Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 oli Tikissä-blogin runsaudensarvi

31.12.2021
Milla Åman Kyyrö
http://Kipinöitä%20pimeydessä

Kuva: Rudolf Kirchner / Pexels.com

Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) oma, yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia julkaiseva blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Vuonna 2021 Tikissä oli osa Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmaa.

Tutkittu tieto auttaa ratkomaan omaan arkeemme ja koko ihmiskunnan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tutkitun tiedon teemavuonna 2021 kotimaiset toimijat tuovat yhdessä tutkittua tietoa meille kaikille. Lisätietoa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 sivustolta.

Tikissä-blogin julkaisut ovat katsaus Metropolia ammattikorkeakoulun monialaisen ja -ammatillisen TKI-toiminnan ajankohtaisiin aiheisiin. Lisäksi blogimerkinnät tarjoavat lukijoille TKI-hankkeissa tehdyn työn tuloksina syntyneitä ratkaisuja, uutta tietoa ja työvälineitä.

Vuonna 2021 Tikissä-blogissa julkaistiin yhteensä 62 kirjoitusta.

  • Kevätlukukaudella 32 julkaisua, joista 29 on suomenkielisiä ja kolme englanninkielisiä.
  • Syyslukukaudella 30 julkaisua, joista 25 on suomenkielisiä ja viisi englanninkielisiä.
  • Kirjoittajina oli yhteensä 56 asiantuntijaa Metropoliasta ja kumppaniorganisaatioista.

Ahkerimmat asiantuntijat ovat kirjoittaneet useammankin kerran vuoden varrella. Osalle asiantuntijoista Tikissä-blogiin kirjoittaminen on jo rutiinia, ja osa oli ensimmäistä kertaa asialla. Poimi siis parhaiten sinulle sopivista aihepiireistä ajatuksia ja vinkkejä käyttöösi!

Syyslukukauden 2021 Tikissä-blogijulkaisut teemoittain

Innovaatiotoiminnan kehittäminen ja työmenetelmät

Sosiaali- ja terveysalan tutkimustieto sekä osaamisen kehittäminen

Esitys- ja tapahtuma-alan turvallisuus

Nuorten syrjäytymistä ehkäisevien menetelmien kehittäminen

Työelämän ja johtajuuden kehittäminen

Yrittäjyyden kehittäminen ja tukeminen

Hankeviestintä ja -julkaiseminen

Kevätlukukauden 2021 julkaisut

Koostepostaus kevätkauden 2021 Tikissä-julkaisuista on julkaistu kesäkuussa.

2021 asiantuntija julkaisu Tikissä-blogi TKI-toiminta Tutkitun tiedon teemavuosi

Kommentit

Ei kommentteja

Kommentoi

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä

Menneisyyttä tarkastellen, tulevaisuuteen tähyillen – asiantuntija kirjoittajana

 http://Kipinöitä%20pimeydessä
2.12.2024 Tikissä
Olen saanut kirjoittaa Tikissä-blogiin vuodesta 2018 lähtien. Matka on ollut antoisa. Koska Tikissä on nykymuodossaan vähitellen lähdössä viettämään blogialustojen hyvin ansaittuja eläkepäiviä, ajattelin kertoa hieman omien asiantuntijatekstieni kirjoittamisesta. Miksi innovaatioista kirjoittaminen on niin tärkeää?   Mistä aiheet tulevat?  TV-mainokseen asti päätynyt kirjailija Jörn Donnerin lausahdus, lukeminen kannattaa aina, pätee ainakin omalla kohdallani myös asiantuntijablogien kirjoittamiseen. Moni aihe on kummunnut siitä, että olen lukenut työhön tai harrastuksiini liittyvää kirjallisuutta, muita julkaisuja, lehtiä tai katsonut dokumentteja, teknologiasta, historiasta, startup-kehittämisestä tai vaikkapa muotoilusta. Olen jostakin niistä huomannut uuden, käsittelemättömän näkökulman tai mielestäni kiintoisan aiheen ja halunnut kirkastaa sen blogitekstiksi. Tämä ei tarkoita, että olisin suoraan referoinut jotakin aiemmin lukemaani tai näkemääni. Päinvastoin, asiantuntijablogiartikkelin kirjottamiseen saa ja täytyy käyttää aikaa. Ideasta on monta kertaa ollut pitkä matka lopulliseen tekstiin. Tietojen pitää olla oikein ja lähteiden saatavilla, jotta lukija halutessaan voi mennä syvemmälle aiheeseen. Ja erityisen haasteellista on, että kaikki pitää voida esittää tiiviissä paketissa.  Eikö innovaatioista ole kirjoitettu ja touhotettu jo ihan liikaa?   Innovaatio on käsite, jota säännöllisesti käytetään tiedotusvälineissä, kun halutaan korostaa, että talouden ja yhteiskunnan on kehityttävä. Kaupallisten innovaatioiden merkitystä korostetaan myös tämänhetkisen hallituksen ohjelmassa. Kukin tietenkin käyttäköön arkipuheissaan innovaatio-sanaa, kuten muitakin sanoja, haluamallaan tavalla. Mutta ilman yhteistä ymmärrystä siitä, että innovaatio ei ole vain hyvä idea, vaan ideasta kirkastunut keksinnöllinen tulos, jolle on hyödyntämisväylä, on vaikea kuvitella toimivaa ja tuloksellista suunnittelu- ja kehitystyötä.  Kolme toistuvaa teemaa Pääsääntöisesti olen käsitellyt kolmea eri teemaa. Ensinnäkin innovaatioiden tunnistamiseen, niiden luomiseen ja hyödyntämiseen kuuluvia asioita: mitä tulee ottaa huomioon, kun olettaa tehneensä keksinnön, mikä innovaatio oikeasti on, mistä saa tukea ja apua, kun haluaa hyödyntää luomaansa tulosta? Toiseksi esimerkkejä muotoilun ja teknologian historiasta. Miten aikoinaan tehdyt innovaatiot usein tietämättämme vaikuttavat edelleen arkeemme ja nykypäiväämme. Ja kolmantena, alkavaa yrittäjyyttä ja edellytyksiä, joiden avulla se on mahdollista. Toisinaan olen pohtinut näiden kaikkien kolmen yhtymäkohtia. Näitä samoja teemoja olen aikeissa käsitellä jatkossakin.   Blogikirjoitusteni pyrkimys on ollut tuottaa lukijalle pieniä oivalluksia. Miten jokin innovaatioasia voi yllättävällä tavalla liittyä johonkin toiseen, näennäisesti täysin eri asiaan. Haluan myös luoda positiivista ajattelua, että kuka vain voi olla innovaattori. Ideoida uutta, kehittää, ja tunnistaa tekemästään työstä keksinnöllisiä asioita, jotka voivat parhaimmassa tapauksessa johtaa taloudelliseen hyödyntymiseen, esimerkiksi yritystoiminnan kautta. Ja, että hän ei ole yksin ponnisteluidensa kanssa. Päinvastoin, muotoilun, teknologian ja kulttuurin innovaatioiden historia on täynnä tarinoita. Hämmästyttäviä yhteensattumia. Tekijöiden kohtaamisia, jotka muuttivat kaiken. Onnistumisia. Ja traagisia tai surkuhupaisia epäonnistumisia, vaikka tavoitteena on ollut luoda jotakin hyvää ja hyödyllistä. Värikästä yritteliäisyyttä. Hyvässä ja pahassa. Uskon, että näiden aiheiden avaaminen ja niistä kertominen kannattaa jatkossakin. Vaikka historia ei toistakaan itseään, voimme ainakin oppia jotakin edellisten innovaattoreiden onnistumisista ja eritoten, virheistä.  Tässä yhteydessä on syytä myös kiittää blogin toimituskuntaa, erityisesti päätoimittaja Milla Åman Kyyröä, jonka kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä. Ilman Millan oivaltavia kommentteja ja korjausehdotuksia monet tekstini olisivat voineet olla huomattavasti turpeampia ja moniselitteisempiä. Tämä on viimeinen blogini Tikissä-alustalla, mutta blogiseikkailuni jatkuvat - mikäli päätoimittajat niin sallivat - vuoden 2025 puolella tulossa olevilla Metropolian uusilla upeilla julkaisualustoilla. Siihen asti toivotan kaikille Tikissä-blogeja lukeville luovuuden hetkiä ja kekseliästä loppuvuotta 2024!  Kirjoittaja  Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja. 

Kaikki keinot käyttöön työllistymisen haasteisiin – ajatuksia SMART-mallista
26.11.2024 Tikissä
Työpaikan saamisessa tarvitaan avuksi työkaluja ja menetelmiä. Mutta miten valita toimivimmat? Tässä artikkelissa on muutamia ajatuksia työnhakuun sopivista tukikeinoista projektinhallinnan näkökulmasta. Tekoälykin on otettu avuksi. Eikö työllistyminen olekaan projekti? Työllistyminen voisi pintapuolisesti tarkastellen olla projekti: se vaatii työtä, yksi kerta riittää ja siinä on selkeä tavoite. Onnistuneen projektin tueksi tarvitaan SMART-menetelmää, sen tiedän kokeneena projektipäällikkönä. SMART-menetelmää käytetään projektinhallinnassa yleisesti tarkistuslistana projektin tavoitteiden kuvaamisessa. Siispä olisi hyvä tehdä työpaikkaa etsiville ohje siitä, kuinka SMART-menetelmää voi käyttää työllistymisessä. Työllistymisprojektissa ensimmäisenä mieleeni tuleva tavoitteenasettelu on tämä: töihin pitäisi päästä, mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman hyvällä palkalla. Kivaa täytyy olla ja hyvä porukka. Tämä on SMART-mallin näkökulmasta hyvä tavoite sikäli, että työllistyminen on konkreettinen (Specific) ja mitattavissa oleva (Measurable) tavoite. Lisäksi vastuuhenkilökin on selvillä (Assignable). Mutta tässä tavoitteen muotoilussa olevat aikataulu-, palkka- ja laatutavoitteet ovat epämääräisiä. Ne eivät ole konkreettisia ja vaikka esimerkiksi palkka on numeroilla mitattava, ei tavoitetta ole asetettu lukuna. Siksi nämä tavoitteen osat eivät ole välttämättä realistisia (Realistic) ja tietyssä ajassa toteutettavia (Time-bound). Tässä vaiheessa olen entistä vakuuttuneempi siitä, että SMART-mallin soveltamisesta työnhaussa on syytä tehdä ohje. Kokeilen, kuinka pitkälle ohjeen laatimisessa pääsee tekoälyn avulla. ChatGPT 3.5 vinkkaa seuraavaa: “sen sijaan että asettaisit tavoitteen ‘haluan olla parempi kitaransoittaja’, voit tehdä sen SMART-periaatteen mukaisesti: ‘haluan oppia soittamaan kolme uutta kitarakappaletta kuukauden sisällä, käyttäen päivittäin vähintään tunti harjoitteluun’. Mielestäni tekoälyn suosittelema esimerkki on enemmänkin toimintasuunnitelma kuin projektimääritelmä. Laatutason määrittely puuttuu ja tarvittava työmäärä on esitetty muodossa “vähintään”, kun sen pitäisi yleensä olla muotoa “enintään”. SMART-mallin soveltaminen työllistymiseen ei siis ole ihan suoraviivainen asia, ainakaan tekoälyllä tehtynä. Joudun näin ollen toteamaan, että ohjeen laatimisesta ei selviä ilman omaa pohdintaa ja työpanosta. Työnhaku on kaikkea paitsi yksinkertaista Työpaikan hankkiminen ei itse asiassa sovi kovin hyvin projektiajatteluun. Erityisesti kun työpaikan saaminen osoittautuu vaikeaksi ja pitkittyy, muuttuu hakeminen prosessinomaiseksi. Samat työvaiheet toistuvat kulloiseenkin tilanteeseen sovitettuina. Jatkuva itselle sopiva työllistyminen on lähes elämänmittainen prosessi, johon kannattaa panostaa vaikka olisikin töissä. Niin sanottuja varmoja eläkevirkoja ei enää juuri ole. Projektinhallinnan menetelmät pyrkivät varmistamaan, että projektin toteutus onnistuu. Tärkeää onnistumiselle on projektin tavoitteen hyvä määrittely ja tässä SMART-menetelmä on erinomainen apu. Mutta projektinhallinnan menetelmien menestyksekäs hyödyntäminen edellyttää myös sitä, että lähtötilanne tunnetaan hyvin ja että ulkoisia epävarmuuksia ja riskejä voidaan hallita. Työpaikan haussa näin ei ole, sillä työmarkkinatilanne muuttuu koko ajan työpaikkojen avautuessa ja sulkeutuessa. Tähän ei työnhakija pysty käytännössä mitenkään vaikuttamaan eikä myöskään kilpailuun. Samoja työpaikkoja hakee moni muukin. Yksittäinen henkilö ei myöskään pysty tekemään työnhakua määräänsä enempää eli työnhaku on huomattavasti sekä aikataulu- että resurssirajoitteista. Työnantajien kannalta tarkasteltuna tyypilliset rekrytointiprosessit koostuvat varsin vakiintuneista vaiheista, joilla rajataan harkittavien työnhakijoiden joukkoa. Työnhakijan on selvittävä kaikista vaiheista eteenpäin ja viimeisestä vaiheesta selvittyään hän saa työpaikan. Työpaikan hakemiseen ja saamiseen työnhakijalle kuuluvat vaiheet voivat olla prosessinomaisia, kuten esimerkiksi kulloinkin avoinna olevien työpaikkojen etsintä ja verkostoituminen. Toiset vaiheet ovat projektinomaisia, kuten esimerkiksi hakemuksen tekeminen tiettyyn avoinna olevaan työpaikkaan. Menetelmät ja työkalut on valittava tehtävän luonteen mukaan Työnhakijat voivat parantaa mahdollisuuksiaan selvitä rekrytoinnin vaiheista eteenpäin sekä panostamalla yksittäiseen vaiheeseen, kun se on ajankohtainen, että investoimalla aikaansa omien valmiuksien kehittämiseen. Näitä valmiuksia ovat työnhakuun tarvittavien dokumenttien, portfolion ja sosiaalisen median sisältöjen laatu sekä kyky muokata ansioluetteloa ja hakukirjettä kunkin haettavan työpaikan vaatimuksia vastaavalla tavalla. Myös työnhaun prosessin eri vaiheiden osaaminen on tällainen valmius. Paremmat valmiudet kasvattavat todennäköisyyttä menestyä rekrytointiprosessissa ja mahdollistavat osallistumisen useampiin rekrytointiprosesseihin samaan aikaan. Olen oivaltanut, että työnhakijalle olisi hyödyllistä tarkastella omia työllistymisvalmiuksiaan kypsyysmalliajattelun avulla. Näin erityisesti, jos työnhaku pitkittyy. Itse asiassa myös jokaisen töissä olevan olisi hyödyllistä tarkastella työllistymisvalmiuksiaan kypsyysmallin avulla varautumistoimena ja oman uranhallinnan osana. Nyt kun ymmärrän, mitä oikeastaan haluan, löytyvät oikeat kysymykset tekoälylle helpommin. ChatGPT:n tekstiä tiivistäen: kypsyysmalli on kehys tai työkalu, joka auttaa organisaatioita, yrityksiä tai prosesseja arvioimaan tai mittaamaan niiden nykyistä suorituskykyä tai kehitysvaihetta tietyllä alueella. SMART- ja kypsyysmallin työnhakuun soveltuva vertailu tekoälyllä Lopulta pääsen tekoälyn kanssa asiaan eli sanoittamaan tätä tekstiä varten vertailua SMART-mallin ja kypsyysmallin soveltuvuudesta työllistymisvalmiuksien kehittämiseen: SMART-malli soveltuu hyvin konkreettisten tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan. Työllistymisvalmiuksien kehittämisessä se voisi auttaa yksilöä asettamaan selkeitä ja mitattavia tavoitteita, kuten hankkimaan uusia taitoja tietyllä aikataululla tai saavuttamaan tietyn tason osaamisessa. Kypsyysmalli voi auttaa yksilöä hahmottamaan, missä vaiheessa hänen työllistymisvalmiutensa ovat ja mitä askelia tarvitaan kehittymiseen. Se voi tarjota laajemman viitekehyksen eri osa-alueiden kehittämiseen, kuten ammatillisiin taitoihin, pehmeisiin taitoihin tai verkostoitumiseen. Hyödyllistä olisi yhdistää molemmat lähestymistavat: asettaa SMART-tavoitteita osana suurempaa kypsyysmallia, jolloin yksilö voi seurata konkreettista edistymistään samalla kun hän hakee laajempaa kehitystä työllistymisvalmiuksissaan. Johtopäätöksenä totean, että työllistymistä tukevassa Uraohjain+-hankkeessa tehdään siis opastus sekä SMART-menetelmän että kypsyysmallin hyödyntämisestä työnhaussa. Ja tekoälyn. Kirjoittaja Tapani Martti (DI, AmO) on lehtori Metropoliassa ja toimii työllistymistä tukevaa palvelua kehittävässä, EU:n osarahoittamassa Uraohjain+-hankkeessa Metropolian osuuden projektipäällikkönä ja it-alan asiantuntijana.

Voiko hanke olla startup?
22.11.2024 Tikissä
Mistä lähtökohdista voisi yhdistää hanketoiminnan, yritysyhteistyön ja yrittäjyyshengen ammattikorkeakoulussa uudella tavalla, parantamaan hanketoiminnan tuloksellisuutta? Olemme miettineet tätä yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun Turbiini-kampusinkubaattorin ja puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymän toimijoiden kesken, käytyämme kesällä 2023 koulutuksen, jossa pääroolissa oli Ash Mauryan kehittämä Lean Canvas ja sen toteuttamiseen tarvittavat toimintatavat. Sen tarkoitus on tarjota malleja ja toimintatapoja, jotka mahdollistavat startup-yritysten kasvua ja toimintaa. Kesän kuumina iltoina jäimme miettimään, että olisiko tässä jotain sellaista, jota voisi käyttää myös hanketoiminnassa ja tukemaan yrittäjämäisen toimintatavan ja ajattelumallin leviämistä kampusinkubaattorista laajemmin Metropolian tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja oppimistoimintaan (TKIO). Hankkeiden ja startuppien yhdistävät ja erottavat tekijät Monessa kohtaa hanketoiminnalla ja startupilla on yllättävän paljon samankaltaisia piirteitä, vaikka se voi kauempaa tarkastellen tuntua yllättävältä. Samankaltaisuuksia on rahoituksessa ja sen kestossa, tiimin koossa, tarpeessa ymmärtää kohdeyritysten tarve, tuntemattomien muuttujien määrässä ja tehtävien priorisoinnissa. Toki on myös selkeitä eroja, kuten meidän tapauksessamme hanketoiminta osana isoa korkeakoulua ja tästä tuleva turvallisuuden taso, onnistumisen mittaamisen ja siitä tulevien seurausten ero ja hankerahoituksen viranomaishallinnasta tulevat erityispiirteet.   Käymme seuraavaksi nämä tarkemmin läpi ja tarjoamme lopuksi ideamme siitä, kuinka Lean Canvasta voisi käyttää tukemaan tuloksellista hanketoimintaa. Rahoitus on onnistumisen edellytys Startup-toiminnassa käytetään usein kiitoradan käsitettä, jossa lasketaan aikaa siihen, että olemassa oleva rahoitus loppuu tiedossa olevalla menorakenteella. Tästä tulee pisin mahdollinen toiminta-aika, jonka sisällä yrityksen on joko löydettävä riittävästi maksavia asiakkaita tai saatava lisärahoitusta. Hankkeet taas rahoitetaan tietyllä summalla tietyksi ajaksi ja tässä on yleensä heikosti neuvotteluvaraa. Näin syntyy yhteneväinen aikajänne, tyypillisesti pari vuotta, ja aikataulupaine saada tuloksia aikaan. Startupin tavoite on usein ensimmäisten vuosien aikana löytää paikkansa markkinoilta sekä rakentaa siihen sopiva liiketoimintamalli. Tämän kautta yrityksen seuraava rahoituskierros mahdollistuu ja toiminta jatkaa. Hanke pyrkii siihen, että sen kehittämät toimenpiteet jäisivät elämään ja että sen tekemän kehityksen pohjalta voidaan rakentaa seuraava hanke. Ei hankkeen itsensä vuoksi, vaan ennen kaikkea sen löytämän tiedon tai osaamisen jatkojalostamiseen eteenpäin. Työroolit ja tehtävien laaja-alaisuus Usein hanketiimi ja startup-tiimi ovat samaa kokoluokkaa, muutamia henkilöitä, joilla on omat tehtävänsä ja osaamisensa, mitä he tuovat projektin palvelukseen. Johtuen kireästä aikataulusta ja tarpeen epäselvästä määrittelystä, tiimit joutuvat usein tekemään tehtäviä ristiin ja projektipäällikkö joutuu ottamaan saman roolin kuin toimitusjohtaja, eli tekemään tarvittaessa kaikkien tehtäviä ja myös niitä tehtäviä, joita kukaan muu ei tee, mutta tulee saada tehtyksi. Toimiva startup tarvitsee selkeän ymmärryksen tuottamastaan palvelusta ja sen lisäarvosta asiakkaalleen saadakseen myyntiä. Toimiva hanke tarvitsee ymmärryksen tuottamastaan lisäarvosta hankkeen kohteena oleville yrityksille voidakseen onnistua saavuttamaan tavoitteet, jotka rahoittajalle on luvattu. Molemmat toimivat suuren epävarmuuden ja muuttujien keskellä. Niin yritystä aloittaessa kuin hanketta kirjoittaessa on alustava käsitys siitä, mitä tavoitellaan ja miten. Nämä seikat ovat taipuvaisia muuttumaan, kun hankkeen käytännön toteutus alkaa. Muutokset voivat johtua toimintaympäristön muutoksista, henkilöstövaihdoksista, väärinarvioidusta tarpeesta tai teknisistä muutoksista. Tämä vaatii kykyä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja toimintaympäristöön. Työsuunnitelman ositus ja tehtävien priorisointi Molemmissa toiminnoissa on myös olennaista tehdä priorisointia tehtävien suorittamisen ja suoritusjärjestyksen suhteen. On tehtäviä, jotka tulee tehdä mahdollisimman nopeasti. Osan tehtävistä joutuu välttämättä resurssipulan takia siirtämään ajassa eteenpäin. Eroja, onko niitä? Metropolian kontekstissa toimittaessa meillä on varmuus siitä, että hanke pyörii annetun ajan, palkat tulevat ajallaan, toimitilat ovat tarkoituksenmukaiset ja saamme toiminnallemme Metropolian mainehyödyn. Aloittavalla yrityksellä on riskinsä kaikissa näissä osa-alueissa. Onnistumisen mittaamisessa hankkeen ja yritystoiminnan kohdalla on eroja. Yritys mittaa onnistumista euroilla, myynnillä ja tuloksella. Mutta jos otetaan tarkasteluun Mauryan esittelemä käsite friction, joka voidaan ymmärtää kiinnostuksella, tällöin tavoitteet ovat lähempänä toisiaan. Hanketoiminnasta ei ole tehtävissä liiketoimintakauppoja tai arvoaan kasvattaneen yrityksen myyntiä.   On kuitenkin nähtävissä, että onnistuneista hankkeista olisi mahdollista lähteä kehittämään myös yritystoimintaa, kun onnistutaan tunnistamaan tuotteen tai palvelun tarve, ja kehittämään siihen riittävän hyvin toimiva ratkaisu. Tai palvelu hanketoimintaa tekevän korkeakoulun palveluvalikoimaan. Uskomme, että tämä on mahdollisuutena kiinnostava. Sarjan aiemmissa kirjoituksissa on esitelty Running lean -kirjasta otettuja työkaluja ja ajatusmalleja, kuten lean canvas UVP eli ainutkertainen arvolupaus traction eli kiinnostus kohdeyritysten parissa hissipuhe 90 päivän sykli. Näiden pohjalta on mahdollista luoda ja rakentaa paremmin toimivia, enemmän yhteistyökumppaneiden tavoitteisiin osuvia hankkeita tukemaan ammattikorkeakoulun TKIO-toimintaa. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-Tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’Reilly media.

Sinua kiinnostavia artikkeleita muista blogeista

Tulevaisuudenkuntoutus.fi – yhdessä rakentuvasta TKI-yhteisöstä inspiraatiota ja parviälyä
25.5.2020 Rehablogi
Kuntoutuksen soveltavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tehtävänä on vastata monialaisen kuntoutuksen kehittämistarpeisiin ja edistää kuntoutustoimintaa, joka vahvistaa ihmisten toiminta- ja työkykyä ja hyvinvointia arjessa. REcoRDI-hankkeessa tulevaisuuden kuntoutuksen TKI-toimintaa kehitetään yhdessä kuntoutuksen ja kuntoutumisen asiantuntijoiden kanssa.   Kuntoutuksen hyvässä käytännössä on keskeistä luotettavan tiedon sekä ammattilaisten, kuntoutujien ja läheisten asiantuntijuuden hyödyntäminen, jotta voidaan luoda kuntoutujan yksilölliseen tilanteeseen, tarpeeseen ja toimintaympäristöön sopivia ratkaisuja (Paltamaa ym. 2011). Tavoitteena kuntoutuksen yhteistoiminnassa on kuntoutujalle merkityksellisen tavoitteen saavuttaminen (Autti-Rämö ym. 2016). Kyse on tällöin tutkitun tiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta yksilöllisesti ja yhdessä kuntoutujan ja/tai läheisten kanssa.   Tutkitun tiedon määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla ja joidenkin arvioiden mukaan vuosittain julkaistaan jopa 2,5 miljoonaa tieteellistä artikkelia (Ware & Mabe 2015). Tutkimusten kautta syntyvä uusi ymmärrys sekä yhteiskunnan jatkuva muutos haastavat kuntoutuksen ammattilaisia käytäntöjen alituiseen uudistamiseen. Keskeistä on tutkitun tiedon saavutettavuus, hyödynnettävyys ja merkityksellisyys, jotta kuntoutuksen käytänteiden uudistaminen voi nopeissakin muutoksissa pohjautua luotettavaan ja kuntoutujien tarpeita palvelevaan tietoon.   Kevään 2020 korona-viruksen aiheuttama epidemia ja sen myötä otettu harppaus digiratkaisujen ja etäkuntoutuksen toteuttamiseen osoitti, kuinka valtavan nopealla vauhdilla käytäntöjen uudistamisen tarpeeseen voidaankaan joutua.   TKI-toiminta kehittyy kuntoutusymmärryksen mukana   Monialaisen kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen tehtävänä on käytäntöjen kehittäminen tutkimustietoa hyödyntämällä ihmisten toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistymiseksi (Stucki ym. 2007). Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaa samoin kuin kuntoutusjärjestelmää on kuvattu Suomessa pirstaleiseksi ja hajanaiseksi (Kuntoutuksen uudistamiskomitea 2017). Tämä on haastanut yhdenvertaisen ja laadukkaan kuntoutuksen toteutumista sekä kuntoutuksen tutkimustiedon hyödynnettävyyttä ja sovellettavuutta arkisessa kuntoutustoiminnassa.   Toisena haasteena kuntoutuksen soveltavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, kuten muussakin kuntoutuksessa, on taipuminen ketterästi yhteiskunnan nopeisiin muutoksiin ja toimijoiden mahdollisuudet kokeilevaan, innovatiiviseen ja ratkaisusuuntautuneeseen monialaiseen kehittämistoimintaan verkostoissa. Tulevaisuudessa pirstaleisesta ja hajanaisesta kuntoutuksen tutkimustoiminnasta edetään kohti verkostomaista TKI-toimintaa (Stucki ym. 2007; Rantakokko ym. 2019).   Kuntoutusymmärrys on kehittynyt tunnistamaan kuntoutujat ja heidän läheisensä asiantuntijoina ja aktiivisina toimijoita kuntoutumisessa (Järvikoski 2011; Reunanen 2017). Saman suuntaisesti sekä kuntoutuksen että kuntoutumisen asiantuntijoiden toimijuuden mahdollistaminen on keskeistä tulevaisuuden kuntoutuksen TKI-toiminnassa. Mahdollistamalla kuntoutujien, läheisten ja ammattilaisten osallistumista kuntoutuksen TKI-toimintaan, voidaan varmistua tutkimustiedon merkityksellisyydestä ja sovellettavuudesta työelämän toimijoiden ja kuntoutujien tarpeisiin arjessa (Domeq ym. 2014; Camden ym. 2015).   Tutkimustiedon soveltamista ja hyödyntämistä kuntoutuksen käytännöissä auttaisi esimerkiksi ymmärrys siitä, mitkä tutkimusaiheet ovat merkityksellisiä kuntoutujien toimintakyvyn edistymiseksi arjessa, sekä yhteinen näkymä mm. siitä, mitä edellytyksiä kuntoutuksen soveltavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttaminen laadukkaasti ja osallistumista mahdollistaen vaatii.   Yhteinen verkkoalusta kuntoutuksen soveltavaan TKI-toimintaan   Metropolian ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteisen REcoRDI-hankkeen tarkoituksena on kehittää kuntoutuksen monialaista soveltavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kolmivuotinen hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja toteutuu vuosina 2019–2022. (Rantakokko ym. 2019.)   Yhtenä REcoRDI-hankkeen kehittämistehtävänä on rakentaa Tulevaisuudenkuntoutus.fi – digitaalinen alusta, jossa mahdollistuu kuntoutuksen TKI-toimijoiden verkostoituminen. Siten alusta toimii kuntoutusalan ammattilaisten, opettajien, opiskelijoiden, tutkijoiden, kehittäjien ja kuntoutujien yhteisenä vuorovaikutteisena kohtaamispaikkana, jossa kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen ideoita, toimintaa ja osaamista voi jakaa, rikastuttaa ja yhdessä kehitellä.   Alustan tarkoituksena on myös edistää kuntoutuksen soveltavan TKI-toiminnan laadukasta toteuttamista sekä tutkimustiedon hyödyntämistä ja hyödynnettävyyttä kuntoutuksen käytännöissä.   Alustan käyttäjälähtöinen kehittäminen   Tulevaisuudenkuntoutus.fi-alusta kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa. REcoRDI-hankkeessa toteutuu tilaisuuksia ja työpajoja, joissa alustan sisältöä ja toiminnallisuuksia rakennetaan erilaisia tarpeita huomioiden.   Lähemmäs 150 kuntoutuksen asiantuntijaa osallistui maaliskuussa Valtakunnallinen lasten ja nuorten kuntoutus ry (VLK) ja REcoRDI-hankkeen yhteistyössä järjestämään ”Lasten ja nuorten kuntoutuksen järjestäminen”- seminaariin. Seminaarissa osallistujat kirjasivat ajatuksia ja näkemyksiä siitä, mikä innostaisi käyttäjäksi tulevaisuudenkuntoutus.fi- alustalle ja mitä he toivoivat alustan sisältävän. Ajatuksien keräämisessä hyödynnettiin Flinga-sovellusta, johon osallistujat pystyivät kirjaamaan nimettömästi omia ajatuksiaan ja näkemään myös muiden kirjauksia.   Kuviossa 1 on yhteenveto osallistujien ajatuksista tulevaisuudenkuntoutus.fi-alustalle innostavista toiminnoista ja sisällöistä. Tuloksia hyödynnetään REcoRDI-hankkeessa alustan kehittelyssä. [caption id="attachment_2616" align="alignnone" width="1088"] Kuvio 1. Lähes 150 asiantuntijan näkemykset tulevaisuudenkuntoutus.fi-alustan käytöstä[/caption] Tulevaisuudenkuntoutus.fi-alustalta toivottiin helppokäyttöisyyttä, visuaalisuutta, esteettömyyttä ja selkeyttä. Keskeinen ja toistuva toive oli mahdollisuus löytää uusinta, helposti saavutettavaa ja ymmärrettävää tutkimustietoa kuntoutuksesta suomen kielellä. Alustalle olisi hyvä koota kuntoutuksen eri hankkeet Suomessa, kansalliset ja kansainväliset kuntoutustapahtumat sekä väitöstilaisuudet mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksin ja verkkoon striimattuna.   Seminaariin osallistujat toivoivat alustalta mahdollisuutta vahvistaa yhteisöllisyyttä kuntoutuksen verkostoissa. Kuntoutuksen rajapintojen ja asiantuntijoiden kohtaaminen ja verkostoituminen monialaisesti katsottiin synnyttävän uudenlaista parviälyä, joka edistää tulevaisuuden hyvää kuntoutusta ja yhteistä ymmärrystä. Toiveissa oli alusta, jolla jakaa hyviä käytänteitä, luotettavaa tietoa sekä kokemuksia ja näkemyksiä monialaisella kuntoutuksen kentällä. Alustalla tulisi olla mahdollisuus opiskella ja keskustella tutkitun tiedon soveltamisesta käytännön tilanteissa ja kuntoutujien erilaisiin tarpeisiin. Lähialueiden toimijoita haluttiin koota yhteen ja tulevaisuuden kuntoutusta sekä kuntoutuspalveluita haluttiin kehittää vuorovaikutuksessa.   Ammattilaiset halusivat myös tulevaisuudessa lisää mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan.   VLK:n verkostoseminaarin osallistujien ajatuksista voidaan huomata, että kuntoutusosaamista halutaan vahvistaa yhä enemmän verkostoissa ja mahdollistaen eri toimijoiden moninäkökulmaista kehittämistä yhdessä. Tulevaisuudessa onnistuneen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä kuntoutuksen uudistamisen menestyksen avain onkin juuri siinä, miten onnistumme valjastamaan eri osaamisen, voimavarat ja asiantuntijuuden alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa yhteisten asioiden kehittämisen äärelle.   Tutkitulla tiedolla kuntoutuksen tulevaisuuteen   REcoRDI-hankkeessa jatketaan tulevaisuudenkuntoutus.fi-alustan kehittämistä seminaareissa ja työpajoissa kuluvan vuoden aikana. Kesäkuussa 2020 toteutuu Tutkitulla tiedolla kuntoutuksen tulevaisuuteen -webinaari, jossa käsitellään tuloksia kuntoutuksen tutkijoille suunnatusta kyselystä ja tarkastellaan yhdessä kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen tulevaisuutta.   Lämpimästi tervetuloa webinaariin 4.6 klo 14–16. Webinaarin ohjelma on kuvassa 2, ilmoittautuminen ja lisätietoja täältä. [caption id="attachment_2623" align="alignnone" width="682"] Kuva 2. Tutkitulla tiedolla kuntoutuksen tulevaisuuteen -webinaarin ohjelma[/caption]   Kirjoittajat:   Anna Kaipainen on fysioterapeutti, lymfaterapeutti ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kuntoutuksen (ylempi AMK) tutkinto-ohjelman opiskelija Nea Vänskä toimii lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa kuntoutuksen YAMK-tutkinnossa ja fysioterapian AMK-tutkinnossa sekä tutkijana REcoRDI-hankkeessa.     Lähteet:   Autti-Rämö, I., Salminen, A.-L., Rajavaara, M., Ylinen, A. (toim.) 2016. Kuntoutuminen. Duodecim.   Camden, C., Shikako-Thomas, K., Nguyen, T., Graham, E., Thomas, A., Sprung, J., Morris, C., Russell, D.J. 2015. Engaging stakeholders in rehabilitation research: a scoping review of strategies used in partnerships and evaluation of impacts, Disability and Rehabilitation 37 (15): 1390–1400.   Domecq, J.P. et al. 2014. Patient engagement in research: a systematic review. BMC Health Services Research 14: 89.   Järvikoski, A. 2013. Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet. Sosiaali- ja terveysministeriö 43.   Kuntoutuksen uudistamiskomitea 2017. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.   Paltamaa, J., Karhula, M., Suomela-Markkanen, T., Autti-Rämö, I. (toim.) 2011. Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Kelan tutkimusosasto, Helsinki.   Rantakokko, M., Sipari, S., Paltamaa, J., Malinen, K., Korniloff, K., Harra, T., Vänskä, N., Lehtonen, K. 2019. REcoRDI. Monialaisen kuntoutuksen soveltavan tutkimustoiminnan vahvistaminen ekosysteemissä. Kuntoutus 42 (3): 44–48.   Reunanen, M. A. T. 2017. Toimijuus kuntoutuskokemusten kerronnassa ja fysioterapian kohtaamisissa. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Acta Universitatis Lapponiensis 349.   Sipari, S., Mäkinen, E. 2012. Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Aatos-artikkelit 6/2012.   Stucki, G., Reinherdt, J.D., Grimby, G., Melvin, J. 2007. Developing “human functioning and rehabilitation research” from the comprehensive perspective. J Rehabil Med 39: 665–671.   Ware, M., Mabe, M. 2015. The STM Report An overview of scientific and scholarly journal publishing. STM, Hague.        

Uusi julkaisu: Metropolia Master´s – Keskusteluja työelämän kehittämisestä
20.12.2018 Masterminds - Maisteriainesta
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto eli YAMK-tutkinto on maisteritasoinen koulutus, joka on tarkoitettu jo työelämässä oleville. Tutkinto antaa uutta asiantuntijaosaamista erityisesti työelämän muutos- ja kehittämistilanteisiin. Opinnoissa korostuvat aidossa työelämän toimintaympäristössä – usein omalla työpaikalla – toteutettavat oppimistehtävät, joista keskeisin on tutkimuksellinen kehittämistyö eli opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu on juhlinut vuonna 2018 kymmenettä toimintavuottaan. Sen kunniaksi toteutettiin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen maailmaa valottava julkaisu Metropolia Master´s – Keskusteluja työelämän kehittämisestä (toim. Marjatta Kelo & Elina Ala-Nikkola). Julkaisussa tuodaan esiin välähdyksiä siitä, millaisia YAMK-opinnäytetöitä vuosien saatossa on eri aloilla tehty ja millaista osaamista ne ovat tuottaneet tekijälleen, hänen työyhteisölleen ja koko toimialalle. Julkaisu rakentuu ylempään AMK-tutkintoon valmistuneiden alumnien sekä Metropolia Ammattikorkeakoulussa työskentelevien asiantuntijoiden vuoropuhelusta. Ne avaavat ikkunoita siihen, miten työelämään linkitetyt maisteritasoiset opinnot vievät eteenpäin paitsi opiskelijoita yksilöinä myös työyhteisöjä ja koko toimialaa. Lisäksi julkaisussa pohditaan monesta näkökulmasta ylempien ammattikorkeakoulututkintojen merkitystä yhteiskunnalle ja yksilöille ja mukaan on tuotu myös näkökulmia muutamista myös aivan tuoreista tutkinnoista, joista ei vielä ole valmistunut opiskelijoita. Metropoliassa on tällä hetkellä 25 ylempään AMK-tutkintoon valmistavaa tutkinto-ohjelmaa, joista tässä julkaisussa ääneen pääse 14. Koska tarjoamme tutkintoja niin englanniksi kuin suomeksikin, on julkaisussa tekstejä molemmilla kielillä – opetuskielen mukaisesti. Julkaisu on luettavissa  Metropolian verkkosivuilla verkkojulkaisuna osoitteessa https://www.metropolia.fi/masters2018 sekä e-kirjana osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121922374 Lisätietoja: kehityspäällikkö Marjatta Kelo, marjatta.kelo@metropolia.fi p.040-630 2191 julkaisut@metropolia.fi  

7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen
17.9.2021 Hiiltä ja timanttia
Oletko jo huomannut, että tänä vuonna vietämme Tutkitun tiedon teemavuotta? Teemavuoden tarkoituksena on tehdä tutkittua tietoa näkyväksi kaikille kansalaisille, päättäjille ja elinkeinoelämälle. Blogiteksti onkin yksi hyvä tapa tarjoilla uutta tietoa oman alasi ulkopuolelle yleiskielellä ja sopivan kokoisina palasina – olivatpa lukijasi sitten eri toimialojen asiantuntijoita ja ammattilaisia tai aiheesta kiinnostuneita kansalaisia. Jo aiemmin Elina Ala-Nikkola on pureutunut siihen, miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata ja Milla Åman Kyyrö on käsitellyt Tikissä-blogissa asiantuntijan kirjoittamisen kynnyksiä. Tässä kirjoituksessa viitoitan tietä kohti onnistunutta asiantuntijatietoon perustuvaa blogimerkintää seitsemän askeleen avulla. 1. Kiteytä blogikirjoituksen sanoma Helpointa on lähteä liikkeelle siitä, mistä itse haluat kirjoittaa. Mitä sellaista sinä tiedät tai olet kehittänyt, mitä haluat kertoa muille? Mitä sellaista olet pohtinut, mistä haluaisit avata keskustelun muiden kanssa? Mikä on kirjoituksesi pääviesti? Sen lisäksi, että mietit omaa näkökulmaasi, pohdi mitä tarjoat lukijalle. Kuka voisi hyötyä siitä, mitä olet kirjoittamassa? Miten? Oppiiko hän tekstisi avulla jotain uutta? Tarjoatko työvälineitä ja vinkkejä? Näiden asioiden kirkastaminen selkiyttää yleensä tekstiä. Kun olet kiteyttänyt tekstisi perusajatuksen itsellesi, sitä on helpompi kirjoittaa, niin että viestisi menee perille lukijallekin selkeänä. Esimerkiksi tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on rohkaista asiantuntijoita bloggaamiseen ja tarjota helppoja tapoja alkuun pääsemisessä. Muista, että yhdessä blogimerkinnässä on hyvä käsitellä vain yhtä asiaa. Jos sinulla on paljon sanottavaa, tee useampi teksti tai jopa blogisarja. 2. Tutustu tulevaan julkaisukanavaan Kun olet miettinyt blogikirjoituksesi viestin ja kohderyhmän, on helpompi lähteä haarukoimaan julkaisukanavia. Valitse julkaisupaikka harkiten. Esimerkiksi meillä Metropolia Ammattikorkeakoulussa on sekä monialaisia että eri aloja syväluotaavia blogeja. Helppojen ja itsestäänselvien julkaisukanavien lisäksi kirjoituksia voi, ja kannattaakin, tarjota myös oman organisaation kanavien ulkopuolelle. Kun etsit tai olet löytänyt sopivan julkaisukanavan: Lue muutama jo julkaistu blogikirjoitus, niin tiedät minkä tyyppisiä tekstejä siellä yleensä julkaistaan. Tutustu blogin ohjeisiin, niin tiedät mitä sinulta odotetaan ja miten julkaisuprosessi toimii. Näin varmistat, että julkaisukanava varmasti sopii kirjoituksellesi, tiedät mitä sinulta odotetaan ja julkaisuprosessista tulee mahdollisimman sujuva kaikille osapuolille. Jos etsit oman organisaatiosi ulkopuolista julkaisukanavaa, näet myös nopeasti julkaistaanko siellä vieraskynäkirjoituksia. 3. Nappaa lukija mukaan käyttämällä yleiskieltä Vaikka korkeakoulujen blogeissa usein käydään asiantuntijoiden välistä keskustelua ja kirjoitukset ovat suunnattu eri alojen ammattilaisille, on yleiskielen käyttö suotavaa. Etenkin yleiskieltä on hyvä käyttää silloin, kun teksti voi hyödyttää myös muilla aloilla työskenteleviä tai siinä käsitellään monialaista toimintaa. Erityisen tärkeää se on silloin, jos tekstin on tarkoitus myös puhutella opiskelijoita tai muita yhteistyötahoja, sekä tietenkin kun haluat avata keskustelun laajemmin yhteiskunnassa. Yleiskielen käyttö tai alalle keskeisten termien lyhyt määrittely ei tarkoita, että aliarvioit lukijaa. Se tekee tekstistä helposti ymmärrettävän ja jouhevan lukea. 4. Uskalla ilmaista omaa näkemystäsi Blogikirjoitus saa olla näkemyksellinen. Uskallan jopa väittää, että sellainen blogikirjoitus, jossa kirjoittajan oma ääni näkyy ja kuuluu on parempi kuin neutraalisti jotain aihetta käsittelevä merkintä. Voit siis rohkeasti kertoa oman kantasi käsittelemästäsi aiheesta ja rauhassa nojata omaan asiantuntijuuteesi. Näin teet samalla näkyväksi sitä, mikä sinulle itsellesi on työssäsi kaikkein tärkeintä. Julkaistujen tekstien kautta luot myös mielikuvia sinusta asiantuntijana ja työkaverina. Oletko helposti lähestyttävä? Asiallinen? Lämmin? Mielikuvituksellinen? Vai jopa raadollisen rehellinen? Joillekin oman asian pukeminen tarinan muotoon on myös luontevaa. Oma persoonasi saa näkyä kirjoituksessa ja kielenkäytössä. 5. Huomioi verkkojulkaisemisen lainalaisuudet Verkossa julkaisemisessa on omia lainalaisuuksia, jotka kannattaa huomioida myös asiantuntijabloggauksessa. Kun huomioit nämä asiat, tulee tekstistäsi silmäiltävä ja se houkuttelee lukijan pysähtymään sen äärelle: Kiteyttääkö otsikko kirjoituksesi sanoman? Onko se houkutteleva, lyhyt, ytimekäs, osuva? Millaista tunnelmaa se luo? Otsikon avulla esittelet lukijalle ydinviestisi ja houkuttelet jatkamaan lukemista. Miten blogin artikkelikuva liittyy kirjoituksen sisältöön? Tukeeko se kirjoituksen viestiä? Houkutteleeko kuva tarttumaan tekstin? Kuva toimii otsikon ohella houkuttimena etenkin sosiaalisen median feedeissä. Onko sinulla kirjoituksessa väliotsikoita? Entä kertovatko ne jo itsessään lukijalle jotain käsillä olevasta aiheesta? Esimerkiksi tässä kirjoituksessa olen nostanut vinkit suoraan väliotsikoiksi, jolloin ne ovat selkeästi esillä ja lukija voi valita mitkä kohdat häntä kiinnostavat. Ovatko tekstikappaleet sopivan lyhyitä? Blogikirjoituksessa suositellaan korkeintaan viiden rivin kappaleita. Kun haluat erityisesti korostaa jotain asiaa, voi jopa yksi virke voi olla ihan oma kappaleensa. Lyhyet kappaleet tuovat ilmavuutta ja tekevät lukukokemuksesta miellyttävän. Luotko kirjoitukseen rytmiä ja korostatko blogin sanomaa listojen, kuvien, nostojen tai muiden elementtien avulla? Erilaisten listojen ja nostojen avulla voit visuaalisesti nostaa esille tärkeimpiä sanallisia sisältöjä. Kuvat voivat tukea ymmärtämistä ja erilaiset kuviot tai infografiikat auttaa hahmottamaan laajempiakin kokonaisuuksia. Oletko muistanut nivoa yhteen kirjoituksesi alun ja lopun? Tai kirjoittanut siihen CTA:n, eli Call-To-Action-kehotuksen vaikkapa kysymyksen muodossa? CTA:lla innostat lukijan reagoimaan tekstin sanomaan, joko ajattelun tasolla, tai esim. kommentoimalla. Esimerkin tämäntyyppisestä tekstin lopetuksesta näet tämän kirjoituksen lopussa. Hyvin hoidettuna nämä asiat vaikuttavat lisäksi positiivisesti kirjoituksesi hakukonenäkyvyyteen ja samalla huomioit saavutettavuudenkin. 6. Testaa tekstiäsi lukijalla Ennen tekstin julkaisemista, sitä kannattaa vilauttaa työkaverille. Hän saattaa huomata tekstissä epäjohdonmukaisuuksia, joille olet itse jo sokeutunut. Erityisen hyvää on tietenkin näyttää teksti jollekin, joka kuuluu sen ajateltuun lukijakuntaan. Toimitetussa julkaisukanavassa toimituskunnan tehtävänä on olla lukijan puolella, katsoa tekstiä hänen silmillään ja auttaa kirjoittajaa viemään tekstiä vielä parempaan suuntaan. Itse nautin eniten bloggaamisesta Metropolian toimitetuissa blogeissa juuri tästä syystä. Saan kirjoituksistani palautetta. Oma ajatteluni terävöityy ja täsmentyy kysymysten ja kommenttien kautta. Pääsen kehittymään kirjoittajana. Se on työssä oppimista parhaimmillaan! 7. Muista jakaa kirjoitustasi! Onnistunut blogikirjoitus on tietenkin sellainen, jota luetaan. Sen lisäksi, että jokaisella blogilla on oma vakiintunut lukijakuntansa, on iso potentiaali omissa verkostoissasi. Muista siis vielä lopuksi jakaa tekstiäsi. Kirjoittajan omissa sosiaalisen median kanavissa herää useimmiten parhaat keskustelut aiheeseen liittyen. Voit myös lähettää blogimerkinnän kohdennetusti juuri niille, joiden kanssa haluat avata keskusteluyhteyden.   Millaisia vinkkejä sinä haluat tarjota asiantuntijabloggaamisen liittyen?