja ohjeet viestinnän tavoitteet ja toteutustarpeet käytännön toimenpiteet, joihin kaikki osalliset kokevat voivansa sitoutua. 3: Toteuta tehokkaasti! Ihannetilanteessa hanke viestii toimintansa edistymisestä säännöllisesti, eli lähettää uutiskirjeitä, julkaisee päivityksiä sosiaalisessa mediassa ja tiedottaa tulossa olevista tapahtumista. Jos resurssit eivät riitä aivan kaikkeen, on hyvä tunnistaa pääasialliset viestintätarpeet ennakoida tärkeimpien viestintätoimenpiteiden ajoitus sopia, kuka tekee päätökset viestintäresurssien suuntaamisesta ja käyttämisestä toimia riittävän joustavasti, sillä hankkeen toteutuksessa voi tulla viivästyksiä tai muutoksia. 4: Innosta kohderyhmät osallistumaan Kun ihmisiä halutaan mukaan hankkeen toimintaan, on hyvä harkita erilaisia viestinnällisiä vaihtoehtoja. Ennakkovalmistelu ei ole turhaa työtä. On kartoitettava, mitä kanavia pitkin hankkeen eri kohderyhmät tavoitetaan. Samoin on pohdittava, miten heidän huomionsa kiinnitetään. Kerro konkreettisesti, mitä hyötyä hankkeen toimintaan osallistumisesta on. Viesti selkeästi ja yleistajuisesti. Toteuta viestintä saavutettavasti. 5: Tiedosta, mihin resurssit kuluvat Hankkeella on ihannetilanteessa oma viestinnästä vastaava työntekijä, jolla on riittävästi työaikaa. Hankkeen käynnistyessä aikaa kuluu projektitiimin jäseniin, aihepiiriin, toimijoihin, hankkeen tavoitteisiin ja kohdeyleisöihin perehtymiseen. Monelle viestintätyötä vähemmän tuntevalle voi tulla yllätyksenä, mitä vaiheita ja kuinka paljon aikaa yksittäiseen viestintätoimenpiteeseen voi kulua. Yllätyksiä voi tulla myös ostopalvelujen hankkimisessa. Hankesuunnitelmaa laadittaessa tiedossa olleet ostopalvelutarpeet ja niiden hintataso ovat olleet budjetoinnin perusteena, mutta tarpeet ja hinnat ovat voineet muuttua hankkeen käynnistyessä. Hankkeen tarpeet voivat muuttua äkillisesti. Mitä niukemmin työaikaa on käytettävissä, sen tärkeämpää on karsia rohkeasti ylimääräinen tekeminen pois. On hyväksyttävä, että niukemmalla resurssilla ei toteuteta vuoden huikeinta viestintäkampanjaa. Hyvin toteutettu perusviestintä voi kuitenkin tukea hankkeen onnistumista juuri sopivalla tavalla. Lue muiden vinkkejä Hankeviestintään liittyviä vinkkilistoja eri näkökulmista löytyy monelta verkkosivustolta. Tutustu esimerkiksi näihin: Viisi vinkkiä vaikuttavaan hankeviestintään (maaseutu.fi) 7 vinkkiä hankeviestintään (eamk.fi) 12 vinkkiä hankeviestinnän kansankielistämiseen (blog.hamk.fi) Hankeviestintä ammattilaisen huoleksi – hyvä sijoitus vai turha kuluerä? Mitä sanovat hankekonkarit?(designinspis.fi)
Projektipäällikön kommunikaatiotaidoista
Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiohankkeen (TKI) projektipäällikön rooliin kuuluu monenlaisia vastuita. TKI-hankkeen toimintaan osallistuu monenlaisia organisaatioita ja ihmisiä. Kun työskennellään ihmisten kanssa, työelämän kommunikaatiotaidot nousevat tärkeään rooliin. Kommunikoimalla pyritään edistämään vuorovaikutteista dialogia ja ratkaisemaan asioita yhdessä. Erilaisista kohtaamisista ihmisten kanssa syntyy vuorovaikutustilanteita, joissa hoidetaan asioita ja luodaan yhteistä ymmärrystä. Näiden perusteella syntyy myös erilaisia mielikuvia ja merkityksiä. Projektipäällikön tavalla viestiä on väliä. Selkeä, johdonmukainen ja tosiasioihin perustuva ote on hyvä perusta kaikelle ammattimaiselle viestinnälle ja vuorovaikutukselle. Projektipäällikön tehtävänä on johtaa hankkeensa alusta loppuun suunnitelmien mukaisesti ja tuloksellisesti valmiiksi. Projektipäällikkö voi vaikuttaa omalla työotteellaan paitsi hankkeen edistymiseen, myös sen toteuttamisen ilmapiiriin. Parhaimmassa tapauksessa hankkeessa ja sen ulkopuolella toimiessaan projektipäällikkö käy vuoropuhelua, rakentaa luottamusta ja vahvistaa suhteita oman projektitiimin hankekumppaneiden rahoittajan kohderyhmien sidosryhmien ekosysteemien ja verkostojen keskuudessa. Hyvä ilmapiiri motivoi hanketyöhön osallistuvia ja kutsuu kohderyhmiä osallistumaan toimintaan. Luottamusta ja arvostusta henkivä ilmapiiri tukee osapuolten halukkuutta löytää ratkaisuja yhdessä, myös vastoinkäymisissä tai konfliktitilanteissa. Nämä seikat vaikuttavat osaltaan hankkeen onnistumiseen ja osapuolten yhteistyöhalukkuuteen hankkeen päätyttyä. Kommunikaatiotaitoja voi kehittää Projektipäällikön kommunikaatiotaidot ja kyky toimia ammatillisessa vuorovaikutuksessa kehittyvät vuosien varrella, ja niihin vaikuttavat esimerkiksi yksilön persoona ja itsetuntemus kokemus, osaaminen ja koulutus ammatti- ja toimialakohtaiset toimintakulttuurit. Monialaisissa ja -ammatillisissa hankkeissa työskentelevä projektipäällikkö kohtaa erilaisia ajattelutapoja, jolloin omat totunnaiset käsitykset saattavat vaatia päivittämistä. Esimerkiksi sensitiivisyys, inklusiivisuus ja saavutettavuus vaativat huomiota arjen kommunikaatiotilanteissa. Projektipäällikön on hyvä tunnistaa niin vahvuutensa kuin puutteet osaamisessaan. Kommunikointi on myös sidoksissa tilanteeseen ja olosuhteisiin. Esimerkiksi uupuneena tai valmistautumattomana harvemmin kykenee huippusuorituksiin. Mikä on sinulle luonteva tapa kommunikoida? Jokaisella tulee vastaan sekä luontevalta että epämukavalta tuntuvia hetkiä vuorovaikutustilanteissa. On luonnollista kokea ajoittain epävarmuutta omasta osaamisestaan. Omia taitoja voi ja kannattaa kehittää aktiivisesti. Siksi kannattaa hyödyntää palautetta, jota annetaan suoraan tai epäsuorasti. Olen työskennellyt projektipäällikkönä ennen nykyistä viestintäasiantuntijan tehtävääni. Muistan yhä parhaiten kaikista hankalimmat vuorovaikutustilanteet. Nuo kokemukset vahvistivat käsityksiäni siitä, että arvostamalla ja kuuntelemalla toisia sekä asettumalla toisen asemaan, voi selvitä vaikeistakin hetkistä. Kokemukset opettivat myös armollisuutta itseä kohtaan: kaikkeen ei voi varautua, mutta lähes kaiken voi ratkaista yhteistyöllä. Tutustu myös Oiva-hankkeen video Youtubessa: Kuinka kehität? -Viestintä ja kommunikaatio Tikissä-blogi: Projektipäällikkö jyrää kaikki?
Hankeviestintä ja resurssit
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeen (TKI) viestintään kohdistuu erilaisia toiveita ja vaatimuksia. Hankkeiden rahoittajat ymmärtävät viestinnän merkityksen ja tukevat sen toteuttamista. Silti hankeviestinnän resurssit ovat turhan usein alimitoitetut. Miten tämä vaikuttaa hankkeeseen? Hankkeessa tehtävä työ resursoidaan tarkoituksenmukaisesti TKI-hankkeessa työskentelee tyypillisesti määräajaksi koottu tiimi. Hanketiimin tehtävänkuvat ja työaikaresurssit suunnitellaan tarpeita ennakoiden jo hankkeen rahoitushakemusta laadittaessa. Niiden tulisi olla riittävät ja mitoitettu vastaamaan hankkeen tavoitteita. Hankkeen toiminnasta vastaa projektipäällikkö. Tiimin muita rooleja on assistenteista asiantuntijoihin. Tehtävät voivat olla koko- tai osa-aikaisia. Hallinnollisiin tehtäviin kiinnitetään usein yksi emo-organisaation täysipäiväinen työntekijä, joka palvelee useampaa projektia samanaikaisesti. Osa-aikaisesti hankkeelle tehtävä työ on perusteltua tehtävissä, jotka ovat selkeästi rajattuja tai toistuvat ajoittain. Resurssien alimitoitusta voi tapahtua jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Viestinnän osalta on suositeltavaa, että ennen hankehakemuksen viimeistelyä kysytään neuvoa alan asiantuntijalta. Hyvästä hakemuksesta huolimatta, jos rahoittaja myöntää rahoituksen haettua suppeammalla budjetilla, leikkuri kohdistuu usein viestintäkulut-riville. Hankeviestintä mukautuu ketterästi TKI-hankkeen tavoitteet ovat ennalta määritellyt. Hankkeen viestintäsuunnitelma laaditaan tukemaan näiden tavoitteiden toteutumista. Hankkeen toimintaan kytkeytyy projektitiimin lisäksi kumppaneita, sidos- ja kohderyhmiä, joiden tarpeet tulee huomioida viestinnässä. Hankeviestintään sisältyy monenlaisia osa-alueita, kuten viestinnän suunnittelu ja budjetointi rahoittajan ohjeet ja kumppanien opastus dokumentaatio, raportointi ja arkistointi viestintään liittyvä lainsäädäntö, tietosuoja, saavutettavuus ja tekijänoikeudet sisäinen, ulkoinen ja kriisiviestintä kirjallinen ilmaisu, kielenhuolto, kääntäminen suullinen ilmaisu ja esiintymistaidot audiovisuaalinen, graafinen ja visuaalinen viestintä etätyövälineiden hallinta viestintäkanavat, verkkosivut, sosiaalinen media ja applikaatiot sisällöntuotanto ja sisältöjen muotoilu tapahtumien suunnittelu ja tuottaminen vuorovaikutus ja suhdetoiminta julkaiseminen ja tulosten levittäminen näkyvyys ja mittaaminen vaikuttavuuden arviointi ja juurruttaminen Yksikään viestinnän asiantuntija ei ole kaikkien alojen ammattilainen, mutta ymmärtää viestinnän roolin laaja-alaisesti ja on itse syventynyt muutamaan osa-alueeseen. Hanketta toteutettaessa olosuhteet, henkilöt ja yksittäiset tavoitteet voivat vaihtua alkuperäisestä suunnitelmasta. Viestinnän on mukauduttava uusiin tilanteisiin ketterästi. Mitä osa-aikainen viestijä ehtii tehdä? Viestijän tehtävänkuva on muokattavissa käytettävissä olevasta ajasta, kokemuksesta ja viestintäosaamisen painottumisesta riippuen. Ensisijaisesti kaikissa hankkeissa tulee huolehtia, että viestintä noudattaa rahoittajan ja lainsäädännön vaatimuksia. Hankeviestijän perustehtäviin kuuluvat rahoittajan viestintäohjeiden ja lainsäädännön tuntemus viestintäsuunnitelman laatiminen toimenpiteet kohderyhmien tavoittamiseksi saavutettavuuden huomioiminen tietosuojan huomioiminen riittävät toimet tulosten levittämiseksi osallistuminen hankkeen itsearviointiin rahoittajan vaatimusten mukainen raportointi. Ammattilaisen osaaminen ei ole riippuvaista käytettävissä olevasta ajasta. Mitä niukemmin aikaa on käytettävissä, sitä selkeämmin vastuut on rajattava ja keskityttävä olennaisiin työkokonaisuuksiin. Mikäli viestijä työskentelee useammassa samaa teemaa käsittelevässä hankkeessa, syventyminen aihepiiriin helpottuu. Osa-aikaisuus rajoittaa viestijän mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa hanketta toteuttavien kanssa. Keskittyminen herpaantuu, kun muut työtehtävät vaativat huomiota. Projektipäällikön ja hanketiimin jäsenten viestintäosaamisen merkitys korostuu sitä enemmän, mitä niukemmin viestintäasiantuntijan tukea on käytettävissä. Voiko kaiken ulkoistaa? Viestintään liittyviä tarpeita voi toteuttaa ostamalla erilaisia palveluja. Usein hankesuunnitelmaa tehtäessä viestinnän hankintabudjetti mitoitetaan alakanttiin. Palveluntarjoajien hintahaitari on laaja. Lopullinen tarjous riippuu aina täsmällisestä tehtävänannosta. Verkkosivujen perustaminen voi maksaa 2500 tai 25000 euroa. Valokuvia saa ostaa kuvapankeista 2-20 euron kappalehintaan, ammattivalokuvaaja voi veloittaa 200 euroa otoksesta tai 2000 euroa sarjasta kuvia. Esittelyvideon tuottaminen voi kustantaa 4000, 14000 tai 24000 euroa. Parasta ei saa halvalla. Rahoittaja ei edellytä, että valitaan hinnaltaan edullisin vaihtoehto. Sen sijaan tulisi osata hankkia perustellusti sopivin vaihtoehto. Hankintojen toteuttaminen vaatii asiantuntijuutta, tarjouspyyntöjen lähettämistä, hintavertailua tai kilpailutusta. Valituksi tulleen toimeksiannon toteuttajan kanssa yhdessä määritellään tilauksen sisältö, aikataulut ja muut sopimukselliset yksityiskohdat. Kokenut mainostoimisto tuottaa hankkeen tilaaman kokonaisuuden näppärästi, luo esimerkiksi markkinointimateriaalit ja muotoilee ydinviestit kuntoon. Sama koskee luonnollisesti yksittäisen palveluntarjoajan, esimerkiksi graafikon työtä. Kun tilaus on toimitettu, toimeksianto on suoritettu. Jos lopputuotokseen petytään, usein syynä on, ettei osattu tilata. Miksi resursoida kokoaikaiseen viestijään? Paras tilanne hankkeen onnistumisen kannalta on, jos viestintäasiantuntija osallistuu jo hankkeen valmisteluun, hänellä on laaja osaaminen ja täysi työaika. Tällöin hän voi ottaa kokonaisvastuun hankkeen viestinnästä. Ihannetilanteessa myös hankebudjetti on riittävä tarvittavien palvelujen ostamiseen. Hankkeen viestinnästä muotoutuu kokonaisvaltaisempaa ja hankkeen tavoitteita paremmin tukevaa, kun viestijä on projektipäällikön vakituinen työpari ehtii perehtymään hankkeen toteuttajiin, kohderyhmiin ja asiasisältöihin voi syventyä hankkeen tavoitteisiin ja viestintätarpeisiin. Työskentely projektitiimin ja kumppaneiden kesken vahvistaa luottamussuhdetta, jolloin vuorovaikutuksesta tulee luontevampaa. Silloin voi tarvittaessa ottaa aikaa kuuntelemiselle, tuumailulle, yhdessä kehittämiselle ja viedä hanketta onnistuneesti eteenpäin viestinnän keinoin.
Tikissä-blogin vuosi 2020
Tikissä-blogi on Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tuloksia esiintuova alusta, jossa vuonna 2020 julkaistiin kymmenittäin yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia eri aiheista. Tikissä-blogin vuoden 2020 yhteensä 48 suomenkielistä julkaisua on koottu alle teemoittain. Ne tarjoavat käytännön esimerkkejä TKI-toiminnastamme näkökulmia yhteiskunnallisiin kysymyksiin hankkeissa tehdyn työn tuloksina syntyneitä ratkaisuja, uutta tietoa ja työvälineitä. Poimi siis parhaiten sinulle sopivista aihepiireistä ajatuksia, tuoretta tietoa ja vinkkejä käyttöösi! Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen Ihminen edellä kohti kestävää tulevaisuutta Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan Tutkittavan suostumus ja opinnäytetyö Kannattaisiko minunkin ottaa käyttöön ORCiD-tunniste? Tutkimustietovaranto avaa tiedettä ja tutkimusta Kuinka rakentaa avointa yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan? Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten? Näkökulmia innovaatioihin Opiskelijoiden ja yritysten monialainen innovaatiotoiminta - missä opettaja luuraa? Tarkkaile innovaatioitasi On luovuuden aika Arjen innovaatioita - arki 2.0 Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen Työntekijöiden näkökulmia tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaamiseen Yhdessä kehittäen kuntoutuksen osaamista - murroksessa oleva sosiaali- ja terveysala Digitaalisuudesta uusi normaali — terveysalan ammattikorkeakoulutus toteutuu etänä ja läsnä Terveyden edistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa Luovien alojen kehittäminen DOOMED – pelialan opiskelijoiden työllistymisvaikeudet Painovoimaa! Virtuaalisen ympäristön hyödyntäminen muotoilun opetuksessa Tehdäänkö tulevaisuuden muotoilutyö virtuaalitodellisuudessa? Älyliikenteen kehittäminen Mikä ihmeen liikennelaboratorio? Uusia kestävämpiä liikkumispalveluja kokeilussa pääkaupunkiseudulla Nuorten syrjäytymistä ehkäisevä hanketyö Nuorten ryhmään osallistumiseen tai osallistumattomuuteen liittyviä tekijöitä Toivoa huomiseen - uskallusta tulevaan Hyvät, pahat pelit — tarkastelussa pelaamisen mielenterveysvaikutukset Tekoälyn etiikka pohdinnassa - tuhoisa terminaattori vai hellä hoivabotti? Logged in –dokumentti pakottaa huomaamaan yhteiskunnan syrjään työnnetyt Toiminnallisia vai syrjäytyneitä nuoria? Syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alainen nuori? Seksuaalisuus ja mielenterveys nuoren ihmissuhteiden näkökulmasta Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen Ilmastonmuutos nyt! Nuoret haastavat hankkeita toimimaan Työelämän ja johtajuuden kehittäminen Vuorovaikutus etänä – miten luoda lauma ja aito yhteys yli fyysisen etäisyyden? Henkilöstötuottavuus - tulevaisuuden johtamisvaade Työn tulevaisuus: murroksesta uusiin tarinoihin Osaamisen kehittämisfoorumi: Suomalaisen työelämän hyviä käytäntöjä 2020 Reflektoida vai näivettyä – vuorovaikutusosaamisen merkitys työelämän kehittämisessä Kannustavaa puhetta nuorten vastavalmistuneiden työhön sitoutumiseksi Naisvähemmistöjä ja miesten mentäviä aukkoja - tasa-arvo ei vielä toteudu esitystekniikka-alalla Yrittäjyyttä tukeva hanketoiminta Yrittäjää digittää – tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen Kehittämisen yhteydessä pitää puhua tuotteistamisesta Digi digi digi… Miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla? Luovuus voimavarana työelämässä Kansainvälisyyden kehittäminen Metropoliassa opiskelijoiden kulttuurista kompetenssia vahvistetaan kansainvälisillä projekteilla Näkökulmia viestintään ja markkinointiin Kirjoittamisen kynnyksistä Hankeviestintä tuo tietoa tulevaisuudesta Hankeviestintä ja medianäkyvyys Hankeviestintä ja kriiseihin varautuminen Innovaatioprojektilla kehitettiin HyMy-kylän markkinointia Kirjoittajakutsu vuodelle 2021 Tikissä-blogin julkaisuvuosi 2021 käynnistyy tammikuun puolivälissä. Blogimerkintöjä julkaistaan vähintään kerran viikossa, pääjulkaisupäivä on torstai. Tarvittaessa toimituskunta voi harkintansa mukaan julkaista useammankin kirjoituksen viikossa. Pääasiallisesti sisältö on suomenkielistä. Mikäli olet Metropolia-yhteisön jäsen ja sinulla on blogin teemaan soveltuvaa aineistoa tarjottavana, ota yhteys Tikissä-blogin toimituskuntaan. Yhteystiedot ja blogijulkaisujen kirjoittamisen perusohjeet löytyvät sivuston oikeasta palstasta.
Hankeviestintä ja kriiseihin varautuminen
Hankkeiden toimintaa tuetaan viestinnän keinoin. Avuksi laaditaan koko hankkeen elinkaaren vaiheet (aloitus, toiminta, päätös) huomioon ottava viestintäsuunnitelma, jonka tavoitteena on tukea hanketta koskevan tiedon levittämistä ennalta määriteltyjen yleisöjen ulottuville. Hankkeen edetessä saattaa ilmetä tilanteita, jotka vaativat poikkeamaan ennalta laadituista hankkeen toteuttamissuunnitelmista. Ehkäpä joku hankekumppani jättäytyy pois, hanketyöntekijä sairastuu tai myönnetty hankebudjetti ei riitäkään kaikkiin suunniteltuihin kuluihin. Jos tällaisiin tilanteisiin ehditään reagoida rauhassa, ilman että muutokset tuottavat hankkeen toteuttamisen kannalta täysin ylitsepääsemättömiä ongelmia, kyseessä harvemmin on suoranainen kriisi. Mitä yllättävämpi ja äkillisempi tilanne tulee eteen, sen nopeampaa reagointia ja luovaa ongelmanratkaisukykyä vaaditaan. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan jättää sattuman varaan. Osana viestinnän suunnittelua on hyvä luoda ennakoiva toimintamalli myös poikkeamien varalle, erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin. Suunnitelma, jonka ei toivota toteutuvan Kriisiviestintäsuunnitelmaa laadittaessa on pyrkimys ennakoida ja arvioida, minkätyyppisiä uhkia hankkeen ennalta suunniteltuun toimintaan liittyy. Kriisien juurisyyt voidaan jakaa esimerkiksi säädännöllisiin, taloudellisiin, toimintaympäristö- tai inhimillisiin tekijöihin liittyviin kriiseihin. Ne voidaan toisaalta jakaa sisäisiin tai ulkoisiin kriisitilanteisiin. Sisäiset kriisit voivat liittyä esimerkiksi rahoitukseen sopimuksiin hankkeen johtamiseen hanketyöntekijöihin kumppaniorganisaatioihin Ulkoiset kriisit voivat liittyä esimerkiksi lainsäädäntöön sopimuksiin alihankkijoihin hankkeen kohderyhmiin hankkeessa suoritettaviin käytännön toimenpiteisiin Kun mahdolliset kriisinlähteet on tunnistettu, on helpompi luokitella erilaisten kriisitoimenpiteiden kiireellisyys ja nimetä vastuuhenkilöt toteuttamaan ne. Ongelmien ilmetessä on helpompaa toimia välittömästi, kun suunnitelma ja vastuut ovat ennalta määritelty. Hanketoiminnassa vakavuusasteeltaan eritasoisia häiriöitä voivat olla esimerkiksi Lievä: suunniteltu hanketoimenpide ei toteudu lainkaan. Keskitaso: käynnistetyssä toimenpiteessä tapahtuu keskeytys. Vakava: hanketoiminnassa tapahtuva onnettomuus, josta aiheutuu aineellinen tai henkilövahinko. Hankkeen eri toimenpiteisiin liittyy erilaisia ja eritasoisia kriisityyppejä. On hyvä tunnistaa nämä eritasoiset riskit. Tarvittaessa voi luoda hankkeen toiminnalle toimenpidekohtaiset kriisiviestintäsuunnitelmat. Esimerkiksi robottibussin ajeluttaminen kaupunkiliikenteessä muun liikenteen seassa vaikuttaa laajasti robottibussin reitin varrella kulkevien päivittäiseen elämään, jolloin sen toiminnasta viestimiseksi kannattaa laatia erilliset ohjeistukset ja perehdytys kriisitilanteiden varalle. Etäpalaverin pitäminen hankekumppaneiden kesken ei epäonnistuessaankaan vaikuta vahvasti kenenkään toimintaan, jolloin siihen ei tarvitse kriisiviestinnän näkökulmasta kiinnittää huomiota. Yksityiskohtaisempia ohjeita kriisiviestinnän suunnitteluun saa esimerkiksi Elisa Juholinin oppaasta (aukeaa sivulle mif.fi) Ennakointi tuo mielenrauhaa Kriisit ja poikkeukset ovat ennakoimattomia, yllättäviä tapahtumia. Juuri siksi ennalta sovittu toiminta niiden varalta tuo mielenrauhaa - viestintätoimenpiteiden kiireellisyyttä ja kohdentamista eri yleisöille ei tarvitse suunnitella hätäisesti, ongelman jo ollessa käsillä. Kriisiviestintä suunnitellaan ennen hankkeen käynnistymistä. Käytännön toimenpiteitä on hyvä suunnitella ajatellen tärkeysjärjestystä ja vastuita. missä tilanteessa ja kenen käskystä kriisiviestintä käynnistetään kiirellisyysjärjestystä, eli keitä minkäkin kriisitilanteen seuraamukset koskettavat kuka vastaa kriisistä viestimisestä millekin taholle miten kriisin jälkiviestintä hoidetaan. Kriisiviestintäsuunnitelmassa on hyvä huomioida hankekumppanien mahdollisesti eriävät käytännöt ja toimintaperiaatteet. Erityisesti kansainvälisten hankkeiden kohdalla valmistelutyö kannattaa aloittaa ajoissa, sillä kriisinhallinnan periaatteet voivat poiketa toisistaan maakohtaisesti. Hankkeen päävastuutahon tulee kyetä arvioimaan, mitkä ratkaisut ovat parhaita hankkeen etua ajatellen, ja sovitella eroavaisuuksia tai sopia siitä, että kukin hankkeessa mukana oleva taho laatii omiin kansallisiin käytäntöihin soveltuvan suunnitelmansa. Hankekumppanien kesken yhteisesti työstettyä kriisiviestintäsuunnitelmaa ei toivottavasti koskaan tarvitse ottaa käyttöön, mutta sen laatimiseen käytettävä aika on järkevä sijoitus yllättävien tilanteiden varalle. Tärkeintä on saavuttaa yhteisymmärrys siitä, mitä kriisit kullekin osapuolelle merkitsevät ja siten innostaa kumppaneita luomaan jopa kriisejä ennaltaehkäiseviä käytäntöjä hankkeen toimintaperiaatteiksi.
Hankeviestintä ja medianäkyvyys
Hankkeiden toiminnasta ja tuloksista halutaan kertoa laajoille joukoille. Hankkeissa työskentelee usein osa-aikaisina tiedottajina viestinnän ammattilaisia, mutta joskus viestinnästä vastaa projektipäällikkö tai muu, jolle median tuntemus ei ole vahvinta osaamista. Tämä blogimerkintä antaa yleisiä neuvoja hankeviestinnän toteuttamiseen, kun tavoitellaan medianäkyvyyttä perinteisen toimituksellisen uutismedian eli television, radion ja lehdistön kautta. Journalistinen toiminta Suomessa uutiset syntyvät julkisrahoitteisessa yleisradiossa ja kaupallisissa mediataloissa. Perinteinen tiedonvälitys on saanut kilpailijoita digitalisaation ansiosta, kilpailu yleisön käytettävissä olevasta ajasta ja huomiosta on kasvanut. Verkossa jaetun tiedon luotettavuutta heikentävät esimerkiksi erilaiset kampanjat ja valeuutiset. Kukin media määrittelee arvonsa ja yleisönsä. Niistä juontuvat kunkin median toimitukselliset ratkaisut. Päätoimittaja vastaa lopulta kaikesta mediassaan julkaistusta sisällöstä. Ammattitoimittajat noudattavat journalistin sääntöjä (aukeaa journalistiliitto.fi), joissa painotetaan sananvapautta todenmukaista tiedonvälitystä yhteiskunnan tapahtumista uutisen yleisön palvelemista journalistisia perusteita, esimerkiksi näkökulman valintaan kriittistä suhtautumista tietolähteisiin. Toimituksessa pohditaan, syntyykö tarjotusta aineistosta uutista tai muuta juttua. Ratkaisevia tekijöitä ovat esimerkiksi Kenelle juttu on merkityksellinen Onko aihe ajankohtainen Mikä sisällössä on uutta tai yllättävää Ovatko esitetyt väitteet tosia Minkälaisesta näkökulmasta juttu voidaan laatia Yleisesti ottaen journalistit arvostavat heille tarjottua sisältöä, kun se on uutiskynnyksen ylittävä, ajankohtainen ja kyseisen median yleisöä kiinnostava. Toimittaja valitsee kuitenkin itse näkökulmansa, jutun kärjen. Tietolähteenä toimiva tiedotteen lähettäjä tai haastateltava henkilö ei voi vaikuttaa lopullisen jutun sisältöön tai sävyyn. Uutisjutun rakenne Uutisjuttujen rakenne on päinvastainen kuin perinteisen hanketiedotteen, jossa aloitetaan esittelemällä hanke ja sen tavoitteet. Uutisjutun tarkoitus on palvella laajaa yleisöä ja kertoa ajankohtaisista asioista. Hyvän uutisjutun otsikko on ytimekäs, selkeä ja paljastaa uutisen aiheen. Uutisen teksti voi olla lyhyt tai pitkä. Pitemmässä jutussa tarjotaan taustatietoja uutiseen liittyvistä seikoista. Uutinen etenee ytimekkään tiivistelmän (ingressi) kautta yksityiskohtaisempiin tietoihin. Uutisjutut kirjoitetaan perinteisesti kertomalla mitä tapahtuu, mistä on kyse missä ja milloin kuka, ketkä miten miksi Uutisjutun otsikointi on tärkeää. Verkossa julkaistavien juttujen yhteydessä puhutaan usein klikkiotsikoista. Tällöin otsikko pyrkii vetoamaan lukijan mielenkiintoon asettamalla otsikkoon yllättävän väitteen tai kysymyksen, mutta juttu on lukijalle syystä tai toisesta pettymys. Klikkaukset ovat tärkeitä etenkin mainosrahoitteisille medioille, joiden todennettavissa olevat kävijämäärät ja mainostulot ovat kietoutuneet toisiinsa. Laadukkaasti toimitetut verkkojulkaisut pyrkivät yhtä lailla tavoittamaan lukijan huomion, mutta hienovaraisemmin keinoin. Mikä hankkeessa on uutisen arvoista? Kun hankkeessa toimitaan sille asetetut tavoitteet saavuttaen tai epäonnistumisestakin uutta oppien, hankkeen arvo on kiistaton. On luonnollista, että saavutuksista halutaan kertoa laajalle yleisölle. Kaikesta hankkeessa tehdystä työstä ei saa välttämättä luotua uutista. Se on hyväksyttävä. Uutisjuttua tarjottaessa kannattaa laatia mediatiedote satoja sähköpostiviestejä päivittäin saavan toimittajan näkökulmasta: kiinnostava, ajankohtainen ja selkeä viesti saa toimittajan tarttumaan aiheeseen. Hankkeen mediatiedotteen voi kirjoittaa uutisjutun rakenteella, esimerkiksi Selkeä ja kiinnostava otsikko Mikä asiassa on uutta ja kiinnostavaa Milloin ja missä asia on toteutunut Mitä on tehty tai saavutettu; mikä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus Keitä asia koskettaa; mitkä kohderyhmät hyötyvät tiedosta Keneen voi ottaa yhteyttä saadakseen lisätietoja Muita lisätietoja kuten hankekonsortion ja rahoittajan tiedot Muita tiedonlähteitä, kuten hankkeen verkkosivu tai linkki kuvapankkiin, josta voi poimia kuvia. Tiedotteessa on hyvä käyttää napakkaa, yleistajuista kieltä. Tärkeää on, että tiedotteessa mainittu yhteyshenkilö on tavoitettavissa. Toimittaja ottaa yhteyttä kysyäkseen tarkentavia tietoja, mikäli mediatiedote on läpäissyt julkaisukynnyksen. Useat rahoittajatahot vaativat rahoitusehdoissa, että heidän roolinsa hankkeen mahdollistajana tulee hankeviestinnässä esiin selkeästi. Samoin hankkeeseen osallistuvat organisaatiot usein haluavat, että heidän roolinsa näkyy hankkeiden tiedotustyössä. Hankkeen viestinnästä vastaavan kannattaakin luoda yleistajuinen ja ytimekäs hankkeen esittelyteksti, jota voi käyttää kaikissa kirjallisen viestinnän tilanteissa. Hanke-esittely sijoittuu luontevasti mediatiedotteiden loppupäähän. Joskus tiedotteet saatetaan julkaista sellaisenaan, esimerkiksi paikallislehdissä. Useimmiten toimittaja kuitenkin muokkaa, täydentää tai lyhentää saatua aineistoa. Mikäli tiedotteen teksti on ollut tulkinnanvaraista, saattaa mediajakeluun ilmestyä jopa virheellistä tai puutteellista tietoa. On hyvä saada pyytää juttu nähtäväksi ennen julkaisua. Jälkikäteen tehtävät tiedonkorjauspyynnöt ovat myös mahdollisia, mutta harvemmin tuottavat tulosta, ellei kyseessä ole merkittävä virhe. Medianäkyvyys on yksi, ei ainoa tapa viestiä hankkeen tuloksista On hienoa, kun hanke näkyy uutisissa, mutta hankeviestinnän osalta medianäkyvyys on vain yksi ulottuvuus. Hankkeen viestiessä verkkosivuillaan ja sosiaalisen median kanavissa on sallittua hyödyntää uutismaisia elementtejä. Hankkeen julkaisemissa aineistoissa on hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden ja rahoittajien näkyvyys aina taattu. Hankeviestinnän etuna on myös lupa asettaa kohderyhmien tarpeet viestintäratkaisujen keskiöön. Tämä luo joustoa julkaisukanavien ja käytettyjen median muotojen valintaan. Palveleeko kohderyhmiä parhaiten teksti, kuva, audiovisuaalinen viestintä, tapahtumat vai jokin aivan muu? Kirjallisuutta Jaakkola, Maarit: Hyvä journalismi – käytännön opas kirjoittajalle. Kansanvalistusseura 2013. Ruuska, Maria: Kuusi tapaa tehostaa hankeviestintää, aukeaa sivulle smartclean.fi (18.10.2019)
Kirjoittamisen kynnyksistä
Tikissä-blogin päätoimittajan roolissa olen kohdannut parin vuoden aikana monenlaisia kirjoittajia, aineistoja ja ajatuksia kirjoittamisesta. Kalevalan päivän aattona muutamia huomioita asiantuntijatyössä kirjoittamiseen liittyen. Asiantuntijan pitäisi osata kirjoittaa? Lähtökohtaisesti asiantuntijatehtävässä työskentelevä on suorittanut korkeakouluopintoja ja hänen tulee osata kirjoittaa äidinkieltään. Kuinka käsitämme kirjoitustaidon, onkin toinen juttu. Monessa asiantuntijatehtävässä pidättäydytään suppeassa määrässä tekstilajeja, joita tuotetaan tasaisin väliajoin. Tällöin kirjoittaminen on rutiinia, se palvelee tarkoitustaan, eikä vie liiaksi voimia tai aikaa. On tyypillistä, että asiantuntijan tekstit ovat kieliopillisesti riittävän vahvalla tasolla ilman ulkopuolista ohjausta. Tekstin sisällön välittyminen lukijalle on asiantuntijakirjoituksissa tärkeintä. Ei voida taata, että lukija ymmärtää tekstin samalla tavoin kuin kirjoittaja tarkoitti. Asettumalla lukijan asemaan kirjoittajan on helpompi kuljettaa tekstiä sujuvana kokonaisuutena eteenpäin. Joskus omien ajatusten ilmaisemisessa voi ilmetä ongelmia. Sanavalinnat ja sujuvien lauserakenteiden työstäminen voivat tuottaa hankaluuksia kenelle tahansa. Kirjoittamiseen liittyvät niukat aikaresurssit voivat myös kaventaa mahdollisuuksia tarkastella oman työn jälkeä. Asiantuntija voi myös sokaistua työskentelytavoilleen ja kirjoitustyylilleen. Jos se huolettaa, voi pohtia: Kuka lopulta lukee tekstejäni — osaanko puhutella häntä? Äidinkielentunneista on aikaa, mainittiinko siellä jotain erilaisista tekstityyleistä? Milloin viimeksi kirjoitin jotain muuta kuin työhön liittyvää? Jos ei osaa, ei vain osaa? Luemme tai kuuntelemme ehkä vapaa-ajallamme hyvää kirjallisuutta. Ehkä vertaamme omia kirjoittamisen ja kerronnan kykyjämme ammattilaisten kustannustoimitettuihin tuotteisiin. On inhimillistä verrata itseään muihin. Saatamme pohtia hyvän tekstin luettuamme, että voisinpa minäkin kirjoittaa noin upeasti! Usein muilta onkin helppo kopioida mallia omaan tekemiseen, joskus se tapahtuu jopa tiedostamatta. Jollakulla valmiudet ryhtyä ammattikirjailijaksi saattavat olla vain yhden kustannussopimuksen päässä menestyksestä. Vähemmän harjaantuneen kirjoittajan on usein hankala innostua vertailuasetelmasta, jossa verrokki on liian kaukana omasta taitotasosta. Ei hätää: kirjoittaminen on työtä. Jälki paranee, kun harjoittelee. Asiantuntija voi aina kehittyä kirjoittajana. Alkuun vaaditaan, että tunnistaa itsessään kehittymistarpeen. Kaikki eivät sitä tunnista, tai eivät anna sen vaivata. Kehittymishalukkuuden havaittuaan neuvoja on helpompi lähteä pyytämään ja ottamaan vastaan. Kirjoitusoppaita ja -kursseja voi aina hyödyntää. Voi myös aloittaa seuraavista, yksinkertaisista keinoista: Lukea ja tarkastella luettua — mikä herätti ajatuksia, miksi ja miten se oli saatu aikaan? Pyytää kaveria lukemaan oma teksti ja antamaan palautetta Kokeilla itsekseen päiväkirjassa tai blogissa — voi pitää muilta turvallisesti piilossa Toimitetun blogin yleistajuiset asiantuntija-artikkelit? Tikissä-blogissa julkaistavat toimitetut blogimerkinnät ovat yleistajuisia asiantuntija-artikkeleita, joissa esitellään lukijalle uusi asia kerrotaan, miten asia liittyy Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan selitetään, kuinka kirjoittajan työn asiantuntijuus liittyy kokonaisuuteen. Kielellisesti blogimerkinnät noudattavat yleistajuista ilmaisua, jossa vältetään alakohtaista ammattikieltä, lyhenteitä ja tajunnanvirtaa. Lukemisen sujumiseksi ja saavutettavuuden varmistamiseksi suositaan mieluummin jämptejä kuin ylipitkiä virkkeitä, bullet-point -listoja, lyhyehköjä kappaleita ja väliotsikointeja. Nämä ovat teknisiä seikkoja, joiden toteutumisesta toimituskunta pitää huolen. Tikissä-blogin toimituskunta ja päätoimittaja ovat tukemassa kirjoittajaa. Toimituskunta työstää tekstin valmiiksi yhdessä kirjoittajan kanssa ennen julkaisua. Joskus työstämistä on vähän, joskus paljon, kirjoittajasta ja blogimerkinnän aiheesta riippuen.
Hankeviestintä tuo tietoa tulevaisuudesta
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tapahtuu hankkeissa ja projekteissa. Kehittämisen kohteena voivat olla tuotteet, palvelut tai toimintamallit. Hanketyön tekemistä määrittävät ennalta asetetut tavoitteet, budjetit ja aikaraamit. Julkisrahoitteisten hankkeiden yhdistävä tekijä on tavoite siitä, että tehty työ hyödyttää jollain tavalla yhteiskuntaa. Tulevaisuus rakentuu jatkumoksi nykyhetkelle Hankkeissa voidaan kehittää jotain jo olemassa olevaa asiaa vastaamaan nykyhetken vaatimuksiin tai luoda jotain täysin uutta ennakoidun tulevaisuuden tarpeisiin. Tulevaisuutta ei kuitenkaan vielä olla konkreettisesti koettu. Siksi tulevaisuuteen suuntautuvista asioista viestiminen luontevasti voi olla haastavaa. Viestinnällä pyritään yleensä tavoittamaan yksilö, välittämään tälle viesti. Mikä ikinä viestin tarkoitus onkaan, on hyvä muistaa että yksilötasolla tarkastellen nykyisyyskin koetaan hyvin eri tavoin. Yhteiskunnassa elävät niin menestyjät kuin syrjäytyjät lineaarisella aikajanalla yhtäaikaisesti, mutta kokemuksellisesti elämä tapahtuu täysin erilaisissa todellisuuksissa. Viestittäessä tulevaisuuden asioista on hyvä asettua viestiä vastaanottavan asemaan. Tulevaisuudesta viestimisen haasteet Viestinnässä tarvitaan erilaisten kohderyhmien tavoittamiseksi eri tarpeisiin soveltuvia ratkaisuja. Viestinnän selkeys on tavoite, jota ei aina ole helppo saavuttaa. Käytännön viestintätekoja suunniteltaessa tulevaisuudesta viestimiselle tuottaa haasteita se, että hankkeen lopputulos ei ole täydellisesti ennalta määriteltävissä tavoitteet voivat muuttua hankkeen aikana aihealue on niin uusi, ettei vakiintunutta terminologiaa ole käytettävissä turvaudutaan alan ammattilaiskieleen eli jargoniin parempien vaihtoehtojen puuttuessa konkretisoinnin sijasta viestitään visio-strategiakielellä Hankkeen tavoitteet ja lopputulos eivät ole sama asia. Lopputulos on ennalta hahmotettavissa, mutta etäisesti. Se asettaa tietynlaisen tutkimisen ja ihmettelyn vapauden hankkeen parissa toimiville, mutta ei helpota hankkeesta kertomista laajemmille joukoille. Tavoitteet voivat joskus muuttua hankkeen aikana, koska hankkeen valmistelun, käynnistämisen ja toteuttamisen välillä kuluu aikaa. Tänä aikana jotkin ulkopuoliset tekijät voivat muuttua merkittävästi. Tällöin hankkeen parissa toimivien tulee kyetä muovaamaan tavoitteita uuteen tilanteeseen soveltuviksi. Muutoksista tulee aina neuvotella ja ne tulee hyväksyä hankkeen rahoittajien ja toteuttajien kesken. Ulospäin viestittäessä on keskityttävä vähemmän siihen, mitä piti tehdä ja enemmän siihen, mitä nyt tehdään. Vakiintunut terminologia ja kohteena olevan asian tuttuus ovat merkittäviä tekijöitä viestinnässä. Jos hankkeen viestinnästä vastaavalla ei ole käytettävissä vakiintuneita termejä, voidaan asiaa kuvata käännöslainasanoin tai liittää asian yhteyteen tarkentava, selostava teksti. Jargon, visio- ja strategiakieli ovat alan asiantuntijoiden kesken käytettynä parhaimmillaan nopeaa ja luontevaa viestintää. Aina ei edes ammattilaisten kesken ole määritelty, mitä milläkin sanalla missäkin asiayhteydessä tarkoitetaan. Viestien konkretisoiminen käytännön esimerkeiksi ei koskaan ole pahasta. Tulevaisuudessa elävää voi turhauttaa Psykologiassa puhutaan kognitiivisesta vinoumasta, jolla tarkoitetaan sitä että painotamme asioiden merkityksiä ja tulkitsemme tietoa omista lähtökohdistamme käsin. Ehkäpä hankkeiden parissa työtä tekeviä kehittäjiä ja innovaattoreita vaivaa ajoittainen aikajännevinouma. Se on hyvin inhimillistä; kun tekee riittävän kauan työtä uusien asioiden parissa, niistä tulee itselle arkea. Riittävän kauan tulevaisuuden asioiden parissa työskenneltyään alkaa jo hahmottaa, mihin suuntaan tulevaisuutta tulisi viedä seuraavaksi. Turhautumisen tunteita voi ilmetä, jos kokee "muiden" elävän menneisyydessä. Tulevaisuutta luodaan aktiivisesti päivittäisessä hanketyössä, mutta siitä julkisesti viestiminen usein kulkee muutaman hetken jäljessä. Hankkeen viestintästrategiaa luotaessa voi päättää, että viestitään kaikista hankkeen vaiheista tai jätetään suurimmat viestintäponnistelut vasta hankkeen tulosten julkaisemisen vaiheeseen. Valinta tehdään hankkeen tavoitteiden ja toiminnan kautta, arvioimalla mikä tapa viestiä tukee parhaiten hankkeen edistymistä. Nykyhetkessä elävä haluaa konkretiaa Suuri osa ihmisistä ei ole välttämättä kuullutkaan heille kehitteillä olevista tulevaisuuden ratkaisuista. Törmätessään uuteen tuotteeseen, palveluun tai toimintamalliin, he luonnollisesti ryhtyvät kyselemään samoja asioita uudelleen ja uudelleen – mikä tämä on, mitä tämä tarkoittaa, miten tähän pitäisi suhtautua. Tulevaisuudessa elävien vilpitön innostus tai perusteltu kyynisyys saa välittyä viestinnässä. Tulevaisuuteen siirtyminen vaatii muutoksia nykyhetkeen. Muutoksiin suhtautumisessa yksilötasolla auttaa tunne siitä, että muutoksiin voi vaikuttaa tai ne eivät ainakaan ole uhka. Parasta viestiä tulevaisuudesta nykyhetkessä eläville ehkä onkin tunne siitä, että hanketyötä tekevät kehittäjät ovat käyneet läpi erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja, joita tulevaisuudella on tarjota. Vakiintuuko jokin uusi asia tulevaisuudessa osaksi arkeamme, on monien hankkeen ulkopuolisten tekijöiden summa.
Projektin sisäinen viestintä on vuorovaikutusta
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprojektit muodostavat projektin elinkaaren ajaksi projektiryhmän, jossa toimii osallistujia eri organisaatioista. Projektipartnerit ja projektin vastuullinen vetäjä työskentelevät yhdessä projektin perustamisessa asetettua tavoitetta kohti. Yhteistyön onnistumisen eli projektin tavoitteiden saavuttamisen edellytys on hyvä vuorovaikutus toimijoiden kesken. Hyvin toteutettu sisäinen viestintä sujuvoittaa työn edistymistä ja samalla kehittää luottamusta projektin osallisten kesken. Tiedonvaihto ja epävirallisempien kuulumisten läpikäynti ovat molemmat hyviä syitä olla vuorovaikutuksessa. Projektin onnistuminen on kiinni ihmisistä, jotka tekevät projektissa työtä. Heidän keskinäiset suhteensa luovat merkittävällä tavalla projektin työilmapiiriä. Välineiden valinta kaikki osalliset huomioiden Projektin käynnistyessä on hyvä sopia yhteisesti sellaiset yhteydenpitovälineet ja -tavat, joihin kaikilla projektin osallistujilla on mahdollisuus vaivatta osallistua. Projektin sisäistä viestintää tapahtuu esimerkiksi seuraavissa muodoissa: Puheviestintä Kasvokkain tai etäyhteydellä säännönmukaiset, koko ryhmää koskevat kokoukset säännönmukaiset, pienempää alatyöryhmää koskevat kokoukset tarpeen mukaan sovittavat tapaamiset säännönmukaiset tai tarpeen mukaan sovittavat puhelut Kirjallinen ja kuvallinen viestintä sähköpostit pikaviestimet, appit ja chatit kirjallinen raportointi yhteistyöstöalustoilla yhteydenpitokanavat rahoittajiin Pääasiallisen sisäisen viestinnän välineen valinta ei aina ole helppoa. Sähköpostiruuhkasta ei pidä kukaan. Pikaviestimet voivat houkuttaa projektipulinan saamiseksi mobiililaitteeseen. Eri organisaatiot esimerkiksi tulkitsevat EU:n tietosuoja-asetusta (GDPR) eri tavoin. Tämä saattaa vaikuttaa käytettävien pilvipalveluiden tai ohjelmistojen valintaan. Toisille ei käy Slack, kaikille ei ole hankittu Microsoftin Teams-lisenssiä, joillakin Skype ei vain suostu toimimaan kunnolla. Ennakointi ja yllätykset Projektissa sisäistä viestintää tapahtuu suunnitellusti, säännönmukaisesti, päivittäin ja myös yllättäin. Projektin toimintaa suunnitellaan toki ennalta. Kalentereihin varataan ajoissa projektiryhmän ja ohjausryhmän säännönmukaiset kokoukset. Etenkin kansainvälisten hankkeiden osalta riittävä ennakointiaika on välttämätöntä. Projektiryhmän työ etenee harvoin täysin ennalta suunnitellusti. Projektipartnerien tulee tietää, millä välineillä projektin vastuuhenkilöt parhaiten tavoittaa. Tämä on välttämätöntä erityisesti äkillisissä, yllättävissä tapauksissa. Ei pelkkää puurtamista Projektipartnerit tulevat toistensa kanssa tutuiksi ensin työroolinsa kautta. Projektin elinkaaren kestäessä yleensä vähintään vuoden, hiljalleen myös työroolin takana olevat persoonat alkavat tulla esiin. Projektityössä on mahdollisuus päättää keskittyä vain tosiasioihin ja suoritteisiin. Kyse on kuitenkin ihmisistä ja heidän välisestä vuorovaikutuksesta. Projektin aikana on mahdollista myös kohottaa toimintaan osallistuvien tunnetta yhteistyön merkityksestä myönteisellä ja kiittävällä viestintätyylillä. Kuten kulttuurituottaja Mira Simsiö on opinnäytetyönsä pohjalta Osuma-hankkeeseen kirjoittamassaan blogimerkinnässä painottanut, "Jos hankkeella on motivoituneet projektinvetäjät, jotka perehdyttävät ja ovat läsnä työntekijöille projektinhallintatyökalujen tai minkä tahansa kysymysten edessä, vievät he luultavasti herkemmin opittuja yhteisiä käytäntöjä eteenpäin." Toisin sanoen, aluksi vuorovaikutustyylin muodostumista hallitsevat he, jotka projektia vetävät tai ovat yhteisissä hetkissä eniten äänessä. Mutta lopulta vastuu vuorovaikutuksen kehittymisestä on jokaisella projektiin osallistuvalla. Kirjoittaja on toiminut Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa vuodesta 2008 alkaen niin viestijän kuin projektipäällikön rooleissa. Lue myös Mira Simsiö: Hankkeen sisäisen viestinnän onnistumisen salaisuus voi piileskellä asenteessa, linkki Osuma-hankkeen blogimerkintään.
Hanke viestii, huomaako kukaan?
Oletko törmännyt tekstiin, jossa kerrotaan luontevasti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeen (TKI) tavoitteista ja kohderyhmiin suunnattavista toimenpiteistä? Mikä siinä kiinnitti huomiosi? Saadakseen yleisön taatusti pysähtymään asian äärelle, viestien tulee olla oivaltavia, ytimekkäitä tai viihdyttäviä. Vähemmälläkin taituruudella voi tehdä toimivaa hankeviestintää. Omat kokemukseni Metropolia Ammattikorkeakoulun hankkeiden parissa viestintäsuunnittelijan roolissa painottuvat tekstipohjaiseen viestintään, josta tässä blogimerkinnässä muutama ajatus. Mistä meidän pitäisi viestiä? Onnistunut viestintä saa aikaan halutun vaikutuksen. Riippuen hankkeen tavoitteista, viestinnällä voidaan esimerkiksi: herättää yleinen tietoisuus jostakin asiasta saada viestin tavoittamat ihmiset toimimaan saada aikaan suuri tai pieni muutos kehittää ratkaisu johonkin ongelmaan Tavoitteiden ohella tulee miettiä, kenelle viestitään, millä tyylillä heitä lähestytään ja mistä viestintäkanavista heidät mahdollisesti tavoittaa. Niin, mutta mistä meidän hankkeemme pitäisi viestiä? Hankkeen rahoitushakemus on työsuunnitelma, joka kertoo hankkeen tavoitteet, toteutustavat, toteuttajat ja toteutuksen ajankohdan. Rahoitushakemus on kirjoitettu rahoittajan ennalta määriteltyjen raamien mukaisesti. Se on usein tyyliltään virkamieskieltä, mutta hankkeen alkaessa se on kelvollinen työkalu viestinnän suunnitteluun. Rahoitushakemukseen on hyvä palata, kun halutaan tarkistaa, mitä onkaan luvattu saada aikaiseksi. Hankkeen pitäisi viestiä ainakin siitä, mitä tekoja hanke toteuttaa ketkä hankkeeseen halutaan mukaan miten ja ketä hanke hyödyttää mitä hankkeessa tapahtuu milloin tapahtuu tärkeitä asioita mikä on hankkeen lopputulos ketkä toteuttavat hankkeen Vastaukset näihin kysymyksiin auttavat laatimaan hankkeen viestintäsuunnitelman. Suunnitelmaa täydennetään tarkempien toimenpiteiden, viestintäkanavien, ajoituksen, budjetin ja vastuiden osalta hankkeen edetessä. Viestintää suunniteltaessa yleisesti ajoitus jaksottuu hankkeen elinkaaren ja välitavoitteiden mukaisesti budjetointi perustuu hankehakemuksessa määriteltyyn henkilötyöaikaan ja ostopalveluihin tarkastellaan suunnitelman toimivuutta hankkeen edetessä ja korjataan sitä tarvittaessa kirjataan myös kriisiviestinnän toimenpiteet suunnitelmaan määritellään loppuviestintä toteutumaan ennen hankkeen päätöskautta Miten kiteyttää hankkeen merkitys? Ihanteellisessa tilanteessa hankkeen parissa työskentelevät luovat toimintansa tarkoituksesta kertovan, yhteisen sanoman, jota ydinviestiksi kutsutaan. Ydinviestiin kiteytyy hankkeen koko olemassaolon merkitys. Ydinviesti välittyy kaikessa hankkeen toiminnassa. Se auttaa projektipäällikköä kertomaan ytimekkäästi hankkeestaan, hankekumppaneita ja ohjausryhmää muistamaan, mistä tässä hankkeessa olikaan kysymys, ja projektityöntekijöitä hahmottamaan, mikä on se iso kokonaisuus, johon heidän tekemänsä työ liittyy. Ydinviestin muotoileminen voi vaatia neuvottelua hankkeessa toimivien kesken, mutta samalla idea hankkeen toteuttamisen syistä kirkastuu kaikille osapuolille. Kohdista sanoma oikein Yleisöä kiinnostavat ensisijaisesti hankkeen toiminta ja aikaansaannokset. Hankkeesta kertoessa on hyvä aloittaa suoraan sisällöllisillä asioilla, kuten: "Järjestämme koulutuksen paketinjakeluteknologiasta; Julkaisimme tuoreen tutkimusraportin uusista tartuntataudeista; Kutsumme sinut seniorikylätapahtumaan." Hankkeen esittely toteuttaja- ja rahoittajatietoineen kuuluu hankeviestintään, mutta se kannattaa jättää viestien loppuun. Viestintää toteutettaessa on hyvä asettua kuulijan, lukijan tai näkijän asemaan. Miten hänen huomionsa herätetään? Mikä hänet pysäyttää asian äärelle? Mikä saa hänet toimimaan? Viestinnän tarpeet muuttuvat hankkeen edetessä. Hankkeen toiminnasta voi olla tarpeen kertoa eri yleisöille. Joskus vain kokeilemalla löytyvät parhaat viestinnän keinot, tyylit ja kanavat, joilla hankkeen kaipaama yleisö tavoitetaan. Mikäli Facebook ei toimi, kokeile Instagramia. Mikäli puhelu ei tavoita, lähetä postikortti. Voisiko asian ilmaista selkeämmin? Voidakseen yksinkertaistaa viestiä, kadottamatta sen sanomaa, on tunnettava käsiteltävä aihe todella hyvin. Tasapainon löytäminen on joskus vaikeaa, kun halutaan välittää toimiva viesti, mutta sisältöä tuotettaessa on paineita tehdä suorite nopeasti. Hankkeiden elinkaaret ovat lyhyet, jolloin on hyväksyttävää julkaista ei täydellistä, vaan riittävän hyvää. Omalle työlleen sokeutuu helposti. Laadun varmistamiseksi työ kannattaa tarkistuttaa muilla ennen julkaisua. Termi sinne, toinen tänne Missä tahansa viestinnällisessä aineistossa ammattilaistermien käyttö voi vieraannuttaa yleisöä pois varsinaisen sanoman ääreltä. ”TKI-hankkeemme kohderyhmään kuulumisesta” lukiessa monella ajatus herpaantuu jo virkkeen alkuun. Yleistajuinen teksti on selkeää ja puhuttelee henkilökohtaisella tasolla. Monesti hankkeissa tehdään asioita, jotka ovat uusia. Niille ei ehkä ole vielä vakiintuneita termejä, jolloin käytetään käännöslainoja. Kotimaisten kielten keskus Kotus antaa suosituksia muun muassa termien suomenkielisistä versioista, joista osa vakiintuu käyttöön uudissanoiksi. Viestinnän onnistumisen arvioinnista Viestinnän onnistumista voi mitata eri tavoin. Lukumäärien mittaamista on helppo toteuttaa. Tuhatpäinen joukko seuraajia hankkeen sosiaalisen median kanavissa näyttää tilastossa hyvältä. Määrällä ei kuitenkaan ole merkitystä, ellei kukaan seuraajista aktivoidu toimimaan hankkeen toivomalla tavalla. Viestinnän onnistumista on hankala arvioida, ellei hankkeella ole suunnitelmaa, jossa on kirjattuna myös viestinnän tavoitteet ja onnistumisen arviointitapa. Yksinkertaisin onnistumisen merkki on, että hanke saavuttaa sen toiminnalle asetetut tavoitteet. Se ei ole mahdollista ilman hyvin toteutettua viestintää.
Projektipäällikkö jyrää kaikki?
Meillä kaikilla on oma tapamme toimia ja olla työrooleissamme. Useimpien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden parissa työskentelee ihmisiä eri organisaatioista. Hankkeet ovat määräaikaisia, ja hankkeessa työtä tekevä tiimi syntyy määräajaksi. Projektia vetämään nimetään projektipäällikkö. Projektipäällikön roolin ennakko-odotukset Projektipäällikön onnistumista työssään arvioivat eri vaiheissa rahoittaja, ohjausryhmä, projektin työntekijät ja kumppanit, sekä projektin sidosryhmien edustajat. Miellämme päällikön roolin kukin omasta näkökulmastamme. Eri aloilla projektityö käsitetään eri tavoin. Ennakko-odotukset projektipäällikön roolista ja projektin toteuttamistavasta voivat kummuta kunkin mukana olevan aiemmista kokemuksista. Samoin oletukset ensikertalaisen tai kokeneemman projektipäällikön kyvykkyydestä hoitaa tehtävänsä voivat olla hyvin vahvoja. Näiden oletusten läpikäynti yhdessä, projektin alkaessa, saattaa edistää yhteistyön mielekästä käynnistymistä. Projektipäällikkönä toimimisen perusedellytykset Onko hyvä projektipäällikkö hankkeen itsepäinen veturi vai joukon kapteeni? Keskittyykö hän käytännön suorituksiin, vai katseleeko vielä pitemmälle, hankkeen päättymisen jälkeiseen aikaan? Ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa olla projektipäällikkö. Kyky toteuttaa projekti alusta loppuun on pääasiallinen tehtävä. Projektipäällikkönä onnistumisen perusedellytyksiä ovat ymmärrys projektiluontoisesta työskentelystä, jota raamittavat aika, raha ja ihmiset ihmisten johtamisen taidot jokin käsitys aihepiiristä, jota projekti käsittelee, vaikkei hänen tarvitse olla alan erityisasiantuntija perustyövälineiden, kuten sähköisten raportointityökalujen, ymmärrys Osaamistaan voi kasvattaa läpi uran, projektikokemus toisensa jälkeen. Ammattilainen hankkii todisteeksi osaamisestaan vaikkapa projektipäällikön sertifikaatin, jollaisia erilaiset kansainväliset asiaan erikoistuneet organisaatiot myöntävät. Projektipäällikön tulee hankkeen edetessä osata reagoida muuttuviin tilanteisiin sopivalla tyylillä ja edistää hanketta sen tärkeimmät tavoitteet mielessä. Projektipäällikön on hyvä osata ja ymmärtää, tietää paljon muttei kaikkea, kantaa vastuunsa ja jakaa sitä muillekin, viestiä aktiivisesti ja luontevasti. Paineensietokykyäkin tarvitaan. Tiimin rooli projektin etenemisessä Metropolia ammattikorkeakoulussa tehdään vuosittain yli sataa hanketta, joita toteuttavat kymmenet projektipäälliköt. Monet projektipäälliköt ovat vastuussa useammasta kuin yhdestä hankkeesta. Jokainen heistä on oma persoonansa ja kullakin oma tyylinsä viedä projektejaan eteenpäin. Hankkeen onnistumisen kannalta myös projektin työntekijöiden persoonallisuudet ja tekemisen tapa ovat merkittävässä roolissa. Tiimiään ei aina voi valita. Huomioitavaa on myös se, ettei projektipäällikkö aina ole projektityöntekijöiden hallinnollinen esihenkilö. Ihannetilanteessa projektia vetää henkilö, joka kykenee näkemään kokonaisuuden, tekemisen merkityksen ja tulosten vaikutukset niin projektin osallisille kuin laajemmin. Lisäksi hän antaa tilaa tekemiselle, selkeät roolit ja vastuut tiiminsä asiantuntijoille. Tiimin tehtävä on toteuttaa annettuja tehtäviä tai tehtäväkokonaisuuksia ja raportoida projektipäällikölle. Tiimiläisillä voi olla täysipäiväinen tai osa-aikainen työsuhde projektiin. Tiimin sisäinen viestintä on tärkeää, jotta kaikki osalliset pysyvät ajan tasalla projektin etenemisestä. Vahva persoona, vahva työote? Olen työskennellyt hankkeiden viestijänä noin kymmenen eri projektipäällikön kanssa. Jokainen heistä on tuntunut tekevän työtä omana itsenään ja kunkin työtyyli on värittynyt sen mukaisesti. Yhdistävänä tekijänä voi sanoa omien kokemusten pohjalta vain, että tyypillinen projektipäällikkö on varma mielipiteistään, eikä epäröi sanoa ajatuksiaan ääneen. Itse olen toiminut viimeksi seitsemän vuotta sitten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeen projektipäällikkönä. Oma tavoitteeni oli taata huipputiimin onnistuminen projektin suorittamisessa. Kaiken avaimena oli avoimuus ja tasavertainen vuorovaikutus, niin tiimin kuin kumppaneidenkin kanssa. Uskon myöskin edustaneeni päällikkötyyppiä, jolla on vahva mielipide. Projektipäällikön vahva mielipide ei muodostu omista mieltymyksistä tai hetken mielijohteesta, vaan perustellusti eri vaihtoehtoja punnittuaan, päällikkö tekee päätöksen. Se ei koskaan ole jyräävä teko, vaan osoitus sitoutumisesta valintaan, joka tukee projektipäällikön näkemyksen mukaan parhaiten projektin etua kokonaisuudessaan. Lukemistoa Erikson, Thomas: Kehnot pomot ympärilläni - miksi hyvä johtaminen on niin vaikeaa? (2019, Atena-kustannus) Kähönen, Päivi: Projektipäällikön osaaminen ja taidot (7.3.2016, Pasaati)
Metropolian TKI-toiminnan arviointi
Metropolian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (myöhemmin TKI-toiminta) arvioitiin keväällä 2018. Ulkopuolisin silmin nähtynä suunta on nyt oikea, kun pirstaleista ja hajanaista toimintaa on koottu sekä teemoittain yhteen mm. Innovaatiokeskittymiin että organisaatiorakenteeseen helpommin johdettavaksi kokonaisuudeksi. Parannettavaa löytyi mm. metropolialaisten osaamisen järjestelmällisessä tunnistamisessa, hyödyntämisessä ja kehittämisessä sekä kumppanuuksien hoitamisessa. Miksi? Arviointi on osa TKI-toiminnan laadunhallintaa. Arvioinnin tavoitteena oli saada tilannekuva TKI-toiminnan laadusta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä löytää toimintatapojen vahvuudet ja heikkoudet, joiden perusteella toimintaa voidaan kehittää ja tarvittaessa suunnata uudelleen. Kuka? Kolmen ammattikorkeakoulun (Laurean, Haaga-Helian ja Metropolian) yhteistyön hengessä arviointiryhmään osallistuivat Laurean vararehtori (TKI) Kyösti Väkeväinen ja Haaga-Helian innovaatiojohtaja Jatta Jussila-Suokas. Korkeakoulumaailman ulkopuolista näkemystä toi Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Jari Konttinen. Metropoliasta arvioinnin yhteyshenkilönä toimi erityisasiantuntija Susanna Näreaho ja arviointiryhmän avustajana oli Laurean suunnittelija Saara Gröhn. Ulkoisen arviointiryhmän tukena toimi joukko Metropolian asiantuntijoita, jotka suunnittelivat arviointia, tuottivat ryhmän tarvitsemaa tietoa ja osallistuvat myös tulosten toimeenpanoon. Miten arviointi tehtiin? Arviointiryhmä tarkasteli toimintaa yhdeksästä näkökulmasta soveltaen EFQM-mallia, joka on laajasti käytetty organisaatioiden toiminnan arvioinnin ja kehittämisen työkalu. Nämä yhdeksän näkökulmaa olivat: strategia kumppanuudet vuosisuunnittelu, tavoitteiden asettaminen ja resursointi organisoituminen, roolit, vastuut TKI-prosessi ja sen johtaminen mittarit ja raportointi viestintä, tulosten hyödyntäminen, kytkentä opetukseen ja osaamisen kasvu laatu: avoimuus, hyödynnettävyys, eettisyys ja tietosuoja TKI-toiminnan kehittäminen Kuhunkin yhdeksään näkökulmaan arviointiryhmä esitti nipun kysymyksiä, joihin haettiin vastauksia tilastoista, raporteista, Metropolian intranetin materiaaleista, keskusteluista ja haastatteluista. Näiden lisäksi tehtiin kysely osalle Metropolian henkilökuntaa sekä kaikille tunnistetuille TKI-toiminnan yhteistyökumppaneille. TKI-toiminnan tilanne ja kehitysehdotukset Metropolian TKI-toiminnan kehityssuunta on pääosin hyvä. Kaikista arvioiduista osa-alueista löytyi hyviä malleja tai toimintatapoja, jotka kannattaa säilyttää tai joita kannattaa jopa vahvistaa. Myös kehitettävää löytyi, sekä helposti toteutettavia pieniä asioita, että suurempia periaatteellisia tai toimintakulttuurin muutokseen liittyviä. Innovaatiokeskittymät, joihin on koottu tietyn ilmiön tai yhteiskunnallisen haasteen ympärille eri alojen erilaisia toimijoita, tunnistettiin hyväksi malliksi vähentämään toiminnan pirstaleisuutta ja hajanaisuutta. Toisaalta, Innovaatiokeskittymiin liittyvien yhteistyökumppanuuksien hallintaa tulisi parantaa. TKI-toiminnan kokonaisuuteen tuo ryhtiä ja hallittavuutta vuosittainen kehityssuunnitelma, jonka toteutumisesta vastaa Metropolian johtoryhmän jäsen. Mutta miten varmistetaan, että opetuksen, TKI-toiminnan ja liiketoiminnan koko Metropolian tulostavoitteet välittyvät myös jokaisen työntekijän henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja miten niissä onnistumista mitataan? Henkilöstön osaamisen tunnistamisessa esimiehillä ja kehityskeskusteluilla on merkittävä rooli. Metropolian koko henkilöstön kaiken osaamisen järjestelmällinen tunnistaminen, hyödyntäminen ja kehittäminen tulisi näkyä strategisesti nykyistä merkittävämpänä kokonaisuutena, josta vastaisi johtoryhmään kuuluva henkilöstön kehittämisjohtaja. Toimintakulttuurin muutos entistä avoimemmaksi on tunnistettu ja se näkyy mm. Metropolian yhteisissä TKI-toiminnan ohjeissa. Erityisesti TKI-ympäristöjen ja infrastruktuurien (eli erilaisten laitteiden, laboratorioiden, testiympäristöjen, osaamisverkostojen ja virtuaalisten kokonaisuuksien) johtamista tulisi kuitenkin vahvistaa huomioiden yhteiskäytön ja avoimuuden tavoitteet. TKI-toiminnan prosessi on tunnistettu ja kuvattu ja sen omistaa TKI-johtaja. Toimintatapaa tulisi vahvistaa selkeillä päätöksentekovaiheilla (kuka päättää esim. projektin toteuttamisesta ja millä kriteereillä) ja niin, että prosessi kattaa kaikki Metropolian TKI-hankkeet. Toiminnasta raportoidaan erityisesti laadullisilla kuvauksilla (mm. tarinalliset TKI-uutiskirjeet), mutta päätöksentekovaiheilla vahvistettuun TKI-prosessiin tulisi kytkeä yksinkertainen numeerinen mittaristo ja raportointi. Tämä helpottaisi myös kokonaisvaltaista TKI-toiminnan johtamista ja kehittämistä. Kirjoittajat Jatta Jussila-Suokas, CLIC Innovation Oy Jari Konttinen, Palvelualojen työnantajat PALTA ry Kyösti Väkeväinen, Laurea-ammattikorkeakoulu Saara Gröhn, Laurea-ammattikorkeakoulu Susanna Näreaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Podcast – Pelastavatko tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot maailman?
Podcastissa pohdiskellaan, miten tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot voivat pelastaa maailman. Jos ne eivät sitä tee, kuka ja miten se tapahtuu? Ihmettelyyn herättivät viestintäsuunnittelija Milla Åmanin kokemukset Metropolia Ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän projektien parista. Niissä keskitytään liikkumisen murroksen ilmiöihin ja operoidaan autonomisia pieniä joukkoliikennevälineitä. Lukijan äänen podcastille antoi Juha Kyyrö. Kuultavissa ovat myös autonomista autoa kehittävät startuppaajat ja robottibussin kyytiin nousseiden matkustajien kokemuksia tutkineet asiantuntijat. Lisäravintoa ajatuksille myös Yle Tieteen julkaisemasta tohtori Lauri Reuterin artikkelista Maailman muuttamisen resepti - ruokaa voi tehdä ilmasta, innovaatioita ei.
Yhdessä kehittäminen vaatii joustamista
Oletko ajatellut, miksi ammattikorkeakoulu osallistuu kehittämishankkeeseen? Toiminnan takana on ajatus muutoksesta. Kaikissa kehittämishankkeissa tavoite on saada jokin ongelmalliseksi havaittu asia kehittymään jollain tavalla parempaan suuntaan. Kyseessä voi olla pienempi tai suurempi kysymys, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkaampi järjestäminen, vähemmän haitallisia päästöjä tuottava liikkuminen paikasta toiseen, asuinympäristön terveellisyys ja turvallisuus. Hankkeessa tehdyn työn ansiosta tuo nimetty, haastava asia saa ratkaisuehdotuksen. Hanketyössä onnistuminen vaatii mukana olevilta kykyä yhteistyöhön sekä valmiutta uudistaa ajatteluaan ja toimintatapojaan. Hankkeessa mukana olevilla on yhteinen tavoite Ammattikorkeakoulujen hankkeissa on usein mukana kumppaneita joko julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Ne voivat olla yrityksiä, yhdistyksiä, yliopistoja, toisen asteen oppilaitoksia, viranomaisia, kuntia tai virastoja. Hankkeella on aina tarkasti määritelty tavoite, jota varten se on käynnistetty ja sille on myönnetty rahoitus. Kumppanit vastaavat sellaisesta osasta hankkeessa tehtävää kehittämistyötä, johon ne ovat erikoistuneet. Hankkeiden työskentelyssä yhdistetään asiantuntijuutta, tietoa, osaamista ja resursseja, jotka tulevat eri organisaatioista saman pöydän ääreen ratkomaan yhteistä ongelmaa. Vaikka hankekumppanit ovat organisaatioita, varsinaisen hankkeessa tehtävän työn suorittaa ihminen, kaikkine tietoine ja taitoineen. Hankkeissa nouseekin tärkeäksi kyky toimia yhdessä ja pitää hankkeen yhteinen tavoite mielessä työskentelyn aikana. Kenen etua asiantuntija ajaa Hankkeen ajaksi muodostuu väliaikaisesti kumppanien verkosto, jossa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi työskentelee useita eri asiantuntijoita. He saattavat myös toimia useassa hankkeessa samanaikaisesti. Hankkeen työajalla työskennellessään asiantuntijan on kyettävä pitämään hankkeen tavoite mielessä. Se ei ole aina mutkatonta, koska työntekijänä olemme tottuneet toimimaan omalla työpaikallamme tietyllä tavalla, ajattelemaan tietynlaiseen tyyliin. Olemme ehkä omaksuneet työpaikkamme toimintakulttuuria niin vahvasti, että siitä on tullut osa asiantuntijan rooliamme. Hanketyöhön ryhdyttäessä, hankkeen ajan väliaikaisten työkaverien kesken, itse kunkin tulee joustaa totutusta roolista ja toimintatavasta. Täytyy varmistaa yhdessä, että hankkeen yhteiset tavoitteet pysyvät kirkkaimpana mielessä. Uteliaisuus ja valmius oppia yhdessä uutta ovat elementtejä menestykseen. Hankkeen toiminnasta vastaava projektipäällikkö on tärkeimmässä roolissa yhteistyön edistäjänä. Hänen tulee olla tavoitteeseen kannustava, kokonaisuuden hahmottava ja loputtoman neuvottelukykyinen henkilö. Voimia yhdistämällä merkittävämpää hanketyötä? Viime syksynä on käynnistynyt kolmen ammattikorkeakoulun (3AMK) eli Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian kansainvälisiin yhteisiin hankkeisiin tähtäävä toiminta. Kolmen ammattikorkeakoulun yhteisissä hankkeissa on järkeä, koska kilpailu isoista kansainvälisistä rahoituksista on kovaa. Hakemalla samoissa rahoitushauissa kukin ammattikorkeakoulu erikseen, kilpailu kohdentuisi toisiaan vastaan. Jokainen ammattikorkeakouluista on erikoistunut omiin ammattialoihinsa. Eri ammattialojen osaamista yhdistelemällä löydetään kolmen ammattikorkeakoulun asiantuntijoista koostuvia tutkimustiimejä, jotka voivat lähteä hakemaan rahoitusta entistä erikoistuneempiin ja vaativampiin kehittämisaiheisiin. Yhdessä voidaan oppia toisilta ja saada aikaan enemmän. Aika näyttää, miten toimivaksi kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyö tutkimus-, kehittämis- ja hanketyössä muodostuu.
Älyliikenne odottaa kypsymistään
Liikennevirasto on avannut marraskuussa 2017 Muonioon, valtatielle 21, älytien. Sen tavoite on tarjota kymmenen kilometrin pätkällä kokeilupaikka teknologian kehittämiselle ja testaamiselle. Älytie on osa Liikenneviraston käynnistämää Aurora-hanketta, jossa on mukana virastoja, tutkimuslaitoksia, oppilaitoksia ja yrityksiä. Arktisissa olosuhteissa liikkuminen on haastavaa. Poroja saattaa eksyä tielle. Lumesta ja jäästä vapaita kaistoja on käytännössä vain yksi, joka kulkee keskellä maantietä. Penkat pölisevät. Lumi ja pimeys vievät näkyvyyden lähelle nollaa. Silti nopeudet ovat kovia niin henkilöautoilla kuin rekoillakin. Olosuhteisiin tottumattomat kuljettajat tuovat liikenteeseen lisäjännityksen. Voisiko liikenteen automatisaatio, esimerkiksi itseohjautuva auto, lisätä turvallisuutta haastavissa olosuhteissa? VTT:n tutkija Ari Virtanen ilmaisi YLEn alueuutisten haastattelussa, että kohtuuhintainen ja olosuhteisiin soveltuva robottiauto ei ole odotettavissa Lappiin lähiaikoina tai ehkä viiteenkymmeneen vuoteen. (Juttu nähtävissä YLE Areenasta 5:35, 17.2.2018 saakka). Paikallisilta kysyttäessä älytie on ammattikuljettajille tuttu, joskaan kukaan ei vielä osaa sen hyötyjä tai haittoja kuljetusalalle arvuutella. Tien älyominaisuudet eivät ole konkretisoituneet. Automatisoitu ajoneuvo herättää ennen kaikkea huolta turvallisuudesta. Miten nopeasti liikenne automatisoituu? Liikenteen automatisaatio etenee monilla rintamilla. Metropolia hankekumppaneineen on mukana luomassa tulevaisuuden liikkumisratkaisuja monessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeessa älykkäämmän liikkumisen osaamiskeskittymänä. Olen saanut työkseni toimia näissä hankkeissa viestijänä kuluneiden kahden vuoden aikana. Sen ansiosta minulle on valjennut, miten monitahoisesta kokonaisuudesta on kyse. Suomen asema älyliikenteen edistäjänä on ollut ainutlaatuinen. Lainsäädäntömme on sallinut ajoneuvojen kulkea julkisilla teillä ilman, että ajoneuvon sisällä on kuljettajaa. Automatisoituvan liikenteen tarvitsemaa teknologiaa on kehitetty, yhä kiihtyvällä tahdilla, 1990-luvulta alkaen. Nyt teknologian kehityksestä perillä olevat asiantuntijat voivat jo listata seuraavia askelia, mitä vielä pitää tehdä, jotta automatisoidusta älyliikenteestä voi tulla arkipäivää. Robotisaatio, kyberturvallisuus ja keinoäly ovat ajankohtaisia puheenaiheita kaikilla toimialoilla. Liikenteen osalta esimerkiksi paikannustiedon ja tiedonsiirron luotettavuus, erilaisten skannereiden ja keilainten viiveet ja ylipäänsä “äly”elementtien toimintavarmuus puhuttavat. Ajoneuvojen valmistajat, kuljettajat ja matkustajat ovat kaikki uuden äärellä, suurten muutosten keskellä. Kukaan ei ole valmis siirtymään ihmisen ja koneen välisen kommunikaation sijasta pelkästään laitteiden väliseen kommunikaatioon, ennen kuin se on taatusti turvallista. Kysymys kuuluukin, milloin saavutetaan se teknologinen kypsyysaste, jolla kulkuneuvot ja niiden toimintaa tukevat välineet ovat toiminnassaan “täysautomatisoituja”, ilman ihmisen välikättä. Automatisoidun kulkuneuvon kypsyyttä mitataan asteikolla nollasta viiteen, nyt valtaosa ajoneuvoista on skaalan alkuvaiheilla (1-2), yksikään ei yllä vielä täyteen autonomiaan (5). Pelkkä ajoneuvon valmius autonomiseen ajamiseen ei riitä siirtymään liikenteessä automatisaatioon. Ajoneuvon lisäksi tarvitaan myös verkkoyhteyksiä ja digitalisoitua, ajantasaista tietoa. Tarvitaan siis älykästä infrastruktuuria. Tulevaisuudessa pyritään myös siirtymään vähäpäästöisempiin sähkökulkuneuvoihin. Vaikka akkuteknologian kehitys etenee, toimintavarmuus vaatii riittävää latauspisteiden verkostoa. Ketkä päättävät kehityksen kulusta? Suomalaisen lainsäädännön sallivuus ja ylimpien päättäjien tuki auttavat edistämään alan kehitystä. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on tehnyt aktiivisesti normeja purkavaa työtä. Hyvin toimivat liikennepalvelut ja sujuva toimintaympäristö niin matkustaja- kuin rahtiliikenteessä on tavoite, jonka toteutumista digitaaliset palvelut tukevat. Kansallisista asetuksista on pitkä matka globaalisti harmonisoituihin reunaehtoihin. Euroopan Komission Matthew Baldwinin (Debuty Director General, DG MOVE) mukaan pahin mahdollinen ratkaisu alan kehittymiselle olisi se, että byrokraattien annettaisiin päättää alan puolesta. Ennen kuin älyliikennettä koskevia asetuksia lukitaan pysyviksi normeiksi, on tärkeää käydä keskustelua kaikkien osapuolten kesken. Kyse ei ole pelkästään liiketoiminta-, teknologia- ja ympäristökysymyksistä. Myös eettiset näkökulmat tulee nostaa esiin. Lopulta kyse on myös inhimillisistä tekijöistä - mitkä ovat tavallisen ihmisen valmiudet omaksua uusia teknologioita ja hyväksyä muutoksia? Käyttäytymiseemme merkittävästi vaikuttava muutos vaatii lisää tutkimustietoa. Helpommin sanottu kuin tehty? Suomessa liikenteen automatisoitumisen esteet raivataan tieltä, mikäli se on tahdosta, poliitikoista tai virkamiehistä kiinni. Eurooppalaisen lainsäädännön ja asetusten harmonisointi on pitkäkestoisempi työ. Sitä aloitellaan jo erilaisilla selvityksillä ja kokeiluilla. Esimerkiksi Itämeren ympärysvaltioihin kohdistuvassa Sohjoa Baltic -hankkeessa, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu koordinoi. Muoniossa tammikuussa Liikenneviraston Arctic Challenge -hankkeen puitteissa järjestetty Aurora Summit 2018 keräsi alasta kiinnostuneita eri puolilta maailmaa. Olin paikalla kuuntelemassa, kun tapahtuman puhujat kehottivat siirtymään sanoista tekoihin - viemään konkreettisesti autonomisen liikkumisen alaa eteenpäin. Tapahtumalla markkinoitiin älytietä kokeilulaboratoriona potentiaalisille kansainvälisille kehittäjäkumppaneille. Valtatiellä 21 automaattiajoneuvo Jutoa (kuvassa) on testattu syksystä 2017 alkaen. Porokello-app on kehitetty ehkäisemään porokolareita. Sitä on ladattu älypuhelimille käyttöön aktiivisesti ja sillä on ollut suotuisia vaikutuksia. Älyliikenteen suurta mullistusta ei ehkä tapahdukaan kertarysäyksellä. Pienemmässä mittakaavassa kehitys etenee, projekti kerrallaan, peruuttamattomasti. Lähteet Aurora Summit 2018 - asiantuntijapuheenvuorot Anne Berner, Minister of Transport and Communications of Finland Reija Viinanen, Collaboration Director of Aurora, Finnish Transport Agency Matthew Baldwin, Deputy Director General, DG MOVE, European Commission Dirk-Jan de Bruijn, Rijkswaterstaat, Director of Traffic Innovation Centre of Helmond Claude Van Rooten, President of the World Road Association Alina Koskela, Project Manager of Aurora, Finnish Transport Agency Matti Kutila, Senior Scientist and Senior Project Manager of VTT Safety for Real by V-Traffic Matti Seimola, Senior Key Account Manager, V-Traffic Snowtonomous driving Harri Santamala, CEO, Sensible4 Antti Vehviläinen, Executive Director Finnish Communications Regulatory Authority Trafin tutkimuksia 1/2018 - Automaattiautojen vaikutukset liikkumistottumuksiin Timo Liljamo, Heikki Liimatainen, Markus Pöllänen, Hanne Tiikkaja, Roni Utriainen, Riku Viri Linkkejä Trafin julkaisuja 17/2017 International reporting mechanisms of transport markets Tayyab Iqbal, Kaija Haapasalo Arto O Salonen: Passenger's subjective traffic safety, in-vehicle security and emergency management in the driverless shuttle bus in Finland Metropolian älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän hankkeet Sohjoa-6AIKA Robusta MaaS – Älykkäämmän liikkumisen tutkimus MySmartLife Helsinki Robobusline Arctic Challenge Fabulous Perille Asti Sohjoa Baltic
Tikissä-toimituskunta innokkaana jakamaan hanketietoa
Tikissä on blogi, jossa Metropolian asiantuntijat kertovat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (=TKI) hankkeiden tapahtumista ja tuloksista. Asiantuntijat eri aloilta ovat blogin sisällöntuottajia. Heillä on jaettavana valtavasti tietoa ja kokemuksia erilaisista hankkeistaan, suurista ja pienistä oivalluksista. Metropolian hankkeet sijoittuvat monialaisesti liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan, tekniikan ja kulttuurin aloille. Tikissä-blogin toimituskunta (kuvassa) aloitti työnsä vuoden 2018 alussa. Toimituskunta tukee ja auttaa ammattikorkeakoulun hankkeissa työtä tekeviä asiantuntijoita kertomaan hankkeissa syntyneestä tiedosta ja tuloksista laajemmille yleisöille ymmärrettävästi ja laadukkaasti. Yhteistyö ja innostus ovat edellytyksiä kaiken hanketoiminnan onnistumiselle. Asiantuntijoiden osaamisen ja kumppanien kanssa tehdyn työn konkreettinen esiintuominen on osa Metropolian yhteiskunnallista vaikuttamista ja yksi perustehtävä edustamiensa koulutusalojen kehittäjänä. Toimituskunnan 2018 vakituisessa kokoonpanossa on mukana hanketoiminnan, viestinnän ja julkaisemisen asiantuntijoita. Lisäksi mukaan toimitustyöhön kutsutaan sisältöasiantuntijoita eri aloilta aina tarvittaessa. Milla Åman työskentelee viestintäsuunnittelijana lisätäkseen Metropolian TKI-hankkeiden myönteistä näkyvyyttä. “Suomen suurimpana ammattikorkeakouluna Metropolialla on hurja volyymi hankkeita ja hankkeiden tekijöitä. Useimmiten hankkeissa kertyy moniammatillista tietoa, jota kuka tahansa voi hyödyntää soveltuvin osin. Tikissä-blogin päätoimittajana uskon, että tulevaisuudessa blogiamme selaamalla kuka tahansa lukija saa tiedonhippuja hyötykäyttöön, ja samalla ehkä altistuu sellaiselle tiedolle, jota ei osannut odottaa saavansa tätä kautta.” Jarmo Tuppurainen toimii Electriassa teknologiapäällikkönä vetäen erilaisia hankkeita. “Metropoliassa on valtavasti upeaa tekemistä mikä kannattaa saattaa näkyväksi kaikille. Tikissä-blogi antaa mahdollisuuden kertoa helposti omasta toiminnasta ja omista projekteista. Tieto kaikkien käyttöön!” Jussi Linkola on projektisuunnittelija Median osaamisalueelta. “Verkkoviestijänä minusta on hienoa olla mukana kehittämässä digitaalista hankeviestintää ja tukemassa asiantuntijoita oivallustensa jakamisessa. Toivottavasti Tikissä-blogista rakentuu elävä näyteikkuna Metropolian TKI-toiminnan maailmaan.” Elina Ala-Nikkola työskentelee Metropoliassa julkaisusuunnittelijana. “Ammattikorkeakoulut ovat aitiopaikalla yhteiskunnan kehittämiseen: teemme paljon soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Julkaisemalla talomme sisällä olevaa tietoa, osaamista ja oivalluksia, osallistumme ja osallistamme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kun tieto asetetaan keskustelulle alttiiksi, yhteiskunnalla on mahdollisuus kehittyä ja ymmärtää omaa kehitystään. Siksi julkaisusuunnittelijana innostan metropolialaisia julkaisemaan tietoaan ja autan julkaisemisen arjen kiemuroissa.” Päivi Keränen on toiminut projektipäällikkönä useissa haastavissa Muotoilun osaamisalueen hankkeissa, niistä viimeisimpänä kansainvälisessä Live Baltic Campuksessa. Hän aktivoituu toimitustyöhön loppukeväästä.
Metropolian innovaatio-opintojen tuloksena tukea nuorille äideille
Metropolian opiskelijat suorittavat innovaatio-opintojakson osana tutkintoaan. Kevään 2017 innovaatiot kokosi näytille MINNOFest, joka pidettiin maaliskuussa Myllypurossa, Liikuntamyllyn tiloissa. Lähes viisisataa opiskelijaa esitteli yritysten kanssa yhteistyössä kehitettyjä innovaatioprojekteja messutyyppisessä tapahtumassa. Esittelypöytien lisäksi jokainen ryhmä piti neljän minuutin pitchauspuheen projektiaiheestaan. Kaikki projektit pohjautuvat yhteiskunnallisiin tai työelämän edustajien esittämiin haasteisiin. Haastattelussa yhden opiskelijatiimin projektipäällikkö Minna Haatanen. Mikä on Nuoren äidin itserakkauspakkaus? Nuoren äidin itserakkauspakkaus on alle 21-vuotiaille äideille suunnattu pakkaus, jonka tarkoituksena on edistää ja tukea odottavan tai synnyttäneen äidin hyvinvointia ja jaksamista uudessa elämäntilanteessa. Pakkaus sisältää tuotteita äidille (miksei isällekin) sekä lapselle sekä nuoren äidin opas helpompaan arkeen -infovihkosen, jonka tuotimme itse. Vihkonen löytyy myös Tyttöjen Talon nettisivuilta, kohdasta nuoret äidit. Itserakkauspakkauksen lisäksi saimme yhteistyökumppaniksi nuoren äiti-bloggaajan, jonka blogi linkitettiin Tyttöjen Talon sivuille. Muokkasimme myös Tyttöjen Talon nettisivuja. Tyttöjen Talon henkilökunta koki sivujen olevan epäkäytännölliset ja suppeat, eikä tieto tuntunut saavuttavan kohderyhmää halutulla tavalla. Lisäksi koulutimme henkilökuntaa sosiaalisen median käytössä (mm. instagram ja snapchat), ja loimme heille kirjalliset ohjeet instagramin käyttöön. Tällä tavalla viestiminen on helpompaa, kun kohderyhmänä on nuoret henkilöt. Kuka tämän idean esitti tai projektityön tilasi? Toimeksiantajana meillä oli Helsingin Tyttöjen Talo ja he halusivat, että projektin kohderyhmä on nimenomaa nuoret äidit. Idea itserakkauspakkauksesta lähti projektiryhmässämme aivoriihitekniikkaa (brainstorming) käyttämällä. Se tarkoittaa luovaa työskentelyä, jossa jokainen ryhmän jäsen ehdottaa mieleen tulevia ideoita ja ajatuksia. Ajatusten ei tarvitse olla ”loppuun asti” suunniteltuja vaan ne voivat olla aihioita. Aivoriihi-tekniikkaa käyttämällä nousi ajatus nuorille äideille suunnatusta pakkauksesta. Idea pohjautui siihen, kun Suomessa on kaikille äideille äitiyspakkaus, että entä jos nuorille äideille olisi jokin kohderyhmää palveleva oma pakkaus erikseen. Tästä ajatuksesta syntyi nuoren äidin itserakkauspakkaus. Minkälainen tiimi oli pakkausta kehittämässä? Innovaatioprojekteihin jaettiin opintojakson alussa ja opettajat jakoivat ryhmät. Meidän ryhmämme koostui yhdeksästä jäsenestä: kolmesta sairaanhoitajaopiskelijasta, yhdestä terveydenhoitajaopiskelijasta sekä viidestä kätilöopiskelijasta. Mikä oli roolisi tiimissä? Minä toimin ryhmässä projektipäällikkönä eli tehtävänäni oli pitää ns. pakka koossa. Seurata että asioita tapahtuu ja että oikeita asioita tapahtuu ja oikeaan aikaan. En ottanut mitään määrääjä pomon roolia, vaan toimimme hyvin demokraattisesti, joustavasti ja luontevasti yhdessä. Tehtäväni oli olla vastuussa projektin etenemisestä ja puuttua asiaan, jos jotain ongelmia ilmenee. Ryhmämme oli kuitenkin todella mahtava ja projektipäällikön pesti tuntui helpolta, koska ryhmämme toimi hyvin. Miltä tuntui toimia projektipäällikön roolissa? Aluksi jännittävältä. Mietin, että uskallanko ottaa tällaista asemaa tai osaanko edes. Mitä tulee tehdä ja miten? Entä jos en osaakaan tai pysty. Mutta haasteet kehittävät, ja koin että homma meni ihan hyvin siihen nähden, etten ole ennen toiminut projektipäällikkönä. Mitä vaiheita innovaatioprojektiinne kuului? Aluksi saimme kuulla toimeksiantajan ja kenelle projektia teemme. Sen jälkeen alkoi ideoiden kehittely. Halusimme nopeasti hommiin, joten ehdotimme ajatusta pakkauksesta ja bloggaajasta Tyttöjen Talolle, ja he suostuivat ajatukseemme. Olimme siis hyvin aikaisessa vaiheessa yhteydessä Tyttöjen Taloon ja kävimmekin projektin alussa tutustumassa Tyttöjen Talon toimintaan paikan päällä. Kirjoitimme projektista suunnitelman. Jaoimme työt tasaisesti: muutamat etsivät tutkimusartikkeleita koskien nuoria äitejä, muutamat alkoivat etsiä yhteistyökumppaneita ja muutamat suunnitella logoa ja nettisivujen visuaalisuutta ja loput alkoivat työstää tekstejä infovihkoseen. Suunnitelmavaiheen jälkeen itse projektin työstäminen jatkui eli keräsimme yhteistyökumppaneita, noudimme lahjoituksia. Projekti on pitänyt sisällään PALJON viestimistä. Viestintävastaavana toimi Eerika Mänty, jolla voin nostaa hattua hienosta työstä, sillä viestejä ja puheluita on ollut paljon. Muutkin ryhmän jäsenet ovat olleet tekemisissä yhteistyökumppaneiden kanssa paljon ja hienosti, mutta Eerikan toiminta viestintävastaavana oli moitteetonta. Projektin aikana osallistuimme erilaisiin työpajoihin mm. projektisuunnitelman kirjoittamisen pajaan, sekä posteripajaan ja pitchauspajaan. Posteri siis näytettiin MINNOFEST-tapahtumassa, joten esitystä täytyi myös suunnitella sinne. Lopuksi kirjoitimme projektiraportin koko rupeamasta. Miten Tyttöjen talo oli mukana kehittämistyössä? He esittivät toiveensa nettisivujen ja some-koulutuksen suhteen ja saivat vaikuttaa mm. esimerkiksi blogin valinnan suhteen. Henkilökunta ehdotti meille päivää tapahtuman pitämiseen. Me ehdotimme siis tapahtuman pitämistä äideille. Pääsimme pitämään tapahtuman yhdelle nuorten äitien vertaistukiryhmälle, jossa oli kolme äitiä. Henkilökunta oli myös mukana tapahtumassa ja auttoi mm. kahvin keitossa. Minkälaista palautetta saitte Tyttöjen talolta? He olivat kokonaisuuteen erittäin tyytyväisiä ja mielissään. Saimme pelkkää positiivista palautetta ja kehuja. Mitä koet itse oppineesi tässä projektissa? Olen oppinut erittäin paljon sosiaalisuutta. Olen aina ollut sosiaalinen, mutta nyt sosiaalisuus on saanut myös itseensä lisäksi rohkeutta. Osaan ja uskallan tuoda paremmin omia ajatuksiani ilmi ja olla äänessä, kun muut kuuntelevat. Olen ns. voittanut pieniä pelkojani ja karistanut ujouttani. Tämä näkyy myös muilla opintojaksoilla ja elämässä yleensä. Olen oppinut myös sen, että positiivisen ja kannustavan ilmapiirin avulla jaksaa, vaikka stressi painaa ja väsyttää. Meillä on ollut todella hyvä yhteishenki ja mukava työstää projektia yhdessä. En tuntenut ketään tytöistä entuudestaan projektin alussa ja projektin loppuessa tuntui, että meistä on tullut jo kavereita. Oliko projekti sinulle itsellesi tärkeä? Projekti oli tärkeä ja mieluinen. Olen itse saanut poikani 18-vuotiaana, joten aihekin oli hyvin omakohtainen. Olisin kovasti kaivannut aikoinaan tukea ja vertaistukea. Olisin silloin voinut itse hyvin tarvita nuoren äidin itserakkauspakkausta ja infovihkosta. Nuoriin äiteihin kohdistuu liian usein negatiivisia mielikuvia, joten on tärkeää koittaa murtaa niitä. Nykyään tilastollisesti teiniraskaudet ovat olleet laskussa, kun taas esimerkiksi 25-30-vuotiaiden naisten raskaudenkeskeytykset ovat olleet nousussa. Ei siis voida oikeastaan moralisoida ketään. Lapsi on kuitenkin ihana asia, ja valmis vanhempi ei ole kukaan koskaan, sillä vaiheet seuraavat toisiaan lapsen kasvaessa. Minkälaisia kokemuksia muut tiimiläiset ovat kertoneet projektista? Oikeastaan aivan samoja asioita kuin minä. Ryhmähenki on ollut hyvä, projektia on ollut mukava tehdä pienestä stressistä huolimatta. Meillä on ollut hauskaa. Luuletko tästä projektista olleen hyötyä sinulle, tiimille ja Tyttöjen talolle? Uskon, että hyötyä tästä projekti ovat saaneet niin projektiryhmän jäsenet kuin kohderyhmä ja Tyttöjen Talon henkilökuntakin. Nettisivujen toimivuus varmasti parantaa tiedon saantia ja kulkua. Infovihkonen löytyy sähköisesti ja näin ollen tavoittaa nuoret äidit. Pakkauksen tuotteet parantavat äitien hyvinvointia, sekä fyysistä että psyykkistä. -- Kuvassa Metropolian opiskelijoiden kehittäjätiimi vasemmalta oikealle: Eerika Mänty, Elisa Panhelainen, Erika Tuominen, Kia Kesti, Elli Uuksulainen, Minna Haatanen ja Aura Kalliala. Kuvasta puuttuu Elisa Strodel ja Katri Pirinen, jotka eivät päässeet Minnofest-tapahtumaan.
Päräyttääkö innovaatiotoiminta?
Viime viikon perjantaina Uusimaa-viikon kunniaksi vietettiin Uusimaa innovoi -päivää Aalto-yliopiston Urban Mill -tiloissa Espoossa. Tilaisuus kutsui paikalle pöhisemään "uuden työn" teemalla. Näytteilleasettajia olikin kymmenittäin. Järjestelyt ja puitteet edistivät pöhinää ja järjestäjätahojen keskinäistä verkostoitumista. Ulkopuolista yleisöä ei paikalle virrannut valtoimenaan. Muutamat uteliaatkin toki uskalsivat tutustua toimijoihin. Alueella saattoi muun muassa maistella hyönteisproteiinia tai nauttia perinteistä, grillattua makkaraa. Ja tehdä töitä. Tilaisuus oli erinomainen osoitus siitä, että TKI-toiminnassa jo mukana olevat ovat innostuneita hankemaailmasta. Mutta se ei riitä loputtomiin. Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on osa lakisääteistä tehtäväämme. Metropolian TKI-toiminta näkyy opiskelijoille innovaatio-opintoina ja ylempien AMK-tutkintojen työelämää aidosti kehittävinä opinnäytetöinä. Metropolian TKI-toiminta elää myös ulkopuolista rahoitusta saaneiden, kumppaneiden kanssa toteuttavissa kehittämishankkeissa. Paljon kiehtovaa ajattelua ja käytännöllistä ongelmanratkaisua syntyy näissä prosesseissa. Mutta - miten ulkopuolinen yleisö saataisiin ymmärtämään innovaatiotoimintamme hienous? Onko edes mahdollista innostaa ihmiset osallistumaan juuri meidän hankkeisiin, kun somekanavat ovat pullollaan yleisöille avoimia, joukkoistettuja ongelmanratkaisu-, kilpailu-, ideointi- ja innovaatiokutsuja? Korkeakoulut, yliopistot, asiantuntijat ja tutkijat kautta maailman tunnistanevat haasteen: pitäisi tehdä oma työ hyvin ja lisäksi vielä kertoa siitä. Yleisön on kuultava toiminnasta ja tuloksista, mieluiten vielä helposti ymmärrettävällä tavalla, muutoin toimintaa ei välttämättä ole yleisön silmissä olemassakaan. Oman työroolin kautta polttavin kysymys onkin, miten viestiä hankkeistamme saadaan parhaiten perille sähköisen informaatiotulvan keskellä? Yksinkertaistaen väitän, että tutkimus-, kehittämis- ja innovointiorganisaatioiden ulkopuolisia tahoja kiinnostaa lähinnä, "mitä hyötyä tästä on minulle" tai "mitä hyötyä tästä on yhteiskunnalle". Näen ratkaisun kaksivaiheisena. Ensinnäkin, TKI-toimintamme on oltava paitsi tarpeellista ja uskottavaa, myös kiehtovaa. Toisekseen, meidän on osattava viestiä siitä kullekin tunnistetulle kohderyhmälle eli suurelle tai pienemmälle yleisölle oikealla tavalla: kertoa TKI-toimintamme tarpeellisuudesta, uskottavuudesta ja kiehtovuudesta. Miten siis kertoa hanketoiminnastamme teille siellä päätelaitteiden toisella puolen? Olisiko ympäripyöreän "Hei, meillä on mahtavia ja monipuolisia hankkeita, joista suurin osa pyrkii saamaan jonkin ulkopuolisen kohdeyleisön jäsenet toimenpiteittensä piiriin! Lue lisää täältä!" sijasta syytä kertoa yksittäisistä hankkeista ja niiden toiminnasta käytännönläheisesti, TKI- ja AMK-jargonista irti rimpuillen? Tässä paras yritykseni: "Hei, meillä Metropoliassa on menossa noin viisikymmentä erilaista hanketta. Niissä ratkotaan monenlaisia ajankohtaisia kysymyksiä yhdessä muiden organisaatioiden kanssa! Ovatko kaupungit, design, rakentaminen, uusi työ, kehittäminen ja kansainvälisyys sinua kiinnostavia teemoja? Jos jokin näistä päräyttää, tutustu meneillään olevaan kansainväliseen Live Baltic Campus -hankkeeseen. Siinä on mukana Itämeren maiden korkeakouluja, jotka haluavat kehittää opiskelupaikkoja tulevaisuuden työskentely-ympäristöinä. Jos haluat tavata ihmisiä, jotka pohtivat näitä asioita, olet tervetullut osallistumaan Live Baltic Campuksen maksuttomaan tapahtumaan Livable City Forumiin kesäkuussa. Torstaina 9.6.2016 Helsingissä vietetään Helsinki Design Picnic. Se on tilaisuus kuulla ja keskustella, miten muotoilun avulla voisi tehdä elävämpää kaupunkiympäristöä ja vahvistaa kaupunkien kilpailukykyä. Koska hanke on kansainvälinen, ohjelma on englanniksi." Parhaiten hankkeiden puolesta puhuvat niiden tekijät ja hankkeisiin osallistuvat ihmiset. He antavat hankkeille ja hankkeissa käsiteltäville ilmiöille kasvot. Toivonkin, että tässä blogissa eri hankkeista tulevat kirjoittajat voivat tuoda esille Metropolian TKI-toimintaa elävänä, isojen kysymysten äärellä hämmästelevänä ja lopputuloksiltaan yllättävänä. Päräyttääkö innovaatiotoiminta vai onko se jo aivan loppuunkaluttu aihe? Jätä kommenttisi!
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.