Koronan myötä suuri määrä ihmisiä on joutunut muuttamaan omia rutiinejaan. Etätyöstä ja -opiskelusta on yhtäkkiä tullut valtavirtaa. Tähän on myös reagoitu monella tavalla. Osa on iloinnut pakotetusta digiloikasta [1], osa on huomioinut, kuinka raskasta on istua tunti toisensa jälkeen Zoom-kokouksissa [2]. Opetuksessakin nähdään tapahtunut muutos vääjäämättömänä siirtymänä kohti hybridimallia [3], jossa suuri osa lähiopetuksesta siirtyy lopullisesti verkkoon. Osa kammoaa tätä muutosta, osa rakastaa. Tässä kirjoituksessa pohdin, mitkä arvostukset mahdollisesti painavat eri näkemysten vaakakupeissa ja onko löydettävissä jonkinlaista keskitietä.

Lue lisää...

Vanha, hyvä neuvo ohjeistaa, että asiat eivät ole koskaan mustavalkoisia. Nykypäivänä tosin on helppo kuvitella asian olevan juurikin pelkkää mustaa ja valkoista. Monet meistä, media mukaan lukien, ovat heränneet keskustelujen lisääntyneeseen kärjistymiseen. Julkisesta dialogista tuntuu tulleen agressiivisempaa, ehdottomampaa ja ennen kaikkea hedelmättömämpää. Onko kyseessä siis todellinen suvaitsemattomuuden lisääntyminen, vai onko meistä vain tullut herkempiä netissä huutelulle?

Yleisen dialogin polarisaatiolla tarkoitamme keskustelun ja mielipiteiden jakautumista ääripäihin sekä aiheen yksinkertaistamista binääriseksi joko-tai -kilpajuoksuksi. Helpoiten tämä havainnollistunee,

Lue lisää...

 

 

 

Graffitit, visuaalinen viestintä ja asiantuntijuus

Kuvia tuotetaan yhä monimuotoisemmin ja enemmän kuin aiemmin ja voinemme sanoa elävämme kuvallistuneessa kulttuurissa. Samalla asenteemme kuviin on muuttunut kuvallisten viestintämahdollisuuksien kasvaessa. (vrt. Seppä 2012.) Visuaalisuuden merkityksestä viestinnässä on puhuttu jo vuosia ja esimerkiksi European Communication Monitor 2017 nosti visuaalisuuden ykköstrendiksi jo 2017. Metropoliassa koulutetaan visuaalisen viestinnän ammattilaisia Median osaamisalueella muun muassa visuaalisen viestinnän pääaineessa.

Lue lisää...