Minna Kilpeläinen
Media-alan opetuksen merkittävä haaste on pysyä mukana mediakentän jatkuvassa ja nopeassa muutoksessa. Miten opetus tulisi järjestää nyt, jotta opiskelijoiden osaaminen vastaisi työelämän tarpeita silloin kun he valmistuvat ja auttaisi työnantajia löytämään osaavia tekijöitä? Yksi vastaus tähän ovat työelämäprojektit ja hankkeet, joiden avulla työelämään siirtymistä helpotetaan.
Osaamismerkit lisäävät ammatillista itsetuntemusta
Median ja Tieto- ja viestintätekniikan osaamisalueilla on tällä hetkellä käynnissä muun muassa Osaamisen pelimerkit -hanke, jonka yhtenä toimenpiteenä on luoda pelialalle osaamismerkkejä (Open Badges) osaamisen tunnistamiseksi.
Jotta sekä opiskelija että työelämän edustajat tietävät, millaista osaamista tutkinto-opetus on tuottanut, tarvitaan kriteeristöjä, jotka täyttämällä opiskelija voi osoittaa omaavansa työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Osaamisen pelimerkit -hankkeessa nähdään, että tapa tehdä tuo osaaminen näkyväksi on käydä yhdessä työelämän kanssa läpi tarvittavat taidot ja kirjata ne ylös opiskelijalle annettavien osaamismerkkien pohjaksi. Saadakseen osaamismerkkejä opiskelijan on osoitettava sekä koulun kursseilla että harrastustoiminnassaan hankkimansa taidot. Merkkejä voi saada esimerkiksi kurssien yhteydessä, hakemuksen avulla tai vaikkapa pelillistetyn prosessin kautta. Osaamismerkit voi sitten liittää vaikkapa LinkedIniin tai osaksi omaa portfoliota. (Brauer, Ruhalahti & Pakanen 2018).
Käsitys omasta osaamisesta voi olla puutteellinen, jos sitä ei pääse testaamaan oikeissa työympäristöissä. Osaamismerkit auttavat opiskelijaa hahmottamaan, millaisia taitoja hänellä konkreettisesti on. Koulussa saadut arvosanat eivät myöskään kerro kaikkea tarvittavaa, eikä työelämässä arvosanoja useinkaan kysellä. Osaamismerkit helpottavat opiskelijan ammatillisen itsetuntemuksen lisäämisessä siten, että opiskelija pystyy myös sanoittamaan työnantajalle, mitä osaa.
Osaamismerkit eivät toimi vain työantajaa varten hankittavina sertifikaatteina, vaan niiden tarkoitus on helpottaa myös koulutuksen kehittämistä. Brauerin, Ruhalahden ja Pakasen (2018) mukaan osaamismerkit toimivat tulevaisuudessa myös HOPS- ja AHOT-prosessien tukijärjestelmänä.
Verkoston kehittämistä
Verkostojen luominen opiskeluaikana rakentaa vahvaa siltaa työelämään. Muun muassa Charlotte King (2016)kehottaa pitämään tuntosarvia ylhäällä niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Erilaiset konferenssit ovat hyvä tapa tutustua uusiin oman alan ihmisiin.
Osaamisen pelimerkit -hankkeen yhtenä toimenpiteenä on järjestää valtakunnallinen pelinkehittäjäopiskelijoiden kilpailu, Bit1, jossa valitaan Suomen paras opiskelijapeli. Kilpailu on tapa näyttää työnantajille, mitä opiskelijat osaavat. Kovan luokan ammattilaisista koostuva raati tutustuu peleihin paitsi pitchausten perusteella, myös kokeilemalla opiskelijoiden tekemiä pelejä. Esitellessään pelejä opiskelijat oppivat myymään tuotteensa.
Bit1 on myös verkostoitumistapahtuma, johon osallistuu pelialan työnantajia tavoitteena tutustua uusiin kykyihin. Osaamisen pelimerkit -hankkeen isän, pelikouluttaja Juha Huhtakallion mukaan tällaiselle kilpailulle ja tapahtumalle on tarvetta, koska sen avulla voidaan tuoda esiin opiskelijapelien kova taso. Tämä auttaa heitä eteenpäin peliensa kanssa ja myös työllistymisessä. Pelialan ammattilaiset eivät välttämättä tiedä, millaista työtä opiskelijat pystyvät tekemään. Projektikursseilla syntyy kuitenkin varsin vakuuttavia pelejä, joiden taso yllättää jatkuvasti alan ammattilaiset.
Työelämäprojekteissa tutustutaan yhdessä tekemällä
Työelämäprojektit liittyvät hyvin kiinteänä osana ammattikorkeakoulujen oppimistoimintaan. Projektit toimivat monelle suorana siltana harjoitteluun ja mikäli kannukset on ansaittu, sitä kautta myös työelämään.
Median osaamisalueella työelämävieraililjoita kutsutaan erilaisten kurssien projekteihin jo ensimmäisestä vuosikurssista lähtien. Vierailijoilla on mahdollisuus nähdä yhteisen tekemisen aikana, millaisia valmiuksia opiskelijoilla on.
Projektit myös vastaavat media-alan todellisuutta siten, että niitä tehdään monialaisesti ja monesti myös useiden korkeakoulujen yhteistyönä. Media-alan suurempien tuotantojen luonteeseen kuuluu, että ne syntyvät useiden eri ammattikuntien yhteistyönä. Niinpä yhdessä projektissa voi olla mukana opiskelijoita esimerkiksi mediatuotannosta, elokuva- ja tv-tuotannosta, digitaalisesta viestinnästä, graafisesta suunnittelusta, 3D:stä, mediatekniikasta ja kulttuurituotannosta ja aiheesta riippuen vaikkapa myös sote-alalta.
Projekteissa on tehty myös tilaustyön luonteisia projekteja, joissa työelämän edustajat toimivat laaduntarkkailijoina. Esimerkiksi Ylen kanssa on tehty pitkään yhteistyötä. Yhteistyötä on viime vuosina vielä tiivistetty niin, että Metropolia on toiminut kokeilualustana, ns. autotallina, uuden teknologian mediaprojekteille. Metropoliassa on tehty pioneerityötä esimerkiksi 360-musiikkivideoiden saralla. (Kilpeläinen 2017)
Yhteistyö ammattilaisten kanssa on poikinut opiskelijoille harjoittelu- ja työpaikkoja.
Loikkausosaaminen voi viedä yllättävillekin aloille
Dawn Bennettin (2016, 388-390) mukaan on tavallista, että luovilta aloilta valmistuneet ja siellä opiskelevat tekevät myös muiden alojen töitä. .Siksi onkin tärkeää kehittää opiskelijan taitoja tunnistaa useita erilaisia keinoja hyödyntää omaa osaamistaan myös oman ammattialan ulkopuolella.
Oiva – Oman osaamisen tunnistaminen ja soveltaminen uusissa ammattikonteksteissa -hankkeessa käytetään tästä kompetenssista nimitystä loikkausosaaminen, mikä tarkoittaa kykyä ja uskallusta loikata oman alan traditioista muille aloille ja soveltaa osaamista yllättävissäkin konteksteissa.
“Loikkausosaamisen kehittymisen myötä syntyy joustavuutta ja kykyä etsiä leipänsä myös keikkatöistä ja useammalta työnantajalta”, projektipäällikkö Jussi Linkola selittää.
Yrittäjyyskoulutusta ja konkreettisia neuvoja
Oman substanssiosaamisen lisäksi opiskelija tarvitsee työllistyäkseen taitoja, jotka liittyvät työelämän ymmärrykseen liiketoiminnan kannalta. Yrittäjyyskoulutuksen lisäämisen eri alojen kursseihin ja erilaisiin projekteihin on todettu vaikuttavan opiskelijoiden työllistettävyyteen (Owens & Tibby 2014).
Opiskelija tarvitsee apua paitsi valmistumisvaiheessa, myös juuri valmistuttuaan. Tämä voi myös olla korkeakoulujen toimintakenttää. Dawn Bennett (2016, 387) ehdottaa, että tämä voisi saada muodon esimerkiksi mentorointisuhteina, lyhyinä kursseina, urakonsultointina sekä pääsynä erilaisiin resursseihin, kuten laitteisiin ja työtiloihin.
Media-alan opiskelijoiden tarpeet ovat samankaltaiset. Esimerkiksi Metropolian yrityskiihdyttämö Turbiini toimii tällaisena resurssina yritystoimintaa aloittaville.
Yrittäjyyteen liittyvä, opiskelijan tarvitsema oppi on relevanteinta, kun sitä on koottu yhdessä työelämän, kouluttajien ja opiskelijoiden kanssa. Esimerkiksi MusaPeda-yrittäjäksi -hankkeen raportti toimii hyvänä oppaana myös muiden luovien alojen opiskelijoiden matkalla yrittäjäksi. (Grahn & Haaksiluoto 2014)
Tutustu myös:
Osuma-hanke koordinoi useita kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalaan liittyviä hankkeita, joissa helpotetaan opiskelijoiden urapolkuja niin koulutusasteelta toiselle kuin siirtymisessä työelämään, esim. Combo, Hyvää seuraa – nuorten osallistaminen seuratoimintaan, Museot innovaatioalustoina ja Duuni – vanhemmuuden taidot työelämävahvuudeksi.
Lähteet
Bennett, Dawn, 2016: Developing employability in higher education music. Arts & Humanities in Higher Education 2016, Vol. 15(3–4) 386–413 http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/1474022216647388
Brauer, S., Ruhalahti, S. & Pakanen, L. 05/18: Digitaaliset osaamismerkit – merkillä on väliä. Osaamisen pelimerkit -hankkeen sivut. Metropolia AMK. https://pelimerkit.metropolia.fi/2018/05/07/digitaaliset-osaamismerkit-merkilla-on-valia/
Grahn, R. & Haaksiluoto, J., 2014: Musapedasta yrittäjäksi – mentori. Metropolia Ammattikorkeakoulu. http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Kulttuuri/Kehittaevae_hanketoiminta/Musapeda_Mentori_Final.pdf
Kilpeläinen, M., 2017: Exploring storytelling in 360 music video. Metropolian blogi Median maailma. https://blogit.metropolia.fi/median-maailma/2017/04/11/exploring-storytelling-360-music-video/
King, C., 2016: The importance of networking during your postgraduate studies. Postgrad.com. https://www.postgrad.com/blog/Importance-of-Networking-During-Your-Postgraduate-Studies/
Owens, J. & Tibby, M., 2014: Enhancing employability through enterprise education: Examples of good practice in higher education. The Higher Education Academy. https://www.heacademy.ac.uk/system/files/resources/enhancing_employability_through_enterprise_education_good_practice_guide.pdf
Minna Kilpeläinen (FM, KM) on tv- ja verkkojournalismin lehtori Median osaamisalueella. Hän toimii myös tiedottajana Osaamisen pelimerkit -hankkeessa sekä asiakkuusvastaavana Yle-Metropolia -projekteissa. Hän on kirjoittanut myös omaa Metropolian blogiaan Median maailma.
Ei kommentteja