Hyppää pääsisaltöön
Mediakompleksi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Mediakompleksi
Havaintoja ja pohdintaa mediakentän ilmiöistä ja haasteista
0

Media-alan osaamistarpeiden tuulet(us)

Auli Sillanpää · 6.6.2018
XR design
Kuva: Metropolia Ammattikorkeakoulu

Auli Sillanpää

Media-ala on ollut merkittävässä murroksessa viimeiset parikymmentä vuotta. Myllerryksen taustalla on ollut globalisaation lisäksi digitalisoituminen ja internetin läpimurto. Kahdessa eri viestintäalan ja -ammattien tulevaisuuden osaamistarpeita selvittävässä tutkimuksessa vuonna 2006 (Raittila) ja 2012 (Haara) kartoitettiin alan tulevaisuutta. Tuloksia on hyvä tarkastella nyt uudestaan, kun aikaa on kulunut. Osattiinko silloin nähdä tulevaisuuteen? Tulkittiinko heikkoja signaaleja oikean suuntaisesti? Taaksepäin katsominen on helpompaa kuin eteen. Entä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, minkälaista osaamista siellä jossain tarvitaan – vai  voiko sitä edes ennakoida?

Viestintäalan koulutus kasvoi voimakkaasti 1990-luvun lopulla kun ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa. Aika pian alettiin puhua media-alan ylikoulutuksesta. 2000-luvun alun media-alan koulutusta ravistelleessa, vuonna 2006 julkaistussa Raittilan paljon siteeratussa raportissa painotettiin media-alan liikakoulutusta. Erityisen paljon ylikoulutusta nähtiin audiovisuaalisen viestinnän (elokuva, radio- ja tv-työ sekä multimedia) tehtäviin sekä graafisella alalla (graafikot, visualistit). Lisäksi ongelmaksi katsottiin koulutuksen liiallinen suuntautuminen perinteisen mediateollisuuden tehtäviin. Raittilan raportin mukaan media-alan liikakoulutus johtaisi työttömyyteen ja sijoittumiseen koulutustasoa vastaamattomiin tehtäviin. Työvoimatarvetta lisäävätkään skenaariot eivät edellyttäisi yhtä laajaa koulutusta. Niinpä raportin seurauksena media-alan koulutuspaikkoja alettiin vähentää. Tutkimuksessa yritettiin nähdä viestintäalan ammattien ja työvoimarakenteen kehitystä vuoteen 2020 asti. Raportti ei ole kestänyt aikaa, eikä visio yltänyt edes 2010-luvulle.

Vuonna 2012 julkaistussa Tampereen yliopiston tutkimuksessa (Haara & al) ylikouluttaminen oli edelleen tapetilla, vaikka media-alan murros oli luonut alalle aivan uusia ammatteja, mm. sosiaalinen media alkoi työllistää laajasti viestintäalan osaajia. Megatrendejä olivat väestön ikääntyminen, teknologinen kehitys, muutokset taloudessa ja globalisaatio. Digitalisoituminen oli tuonut muutoksia työvälineisiin ja työtapoihin sekä pakottanut mediayrityksiä muuttamaan toiminta- ja ansaintamallejaan. Uudenlaisessa toimintaympäristössä viestintäalan toimijoilta vaadittiin uudenlaisia liiketoimintamalleja ja jatkuvaa uudistumista.

Heikoista signaaleista johdettiin kuusi osaamisaluetta, jotka katsottiin olevat merkittävässä kasvussa: verkosto-osaaminen, kansainvälistyminen ja paikallisosaaminen, luovuus yhdistettynä tekniseen osaamiseen, sosiaalinen media, palveluosaaminen ja ympäristöosaaminen.

Monitaitoisuutta ja monitekemisen merkitystä korostettiin, toisaalta katsottiin, että joillain aloilla tarvitaan syvällistä erikoisosaamista, esimerkiksi elokuva-alalla. Toimitustyössä peräänkuulutettiin tarvetta erilaistua tiedon yltäkylläisyyden aikana. Katsottiin, että työelämässä tarvitaan enenevässä määrin viestinnän ammattilaisia, jotka ovat saaneet myös esimerkiksi kaupallista tai teknistä koulutusta.

 

Myötätuulta vastamäessä

Tällä hetkellä vuonna 2012 määritellyt osaamistarpeet ovat aika tavalla itsestäänselvyyksiä. Tutkimuksessa kuvattu tekninen moniosaajuus on arkea, media-alan opiskelijat taitavat jo opiskeluaikana ammattiohjelmistot ja kykenevät viemään läpi koko työprosessin itsenäisesti – hoitamaan itsenäisesti työt, joiden eri vaiheille ennen oli ammattikentällä omat tekijänsä.

Vuonna 2012 peräänkuulutettiin myös tiimin moniosaajuutta eli työntekijöiden erityisosaamisen yhdistelmää. Tiimimäisen työskentelyn ja verkostoissa toimimisen lisääntyminen katsottiin edellyttävän koulutusjärjestelmältä panostusta projektioppimiseen ja vuorovaikutustaitoihin. Näihin huutoihin ei ole tarvinnut vastata, sillä molemmat osa-alueet ovat olleet osa Metropolia ammattikorkeakoulun Viestinnän ja Elokuvan ja television tutkinto-ohjelmien opetusta yli viidentoista vuoden ajan ja pidempäänkin.

Tulevaisuuden ennakointi ei ole helppoa. Taaksepäin katsoen voi todeta, että olemme tehneet oikeita asioita. Metropolia ammattikorkeakoulun media-alan koulutus tunnetaan korkeasta laadusta ja meiltä valmistuu haluttuja osaajia työelämään. Viestintäalan koulutus on päässyt irti ylikoulutuksen pannasta. Valmistuneet sijoittuvat viestinnän tehtäviin laajasti niin media-alan kuin muiden toimialojen yrityksiin ja kolmannelle sektorille. Meillä opiskellaan niin moniosaajuutta kuin eri substanssialojen erikoisosaamista. Tulevaisuutta on lähdetty rakentamaan rohkeasti tekemällä opetussuunnitelmien kehittämistyötä, kehittämällä työelämän innovaatioita ja luomalla uudenlaista pedagogiikkaa. Ensi syksynä ensimmäiset opiskelijat aloittavat täysin uuden nelivuotisen koulutuksen, XR Designin, mikä on AR-, VR- ja XR-tekniikoihin syventyvä media-alan ja muotoilun osaamiset yhdistävä pääaine. Olemme edelläkävijöitä.

 

Tuulta päin – kohti uusia tuulia

Tämän hetken megatrendejä ovat mm. erilaiset älykkäät ratkaisut (robotiikka, tekoäly, esineiden internet, datafikaatio), megakaupungistuminen sekä monet työn murrokseen liittyvät teemat.

Käynnissä olevaa työn murrosta on verrattu mittakaavaltaan ensimmäiseen teolliseen vallankumoukseen. 2020-luvulla ensimmäiset kohortit C-sukupolvesta (”C” eli ”connected”) tulevat aikuisikään. Tämä sukupolvi on elänyt koko elämänsä digitaalisessa maailmassa. Sukupolvi C ja milleniaalit määrittelevät kokonaan uudestaan media-alankin ammatit sekä sen, miten ja missä he tekevät työtä. Uudet ammatit syntyvät useiden toimialojen rajapinnoille. Tarvitaan laajempaa ja syvempää yhteistyötä toimialojen välillä, sillä innovaatiot syntyvät eri alojen osaamisen kohdatessa.

Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan tilaamassa tuoreessa raportissa Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018 – 2037 käydään läpi laajasti radikaaleihin teknologioihin pohjaavaa tulevaisuuskuvaa ja skenaariota ammattien kehittymisestä aina vuoteen 2037. Raportin mukaan ammattinimikkeet muuttuvat kaikilla aloilla. Robotisaatio paitsi vie vanhoja työpaikkoja, synnyttää tukun uusia. Osaamisvajetta kiritään koulutuksella. Digitalisaatio luo ammatteja, joissa sovellusosaaminen on tärkeää. Eri alojen nousevia ammatteja voivat olla esimerkiksi robottien energiahuoltaja, yhteisöllisyyssuunnittelija, tekoälyavustajan valmentaja, virtuaaliopas, VR-terapeutti, AI-kavereiden paimen.

Media-alan mahdollisia ammatteja voivat olla pelillistäjä, tiedonhankinnan joukkoistaja, lähdeanalyytikko, VRAR-sisällöntuottaja, virtuaalielinympäristön kehittäjä, XR-visualisti. Opettajista voi tulla osaamispoluttajia ja isoissa koulutusorganisaatioissa saatetaan tarvita tekoälyhallinnon kohtuullistajaa.

Elleivät muuta, nämä osin aika futuristisilta kuulostavat visiot haastavat meitä uusiutumaan, päivittämään osaamista, kehittämään laadukasta elinikäistä oppimista ja pysymään mukana kehityksen kyydissä, jotta tulevalla vuosikymmenelläkin meiltä valmistuu media-alan kysyttyjä ammattilaisia. Se vaatii vakaata koulutuksen rahoituspohjaa sekä investointeja uuteen tekniikkaan. OKM:n rahoitus on laskenut koko 2010-luvun ajan, ja tilanne on erittäin hälyttävä koko korkeakoulukentällä. Tarvitaan selkeää panostusta ja poliittista tahtotilaa laadukkaan korkeakoulutuksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

 

 

 

Lähteet:

Anttila, Johannes & al. 2018: Pitkän aikavälin politiikalla läpi murroksen – tahtotiloja työn tulevaisuudesta. http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=25901

EY Megatrends http://www.ey.com/gl/en/issues/business-environment/ey-megatrends-future-of-work Luettu 15.5.2018.

Haara, Paula 2012: Viestintäalan ja -ammattien tulevaisuuden osaamistarpeita. Esiselvitys viestintäalan laadullisen ennakoinnin hankkeelle. http://www.oph.fi/download/141442_Selvitys_viestintaalan_laadullisesta_ennakoinnista.pdf

Linturi, Risto ja Kuusi, Osmo 2018: Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018 – 2037 https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1%2B2018.pdf

Marr, Bernard 2018. 9 Technology Mega Trends That Will Change The World in 2018. https://www.forbes.com/sites/bernardmarr/2017/12/04/9-technology-mega-trends-that-will-change-the-world-in-2018/#2503f27c5eed Luettu 15.5.2018.

Puutio, Teemu Alexander 2018. Here are 5 predictions for the future of our cities https://www.weforum.org/agenda/2018/02/here-are-5-predictions-for-the-cities-of-the-future Luettu 15.5.2018.

Raittila, Hannu & al. 2006: Viestintäkoulutuksen nousukäyrä – Monta tietä unelma-ammattiin ja suuriin pettymyksiin. http://tampub.uta.fi/handle/10024/65697

 

 

Auli Sillanpää on Metropolia ammattikorkeakoulun Median osaamisalueen päällikkö. Median osaamisalueen AMK-tutkinto-ohjelmia ovat Elokuvan ja television, Esitys- ja teatteritekniikan ja Viestinnän tutkinto-ohjelma sekä Digitaalisten mediapalvelujen YAMK-tutkinto-ohjelma. Elokuvan ja television tutkinto-ohjelmassa suuntaudutaan joko kuvan ja äänen, sisällöntuotannon ja käsikirjoittamisen tai tuotannon opintoihin. Viestinnän tutkinto-ohjelman pääaineita ovat digitaalinen viestintä, graafinen suunnittelu, 3D-animointi ja -visualisointi sekä XR Design.

media-alan osaamistarpeetmediakoulutusmegatrendittulevaisuuden ennakointi

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Digiloikka, etätyö ja hybridityö
      Digiloikka, etätyö ja hybridityö
      17.9.2020

    Mediakompleksin bloggaajat

    Bloggaajat ovat Metropolian median osaamisalueen henkilöstöä ja muita media-alan asiantuntijoita.

    Tietoa blogista

    Mediakompleksi on toimitettu blogi, jota ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Blogissa voidaan julkaista tekstejä, videoita, podcasteja tai niiden yhdistelmiä. Kun haluat tehdä blogipostauksen, ota yhteyttä toimituskuntaan.

    Mediakompleksi-blogin toimituskunta

    • Antti Pönni (päätoimittaja), lehtori, elokuvan ja television tutkinto-ohjelma, p. +358 40 184 9204
    • Auli Sillanpää, osaamisaluepäällikkö, median osaamisalue, p. +358 40 631 6374
    • Liisa Seppänen tutkintovastaava, digitaaliset mediapalvelut (YAMK), p. +358 400 846 0618

    Sähköpostiosoitteet:

    Toimituskunta toimittaa Mediakompleksi-blogin sisällöt ennen julkaisua.



    Mediakompleksi-blogin bloggaajan ohje

    Uusimmat jutut

    • Upseeri tallentaa puhetta nauhurilla.

      Digiloikka, etätyö ja hybridityö

      17.9.2020
    • Median polarisaatiosta

      12.8.2019
    • Graffitit, visuaalinen viestintä ja asiantuntijuus

      19.12.2018

    Arkisto

    • ► 2020 (1)
      • ► syyskuu (1)
        • Digiloikka, etätyö ja hybridityö
    • ► 2019 (1)
      • ► elokuu (1)
        • Median polarisaatiosta
    • ▼ 2018 (16)
      • ▼ joulukuu (1)
        • Graffitit, visuaalinen viestintä ja asiantuntijuus
      • ▼ marraskuu (1)
        • Heijastimia syksyn pimeneviin iltoihin: liikkeenkaappaus ja sen mahdollisuudet
      • ▼ syyskuu (3)
        • Digitaalisen median työskentelymallit opetuksen kehittämisessä - Digiohjeita opetustyöhön 5
        • Digipaasto – Digiohjeita opetustyöhön 4
        • Digitapojen huomaaminen – Digiohjeita opetustyöhön 3
      • ▼ elokuu (4)
        • Koukuttava suunnittelu - Digiohjeita opetustyöhön 2
        • Kohti hyvää saavutettavuutta
        • Alustakapitalismi ja ekosysteemit - Digiohjeita opetustyöhön 1
        • Selkeämpää kieltä viralliseen verkkoviestintään
      • ▼ kesäkuu (3)
        • Yksin vai yhdessä
        • Kenen tarinoita kerromme?
        • Media-alan osaamistarpeiden tuulet(us)
      • ▼ toukokuu (1)
        • Siltoja työelämään
      • ▼ huhtikuu (2)
        • Alati muuttuva verkkokehitys opetuksen haasteena
        • Tekeekö Trump somesta eettisempää?
      • ▼ maaliskuu (1)
        • Uusi blogi pohtii median ilmiöitä

    Avainsanat

    benchmarkkaus design-etiikka digiloikka digiohjeita opetustyöhön digisuunnittelu digitaalisuus digitalisaatio Facebook graafinen suunnittelu hook-malli hybridityö iteraatio kielenhuolto koukuttaminen kulttuuripolitiikka media-alan osaamistarpeet mediakasvatus mediakoulutus mediankäytön mittaaminen Medioituminen Metropolia mocap mocap-studio naissankari opettaminen opetus polarisaatio PTV saavutettavuus saavutettavuusdirektiivi sosiaalinen media tasa-arvo tietoinen digitoiminta Twitter työelämä työelämään siirtyminen verkkokehitys verkkokirjoittaminen verkkopalvelut verkkoviestintä Virtual Writers´ Room visuaalinen kieli visuaalisuus Writers´ Room yhdenvertaisuus

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

    Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

    Metropolian blogit
    Powered by  GDPR Cookie Compliance
    Tietosuojaseloste / Privacy Overview

    Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
    Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

    Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

    Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

    This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

    You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

    Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

    Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

    Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

    Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

    If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

    Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

    Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

    Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

    —--

    This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

    Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

    Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!