Auli Sillanpää
Media-ala on ollut merkittävässä murroksessa viimeiset parikymmentä vuotta. Myllerryksen taustalla on ollut globalisaation lisäksi digitalisoituminen ja internetin läpimurto. Kahdessa eri viestintäalan ja -ammattien tulevaisuuden osaamistarpeita selvittävässä tutkimuksessa vuonna 2006 (Raittila) ja 2012 (Haara) kartoitettiin alan tulevaisuutta. Tuloksia on hyvä tarkastella nyt uudestaan, kun aikaa on kulunut. Osattiinko silloin nähdä tulevaisuuteen? Tulkittiinko heikkoja signaaleja oikean suuntaisesti? Taaksepäin katsominen on helpompaa kuin eteen. Entä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, minkälaista osaamista siellä jossain tarvitaan – vai voiko sitä edes ennakoida?
Viestintäalan koulutus kasvoi voimakkaasti 1990-luvun lopulla kun ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa. Aika pian alettiin puhua media-alan ylikoulutuksesta. 2000-luvun alun media-alan koulutusta ravistelleessa, vuonna 2006 julkaistussa Raittilan paljon siteeratussa raportissa painotettiin media-alan liikakoulutusta. Erityisen paljon ylikoulutusta nähtiin audiovisuaalisen viestinnän (elokuva, radio- ja tv-työ sekä multimedia) tehtäviin sekä graafisella alalla (graafikot, visualistit). Lisäksi ongelmaksi katsottiin koulutuksen liiallinen suuntautuminen perinteisen mediateollisuuden tehtäviin. Raittilan raportin mukaan media-alan liikakoulutus johtaisi työttömyyteen ja sijoittumiseen koulutustasoa vastaamattomiin tehtäviin. Työvoimatarvetta lisäävätkään skenaariot eivät edellyttäisi yhtä laajaa koulutusta. Niinpä raportin seurauksena media-alan koulutuspaikkoja alettiin vähentää. Tutkimuksessa yritettiin nähdä viestintäalan ammattien ja työvoimarakenteen kehitystä vuoteen 2020 asti. Raportti ei ole kestänyt aikaa, eikä visio yltänyt edes 2010-luvulle.
Vuonna 2012 julkaistussa Tampereen yliopiston tutkimuksessa (Haara & al) ylikouluttaminen oli edelleen tapetilla, vaikka media-alan murros oli luonut alalle aivan uusia ammatteja, mm. sosiaalinen media alkoi työllistää laajasti viestintäalan osaajia. Megatrendejä olivat väestön ikääntyminen, teknologinen kehitys, muutokset taloudessa ja globalisaatio. Digitalisoituminen oli tuonut muutoksia työvälineisiin ja työtapoihin sekä pakottanut mediayrityksiä muuttamaan toiminta- ja ansaintamallejaan. Uudenlaisessa toimintaympäristössä viestintäalan toimijoilta vaadittiin uudenlaisia liiketoimintamalleja ja jatkuvaa uudistumista.
Heikoista signaaleista johdettiin kuusi osaamisaluetta, jotka katsottiin olevat merkittävässä kasvussa: verkosto-osaaminen, kansainvälistyminen ja paikallisosaaminen, luovuus yhdistettynä tekniseen osaamiseen, sosiaalinen media, palveluosaaminen ja ympäristöosaaminen.
Monitaitoisuutta ja monitekemisen merkitystä korostettiin, toisaalta katsottiin, että joillain aloilla tarvitaan syvällistä erikoisosaamista, esimerkiksi elokuva-alalla. Toimitustyössä peräänkuulutettiin tarvetta erilaistua tiedon yltäkylläisyyden aikana. Katsottiin, että työelämässä tarvitaan enenevässä määrin viestinnän ammattilaisia, jotka ovat saaneet myös esimerkiksi kaupallista tai teknistä koulutusta.
Myötätuulta vastamäessä
Tällä hetkellä vuonna 2012 määritellyt osaamistarpeet ovat aika tavalla itsestäänselvyyksiä. Tutkimuksessa kuvattu tekninen moniosaajuus on arkea, media-alan opiskelijat taitavat jo opiskeluaikana ammattiohjelmistot ja kykenevät viemään läpi koko työprosessin itsenäisesti – hoitamaan itsenäisesti työt, joiden eri vaiheille ennen oli ammattikentällä omat tekijänsä.
Vuonna 2012 peräänkuulutettiin myös tiimin moniosaajuutta eli työntekijöiden erityisosaamisen yhdistelmää. Tiimimäisen työskentelyn ja verkostoissa toimimisen lisääntyminen katsottiin edellyttävän koulutusjärjestelmältä panostusta projektioppimiseen ja vuorovaikutustaitoihin. Näihin huutoihin ei ole tarvinnut vastata, sillä molemmat osa-alueet ovat olleet osa Metropolia ammattikorkeakoulun Viestinnän ja Elokuvan ja television tutkinto-ohjelmien opetusta yli viidentoista vuoden ajan ja pidempäänkin.
Tulevaisuuden ennakointi ei ole helppoa. Taaksepäin katsoen voi todeta, että olemme tehneet oikeita asioita. Metropolia ammattikorkeakoulun media-alan koulutus tunnetaan korkeasta laadusta ja meiltä valmistuu haluttuja osaajia työelämään. Viestintäalan koulutus on päässyt irti ylikoulutuksen pannasta. Valmistuneet sijoittuvat viestinnän tehtäviin laajasti niin media-alan kuin muiden toimialojen yrityksiin ja kolmannelle sektorille. Meillä opiskellaan niin moniosaajuutta kuin eri substanssialojen erikoisosaamista. Tulevaisuutta on lähdetty rakentamaan rohkeasti tekemällä opetussuunnitelmien kehittämistyötä, kehittämällä työelämän innovaatioita ja luomalla uudenlaista pedagogiikkaa. Ensi syksynä ensimmäiset opiskelijat aloittavat täysin uuden nelivuotisen koulutuksen, XR Designin, mikä on AR-, VR- ja XR-tekniikoihin syventyvä media-alan ja muotoilun osaamiset yhdistävä pääaine. Olemme edelläkävijöitä.
Tuulta päin – kohti uusia tuulia
Tämän hetken megatrendejä ovat mm. erilaiset älykkäät ratkaisut (robotiikka, tekoäly, esineiden internet, datafikaatio), megakaupungistuminen sekä monet työn murrokseen liittyvät teemat.
Käynnissä olevaa työn murrosta on verrattu mittakaavaltaan ensimmäiseen teolliseen vallankumoukseen. 2020-luvulla ensimmäiset kohortit C-sukupolvesta (”C” eli ”connected”) tulevat aikuisikään. Tämä sukupolvi on elänyt koko elämänsä digitaalisessa maailmassa. Sukupolvi C ja milleniaalit määrittelevät kokonaan uudestaan media-alankin ammatit sekä sen, miten ja missä he tekevät työtä. Uudet ammatit syntyvät useiden toimialojen rajapinnoille. Tarvitaan laajempaa ja syvempää yhteistyötä toimialojen välillä, sillä innovaatiot syntyvät eri alojen osaamisen kohdatessa.
Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan tilaamassa tuoreessa raportissa Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018 – 2037 käydään läpi laajasti radikaaleihin teknologioihin pohjaavaa tulevaisuuskuvaa ja skenaariota ammattien kehittymisestä aina vuoteen 2037. Raportin mukaan ammattinimikkeet muuttuvat kaikilla aloilla. Robotisaatio paitsi vie vanhoja työpaikkoja, synnyttää tukun uusia. Osaamisvajetta kiritään koulutuksella. Digitalisaatio luo ammatteja, joissa sovellusosaaminen on tärkeää. Eri alojen nousevia ammatteja voivat olla esimerkiksi robottien energiahuoltaja, yhteisöllisyyssuunnittelija, tekoälyavustajan valmentaja, virtuaaliopas, VR-terapeutti, AI-kavereiden paimen.
Media-alan mahdollisia ammatteja voivat olla pelillistäjä, tiedonhankinnan joukkoistaja, lähdeanalyytikko, VRAR-sisällöntuottaja, virtuaalielinympäristön kehittäjä, XR-visualisti. Opettajista voi tulla osaamispoluttajia ja isoissa koulutusorganisaatioissa saatetaan tarvita tekoälyhallinnon kohtuullistajaa.
Elleivät muuta, nämä osin aika futuristisilta kuulostavat visiot haastavat meitä uusiutumaan, päivittämään osaamista, kehittämään laadukasta elinikäistä oppimista ja pysymään mukana kehityksen kyydissä, jotta tulevalla vuosikymmenelläkin meiltä valmistuu media-alan kysyttyjä ammattilaisia. Se vaatii vakaata koulutuksen rahoituspohjaa sekä investointeja uuteen tekniikkaan. OKM:n rahoitus on laskenut koko 2010-luvun ajan, ja tilanne on erittäin hälyttävä koko korkeakoulukentällä. Tarvitaan selkeää panostusta ja poliittista tahtotilaa laadukkaan korkeakoulutuksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Lähteet:
Anttila, Johannes & al. 2018: Pitkän aikavälin politiikalla läpi murroksen – tahtotiloja työn tulevaisuudesta. http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=25901
EY Megatrends http://www.ey.com/gl/en/issues/business-environment/ey-megatrends-future-of-work Luettu 15.5.2018.
Haara, Paula 2012: Viestintäalan ja -ammattien tulevaisuuden osaamistarpeita. Esiselvitys viestintäalan laadullisen ennakoinnin hankkeelle. http://www.oph.fi/download/141442_Selvitys_viestintaalan_laadullisesta_ennakoinnista.pdf
Linturi, Risto ja Kuusi, Osmo 2018: Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018 – 2037 https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1%2B2018.pdf
Marr, Bernard 2018. 9 Technology Mega Trends That Will Change The World in 2018. https://www.forbes.com/sites/bernardmarr/2017/12/04/9-technology-mega-trends-that-will-change-the-world-in-2018/#2503f27c5eed Luettu 15.5.2018.
Puutio, Teemu Alexander 2018. Here are 5 predictions for the future of our cities https://www.weforum.org/agenda/2018/02/here-are-5-predictions-for-the-cities-of-the-future Luettu 15.5.2018.
Raittila, Hannu & al. 2006: Viestintäkoulutuksen nousukäyrä – Monta tietä unelma-ammattiin ja suuriin pettymyksiin. http://tampub.uta.fi/handle/10024/65697
Auli Sillanpää on Metropolia ammattikorkeakoulun Median osaamisalueen päällikkö. Median osaamisalueen AMK-tutkinto-ohjelmia ovat Elokuvan ja television, Esitys- ja teatteritekniikan ja Viestinnän tutkinto-ohjelma sekä Digitaalisten mediapalvelujen YAMK-tutkinto-ohjelma. Elokuvan ja television tutkinto-ohjelmassa suuntaudutaan joko kuvan ja äänen, sisällöntuotannon ja käsikirjoittamisen tai tuotannon opintoihin. Viestinnän tutkinto-ohjelman pääaineita ovat digitaalinen viestintä, graafinen suunnittelu, 3D-animointi ja -visualisointi sekä XR Design.
Ei kommentteja